Jos mietitään meitä edeltäviä sukupolvia. Silloin tieto välittyi suusanallisesti, isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Kylän juoruämmä kävi kertomassa kuulumiset muualta maailmasta. Kun lukutaito yleistyi oli helppo ammentaa tietoa kirjoista ja lehdistä. Maailma oli uutisten suhteen suppeampi kuin mitä se on nyt.
Jossain vaiheessa suusanallinen tieto alkoi unohtua ja luottamus siirtyä painettuu sanaan. Oli jotenkin hienompaa lukea "pränttiä" lehdestä tai kirjasta. Se herätti luottamusta ja koska se kerran oli painettu, sen tiedon täytyi olla oikeaa ja jopa parempaa kuin se, mitä vanhat parrat höpisivät.
Mainosmiehet keksivät että kun lehtiin laittaa mainoksia, ihmiset uskovat että mainoksetkin ovat totta. Mainoksissa oli hienoja tuotteita, jotka paransivat arkea ja tekivät sinusta paremman ja suositumman.
Tieto levisi sähköisiin medioihin, radio- ja TV-lähetykset alkoivat. Jos kerran asia sanottiin radiossa tai TV:ssä niin täytyihän sen olla totta. Hienot ihmiset hienoissa vaatteissa kertoivat miten maa makaa.
Nykyään tieto on levinnyt kaikkialle, sitä tulvii joka puolelta. Ainoa mikä tässä myllytyksessä ei ole kehittynyt on ihmisen aivot. Ne omaksuvat tietoa yhä edelleen samaan tahdiin kuin ennen muinoin.
Miten erotella tietoa?
Kun tietoa on paljon siitä on hankala saada otetta.
Tieto voidaan jakaa:
1. Koulutietoon, joka on yleisesti hyväksyttyä tietoa perusasioista.
2. Kokemukseen perustuvaan tietoon, joka on iän myötä karttunutta tietoa käytännön kokemusten kautta.
3. Tutkimustietoon, joka käsittää erilaisilla tutkimuksilla saadun tiedon.
4. Painettuun sanaa, joka on ihmisten mielipiteitä eri asioista ja miten ne pitäisi tehdä.
5. Internetin sisältöön, joka on sekalainen kokoelma kaikkea mahdollista ja mahdotonta elämän eri osa-alueilta ja niiden ulkopuolelta.
6. Urbaaneihin legendoihin, suusanalliseen tietoon, jonka kuulee usealta taholta ja haluaa uskoa oikeaksi kun sen kaveriltakin kuuli.
Mihin tässä sitten luottaa?
Käytännössä mihinkään ei voi luottaa täysin. Mustan voi todistaa valkoiseksi ja valkoisen mustaksi. Totuus löytyy jostain harmaiden sävyjen välimaastosta. Totuus on myös hyvin subjektiivinen käsite. Jokaisella meistä on oma totuutensa asioista. Siihen vaikuttavat kaikki ne kokemukset mitä meillä on tähänastisesta elämästä. Mitä nuorempi on, sen enemmän joutuu turvautumaan ympäristöstä tulevaan tietoon, vasta kun kokemuksia karttuu luotettavan tiedon erottaminen hieman helpottuu. Tosin kun negatiivisia kokemuksia on joistakin asioista karttunut paljon, niihin ei enää luota, vaikka asiat olisivat tärkeitä ja hyviäkin.
Media on saanut suuren vallan vaikuttaa meihin ja maailmaamme. Suuri valta tuo mukanaan myös vastuun. Kuka ottaa vastuun?
Joskus joutuu valitsemaan hyvän ja pahan väliltä ja joskus pahan ja vielä pahemman väliltä. Aina valinta ei ole helppo.
Miten reagoida uuteen ja erilaiseen?
