Selkä, ryhti ja selkäkivut

Miten tämä aihe nyt liittyy kodinhoito-blogiini? Hyvinkin paljon. Jos selkä ei ole kunnossa, ei voi tehdä juuri mitään. Aikaisemmissa kirjoituksissa auttelin muiden lehmiä ojasta, mutta nyt siellä on oma. Siivosin kaikessa rauhassa pölyimurilla sohvan alustaa, kun kännykkä alkoi soida. Nopea vilkaisu äänen suuntaan ja karmea vihlaisu tuntui selässä. Puhelinmarkkinointi olisi lailla kiellettävä. Anteeksi vaan, mutta kyllä se senverran sattui.
Tiedoksi niille, joilla ei ole vielä ollut selkäkipuja: kun selkä on oikein kipeä, ei mikään asento tunnu hyvältä ja tietokoneen ääressä ei pysty istumaan kovinkaan pitkään. Tuskanhiki on otsalla vaikka ei tee yhtään mitään.
Pahinta on se, että koko ajan on kuvitellut että kun selkä on notkea, ei siinä ole eikä siihen tule mitään kipuja. Totuus on että selkä voi kipeytyä äkillisesti koska tahansa. Yksi väärä liike riittää. Lähden nyt perehtymään selkään tarkemmin.

Selkä
Selkäranka on selän luinen tukirakenne ja koostuu 32-34 nikamasta. Kaulanikamia on 7, rintanikamia 12, lannenikamia 5, ristinikamia 5 ja häntänikamia 3-5. Aikuiseilla ristinikamat ja häntänikamat ovat kasvaneet yhteen, joten aikuisen selkärangassa on vain 26 luuta.
Selkä muovautuu sen mukaan mitä sillä teemme tai emme tee. Lapsella, joka ei osaa kävellä selkäranka on ulospäin kaareva. Aikuisella siihen on muodostunut mutkia. Kaularangan ja lannerangan mutkat eteenpäin, kuten myös rintarangan ja ristiluun mutka taaksepäin ovat normaaleja. Normaali selkaranka liikkuu ja muodostaa tilapäisiä mutkia. Kuitenkin kaikki pysyvät sivusuuntaiset ja muihinkin suuntiin muodostuvat sairaalloisen suuret mutkat eivät ole normaaleja.
Selän nikamat muodostavat selkäydinkanavan, jossa on selkäydin. Sikiöllä selkäydin on yhtä pitkä kuin selkäkanava. Kun lapsi kasvaa selkäydin ei kasva mukana vaan jää kasvussa jälkeen. Niinpä aikuisella selkäydin loppuu ensimmäisen tai toisen lannenikaman korkeudelle. Selkäytimestä lähtee selkäydinhermoja, jotka muodostavat aikuisella selkäydinkanavan alaosaan selkäytimen hännän.
Nikamat liittyvät toisiinsa haarakkeiden välityksellä ja nikamien solmujen välissä on nikamanvälileyjä. Ne toimivat iskunvaimentimina ja antavat selkään joustavuutta. Välilevyissä ei aikuisilla ihmisillä ole verisuonia, vaan välilevyt saavat ravintonsa niitä ympäröivien verisuonien kautta tihkumalla (diffundoituminen).

