Tammi, tammenterhot - hoivaa, ruokaa ja voimaa

Tammi, metsätammi (Quercus robur) on kesävihanta yleensä 9-25 m korkea puu, joskus jopa 50 m. Lehdet ovat lyhytruotiset ja niissä on 5-7 pyöreäkärkistä liuskaparia. Lehdet ovat päältä tummanvihreitä ja alta sinivihreitä. Tammi kukkiin touko-kesäkuussa. Hede- ja emikukat sijaitsevat samassa puussa. Kellertävät hedenorkot ovat väljissä ryhmissä ja riippuvat alaspäin, emikukka on pysty koostuen 2-6 luottisesta emiöstä, jota suojaa kehtosuomut. Näistä kehtosuomuista muodostuu terhon kuppimainen suojus. Tammi alkaa tuottaa terhoja noin 40-60 -vuotiaana. Tammenterhot ovat aluksi vihreitä, mutta muuttuvat kypsyessään ruskeiksi tai tummaviiruisiksi. Terhot kypsyvät kukkimisvuotena. Hyviä terhovuosia on Suomessa yleensä 5-8 vuoden välein. Kaarna on tummanruskeaa ja syväuurteista. Kasvaa Suomessa luontaisesti vain Lounais-Suomessa lehtomaisissa metsissä, istutettuna koristepuuna Torniossa asti. Tammi kasvaa hitaasti ja voi elää hyvin vanhaksi, jopa yli 1000-vuotiaaksi. Tammia on maapallolla noin 600 lajia. Suomessa kasvaa vain tämä yksi laji.

Tammi oli kivikaudella ja pronssikaudella yleinen puulaji Etelä-Suomessa. Siitä kertoo myös Kalevalan runo ikitammen kaatajasta. Tammimetsiemme rippeitä on enää jäljellä Ruissalossa ja Tammisaaressa. Tammi oli 1300-luvulta (keskiajan lopulta) uudelle ajalle asti rauhoitettu, koska sitä kaadettiin hyvin paljon maanviljelyn tieltä pois ja käytettiin laivojen puuosiin, niin että se oli kuolla sukupuuttoon. 1600-1700 -luvuilla rajoituksia vielä tiukennettiin siten että tammet olivat kruunun (valtion) omaisuutta. Tammet, jotka ovat ympärysmitaltaan suurempia kuin 170 cm ovat edelleen rauhoitettuja Ahvenanmaalla.

