Ruokahygienia

Ravintomme voi kuhista bakteereja, viruksia ja alkueläimiä, eikä siitä näy merkkiäkään päällepäin. Ruoka voi jopa olla todella hyvän makuista ja hyvin valmistettua, vaikka hygieniasta ei ole tietoakaan. Jos olet joskus ihmetellyt miksi sairastut kaikista rokotuksista ja käsien pesusta huolimatta, pieni vilkaisu siihen mitä ja miten laitat ruokaa suuhusi voi paljastaa kaikenlaista taudin alkuperästä.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että jos ruoka on ollut noin 15 minuutin ajan veden kiehumispisteen yläpuolisessa lämpötilassa, siitä ei yleensä tartu mitään. Varsinkaan jos se syödään heti valmistuksen jälkeen.

Toisaalta jos et ole pessyt käsiäsi ja kosket paljain käsin ruokaan, mikään ei estä tautia tarttumasta. Likaiset ruokailuvälineet eivät myöskään ole hyväksi, eikä likainen pöytä. Pöydän pyyhkiminen likaisella rätillä ei myöskään paranna asiaa.

Jos ruokaa ei syödä heti, se on suojattava tartuntalähteiltä ja laitettava viileään, yleensä jääkaappiin. Jos jätät ruuan huoneenlämpöön seisomaan, 20 minuutissa osa bakteereista on jakautunut jo kerran. 24 tunnissa ruoka on miltei tappavaa tehokkaasti bakteerien vallassa.

Ainoa lähes varma tapa tietää että ruoka on turvallista on valmistaa se itse sekä huolehtia omasta ja keittiön hygieniasta. Myös ruuan säilytysolosuhteet (kellari, jääkaappi, pakastin) ovat oltava sellaiset että tartuntaan ei ole mahdollisuutta. Ruuan valmistuksessa on oltava huolellinen, samoin ruuanvalmistusvälineiden pesussa, säilytyksessä ja hoidossa.

Tämä artikkeli voi sisältää materiaalia, joka järkyttää...


Tartuntatavat

Alkoholi
Laajalle levinnyt harhaluulo on että alkoholi on steriloiva aine myös sisäisesti käytettynä ja taudit eivät tartu sen kautta. Alkoholin käyttö kuitenkin ärsyttää limakalvoja ja valmistelee vapaata pääsyä elimistöön monille jatkossa mainituille taudinaiheuttajille. Koska alkoholi on myös kuivattava ja poistaa nestettä kehosta, monet mikro-organismit eivät poistukaan luonnollisesti, vaan jäävä jumiin elimistöön ja ennenkuin huomaatkaan niillä on täydet juhlat käynnissä, sinua vain ei ole kutsuttu.

Broileri ja muut siivekkäät
Salmonella-bakteeri tuntuu viihtyvän siipikarjassa. Joten raa'an broilerin käsittelyssä tulee noudattaa hyvää hygieniaa. Kaikki työvälineet ja pinnat sekä kädet on pestävä huolellisesti ennen ja jälkeen broilerin käsittelyn. Jos huomaat että kanaruoka, jonka ravintolassa saat, ei ole täysin kypsää. Palauta se heti keittiöön. Kunnollinen kypsentäminen tuhoaa bakteerin, joten broileriruokien on oltava täysin kypsiä ennen syömistä.

Buffet-pöydät
Seisova pöytä näyttää aina kutsuvalta. Sitä se on bakteerienkin mielestä. Jos ruoka on seissyt buffetissa yli 20 minuuttia ilman kantta ja/tai asianmukaista jäähdytys- tai lämmityssysteemiä, voit olla hyvin varma siitä että ruokaa on ehtinyt kehittyä kaikenlaista ei-toivottua.

Kasvikset
Ihmisulosteiden käyttäminen lannoitteena tekee salaateista ja kypsentämättä syötävistä kasviksista hieman riskaabeleita, ellei niitä ensin huuhdota hyvin puhtaalla vedellä. Kasvikset saastuvat useimmin kuljetusmatkojen, säilytyksen tai valmistuksen aikana. Kaikki kuorelliset hedelmät kannattaa aina kuoria ja kaaleista ottaa ulommaiset lehdet pois.