Selän lihakset
Lihasten tarkoitus on tukea ja liikuttaa selkärankaa. Selkää tukevat niin selkälihakset, kuin vatsalihaksetkin. Tukitehtävää hoitavat myös nivelsiteet, jänteet ja epäsuorasti myös jalkojen lihakset. Selkärangan lihakset eivät koskaan ole täysin levossa. Tämän osittaisen jännityksen (lihasjänteys) tarkoitus on pitää yllä asentoa, vaikka lihakset eivät varsinaisesti liiku. Jos tätä lihasjänteyttä ei olisi keho valuisi pitkin lattiaa. Lihaksissa eri lihasryhmät jännittyvät eri aikaan, näin lihakset eivät väsy asennon säilyttämiseen. Kuitenkin se, miten paljon lihaksia on harjoittanut, vaikuttaa niiden kykyyn säilyttää asento. Henkilöllä, joka ei juurikaan liiku tai harjoita lihaksiaan, lihakset väsyvät helpommin. Ne eivät myöskään jännity niinkuin pitäisi, selkärangan tukitehtävä tulee huonosti hoidettua ja liikeradatkaan eivät suju kovin sutjakasti. Kehonrakentajilla ja henkilöillä, jotka tekevät päivittäin raskasta ruumiillista työtä, lihakset ovat koko ajan ylijännittyneet ja jäykät. Tämä aiheuttaa lihaskipuja, selän jäykkyyttä ja liikeratojen kapenemista. Kumpikaan tila ei ole pitemmän päälle hyvä. Lihaksia venyttelemällä ja hieronnalla lihassäikeiden liikkuvuus saadaan pidettyä kunnossa ja se parantaa lihasjänteyttä. Selkä toimii kaikenkaikkiaan paremmin.
Lihaksia voidaan myös rasittaa liikaa. Lihakset käyttävät polttoaineenaan glukoosia ja happea. Kun lihaksia rasitetaan ne lopulta käyttävät polttoaineensa loppuun. Siitä seuraa että ne eivät enää pysty supistumaan kunnolla, kun rasitus jatkuu lihasupistukset heikkenevät, kunnes pysähtyvät kokonaan. Seurauksena tästä on että maitohappoa ja hiilidioksiidia alkaa kertyä lihakseen ja se aiheuttaa lihaksen jäykistymistä ja kipua. Tämä on tuttu tunne maratoonareille ja muille kestävyyslajien harrastajille. Tähän tilaan auttaa vain lepo ja kevyt hieronta. Kun verenkierto alkaa elpyä lihakset saavat taas happea ja glukoosia ja voivat poistaa maitohappoa ja hiilidioksidia ja lihakset alkavat taas toimia.

Selkäkivun syyt
Syy kipuun on hyvä selvittää, koska yleensä syy ja seuraus ovat jonkilaisessa suhteessa toisiinsa. Jos syyn voi poistaa, kipunkin hellittää. Syylle on aina hyvä tehdä jotain. Äkilliset liikkeet, kulumat, huolimattomuus, hoitamattomuus, liikarasitus, asentovirheet nostettaessa tai työskennellessä, tulehdukset, kasvaimet, vammat, huono ryhti, ylipaino, raskaus ja/tai toimettomuus ovat syynä useimpiin selkäkipuihin.

Mikä on selässä pielessä ja mitä sille voi tehdä?

Iskias
Johtuu lannenikamien välisen välilevyn repemästä ja/tai pullistumasta, joka painaa hermojuurta. Aika usein syynä on noidannuoli, jota ei ole hoidettu. Syynä voi olla myös iän tuomat rappeumamuutokset välilevyissä tai kehon virheasennot, jotka kuormittavat välilevyjä epätasaisesti. Katso alempaa tästä tekstistä Välilevyongelmat. Iskiaskipuja voi aiheuttaa myös kasvaimet, välilevytyrä, välilevyn murtumat, luupiikit tai pikkunivelten lukkiutuminen. Vaikka vika on selässä, kipu tuntuu alaraajoissa (lonkat, polvet, pohkeet ja/tai jalkaterät) aiheuttaen särkyä, tunnottomuutta, lihasten halvautumista, refleksien katoamista. Kipu pahenee yleensä rasituksessa, yskittäessä, aivastettaessa tai ponnistettaessa. Se missä kohtaa kipu alaraajoissa tuntuu, antaa viitteitä siitä, mikä oireyhtymä on kysymyksessä eli missä nikamavälissä ongelma on.
Hoito: Mene aina lääkäriin ja tutkimuksiin, vaikka vaiva ei osoittautuisikaan iskiakseksi saadaan poissuljettua monia aiheuttavia tekijöitä. Jos osoittautuu että vaiva ei ole iskiasta, monet manipulaatiohoidot voivat auttaa: jäsenkorjaus, osteopatia, kiropraktiikka, akupunktio, shiatsu, akupainanta, refleksologia, rolfaus, feldenkrais-menetelmä jne.