Tammi on kuulunut ihmisen ruokavalioon jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Tammenterhoja on syöty sellaisenaan, niistä on jauhettu jauhoja ja niitä on paahdettu. Arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt hyvin paljon tammenterhon kuoria, joten sopii olettaa että ihmiset ovat käyttäneet sitä ravintonaan. Intiaanit käyttivät tammenterhoja talviruokanaan ja valmistivat tammenkuoresta leipää, petun tapaan. Sen kuorella on hoidettu suolistotulehduksia, veriripulia, veriyskää, kuumetta ja kurkkukipua. Ulkoisesti kuorta on käytetty suonikohjuihin, peräpukamiin, kylmänkyhmyihin, jalkojen hikoiluun, palovammoihin ja ihotauteihin. Keskiajan yrttikirjoissa mainitaan mittava joukko käyttöalueita tammen eri osille ientulehduksesta peräpukamiin ja avoimiin haavoihin. Hildegard von Bingen taas oli sitä mieltä että tammenterhot sopivat vain sikojen ruuaksi ja että tammesta ei ollut mitään hyötyä, ja että jopa madot jättivät tammen rauhaan. 1400-luvulla keksittiin tammenterhojen lääkekäyttö uudelleen ja niitä käytettiin oksennustautiin, ripuliin, runsaisiin kuukautisiin ja nenäverenvuotoon. Tammenterhoista myös keitettiin uutetta, jolla hiuksia värjättiin mustaksi. Paracelsus käytti tammenlehtiä yhdessä ratamonlehtien kanssa "haisevaan vuotoon". Kosteisiin haavoihin hän käytti kamomillan, ratamon ja tammenlehtien seosta. Verenvuotoa tyrehdyttämään hän käytti rätvänää, lutukkaa ja ratamoa. Niiden lisänä vielä nokkosensiemeniä ja nokkosta, tammenkuorta, kuismaa, ratanianjuurta, siankärsämöä, konnantatarta, kuten myös kolloidista rautaa. Soluna-niminen yritys Saksassa valmisti tätä uutosta vuodesta 1921 lähtien. Culpeper käytti tammensilmuja tulehduksiin ja naisten ja miesten vuotohäiriöihin sekä maksan kuumuuden taltuttamiseen. Jauhettua tammenterhoa sekoitettiin viinin tai maitoon ja sen uskottiin lisäävän virtsaneritystä ja ennaltaehkäisevän myrkyllisten eläinten ja kasvien myrkyn vaikutuksia. Vettä, joka keräytyi vanhojen tammien koloihin käytettiin syyhyn hoitoon.
Tammella on hoidettu hevosten valjaiden jättämiä hankaumia ja viiltohaavoja sekä karjan ripulitauteja.
Tammenkuorta käytettiin nahan parkitsemiseen ja villan värjäykseen. Villasta tuli hieman purppuraista, mustaa, ruskeaa tai keltaista riippuen puretteesta. Samaan tarkoitukseen käytettiin myös tammen sahajauhoa, tosin hieman heikoimmin tuloksin. Tammenäkämistä saatiin mustaa väriainetta, mutta se ei ollut pysyvää kankaassa. Musteena se toimi paremmin. Tammenlehdistä saatiin harmaanroosaa väriä ja tammenterhoista harmaata.
Jauhemaista kuorta on myös nuuskattu nenäverenvuotoon. Tammenkuorella on yritetty myös vieroittaa alkoholisteja alkoholista.
Kulttuurivallankumouksen jälkeen 1960-luvulla "paljasjalkaiset maalaislääkärit" käyttivät tammenkuoresta saatavaa keitettä ensiapuna haavoihin ja palovammoihin. Tammenkuoren tanniin hyydyttää kudosten proteiinimolekyylit, joten haavan pintaan saadaan suojaava kerros.

Vanhojen tarujen mukaan tammi oli maailman ensimmäinen puu. Se on omistettu maaemolle, skandinaavien ukkosen jumala Torille, kreikkalaisten ylijumalla Zeukselle ja roomalaisen ylijumala Jupiterille aikojen saatossa. Kelttiläiset druidit tunsivat tammen salat ja puu oli heidän suojeluksessaan. Sanotaankin että sana druidi, tarkoittaa tammea. Tammi oli kelttien, germaanien ja roomalaisten pyhä puu. Muinaisessa Kiinassa tammi symboloi taipumatonta voimaa. Tammimetsät ovat olleetkin jumalanpalveluspaikkoja ja usein myös kirkot ja luostarit rakennettiin tammesta.

Tammi on kasvikunnalle sama, kuin leijona eläinkunnalle. Se on metsän kuningas ja symboloi voimaa ja vahvuutta.

Tammen puuaines on tummaa ja kestävää. Ennen siitä valmistettiin aseita, laivoja ja taloja, nykyään huonekaluja ja parkettia. Puuainesta käytetään myös viini- ja viskitynnyteriden valmistukseen. Tammen puuaineesta on joskus valmistettu hätäjauhoja pula-aikana, mutta sanoisin että taisivat maistua sahajauhoille.