Kädet
Mikro-organismit omissa käsissäsi ovat kaikkein tavallisin tartunnan lähde. Pese aina kädet ennen ateriointia ja muista kuivata hyvin. Sulje hana ja avaa ovet käsipaperia käyttäen, jos pesit kätesi vessassa, muutoin saat hanasta ja ovenkahvasta samat mikro-organismit lahjana takaisin ja käsienpesusi oli yhtä tyhjän kanssa.

Kärpäset
Viihtyvät niin lannassa kuin ruuassa. Jos annat kärpästen kävellä ruuassasi, ja sitten syöt ruuat, voit olla täysin varma että jotain ulosteperäistä tuli syötyä.

Lentokoneruuat
Moni kakku päältä kaunis. Oletko koskaan miettinyt mistä ne ruuat sinne lentokoneeseen ilmestyvät ja missä ne ovat ennen tarjoilua? Entä sitä kuinka kauan ne ovat odottamassa ennen lämmitystä ja kuinka kauan kestää tarjoilu? Osa lentokoneissa tarjottavista aterioista tulee trooppisilta tai subtrooppisilta alueilta, missä mikro-organismit viihtyvät erityisen hyvin. Kaikki viivästykset ruuan valmistamisen, lämmittämisen ja tarjoilun välillä aiheuttavat eripituisia katkoksia, jona aikana bakteereilla on hieno tilaisuus lisääntyä ruuassa. Suurin syy ripulitartuntoihin matkakohteessa on lentokoneruoka. Jos et usko niin ajattelepa hetki omilla aivoillasi.

Maitotuotteet
Pastöroimaton maito, jäätelö, jogurtti tai mitä siitä nyt sitten on valmistettukaan on oiva tartunnan lähde. Maltankuume, tuberkuloosi, listerioosi, salmonella, vain muutamia mainitakseni pesivät maitotuotteissa.

Munat
Yksittäisten kanojen munien kohdalla riski saada salmonella on todella pieni, mutta kun mennään suurkanaloihin, jossa kanat ovat hyvin lähellä toisiaan ja tauti pääsee leviämään kanojen keskuudessa helposti, tilanne on toinen. Luomukanalat ovat melko turvallinen valinta munien tuottajaksi.
Tartunnan voi saada huonosti keitetyistä munista tai raaoista munista valmistetuista ruuista kuten majoneesi, kastikkeet, mousset, pirtelöt, jäätelö ja sandwich-tyyppiset leivät. Huolellinen kypsentäminen tappaa salmonellan.

Riisi
Vastakeitetty riisi on yleensä turvallista. Kuitenkin, monissa ravintoloissa riisi keitetään kerran ja lämmitetään sitten asiakkaille. Vaarana tässä touhussa on se, että Bacillus cereus-bakteeri sietää hyvin lämmitystä. Odotellessaan astiassa seuraavaa lämmitystä kyseinen bakteeri ehtii hyvin lisääntyä ja sitä ei tuhoa edes painekeitin. Keitä riisiä aina vain sen verran kuin syöt. Bacillus cereus aiheuttaa oksentelua ja ripulia 1-5 tuntia riisin syömisestä.

Äyriäiset ja muut merenelävät
Oiva lähde kaikenlaisille ruokaperäisille sairauksille. Suurin syy lienee äyriäisten omissa ruokailutavoissa. Ne syövät suoraan merivedestä suodatettua ruokaa ja mitä likaisempaa meriemme vesi on, sen enemmän mikro-organismeja kertyy niiden elimistöön. Vibrio-basillit (Plesiomonas ja Aeromonas) ja hepatiittivirukset ovat tälläisiä. Tämä ongelma on alueilla, jossa merivesi on saastunutta, suurin syyllinen lienee ihmisjätösten dumppaaminen mereen. Myös äyräisten ja muiden merenelävien käsittelyssä tapahtunut huolimattomuus lisää riskiä saada tartunta.

Ruokamyrkytyksen yleiset oireet:
-väsymys
-päänsärky
-haluttomuus
-lihaskivut
-vatsakipu
-oksentelu
-ripuli
-kuume
Kaikkia oireita ei tarvitse olla, ruokamyrkytys esiintyy myös vähempioireisena.

Ruuasta saatavia ei-toivottuja ja tauteja aiheuttavia organismeja

Anisakis on Atlantin ja Pohjanmeren kaloissa kuten sillissä, turskassa ja makrillissa viihtyvä sukkulamato. Aikuismuotojen isäntinä toimivat valaat. Raakaa kalaa tai mustekalaa syötäessä madon toukkia pääsee elimistöön ja ne tunkeutuvat vatsalaukun tai pohjukkaissuolen seinämiin. Anisakis aiheuttaa umpilisäkkeentulehdusta muistuttavaa vatsakipua ja pahoinvointia. Yleensä pakastaminen ja suolaus tuhoaa loisen. Sushi syöminen ei aina ole terveellistä.