Kasvaimet
Aiheuttavat jomottavaa, sykkivää kipua. Kipu tuntuu myös levossa. Itse selkärangasta lähtevät kasvaimet ovat harvinaisia. Sen sijaan monien syöpämuotojen etäpesäkkeet ovat tavallisempia. Mikäli kasvain pääsee tunkeutumaan selkärangankanavaan se aiheuttaa iskiastyyppistä kipua. Oireena voi olla myös lihashalvauksia ja pidätyskyvyttömyyttä.
Hoito: Leikkaus.

Kieroselkäisyys, skolioosi
Tällä tarkoitetaan selkärangan mutkaa sivusuuntaan. Selkäranka voi olla sekä vääntynyt että kiertynyt. Syntymässä saatu skolioosi johtuu vaikeasta synnytyksestä, jossa lasta on vedetty voimakkaasti ulos. Huono ryhti ja huono lihaskunto lisäävät skolioosia murrosiässä tai jopa aiheuttavat sen. Murrosiässä kieroselkäisyys saattaa johtua myös epätasaisesta kasvusta, varsinkin jos jaloissa on kasvueroja. Kun ero iän myötä katoaa, vaivakin katoaa. Jos jalat jäävät erimittaisiksi aikuisiälle asti, se yleensä johtaa kieroselkäisyyteen aikuisena.
Kieroselkäisyyttä voi aiheuttaa raskaiden taakkojen tai painavien kassien kantaminen aina samalla olkapäällä. Kyseessä on silloin lihasten lyhentyminen selän toisella puolella ja piteneminen toisella.
Joskus selkä menee kieroon kun selän lihakset kramppaavat äkillisesti selän toisella puolella. Syynä tähän on fasettilukko eli selän pikkunivelien juuttuminen yhteen. Tämä aiheutuu yleensä vatsalihasten heikkoudesta, huonosta ryhdistä, huonosta asennosta nostettaessa tai huonosta työasennosta.
Hoito: Lapsilla skolioosi paranee yleensä hyvin perinteisellä jäsenkorjauksella ja oikealla liikunnalla. Ryhtiharjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Hiljalleen lisättävä liikunnan määrää. Ryhtiliikuntaa ja vatsa- ja selkälihasten vahvistamista sekä venyttelyä. Vaikeat tapaukset vaativat korsettia tai jäykistysleikkausta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen selkä saadaan kuntoon sen vähemmän on vanhempana kipuja. Ennen leikkaukseen ja jäykistykseen ryhtymistä on hyvä kokeilla muita konsteja, erityisesti liikuntaa, jossa selkä saa monipuolisesti liikettä.

Köyryselkäisyys, kyfoosi
Voimakkaassa köyryselkäisyydessä selässä on jopa kyttyrä. Useimmin kuitenkin hartiat ovat pyöristyneet eteen, johtuen huonosta ryhdistä. Kyttyrä voi olla seurausta nikamatulehduksesta, johtuen tuberkuloosista tai selkärankareumasta. Vanhuksilla huono ryhti voi olla merkki osteoporoosista. Nykyään yleinen tietokoneen ääressä istujien vaiva. Jos vaivalle ei tehdä mitään nikamat saattavat luutua yhteen ja tilasta tulee pysyvä. Voi aiheuttaa myös välilevyongelmia ja käsien puutumista, jos asialle ei tehdä mitään.
Hoito: Lääkäriin, röntgenkuvat. Ryhtiharjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Hoito asian vaikeusasteen mukaan: Jäsenkorjaus, osteopaatti, kiropraktikko. Hiljalleen lisättävä liikunnan määrää. Ryhtiliikuntaa, selkä- ja vatsalihasten vahvistamista. Leikkaus on tarpeen vain harvoin.

Nivelrikko
Usein seurausta niveltulehduksesta. Aiheuttaa pysyviä muutoksia selkärangan niveliin rappeuttamalla niitä. Yleensä yli 50-vuotiaiden tauti, mutta liikkumattomista nykyelämäntavoista johtuen tavataan myös jo 40-vuotiailla. Nivelrikon aiheuttamia muutoksia kutsutaan nimellä spondyloosi. Spondyloosi käsitellään alempaa tässä tekstissä.
Hoito: Lääkäriin, röntgenkuvat. Ryhtiharjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Hiljalleen lisättävä liikunnan määrää. Leikkaus on tarpeen vain harvoin.

Noidannuoli, lumbago
Iskee ristiselkään kun nostetaan, käännytään äkillisesti tai aivastetaan huonossa asennossa. Syynä on selkärangan pienten nivelten kiertyminen virheasentoon, josta seuraa hermopinne selkärankaan ja lihaskramppi samalle puolelle missä pinne on. Mitä nopeammin hermopinteen saa laukaistua ja nivelen takaisin oikeaan asentoon, sen nopeammin vaiva paranee. Mikäli hoitoon ei päästä heti, saattaa aiheuttaa pitkäaikaisemman tulehduksen ja kroonistuvan selkäkivun.
Hoito: Jäsenkorjaus tai osteopaatti - heti. Noidannuoli on hoidettava kivuttomassa vaiheessa, jos hoitoon ei heti päästy, hoitoon on hakeuduttaa kivuttomassa vaiheessa uudelleen. Kivuttomaan vaiheeseen pääsy vie aikaa, joskus jopa useamman kuukauden, yleensä kuitenkin muutaman viikon. Hyvät vatsa- ja selkälihakset, hyvä ryhti ja hyvät työasennot auttavat ehkäisemään noidannuolta.

Notkoselkäisyys, lordoosi
Selän notko on liiallinen, jolloin vatsa ja pakarat työntyvät ulospäin. Se johtuu huonosta ryhdistä, veltoista lihaksista, lonkkalihasten jäykistymisestä tai köyryselkäisyydestä.
Hoito: Lääkäriin, röntgenkuvat. Ryhtiharjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Hiljalleen lisättävä liikunnan määrää. Selkä- ja vatsalihasten lihasharjoittelua. Ryhtiliikuntalajeja (tämän jutun lopussa on lista.) Leikkaus on tarpeen vain harvoin.

Osteoporoosi, luukato
Tauti, jossa luuainesta hajoaa nopeammin kuin sitä ennättää muodostua. Vaihdevuosi-iän ohittaneet naiset ja istumatyötä tekevät miehet, jotka eivät ole nuoruudessaan harrastaneet luuliikuntaa ja joiden ravitsemus ei ole ollut kohdallaan, ovat vaarassa saada osteoporoosin. Osteoporoosissa luut haurastuvat vähitellen ja murtuvat helpommin. Selkärangassa luukato aiheuttaa nikamien painumisen kasaan. Katso Välilevyongelmat. Osteoporoosi voi johtaa myös köyryselkäisyyteen, kyfoosi.
Hoito: Liikunnan lisäys, ja nimenomaan luuliikunnan harrastus jo nuoresta alkaen. Jos työ on istumapainotteista, vapaa-ajalle enemmän liikuntaa. Oikeasta ravitsemuksesta huolehtiminen, pelkkä kalsiumin ja D-vitamiinin syöminen ei riitä edes alkuun. Luut vahvistuvat myös vanhempana, joten päivittäinen liikunnan harrastaminen on hyvin tärkeää. Pidä huolta että luut saavat kuormitusta, kävele, hypi, pompi. Jos osteoporoosi on paha liikunta on aloitettava hyvin varovasti ja liikunnan määrää lisätään vähitellen, kuten myös kuormitusta, että luut vahvistuvat.