Aina kun kohtaat tietoa, joka eroaa omista uskomuksistasi, käsityksistäsi tai sinulle opetetusta, reagoit sinulle ominaisen kaavan mukaan. Saatat omaksua tiedon pahemmin pohtimatta tai pureksimatta. Saatat tyrmätä tiedon täysin paikkansapitämättömänä suoralta kädeltä ja kieltäydyt koko asiasta. On mahdollista että mietit ja tutkit asiaa tarkemmin ja vasta sitten muodostat käsityksesi asiasta. Kun olet muodostanut käsityksesi liität tiedon jo sinulla olemassaolevaan tietoon asiasta ja tajuntasi laajenee. Nyky-yhteiskuntaa vaivaa kuitenkin krooninen ajan puute. Ei ole aikaa perehtyä kaikkeen. Tästä aiheutuu se, että väärää ja vääristynyttä tietoa pääsee koko ajan tihkumaan enemmän ja enemmän tietoisuuteemme ja kukaan ei voi sille mitään.
Vääristynyt tieto
Harva ihminen on niin pahantahtoinen että vääristelee tietoa tahallaan. Tosin sellaisiakin on, jotka tekevät niin hupimielessä, sotkeakseen asioita tai hyötymistarkoituksissa. Yleensä vääristely tälläisessä tapauksessa on niin räikeä että se on helppo huomata, ei tosin aina.
Monet ihmiset uskovat tieteellisiin faktoihin ja tutkimustietoon. Sitä monet mainoksetkin käyttävät hyväkseen. Ennenkuin uskoo suoralta kädeltä tutkimustietoon olisi hyvä tietää kuka tutkimuksen teki, ja ennenkaikkea kuka sen teetti. Joskus voi olla niin että on "oma lehmä ojassa", ja tutkimusta tarvitaan nostamaan se lehmä sieltä ojasta pois eli osoittamaan että väitös ei pidä paikkaansa. Minkä hyvänsä voi todistaa olevan miten hyvänsä, kaikki riippuu otoksesta eli tutkimusaineistosta, sen laajuudesta ja mitä siihen kuuluu. Mistä tunnistaa sitten luotettavan tutkimuksen? Nyky-yhteiskunnassa on harvoja puolueettomia tahoja, jotka tekevät puolueettomia tutkimuksia. Aina löytyy joku joka hyötyy tutkimuksesta ja aina on löydettävä joku joka rahoittaa tutkimuksen. Tutkijoilla on kiusauksia. Määrärahoja ei tule lisää jos tutkimus osoittaa jotakin "väärää", siitä seuraa että tutkimuksia vääristellään "oikeaan" suuntaan. Vääristelyä voi aiheuttaa myös akateemisen menestymisen tarve ja tarve osoittaa oma arvonsa ja tutkimuksensa tarpeellisuus.
Vääristymiä aiheuttaa myös halu uskoa asiat tietyllä tavalla. Jos uskoo tarpeeksi melkein mikä hyvänsä toimii. Ihmisillä on odotuksia siitä miten asioiden tulisi tai kuuluisi mennä. Tämä vääristää asioita paljon. Aina asiat eivät mene niinkuin odottaisi tai miten sinä haluaisit niiden olevan. Itseään on todella helppo pettää. Sokea usko asioiden tiettyy laitaan vääristää tietoa omalta osaltaan.
Kaikki mikä tukee sinun omaa käsitystäsi asioista on suotuisaa tietoa ja se on kaikkein helpointa omaksua. Jostain syystä tässä vaiheessa itsekritiikki yleensä katoaa täysin. Sokea luottamus asioiden oikeaan laitaan ottaa valtaa ja mitään ei kyseenalaisteta. Vaikka tieto olisi kuinka väärää hyvänsä se otetaan täytenä totena, koska se tukee omia arvoja ja käsityksiä. Tämä on oikeastaan kaikkein vaarallisinta vääristynyttä tietoa, koska se uppoaa niin helposti ihmisiin.
Itsepäisyys suoraastaan luo väärää tietoa, samoin tietämättömyys. Näiden yhdistelmä aiheuttaa sen että vääristynyt tieto jää elämään. Muutoshaluttomuus pakonkin edessä ei vain estä kehittymistä ja edistymistä, se takaa myös sen että tieto vääristyy, kun uutta tieto olisi saatavilla mutta sitä ei haluta ottaa vastaan.