Aspergillus-homesienet tuottavat myrkyllistä ainetta nimeltä aflatoksiini. Näitä sieniä voi olla pilaantuneissa viljatuotteissa, pähkinöissä ja monissa elintarvikkeissa. Tätä sientä kasvaa kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa ja se ei tuhoudu kuumentamalla. Myrkky aiheuttaa maksavaurioita ja maksasyöpää. Jos ruoka maistuu mielestäsi pilaantuneelle, älä syö.

Bacillus cereus -bakteeri tuottaa toksiinia elintarvikkeissa ja suolistossa. Sitä on maaperässä ja vesistöissä sekä tärkkelyspitoisissa elintarvikkeissa ja mausteissa. Bakteerin suosima elintarvike on keitetty riisi. Aiheuttaa ripulia ja oksentelua. Uudelleenkuumennus ei tuhoa tätä bakteeria. Käytä vain riisiä, jota ei ole esikypsytetty ja keitä vain sen verran kuin syöt.

BSE eli Hullun lehmän tauti on nautaeläimillä kuolemaan johtava aivosairaus, samantapaista tautia on tavattu lampailla ja vuohilla. Ihmisellä Creutzfeldt-Jakobin tauti toimii vastaavasti. Taudin syyksi arvellaan sairastuneista eläimistä valmistettua liha- ja luujauhoa. Taudin leviämistä estetään teurastamalla sairastuneet eläimet ja hävittämällä ne.

Campylobakter aiheuttaa 1-11 päivän sisällä vatsakipuja, ripulia ja kuumetta. Tauti kestää noin viikon. Hyvin yleinen. Kampylobakteeria esiintyy eläinten suolistossa ja tartunna voi saada siipikarjan, raa'an tai huonosti kypsennetyn lihan, pastöroimattoman maidon tai saastuneen veden välityksellä. Kuumennus tuhoaa bakteerin.

Clostrium botulinum-bakteeri tuottaa hermostomyrkkyä nimeltä botuliini. Tämä bakteeri on hyvin yleinen maaperässä. Se kestää korkeita lämpötiloja, mutta ei siedä happea. Botuliinia muodostuu tyhjiöpakkausissa, huonosti steriloiduissa säilykkeissä ja vaurioituneissa säilyketölkeissä. (Erityisesti liha-, kala- ja vihannessäilykkeet.) Näköhäiriöt ja nielemisvaikeudet ovat ensioireita, sitten seuraa hermojen ja lihasten lamaantumista. Kun myrkky pääsee verenkiertoon ja lamauttaa lisää elimistön toimintoja seurauksena on kuolema. Hyvä hygienia ja tuotteiden kuumentaminen ennen säilömistä sekä säilyketölkkien kuumentaminen estää bakteeria lisääntymästä. Älä säilytä tyhiöpakattuja tuotteita liian lämpimässä. Älä koskaan käytä pullistuneen tai vahingoittuneen säilyketölkin sisältöä ruuaksi. Myrkky hajoaa keitettäessä ja 15 min 100°C:ssa.

Clostrium perfringens elää maaperässä ja vesistöissä. Tavataan kahvilaruuissa ja buffet'ssa missä ruokaa on on seisotettu liian kauan huoneen lämmössä. Sitä on yleensä proteiinipitoisissa elintarvikkeissa (liha, siipikarja). Se aiheuttaa 8-22 tunnin sisällä ripulia ja vatsakipuja, oksentelua ei juurikaan. Tehokas kuumennus tuhoaa bakteerin.

Cryptosporidium on vähemmän tunnettu malarialoisen sukulainen. Se on melko yleinen turistiripulin aiheuttajana. Loiseliö asuu ohutsuolen nukan soluissa ja aiheuttaa kouristelua, kuumetta ja vesiripulin noin 10 päiväksi tai muutamaksi viikoksi. Loisen elinkiertoon ei voida vaikuttaa ja ainoa mitä voi tehdä on juoda riittävästi vettä. Tämä tapaus tarttuu suorassa kosketuksessa ja veden välityksellä ja on niin sitkeä että joditableteilla sitä ei tapeta, eikä veden keittäminenkään aina auta. Yleensä ulkomaantuliainen.