Tammenterho on ravintorikas, mutta karvas. Se sisältää 6-8% parkkihappoa, 30-60% tärkkelystä, 10% sokeria, 2-4,5% rasvaa ja 4-7% proteiinia. Energiaa saa 390 kcal/100 g.
Tammenterhot kerätään syksyllä, ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Kuori poistetaan ja yhtä osaa tammenterhoja varten varataan 2 osaa vettä. Terhoja keitetään kunnes veteen ei enää liukene ruskeaa väriä (noin 2 tuntia), vaihda vesi aina välillä. Näin saadaan parkkihappo pois ja terhoista syömäkelpoisia.
Toinen konsti on liottaa terhoja vedessä 2-7 päivää. Maista aina välillä, joko terhosta on kitkeryys pois. Vesi vaihdetaan kolmesti päivässä.
Liotus- ja keittoveden voi säästää käytettäväksi hoitotarkoituksiin.
Keittämisen tai liotuksen jälkeen tammenterhojen sisus kuivatetaan ja käytetään tai pakastetaan. Kuivauksen voi tehdä uunissa. Näin käsitellyt tammenterhot voi jauhaa jauhoiksi.

Paahdettuja terhoja voi käyttää kahvinkorvikkeena ja leivontaan jauhojen jatkeeksi. Tammenterhoilla voi myös korvata ruokaresepteissä pähkinät, kastanjat ja mantelit. Tammenterhot sopivat juustojen seuraksi

Aina kun keräät yhden tammenterhon, katso että istuta myös yhden terhon. Näin tammia riittää meille jatkossakin. Älä koskaan kerää puuta tyhjäksi. Tammenterhoilla on luonnossa monia käyttäjiä ja suotakoon heillekin ravintoa.

Tammenlehdet kerätään kesäkuussa hoitokäyttöä ja säilöntää varten. Tammivihdan tekoa varten tammenoksat kerätään elo-syyskuussa ja kuivataan. Tammen oksien ja lehtien keruuseen tarvitset maanomistaja luvan.

Tammenkuori sisältää 15-20 % parkkihappoa (tanniini), 5-6% kumia, 6% rasvaa, 6-7% pektiiniä, 2,5% sokeria, hartsia, omenahappoa, suolaa, flavonoideja, kaliumoksalaattia.
Tammenkuorta käytetään pieniin haavoihin, pieniin palovammoihin, vetistäviin ihottumiin, akneen, psoriasikseen, suurihuokoiselle iholle, peräpukamiin, anaalifissuuroihin, ripuliin, ientulehdukseen, angiinaan, kurkkukipuun, kylmettymiseen ja keuhkoputkentulehdukseen.
Tammenkuorikeitteellä voi värjätä myös pääsiäismunia.

Tammenkuorella on tutkimuksissa havaittu olevan antioksidanttinen, antibakteerinen ja virtsakivien muodostusta estävä vaikutus.

Tammenkuoren sisäistä käyttöä on syytä välttää munuais-, maksa- ja sydäntaudeissa. Tammenkuorta ei saa käyttää ulkoisestikaan jos verenpaine on korkea tai sairastaa jotakin tulehdustautia, tammenkuoren ulkoinen käyttö on kielletty myös laaja-alaisissa ihotaudeissa. Tammenkuoren vaikutusta lapsilla, raskaana olevilla tai imettävillä naisilla ei ole tutkittu, mutta käyttö on kuitenkin monissa lähteissä kielletty. Älä siis käytä. Tammenkuoritee voi estää raudanimeytymistä ja ärsyttää suolistoa.
Mikäli saat tammenkuoresta yliherkkyysreaktion lopeta käyttö heti.
Älä käytä tammenkuorta suurina annoksina. Suuret annokset ärsyttävät vatsaa aiheuttaen pahoinvointia ja ummetusta. Äläkä käytä 4 viikkoa kauemmin yhtäjaksoisesti ulkoisesti ja sisäisesti käytettäessä rajoita käyttö 2 päivään ja vain 2 kuppia päivässä.

Huom! Tammien kuoriminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Mikäli haluat tammenkuorta, etsiskele keväällä kaadetuista vesakoista nuoria tammia ja kysy silti maanomistajalta lupa kuoren ottamiseen. Tammenkuori kerätään keväällä "hiirenkorva"-aikaan nuorista 4-12 vuotta vanhoista yksilöistä (rungonpaksuus alle 10 cm), joiden kuori ei ole vielä karkea ja joissa ei ole sammalkasvustoa tai laikkuja. Kuorta voi kerätä myös vanhempien tammien oksista. Mikäli keväällä löytyy tuulen kaatamia puita. Kuori on ulkopuolelta harmahtavaa ja sisäpuolelta ruskehtavaa. Kuori kuivataaan auringossa tai uunissa 50°C lämmössä ennen käyttöä. Tammenkuorta (Oak bark) voi myös ostaa netistä. Vanhojen tammien kuori on kitkerää.

Tammen emikukat ovat käyttökelpoisia kukkatipoissa. Vahvoille, kyvykkäille henkilöille, jotka eivät juuri sääli itseään. Sopii myös ihmisille, jotka ovat kroonisesti uupuneita, koska pitävät työtä velvollisuutena. Työnarkomaaneille. Ihmisillä, jotka ovat olleet pitkään sairaina ja kamppailevat sairauttaan vastaan, myös silloin kun toivo on jo muiden mielestä menetty. Ihmisille, jotka eivät koskaan anna periksi. Ihmisille, jotka ylittävät toistuvasti kestokykynsä rajat. Ihmisille, jotka eivät halua levätä ja myöntää heikkouttaan. Voidaan käyttää myös eläimille, jotka eivät halua olla aloillaan, kun ovat sairaita, vaikka ovat muuten rauhallisia. Tammenkukkatippoja myydään luontaistuotekaupoissa nimellä Oak.

Ranskassa on hoitomuoto nimeltä gemmothérapie. Se voidaan kääntää vaikka puidensilmuterapiaksi. Se muistuttaa hieman homeopatiaa uutostensa kautta ja siihen on yhdistetty myös osia kiinalaisen lääketieteen teorioista. Tammensilmuja käytetään tässä terapiassa umpieritys- ja hermojärjestelmän hoitoon, ikenien hoitoon, jännitykseen, ihonhoitoon, ripuliin.

Muualla maailmassa käytetään lääkekäyttöön myös tammen äkämiä (engl. Oak Galls, Oak Apples, ruots. galläpple, ransk. galles). Ne ovat äkämäpistiäisten (Diploleptis tai Neuroterus) aikaansaamia pallukoita tammen lehdissä. Pallukassa eli äkämässä on pistiäisen toukkia ja puu puolustautuu toukkia vastaan kehittämällä äkämän. Yleensä kun toukka saavuttaa aikuisasteen se kaivaa äkämään reiän ja lentää pois. Äkämät pyritään keräämään vielä kun toukka on sisällä. Äkämät maistuvat makealle. Ei ole tavattu vielä suomalaisissa tammissa. Myös tammen muihin osiin voi tulla äkämiä, Quercus infectoria -tammen kuoreen aiheuttaa eräs loispistijäinen (Cynips gallae-tinctoriae) äkämiä. Äkämiä aiheuttavuia loispistijäisiä on hyvin paljon.

Tammella tai tammesta elää myös paljon muita loishyönteisiä ja kasvustoa, jota käytetään ruoka-, lääke-, kosmetiikka- ja värikäyttöön. Tästä aiheesta on tietoa niin paljon että saisi vaikka kirjan kirjoitettua. En nyt käsittele tätä puolta ollenkaan, koska Suomessa näitä loisia tai kasvustoja ei juurikaan tavata. Paitsi tryffeleitä, joita on löytynyt Suomenkin tammien juurilta ja tammenlehtiomposteista. Muistan itsekin pienenä tyttönä kaivelleeni pienellä lasten puulapiolla tryffeleitä tammenjuurilta navetan takaa.

Käytä ohjeita omalla vastuulla, jos uskallat. Älä käytä valmistukseen rauta-astioita, äläkä sekoita rohdoksiin alkaloidi-pitoisia kasveja tai ruokasuolaa.

Huom! Tammi ei paranna mitään sairauksia. Sitä voidaan käyttää apuna hoidossa, jos lääkäri sen sallii. Valitettavan pieni osa ihmisistä kuitenkin tietää tammen käyttötarkoituksia. Tammesta on paljon ruokaohjeita, mutta ne ovat peräisin Pohjois-Amerikasta, jossa kasvaa mietomakuinen Valkotammi (Quercus alba). Suomalaisia ohjeita ei juurikaan ole sitten 1800-luvun.

Ruokaohjeita:
Ruokia varten tammenterhot kannattaa esikäsitellä kitkerän parkkihapon (tanniini) poistamiseksi.

Hiillos tammenterhot
Kuorelliset tammenterhot peitetään nuotion hiillokseen, jätetään muhimaan 15 minuutiksi. Kun kuoret ovat haljenneet ovat terhot kypsiä. Saattaa maistua hieman karvaalle.

Paahdetut tammenterhot I
2 dl kuorittuja keitettyjä tammenterhoja
2 rkl voita
Laita tammenterhot uunivuokaan. Paahda uunissa ja laita voita päälle.

Paahdetut tammenterhot II
2 dl kuorittuja keitettyjä tammenterhoja
2 rkl sokeria
Paahda tammenterhoja uunissa. Ota uunista ja ripottele päälle sokeria, niin että se sulaa. Anna jäähtyä ja syö.

Sokerikuorrutetut tammenterhot
2 dl kuorittuja keitettyjä tammenterhoja
2 dl sokeria
1 dl vettä
1/8 tl viinikiveä tai sitruunahappoa
suolaa
Laita pieneen kattilaan sokeri, vesi viinikivi ja suola. Keitä kunnes seos alkaa saada vähän väriä. Kasta tammenterhot yksitellen tässä keitoksessa ja laita leivinpaperille kuivumaan.

Suolakurkut
ruukku, pytty tai iso lasiastia
100 kpl kurkkuja
3 dl etikkaa
tammenlehtiä
tillin kukintoja
1 rkl kokonaisia maustepippureita
1½ l vettä

Liotusvesi:
3 l vettä
1 kg karkeaa suolaa

Tee ensin liotusvesi. Sekoita suola veteen. Laita pestyt ja kuivatut kurkut likoamaan liotusveteen 3 päiväksi. Lado kurkut kerroksittain tammenlehtien ja tillin kukintojen kanssa, niin että kurkut eivät kosketa toisiaan. Keitä etikka, vesi ja pippurit ja kaada liemi kuumana kurkkujen päälle. Kurkkujen pitää peittyä kokonaan liemeen. Peitä astia kannella ja säilytä kellarissa tai jääkaapissa. Tammenlehdet pitävät kurkut kiinteinä.

Tammenterhokahvi
Riko tammenterhot, ota sisus ja paahda pannulla. Älä päästä palamaan. Kun tuoksu muuttuu pähkinäiseksi lopeta paahtaminen. Hienonna kahvimyllyllä, viljamyllyllä tai morttelissa. Käytä jauhetta tavallisen kahvin tapaan.
Aikaisemmin käytettiin lasten ripulin ja ihottumien hoitoon (0,20 g/ikävuosi) sekä kahvinkorvikkeena.
Tammenterhoja voi paahtaa myös uunissa 20 min 275°C lämmöllä. Jos haluat kitkeryyden pois keitä tammenterhoja ensin vedessä niin kauan kunnes ruskeaa väriä ei enää liukene keitinvesiin.
Juo kahvi maidon kera.

Tammenterhokakku
1 dl jauhettuja tammenterhonsisuksia
1 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
3 rkl sokeria
2 munaa
1½ dl maitoa
Sekoita kuiva-aineet keskenään. Sekoita munat ja maito. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Laita uunivuokaan ja paista 200°C noin 20-30 min.

Tammenterhokeitto
2 dl keitettyjä murskattuja tammenterhoja
1 l maitoa
3 rkl sianrasvaa
2 rkl jauhoja
lehtisellerin lehtiä
Laita sianrasva ja jauhot kattilaan. Kuumenna sekoittaen, mutta älä anna jauhojen palaa. Lisää maito kattilaan. Kiehauta. Muista sekoittaa koko ajan että ei pala pohjaan. Lisää murskatut tammenterhot. Sekoita keitto sauvasekoittimella samettiseksi. Korsitele lehtisellerin lehdillä. Syö leivän kanssa.

Tammenterholeipä (makea leipä)
250 g vehnäjauhoja
200g grahamjauhoja
2 dl sokeria
4 tl leivinjauhetta
muna
2 3/4 dl maitoa
1½ dl rouhittuja tammenterhonsisuksia
1½ dl rusinoita
Sekoita kulhossa jauhot, sokeri ja leivinjauhe. Vatkaa muna maitoon ja kaada se jauhoseokseen. Vaivaa taikina ja lisää tammenterhot ja rusinat. Laita taikina voideltuun vuokaan ja tasoita pinta. Paista noin 50 min. 175-200°C. Tarjoa voin tai marmeladin kera.

Tammenterholeipä
1 dl jauhettuja tammenterhonsisuksia
1 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
3 rkl sokeria
muna
1 dl maitoa
3 rkl öljyä
Sekoita kaikki kuiva-aineet keskenään. Sekoita muna, maito ja öljy ja lisää kuiva-aineisiin. Kaada kaikki ainekset voideltuun uunivuokaan. Paista 30 min 200°C.
Voit tehdä tästä taikinasta myös muffineja, paistoaika 20 min.

Tumma leipä tammenterhoista
2 dl jauhettuja tammenterhoja
1 dl vehnäjauhoja
½ dl sokeria
1 tl suolaa
1 tl soodaa
½ dl siirappia
1½ dl piimää
2 rkl öljyä
Sekoita jauhot ja sooda keskenään. Sekoita muuta ainekset keskenään. Yhdistä seokset. Kaada uunivuokaan ja paista 30 min 200° C.

Vihreät tammenterhot
Voidaan syödä sellaisenaan kuorineen.

Muita ohjeita:
Näissä ohjeissa tammenterhot on käytetty kuorineen, jotta tanniinipitoisuus olisi mahdollisimman korkea.

Hiushoito (hilseeseen ja vahvistamaan hiuksia)
Saattaa värjätä vaaleita hiuksia tummemmaksi
2 rkl jauhettua tammenkuorta
2 dl vettä
Keitä seosta 15 min ja siivilöi. Ota astiaan 4 rkl keitettä ja hieman karkeaa merisuolaa sekä 1 tl hunajaa. Kastele hiukset hyvin ja hiero seos päänahkaan. Anna vaikuttaa noin puoli tuntia. Pese tukka hyvin.

Hiusvesi I (hilsettä vastaan)
30 g tammenkuorijauhetta
1 l vettä
Anna kiehua hiljalleen ilman kantta 20 min. Siivilöi. Jäähdytä ja käytä hiusvetenä.

Hiusvesi II (Hilsettä vastaan ja edistämään hiusten kasvua)
10 g hienoksi jauhettua tammenkuorta
1 dl votkaa
1 tl risiiniöljyä
1 neilikka tai 2-5 tippaa eukalyptuksen eteeristä öljyä
Laita tammenkuori jauhe ja votka pulloon. Laita lämpimään paikkaan 2-3 viikoksi. Siivilöi uute. Lisää risiiniöljy, neilikka tai eukalyptuksen eteerinen öljy. Hiero seosta päänahkaan pesun jälkeen 3-5 päivää peräkkäin. Jatkossa ennaltaehkäisevänä hoitona kerran viikossa.

Jalkakylpy hikoileville jaloille
20 g tammenkuorta
1 l vettä
Keitä jauhettua tammenkuorta vedessä 10 min. Siivilöi ja käytä jalkakylpyyn. Haudo jalkoja kylvyssä 15 min. Kuivattaa.