Paino
Sekä yli- että alipaino ovat vaarallisia selälle. Ylipaino kuormittaa selkää, välilevyjä ja selän nikamia. Vatsakkailla henkilöillä ja raskaana olevilla kehon painopiste muuttuu ja alaselkä joutuu koville. Välilevyihin aiheutuu kohtuutonta painetta. Äkillinen painonpudotus tai alipaino (anorektikot) aiheuttaa painetta hermojuuriin, kun suojaava massa lihasten menetyksen tai luuntiheyden madaltumisen takia katoaa. Tästä seuraa selkäkipuja. Katso Osteoporoosi edeltä.
Hoito: Kohtuullinen painonpudotus, kohtuullisen ajan puitteissa lihavilla henkilöillä liikunnan avulla, vatsa- ja selkälihasten vahvistus. Alipainoisilla normaalipainoon pyrkiminen ja siinä pysyminen. Ruokavalion terveellistäminen ja pitäminen terveellisenä.

Raskaus
Raskaus ei ole tauti, vaan naisen normaali tila. Raskauden aikana nivelet ja nivelsiteet voivat liikkua tavallista enemmän, johtuen relaksiini-nimisestä hormonista. Tästä taas seuraa se, että raskaana oleva nainen on alttiimpi venäyttämään, nyrjäyttämään lihaksiaan tai saamaan lihasrepeämiä. Raskaus lisää myös painetta välilevyihin, kun vatsanseutu pyöristyy eteenpäin. Se muuttaa kehon painopistettä ja rasittaa alaselkää.
Hoito: Ennaltaehkäisy: Ennen raskautta harrastettu liikunta ja raskauden aikainen kevyt liikunta.

Psoriaasiarthriitti
Psoriaasin muoto, johon liittyy niveltulehdusta. Yleensä käsien ja jalkojen suurissa nivelissä, mutta voi vaurioittaa myös selkärankaa, johtaen virheasentoihin ja epämuodostumiin.
Hoito: Lääkäriin, röntgenkuvat. Ryhtiharjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Hiljalleen lisättävä liikunnan määrää. Leikkaus on tarpeen vain harvoin.

Reaktiivinen artriitti
Äkillinen niveltulehdus, joka liittyy muualla elimistössä olevaan infektioon. Oireet alkavat ilmetä kun muualla kehossa ollut tulehdus on jo mennyt ohi tai menossa ohi. Yleensä 1-4 viikon kuluttua. Aiheuttajia: yersinabakteeri, klamydia, salmonella ja kampylobakteeerit. Katso Ruokahygienia.
Hoito: Lääkäriin, aiheuttajan selvittäminen ja hoitaminen. Hiljalleen lisättävä liikunnan määrää.

Scheuermannin tauti
Rintarangan kehityshäiriö, jossa nikamien solmut ovat kiilamaiset. Tästä johtuen lanneranka oikenee ja selästä tulee kumara. Voi aiheuttaa murrosiässä kipua, joka yleensä häviää itsekseen vuosien kuluessa.
Hoito: Vaikeissa tapauksissa ojennuskorsetti.

Selkärankareuma
Se on pitkäaikainen ja hitaasti etenevä tulehdustila selkärangan ja lantion nivelissä. Aiheuttaa pitkittyessään nikamien välisten nivelten luutumista ja saattaa jäykistää selän kumaraksi.
Hoito: Lääkäriin, röntgenkuvat. Ryhtiharjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Hiljalleen lisättävä liikunnan määrää. Leikkaus on tarpeen vain harvoin. Oikeasta ravitsemuksesta huolehtiminen.