Cyclospora on mikro-organismi, joka aiheuttaa sitkeän ripulin. Ulkomaiset vadelmat toimivat isäntänä tälle veijarille. Poimi siis vain kotimaisia vadelmia ja jätä kaupan pakastealtaat rauhaan.

Ekinokokki (Echinococcus multiocularis, E. granulosus)on heisimato, joka aiheuttaa ekinokokkoosia. Tauti on erittäin yleinen Afrikassa, Keski-Aasiassa, eteläisessä Etelä-Amerikassa, Välimeren piirissä, Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Lähi-idässä. Pääisäntiä tälle muutaman millimetrin mittaiselle madolle ovat koirat, kissat, sudet ja ketut. Eläimille tämä mato ei aiheuta oireita. Eläinten ulosteesta madon munat tarttuvat ympäristöön, kuten eläinten turkkiin, kasveihin, marjoihin jne. Näistä sen saavat väli-isännät eli pikkujyrsijät, peurat, hirvet ja porot ja myös ihminen. Munat säilyvät 1-2 vuotta elinkykyisinä maastossa. Ne eivät välitä desinfiointiaineista tai pakkasesta, vaan säilyvät hyvn vielä -30°C:een pakkasessa, sekä +60°C:een lämmössä. Ihmisellä tartuna ei ole oireeton, tosin tartunnan kehittymiseen kuluu yleensä 5-20 vuotta, joten tartunnan varman lähteen selvittäminen on mahdotonta (yleensä oma lemmikkieläin tai huonosti kypsennetty riistaruoka). Älä koskaa tilaa hirveä, poroa tai peuraa puolikypsänä.
Tauti esiintyy kystina, aivoissa, luissa, munuaisissa, keuhkoissa, luurankolihaksissa, pernassa ja erityisesti maksassa. Oireina on kipua oikealla ylävatsalla, rintakipua, yskää, veriysköksiä, kuumetta, kutinaa, taudinkuva muistuttaa sappikivitautia. Tauti voi olla myös täysin oireeton. Tautiin ei ole tepsivää lääkitystä. Kystiä saadaan kuitenkin lääkityksellä pienennettyä ja niitä voidaan leikata kirurgisesti.
Jos haluat suojella lemmikkejäsi taudilta älä vie niitä ulkomaille äläkä ulkoiluta metsissä. Itseäsi voit suojella pesemällä kädet kun olet käsittelyt lemmikkiä ja pesemällä elintarvikkeet ennen ruuanlaittoa sekä kuumentamalla ruuat hyvin ja keittämällä/paistamalla kaiken täysin kypsäksi.

Entamoeba histolytica -alkueliö on ameebantapainen loinen, jota tavataan lähinnä tropiikissa. Tämän eläimen "itiöt" tunkeutuvat ensin suolen seinämiin aiheuttaen verenvuotoa ja limaneritystä. Kudostuhot voivat olla laajat. Itiöt voivat levitä myös maksaan ja aiheuttaa maksapaiseita (harvemmin). Aivoihin ja keuhkoihin itiöitä harvoin joutuu, mutta jos niin käy niin tauti on kuolemaksi. Aina kun ripulissa on verta on syytä mennä lääkäriin, koska tavallisen bakteeriripulin ja ameebaripulin eroa ei voi havaita silmämääräisesti.

Giardia lamblia -alkueliö ei ole kovin yleinen, mutta sitäkin sitkeämpi. Se tarttuu tiukasti ohutsuolen seinämään ja aloittaa tuhotyönsä ohutsuolen nukasta. Tästä taas seuraa ruuansulatushäiriöitä ja jos jää sinne hoitamattomana johtaa vakaviin vitamiinipuutoksiin. Alkuvaiheessa saattaa olla lievää vatsan turvotusta, ilmavaivoja, vesiripulia, joka muuttuu ajan kanssa pahanhajuisiksi harmaisksi ulosteiksi, joissa on sulamatonta ruokaa. Tätä vaihetta voi jatkua kuukausia ja vuosia, mutta yleensä menee ohi viikossa tai parissa.

Kaliki- eli norovirus on hyvin yleinen ripulin aiheuttaja. Hyvä käsihygienia ja ruuan riittävä kuumennus auttavat taistelussa tätä virusta vastaan.