Jalkakylpy jalkasieneen
6 tammenlehteä
1 l vettä
Keitä lehtiä vedessä 30 min. Siivilöi ja tee jalkakylpy. Kylvetä jalkoja 10 min.

Kasvovesi rasvaiselle iholle
2-4 tippaa tammenkuori-uutetta
250 ml vettä
Sekoita ainekset keskenään ja pyyhi aamuin illoin rasvaista ihoa kasvoveteen kastetulla pumpulitukolla. Säilytä kasvovesi jääkaapissa käyttökertojen välillä.

Kukkatipat tammen emikukinnoista
lasikulho, pipettipullo 100 ml, suppilo, etiketti
tammen emikukintoja
50 ml alkoholia (Brandy)
1 l vettä (lähdevettä tai keitettyä sadevettä)
Poimi tammen pieniä emikukintoja mahdollisimman monesta puusta käsineet kädessä kauniina kirkkaana aamuna kun kaste on haihtunut. Laita ne astiaan jossa on lähdevettä. Älä koske kukkiin sormilla. Laita astiaan niin paljon kukkia että pinta on kokonaan kukkien peitossa. Laita astia aurinkoon noin kolmeksi tunniksi. Mieluummin luonnon keskelle, katso että mikään ei varjosta astiaa. Tarkista aika ajoin kukkien tila. Kun kukat ovat kuihtuneet seos on valmis. Siivilöi ja kaada pipettipulloon noin puolet nesteestä. Kaada päälle alkoholi. Vettä ja alkoholia on 50-50. Kirjoita pulloon, mitä siinä on (Kukkatipat-Tammi). Kaada ylimääräinen vesi maahan tai kastele sillä huonekasveja, jotka eivät oikein kasva hyvin, mutta ovat säilyneet kuin ihmeen kaupalla hengissä.
Tämä liuos on "äiti"-liuos, jota myydään luontaistuotekaupoissa nimellä Oak. Siitä valmistetaan varsinainen käyttöliuos. Pipettipulloon laitetaan 2 tl brandyä tai omenaviinietikkaa ja pullo täytetään lähdevedellä. "Äiti"-liuosta lisätään 4 tippaa. Vaikka tätä liuosta voi säilyttää huoneenlämmössä, paras kuitenkin pitää se jääkaapissa, sillä liuoksen käyttöaika on noin 3-4 viikkoa.
Käytetään sisäisesti tippoina tai ulkoisesti kylvyissä tai voiteissa. Sopii myös niskojen ja hartioiden hoitoon.

Kurlausvesi tammenkuoresta
20 g tammenkuorta
1 l vettä
Hienonna kuivattu tammenkuori ja keitä vedessä. Käytä kurlaukseen.

Tammenkuori-keite I (istumakylpyyn peräpukamiin)
80 g tammenkuorta
1 l vettä
Murskaa tammenkuori ja laita veteen. Kiehauta vesi ja anna kiehua 10 min. Siivilöi ja anna jäähtyä. Lisää 1 litra keitettä istumakylpyyn. Kylve 15-20 min, joka toinen päivä. Ei saa käyttää 2 viikkoa kauempaa. Älä käytä kovin usein, sillä tammenkuorella on kuivattava vaikutus.
Tätä keitettä voi käyttää myös palovamman hoitoon. Laita keite kylmään ja ota kylmää keitettä kompressiin ja kääri palovamman ympärille. Vaihda käärettä 3-4 kertaa päivässä. Ei saa käyttää 1-2 päivää kauempaa.

Tammenkuori-keite II (ripuliin, valkovuotoon, kurlaukseen ja peräpukamille)
28 g jauhettua tammenkuorta
1 l vettä
Tammenkuorta keitetään kunnes vesimäärä on huvennut lähes puoleen. Sitten se siivilöidään. Annos suullisesti nautittuna on 56 ml. Koska keitos on antiseptinen sitä käytetään myös valkovuotoon ja kurkun kurlaukseen, sekä vuotaville peräpukamille ulkoisesti.