Spinaalistenoosi
Tässä vaivassa selkärangankanava on ahtautunut ja aiheuttaa lannerangan hermojuureen jatkuvan puristustilan. Alaselkä ja reisien takaosat voivat puutua. Toisin kuin iskiaksessa nyt kipu tuntuu molemmissa jaloissa ja kävellessä voi tuntua voimattomuutta. Kivut eivät lakkaa kun pysähtyy, kipu lakkaa kun kumartuu eteenpäin. Taaksepäin taivutettaessa kipu tuntuu pahemmin.
Hoito: Syyn selvittäminen miksi selkärangan kanava on ahtautunut? Mahdollinen syyn poistaminen. Leikkaus: lannenikaman kaarista poistetaan osa niin että puristus lakkaa.

Spondyliitti
Kysymyksessä on bakteeriperäinen virtsa- tai sappitieinfektion jälkitauti. Yleensä vanhuksilla. Aiheuttaa nikamakipuja, joskus myös selkänikamiin.

Spondylolyysi, spodylolisteesi
Tilan aiheuttaa onnettomuus, selkärangan murtuminen, pitkäaikainen rasitus tai niveltulehdus. Näkyy ulospäin kuoppana selkärangassa siinä kohdalla, missä näkyy nikaman okahaarake. Sijaitsee yleensä lannerangan alaosassa. Syynä on nikaman liukuminen eteenpäin alapuolella olevaan nikamaan nähden. Siirtyvä nikama on useimmissa tapauksissa alin lannenikama ristiluun päällä. Yleensä pienet liukumat eivät aiheuta oireita, mutta tila voi johtaa spondylolisteesiin, jolloin hermojuuret jäävät puristukseen. Oireina ilmenee vähäistä tai kovaa kipua alaselässä, lihaskramppeja ja/tai iskias.
Hoito: Ennaltaehkäisy: hyvä ryhti, vartalon lihasten (sekä selkä- että vatsalihakset) vahvistaminen. Vaikeat tapaukset leikataan ja luudutetaan nikamat yhteen.

Spondyloosi
Vanhemmilla henkilöillä, yleensä 50 ikävuoden jälkeen tavattava nikamien rappeumasairaus. Välilevyt madaltuvat ja nivelten ulkoreunoihin voi kasvaa suojaksi kasvaimia, "luupiikkejä". Yleensä kaula- ja lannerangassa. Aiheuttaa sekä lepo- että liikekipuja. Edetessään aiheuttaa selän vääntymisen köyryyn.
Hoito: Lääkäriin, röntgenkuvat. Ryhtiharjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Hiljalleen lisättävä liikunnan määrää. Leikkaus on tarpeen vain harvoin.

Toimettomuus
Pitkäaikainen istuminen (toimistotyö, opiskelu, tehdastyö, autonkuljettajat jne.) aiheuttaa painetta välilevyihin. Pitkäaikaissairaudet, jotka sitovat vuoteeseen niin että liikuntaa ei voida harjoittaa, rappeuttavat selkää. Päivät pitkät sohvalla istuvat ja makaavat terveetkin henkilöt ovat vaarassa selän toimettomuuden takia. Liikkumattomuus ei tee hyvää selälle. Selän ja vatsan lihakset, joita ei harjoiteta ovat herkkiä kaikelle rasitukselle ja saattavat vaurioitua helposti. Nivelet, nivelsiteet ja lihakset jäykistyvät niin että ne eivät toimi kunnolla, verenkierto heikkenee ja selkänivelten rappeutuminen nopeutuu.
Hoito: Liikunnan lisääminen vapaa-aikana ja muutenkin, taukoliikunta ja riittävät tauot. Lääkintävoimistelu vuodepotilaille.

Vammat
Selkäkivut voivat johtua vammoista, joko luunmurtumista tai lihas-, jänne-, nivelside- tai hermovammoista. Lihasrepämä voi tulla urheilusuorituksen, onnettomuuden, kaatumisen tai huonon työasennon seurauksena. Lihas voi venähtää ja aiheuttaa repeytymiä verisuoniinsa ja ympäröiviin kudoksiin. Repeämistä ja venähdystä seuraa yleensä kouristus, joka on kehon oma keino ehkäistä pahemmat kudosvauriot.
Huono ryhti ja liikkumattomuus voivat vaurioittaa nivelsiteitä, aiheuttaen sen että nivelsiteet eivät jousta tarvittaessa niin kuin pitäisi, vaan ne repeävät. Nivelsiteet voivat nyrjähtää myös kaatumisen seurauksena.
Hoito: Ennaltaehkäisy venyttelemällä ja lämmittelemällä ennen liikuntasuorituksia, sopiva lihaskuntoharjoittelu, oikeiden nostotekniikoiden opettelu, taukoliikunta ja riittävät tauot työssä. Ryhtiharjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Hiljalleen lisättävä liikunnan määrää. Leikkaus voi olla joskus tarpeen. Kun vamma on akuutti liikuntaa ei saa harrastaa, varovaisen liikunnan voi aloittaa 6 viikon kuluttua onnettomuudesta.

Välilevyongelmat
Johtuvat yleensä siitä että välilevy painaa jostain syystä nivelsiteitä tai hermoja.
Alaselässä tuntuva kipu, joka säteilee alaraajaan ja pahenee eteenpäin taivutettaessa tai istuttaessa pitkään paikallaan kertoo välilevyongelmista. Välilevyongelmia aiheuttaa tupakointi, koska se estää välilevyjen ravinnonsaantia supistamalla välilevyjä ympäröiviä pieniä verisuonia. Tupakoitsijoilla muutoksia välilevyissä on nähtävissä jo 30-vuotiaana. Iän tuoma rappeutuminen heikentää myös välilevyjen kuntoa, aiheuttaen halkeamia ja repeämiä välilevyihin. Iän myötä välilevyt voivat kalkkeutua ja kovettua, jolloin niiden joustavuus ja iskunvaimennuskyky heikkenee. Osteoporoosi vaikuttaa luihin, jotka antavat periksi ja välilevy voi upota nikaman sisään. Myös vammat ja loukkaantumiset voivat vaurioittaa välilevyjä. Huono ryhti ja huono työergonomia voivat aiheuttaa painetta välilevyihin ja saada ne pullistumaan tai luiskahtamaan väärään paikkaan. Pullistuman välilevyyn voi saada urheillessa, jos laji vaatii äkillistä asennonvaihtoa ja nopeita selkärangan väännöksiä. Pitkäaikainen istuminen paikallaan aiheutta painetta välilevyihin. Korkeakorkoisten kenkien käyttäminen aiheuttaa välilevyjen ravinnonsaannin heikkenemistä ja välilevyjen painumista kasaan, koska korot jännittävät selän lihaksia ja nivelsiteitä luonnottomaan asentoon ja verenkierto heikkenee selässä.
Välilevyjen paraneminen on hidasta. Uloin osa arpeutuu 3-6 viikossa, sitten alkaa vasta varsinainen paraneminen.
Hoito: Lääkäriin ja magneettikuvaan. Vaikeissa tapauksissa leikataan, yleensä hoidoksi riittää lepo ja oikeiden kumartumis- ja nostotekniikoiden opettelu. Liikkuminen kivun sallimissa rajoissa. Ei kovaa liikuntaa tai hyppimistä paranemisen alkuvaiheessa 3-6 viikkoon. Hyviä liikuntamuotoja: jooga, pilates, tai chi sekä voimistelu. Jos vaivasta tulee krooninen, selkä jäykistyy. Liikunta on erityisen tärkeää koko loppuelämän ajan. Kun selkä alkaa kestää liikkumista kävely, uinti, tanssi, erilaiset kehotekniikat, joissa selkään saadaan liikkuvuutta. Lisänä kuntosali, lihasten erityisesti vatsa- ja selkälihasten vahvistaminen.

Selkäkipujen hoidossa on kaikkein tärkeintä ennaltaehkäisy. Kaikki pikkuvaivat tulisi hoitaa ajoissa, lihasten kunnosta olisi huolehdittava voimistelemalla/venyttelemällä, liikkumalla, lihaskuntoharjoittelulla, hyvästä ravitsemuksesta olisi pidettävä huolta. Terveelliset elämäntavat, hyvä ryhti ja lepokin on tarpeen.