Kihomadot (Enterobius) ovat yleinen lasten vaiva. Madot ovat noin sentin mittaisia ja asustavat paksusuolessa. Naaraspuoliset madot vaeltavat yöllä peräaukon kautta munimaan iholle. Tämä aiheuttaa kutinaa ja kynsien alla matojen munat siirtyvät leluihin, ruokaan, huonekaluihin ja kaikkialle ympäristöön levittäen matoja. Jos asiaa ei hoideta syntyy kierre, jossa tartunta on jatkuva.

Kolibakteeri (Eschericia coli) on melko yleinen ripulitartuntojen aiheuttaja. Hyvä puoli tartunnassa on että se menee yleensä ohi 48 tunnissa, bakteerista on olemassa kuitenkin vaarallisiakin muotoja. Lapsilla, vanhuksilla ja muutoin sairailla ihmisillä se voi olla hengenvaarallinen, aiheuttaen verisen ripulin ja munuaisten vaurioitumisen. Yleisin syy tartuntaan on puutteellinen hygienia. Älä päästä raakaa lihaa kosketuksiin muiden elintarvikkeiden kanssa, äläkä syö raakaa lihaa. Bakteeria on usein naudan ja lampaan ulosteissa ja pastöroimattomassa maidossa. Bakteeri voi levitä myös veteen. Kolibakteeri tarttuu helposti ihmisestä toiseen. Kuumennus tuhoaa bakteerin.

Lapamadon eli heisimado (Taenia)n toukkia saattaa olla huonosti kypsennetyissä pihveissä, hampurilaislihassa ja kalassa (ahven, hauki, made, kiiski). Kun toukka niellään se tarttuu suolen seinämään ja kasvaa aikuiseksi noin 3 kuukaudessa ja asustaa elimistössä vuosikausia. Mato on valkoinen, litteä ja jaokkeinen. Parhaimmillaan kasvaa 4 m pitkäksi. Kun mato on aikuisvaiheessaan se alkaa tuottaa munia. Vatsakivut ja ruokahalun kasvu tai menetys ovat tyypillisiä oireita, mutta useimmiten mato huomataan vasta kun sen jaokkeita löytyy ulosteista. Vuosikausia jatkunut yhteiselämä lapamadon kanssa aiheuttaa puutostauteja ja painon laskua. Kuumennus tuhoaa madon, samoin pakastaminen.

Listeria monocytogenes -bakteeri aiheuttaa listerioosia, joka on nautaeläinten infektiotauti. Se voi levitä myös ihmiseen suoraan sairaasta eläimestä, mutta useimmin ruuan välityksellä. Tartunnan lähteinä toimivat tuorejuustot, valmissalaatit, pateet, pastöroimaton lehmän tai vuohen maito tai huonosti kypsytetty liha. Listeria-bakteeri kestää jääkaappisäilytystä hyvin. Tauti on vaarallinen raskaana oleville naisille, sikiölle ja vastasyntyneelle. Myös immuunikadosta kärsivät (AIDS, syöpäpotilaat) ja vanhukset ovat vaaravyöhykkeessä. Oireet ovat flunssan kaltaisia, mutta voivat johtaa aivokalvontulehdukseen, verenmyrkytykseen ja keuhkonkuumeeseen.

Norwalk-tyyppiset virukset ovat kaikkein hankalampia tapauksia, koska leviävät ja tarttuvat hyvin nopeasti sekä suorassa kosketuksessa että pisaratartuntana. Ne aiheuttavat ripulia ja oksentelua. Suljetussa tilassa kuten laivassa, jossa on paljon ruokailijoita ne voivat levitä joka ikiseen matkustajaan, kun yksi matkustaja oksentaa ruokasalissa. Seuraus on yleensä se että koko laiva joutuu telakalle ja joka ikinen pinta pestään kloorilla. Tälle virukselle ei muodostu vastustuskyä, joten tartunnan saa hyvin helposti uudelleen.

Penicillium expansum -hometta on homehtuneissa hedelmissä, marjoissa ja hilloissa. Tämän homeen tuottama myrkky on vesiliukoinen patuliini, joka aiheuttaa syöpää. Yleensä säilöntäaine hilloissa estää homekasvun, kuten myös oikeat käsittelymenetelmät. Hillojen ja mehujen säilöminen pakastamalla myös auttaa.

Piiskamato (Trichuris) saadaan elimistöön yleensä ruuan välityksellä. Se on noin 4 cm pitkä ja oleskelee paksusuolen loppupäässä sekä peräsuolessa, missä se on kiinnittyneenä limakalvoon. Yleensä melko oireeton, mutta joskus vasemmalla alavatsalla voi tuntua kipua ja uloste voi olla löysää ja veristä. Lapsilla voi aiheuttaa vakavampia oireita.

Rotavirukset eivät ole kovin yleisiä, mutta sitäkin sitkeämpiä taudinaiheuttajia. Ne lisääntyvät ohutsuolen nukkalisäkkeiden soluissa, tuhoten niiden kyvyn imeä nestettä sekä alentavat ruuansulatusentsyymien määrää. Koska ravintoaineet eivät enää imeydy, virus on hyvin vaarallinen alle 2-vuotiailla lapsilla. Kun rotavituksen on kerran saanut se ei poistu elimistöstä, vaan aiheuttaa oireita aina silloin tällöin, onneksi melko mietoja.

Salmonella kuuluu monien eläinten normaaliin bakteerikantaan. Ei kuitenkaan ihmisen eikä muiden tasalämpöisten eläinten. Salmonellatartunnan voi saada ulosteiden, saastuneiden elintarvikkeiden (kananmunat, kanat, siipikarja, liha, huonosti puhdistetut elintarvikkeet) tai veden välityksellä. Ihmisen elimistössä salmonella ajautuu suoliston seinämien lymfasolmukkeisiin. Tartunta käynnistyy seuraavien 6-72 tunnin sisällä. Seurauksena on yleensä viikon limaripulointi, hieman lämpöä ja vilunväristyksiä. Osa ihmisistä on täysin oireettomia. Joskus harvinaisemmissa tapauksissa seurauksena voi olla lavantauti tai pikkulavantauti. Joskus bakteeri voi aiheuttaa niveltulehdusta. Ruuan riittävä kuumentaminen tuhoaa bakteerin.

Shigella-lajit ovat kolibakteerin lisäksi melko yleinen ripulin aiheuttaja. Infektion alkuun tarvitaan vain 10 organismia, mutta kun tauti pääsee kunnolla alkuun, sitä mennään eikä meinata muutaman kuukauden ajan. Aluksi voi olla vetistä ripulia, sitten alkaa veivaus löysän ja kiinteän kakan välillä, jonka tulo on kivuliasta, veristä ja limaista. Kun shigella pääsee lisääntymään ohusuolessa ja jälkeläiset vaeltavat paksusuoleen ja bakteerit löytävät sopivat olosuhteet suolen seinämistä, alkavat ravintoaineiden imeytymishäiriöt, veren ja limaeriteen tihkuminen suolista sekä sekavuus ja kuivuminen. Todella epämiellyttävä tauti. Kuumennus tuhoaa bakteerin. Hyvä käsihygienia auttaa myös.

Suolinkainen (Ascaris) tartuu kun sen munia syödään vahingossa ruuan välityksellä. Kun toukat kuoriutuvat ne vaeltavat keuhkojen kautta takaisin suolistoon. Toukat elelevät kaikessa rauhassa suolten limakalvoilla ja aikuistuvat 9 viikossa. Keuhkoissa oleskelun aikana voi esiintyä astmantapaista hengenahdistusta ja ihottumaa, myöhemmin oireena ovat vatsakivut ja ruokahaluttomuus. Matoja poistuu joskus peräaukon kautta. Ne ovat noin 30 cm pitkiä ja 4 mm leveitä. Sairaus on vakava lapsilla, jos madot tunkeutuvat sappirakkoon tai haimatiehyeisiin.

Staphylococcus aureus viihtyy ihmisen iholla ja limakalvoilla. Sen voi saada konditoriatuotteista, lihasta, siipikarjasta, munista, salaateista ja elintarvikkeista, jotka ovat seisoneet liian kauan huoneenlämmössä. Lämpimät ja kosteat ruuat ovat sen lempipaikkoja. Se aiheuttaa 1-7 tunnin kuluessa pahoinvointia, oksentelua, vatsakipuja, lievää lämmönnousua ja joskus ripulia. Pahimmillaan keuhkokuumetta, märkäpaiseita ja verenmyrkytyksen. Hyvä henkilökohtainen hygienia ja suojakäsineiden käyttö leivoksia tehdessä auttavat pitämään tämän veijarin loitolla. Tämä bakteerin tuottamat myrkyt eivät tuhoudu elintarvikkeista keittämällä. Antibiooteille resistentit (vastustuskykyiset) kannat stafylokokeista ovat vitsaus sairaalamaailmassa. Bakteeri on vaarallinen immuunikadosta kärsivillä ja vanhuksilla.