Tammenkuori-keite III
2 rkl jauhettua tammenkuorta
2 rkl kamomillasaunion kukkia
3 dl vettä
Keitä vesi ja lisää tammenkuori ja kamomillasaunion kukat. Anna hautua 10 min. Tätä keitettä käytetiin ennen anemiaan, vilustumiseen, sisäisiin verenvuotoihin, ripuliin ja kuukautishäiriöihin.

Tammenkuori-tee (sisäisesti)
3 g tammenkuorta
½ l vettä
Murskaa tammenkuori ja laita veteen. Anna hautua 10 min. Annostus puoli kuppia per päivä.

Tammenkuori-uute
Tammenkuori liotetaan 25% alkoholiin suhteessa 1:1. Annostus 1-2 ml.

Tammenlehti-keite I (valkovuoto, virtsankarkailu, ripuli, verenvuodot, veriyskä)
Kourallinen tammenlehtiä
1 l vettä
Kiehauta vesi. Laita joukkoon tammenlehdet ja anna kiehua 10 min. Tätä keitettä käytetään 3 kuppia per päivä

Tammenlehtikeite II
2 kourallista tammenlehtiä
1 l vettä
Kiehauta vesi. Laita tammenlehdet veteen ja anna hautua 10 min. Jäähdytä. Ota 1 l keitettä istumakylpyveteen. Käytetään ulkoisesti valkovuotoon, kohtutulehdukseen, limakalvojen märkimiseen, peräpukamiin, anaalifissuuroihin ja pieniin ihottumiin.

Tammenterhojauhe
Jauha tammenterhot jauheeksi. Riputtele jauhetta pahanhajuisiin haavoihin.

Tammenterho-keite I (Käytettiin aikasemmin tuberkuloosin hoitoon)
5 g tammenterhoja
1 l vettä
Keitä 10 min. Kolme kuppia päivässä. Käytetään ennen ateriaa.

Tammenterhokeite II (Itsepäisiin vatsakipuihin)
30 g tammenterhojauhetta
1 l vettä
Keitä 10 min. Juo kuppi sokeroitua keitettä päivällisen jälkeen.

Tammenterhonkuori-keite
30 g tammenterhonkuoria
1 l vettä
Keitetään 30 min. Siivilöidään. Tät keitettä käyttivät amerikan alkuperäisasukkaat pahoissa myrkkymuratin aiheuttamissa iho-oireissa ja sieni-infektioissa ulkoisesti.

Tammenterhotahna (Käytettiin aikaisemmin kohtuverenvuotoon, verisykään, veriripuliin, veriulosteisiin)
3 g tammenterhojauhetta
hunajaa
Sekoita jauhe hunajaan, niin että saat tahnaa. Käytetään aamuisin.

Tammenterho-uute
1 dl kuorittuja tammmenterhoja
5 dl 45% alkoholia (votka)
Kuori ja jauha tammenterhot jauheeksi. Laita pulloon yhdessä alkoholin kanssa. Jätä 8 päiväksi valmistumaan, ravistele pulloa päivittäin. Siivilöi. Annos ulkoisesti 15-30 tippaa veteen. Sisäisesti 1 osa 20 osaan keitettyä vettä.

Tammivihta
Sopii rasvaiselle iholle ja kuumiin löylyihin.
Ota kuiva vihta ja liota sitä hetki vedessä ennen vihtomista.

Yrttijuoma (ripuliin)
1-2 tuoretta tai kuivattua tammenlehteä
1 rkl tuoretta tai kuivattua mansikanjuurta
1½ dl vettä
Keitä vesi. Ota kattila liedeltä ja lisää yrtit. Anna vetäytyä 15 min. Siivilöi. Juo yksi kuppi tarpeen mukaan.