Selkäkipuisen liikuntalajeiksi sopivat: tai-chi, chigong, jooga, pilates, alexander-tekniikka ja muut pehmeät liikuntalajit, jotka eivät vaadi äkillisiä liikkeitä. Joogasta ja pilateksesta on olemassa vauhdikkaita versioita, joten jos olet aloittelija ja menossa ensi kertaa tunnille, kysy ensin sopiiko laji selkävaivaiselle.

Hyvä ryhti
Tarkoittaa että koko keho on linjassa ja tasapainossa, niin että lihakset selviävät asennon ylläpidosta minimaalisella rasituksella. Hyvä ryhti varmistaa että lihakset ja nivelet toimivat optimaalisesti, niin että mitään ylimääräisiä jännitteitä ei kasaudu kehoon.

Tarkista ryhtisi: liikkuessasi, istuessasi, töissä, lentokoneessa ja autolla ajaessasi. Pyri pitämään ryhti hyvänä. Ryhtiä parantavia liikuntalajeja ovat kävely, sauvakävely, jumppapallo, tanssi, voimistelu, uinti, pilates, jooga, taichi jne.

Auttajaa valitessasi, muista että hieno ammattinimike ei aina takaa että tietoa tai taitoa löytyy. Jos tuntuu että pieleen meni, kerro se kyseiselle auttajalle ensin. Jos tuntuu että ette pääse yhteisymmärrykseen hoidosta, vaihda auttajaa. Jos vaivasi on jatkunut 10-vuotta tai pitempään älä oleta että kertakäsittely riittää. Muista että sinun täytyy myös itse tehdä paljon selkäsi vuoksi. Liikunta on selälle lääkettä.

Missä on lähin auttaja:
Fysioterapeutit Suomessa
Jäsenkorjaajat Suomessa
Kiropraktikot Suomessa
Naprapaatit Suomessa
Osteopaatit Suomessa
Terapeuttirekisteri

Vastaava rekisteri on nyt myös terveydenhoitoalalla. Jos lääkärisi tai muun terveydenhoitohenkilökunnan pätevyys epäilyttää, voit tarkistaa hänen tietonsa:
JulkiTerhikki
Jos vaivaasi ei suhtauduta vakavasti voit ottaa yhteyttä myös potilasasiamieheen. Katso Potilasasiamies. Potilasasiamies ei kuitenkaan ota kantaa tehtyihin hoitoratkaisuihin tai lääkehoitoon, joten periaatteessa potilas on aivan omillaan. Asiasta voi tehdä myös kantelun, mutta siitä on ihan yhtä vähän apua jos hoitoratkaisut tai diagnoosi on pielessä. Potilas on edelleen ihan omillaan, joskus joutuu vain käymään hieman useammalla lääkärillä ja hoitopaikassa, että vaivoihinsa saa apua.

Lisää ryhdistä, selästä ja vähän muustakin:
Spine Inc englanninkielinen sivu selkävaivoista ja selkähoidoista
Kunto Plus -lehti 16/2009
Frédéric Delavier: Belle Ligne - ryhtiä, kiinteyttä, voimaa, 2002 (erityisesti naisille)
Fréderic Delavier: Lihaskuntoharjoittelun anatomia, 2003
Frédéric Delavier ja Michael Gundill: La Méthode Delavier - Musculation exercises & programmes por s'entraîner chez soi, 2009 (ranskankielinen, erityisesti miehille)
Anne Hietanen: Kehosi kielii, 2002
Jane Hobden, Sue Tucker, Deborah Doole: Selkäkirja, 2001
Ohashi: Kehon kieli - Ohashin itämainen diagnoosi, 2008
John Tanner: Friskare rygg, 2008
Satu Väisänen: Selkähelvetti - kokemuksia ja parannuskeinoja selkäkipuiselle, 2011