Syanobakteerit tuottavat levätoksiinia, joka voi olla haitallista hermoille ja maksalle. Myrkky aiheuttaa ihoärsytystä, ripulia, pahoinvointia ja lihaskouristelua. Pahimmassa tapauksessa kuoleman. Oireet ilmaantuvat puolen tunnin kuluttua ja voivat kestää päiviä. Levätoksiineja voi keräytyä simpukoihin ja äyriäisiin alueilla, joissa on paljon "sinilevää". Toksiinit eivät hajoa keitettäessä, eikä niitä voi havaita raaoista simpukoista, ne eivät myöskään muuta simpukoiden makua. Puhtaissa vesissä kasvaneet simpukat ja äyriäiset ovat kuitenkin turvallisia.

Toksoplasmoosi on tunnettu lähinnä sikiövaurioiden aiheuttajana ja siitä syytetään kissoja, kuitenkin infektion voi saada myös syömällä huonosti kypsennettyä lihaa. Hampurilaisliha on jälleen yleisin syyllinen. Oireena on turvonneet lymfasolmukkeet ja joskus verkkokalvon tulehdus.

Trikiini-sukkulamato (Trichinella spiralis) tartunnan voi saada huonosti kypsennetystä sianlihasta, hevosenlihasta, villisiasta, pensselisiasta, karhunlihasta tai eksoottisemmasta riistasta kuten virtahevosta. Kaikenlaiset peijaiset voivat toimia tartunnan lähteenä. Oireet alkavat 2-3 viikkoa tartunnasta. Yleensä tauti alkaa lyhyellä ripulijaksolla, jota seuraa lihaskivut, kuume, uupumus ja kasvojen ja silmäluomien turvotus. Toukka kehittyy aikuiseksi suolistossa, lisääntyy ja uudet toukat vaeltavat verisuoniin ja lihaksiin. Koteloituessaan trikiini voi säilyä elimistössä vuosia. Pahimmillaan madot voivat vaeltaa sydänlihakseen tai aivoihin. Riittävä kypsytys ja pakastaminen tuhoaa sukkulamadon.

Yersina enterocolitica-bakteeri aiheuttaa suolistossa tai vatsassa tulehduksen. Hyviä tartunnan lähteitä ovat liha, pastöroimaton maito ja likainen juomavesi. Kuumentaminen tuhoaa bakteerin.

Lavantauti, kolera ja hepatiitti
Kun lähdet matkailemaan seuduille, joilla näitä tauteja tavataan, ota rokote ennen matkaa.

Olisiko nyt hyvä aika pestä kädet kunnolla ja huolehtia myös keittiön, ruokailutilan, jääkaapin ja pakastimen siisteydestä. Kun valitset itse kotimaisia ruoka-aineita ja teet itse ruuan sekä kypsennät sen kunnolla, voit olla melko varma että pysyt terveenä.
Kun teet omia säilykkeitä, noudata hyvää hygieniaa ja muista kuumentaa myös säilykeastiat hyvin. Säilykkeet kuumennetaan 95-120° C:een eli kiehumistilaan, maito ja hapanmaito 60-75°C:een eli pastöroidaan. Säilykkeen pakkauksen pitää olla tiivis ja ehjä.
Jos säilyke- tai tuotepakkaus on "paisunut", siinä on liikaa bakteeritoimintaa ja se ei sovi enää ihmisravinnoksi, eikä eläintenkään ruuaksi. Bakteerit eivät välttämättä muuta ruuan makua, hajua tai koostumusta, vaikka niitä säilykkeessä olisikin.

Vaikka et työskentelisikään elintarvikkeiden parissa Hygieniapassi-koulutus antaa paljon tietoa siitä miten voit omalta osaltasi ennaltahkäistä tautien leviämistä ruuan välityksellä.

Katso myös:
Astioiden pesu
Jääkaapin hoito, puhdistus ja käyttö
Kodin puhdistusaineet
Komposti
Luonnon "antibiootit"
Ongelmajätteet
Pakastin - valinta, käyttö, hoito ja siivous
Tietokoneen siivoaminen
Tuhohyönteisistä eroon pääseminen