Mainokset esittelevät kaikkea uutta, mutta sisältävät myös hyvin paljon vääristynyttä tietoa. Mainoksien tarkoitus on myydä tuotteita, joten niistä on tehtävä houkuttelevia kaikilla mahdollisilla keinoilla. Yleensä eniten mainostetut tuotteet eivät ole parhaita, niillä on vain suurin mainosbudjetti. Mainokset luovat kaikkein pahimmat ja suurimmat illuusiot ja niiden harhoihin on helppo langeta. Sen näkee lehtiä lukiessa, monet naistenlehdet ovat yhtä tuotemainosta aina artikkeleita myöten. Älä sinä sentään usko mainoksia täytenä totena, ajattele omilla aivoillasi. Pohdi ja harkitse.
Hyödyllinen tieto
Sillä onko tieto oikeaa vai väärää, ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa onko tieto hyödyllistä. Tieto on hyödyllistä vain silloin kun siitä on sinulle hyötyä. Tietoyhteiskunnassa tieto on valtaa. Mitä enemmän tiedät sen useampi ovi sinulle aukeaa ja sen korkeammalle pääset kapuamaan. Tässä vastaan tulee kuitenkin moraalinen ja eettinen raja. Onko kaiken tiedon käyttäminen moraalisesti oikein? Sotiiko se eettisiä periaatteita vastaan? Täytyykö jotain tietoa pimittää jostain syystä päästäkseen eteenpäin? Mitä tarkoitusta tieto ajaa ja mitä tarkoitusta itse ajat? Nyky-yhteiskunnassa oman edun tavoittelu ajaa yleensä kaiken muun ohi. Hyvin harva yksilö pystyy ajattelemaan kokonaisuutta oman edun edelle. Kokonaisuus on aina enemmän kun osiensa summa. Kaikki vaikuttavat kaikkeen. Joskus asioiden suhteen joutuu tekemään kompromisseja. Kaikki ympäristöystävällinen tai ekologinen ei välttämättä ole terveellistä ja päinvastoin. Hyödyllinen tieto auttaa sinua tekemään oikeita valintoja. Se ovatko ne oikeita vai vääriä selviää yleensä vasta pitemmän ajan kuluttua valinnan teon jälkeen. Valintahetkellä uskot tehneesi oikein, et voi tietää.
Keinoja erottaa totuus ja illuusio
-Jos joku tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta.
-Vaikka uskot johonkin asiaan kynsin ja hampain, se ei ole aina totta.
-Jos luvataan jotain, joka ei ole aikaisemminkaan toteutunut.
-Mieti onko mitenkään mahdollista että asia voisi pitää paikkansa, ota selvää asioista.
-Jos luet kaksi tutkimusta joissa molemmissa väitetään täysin päinvastaista samasta asiasta. Lue vielä muutama lisää ja ota selvää kuka rahoitti tutkimukset.
-Mieti onko joku hyötymässä asiasta ja miten.
-Mieti onko jollakulla "oma lehmä ojassa".
-Mieti ajaako joku nyt omaa vai muiden etua.
-Käytä omia aivojasi ja omia kokemuksiasi asiasta.
-Muista että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Monet asiat voidaan tehdä eri tavalla ja silti päädytään hyvään lopputulokseen.
-Antaudu tiedon valtaan ja luota vaistoosi.
-Muista että luovuus kukkii totuuden ja illuusion rajalla ja menee enemmän illuusion puolelle. Kaikesta tiedosta ei tarvitse erotella totuutta. Älä koskaan tapa luovuutta. Luovuus on keino selvitä tässä maailmassa. Ilman luovuutta mitään uutta ei koskaan keksittäisi ja maailma pysähtyisi.
-Liiallinen totuuden etsintä voi myös estää elämästä. Elämä tarvitsee pienen määrän illuusiota, muutoin eläisimme vain kylmässä teknoyhteiskunnassa.
Äiti tietää paljon, mutta äiti tunnustaa että ei ole aina oikeassa, siksi sinun on opittava erottamaan totuus ja illuusio. Molemmille löytyy oma paikkansa tässä maailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti