Komposti - perustaminen, hoito ja ongelmat

Suurin osa niistä jätteistä, jotka voitaisiin kompostoida päätyy kaatopaikoille. Lisäksi vielä maksamme siitä, että jätteemme kuljetetaan sinne. Samaan aikaan kotipuutarhurit ostavat miljoonia tonneja multaa, lannoitteita ja maanparannusaineita, kun saman asian saisi ilmaiseksi kompostista. Miksi ihmeessä toimimme näin? Kun kompostoiminen on vielä helppoakin. Se vaatii vain hieman kärsivällisyyttä ja aikaa. Toimiva komposti on lisäksi hajuton. Kompostoimalla kotitalousjätteet voi säästää 50-70% jätemaksuissa, kun jäteastian tyhjennyskerrat harvenevat.

Aloitus
Suomessa kunnat huolehtivat jätehuollon järjestämisestä. Jätehuoltomääräykset saattavat poiketa kuntakohtaisesti. Ennen kompostoinnin aloittamista on hyvä ottaa selvää, mitä jätettä kunnan alueella saa kompostoida. Tärkeää on että kompostointi ei aiheuta haittaa ympäristölle eikä terveydelle.
Kompostointia voi harrastaa myös taloyhtiöissä. Vastuu kompostin hoidosta voidaan jakaa asukkaiden kesken tai sitten sitä voi hoitaa palkattu huoltohenkilö.
Kompostointi suositellaan aloitettavaksi keväällä. Mikään ei kuitenkaan estä aloittamasta syksyllä. Komposti alkaa joskus toimia vasta pitkän ajan kuluessa, ja toiminnan edellytys on että kompostissa on riittävästi massaa. Syksyllä perustettu komposti alkaa yleensä toimia vasta keväällä ja keväällä perustettu syksyllä.

Kompostin sijoitus
Kunnan ympäristö- ja jätehuoltomäärykset antavat ohjeita kompostin sijoitteluun, varsinkin jos tonttikoot ovat pienet.
Kompostin sijoituksessa on hyvä muistaa että komposti sijoitetaan sellaiseen paikkaan, missä sitä tulee käytettyä ja sitä on helppo tyhjentää ja täyttää. Kompostorin voi sijoittaa jätehuollolle varattuun tilaan. Muutoin kompostia ei ole hyvä sijoittaa lähelle ovia tai ikkunoita. Naapurin rajaankin on hyvä olla 3-5 m matkaa. Keskustele ensin naapurin kanssa asiasta. Hänellä voi olla hyvinkin eriäviä käsityksiä kompostin sijoittelusta, kunnioita niitä.
Kompostista valuu aina jonkin verran ravinteikasta nestettä (suotovesi) ja jos komposti on sijoitettu asfaltille, laatoitukselle tai muulle tiiviille alustalle, sen alle on laitettava keräilyallas. Tämän takia kompostia ei saa perustaa kaivon tai muun vesivarannon (lähde, oja, järvi, lampi yms.) läheisyyteen. Välimatkaa olisi hyvä olla 15 m.
Komposti on hyvä sijoittaa lämpimään ja tuulensuojaiseen paikkaan, ei kuitenkaan suoraan auringonpaahteeseen tai paikkaan, jossa vesi seisoo.
Kompostointia voi harrastaa myös sisätiloissa, jos tontin koko ei salli ulkokompostointia. Sisäkompostoreja löytyy joka makuun ja perinteinen matokompostikin sopii kotitalousjätteen kompostointiin sisätiloissa. Matokompostin paikka voi olla keittiössä tai autotallissa. Mitäpä jos ryhtyisit matofarmariksi?

Kompostin valinta
Kompostin koon määrää käyttötarve eli kuinka paljon eloperäistä jätettä perhe tuottaa. Yksi henkilö tuottaa kompostoitavaa jätettä noin 50-100 l/vuosi. Jos perheessä on 4 henkeä, jätettä tulee 200-400 l/vuosi. Määrä vaihtelee huomattavasti perhekohtaisesti, riippuen ruuanvalmistustavoista ja kuinka paljon ruokaa heitetään pois. Mikäli lisänä on vielä puutarhajätettä kompostin pitää olla vielä isompi. Älä kuitenkaan ahnehdi koossa, sillä eloperäinen jäte painuu maatuessaan kasaan 50-80%. Muista kuitenkin että isomman kompostorin voit jakaa vaikka väliseinällä kahtia, pieni on aina pieni. Mieti perheesi tarpeita ja tonttisi kokoa.

Komposti voi olla avokomposti eli kattamaton kompostikasa, osittain suljettu komposti tai kompostori, joka on katettu.
Avokomposti on tarkoitettu puutarhajätteille, sinne ei saa laittaa ruuantähteitä. Se on tarkoitettu toimimaan vain kesällä, joten se jäähtyy tai jäätyy talvella.
Osittain suljettu komposti tarkoittaa kompostia, jossa esivaihe on suljettu ja jälkivaihe avoin. Esivaihe nopeuttaa kompostoitumista koska kompostoituminen tapahtuu lämpimässä, jälkivaiheessa kompostoituva massa on siirretty avoimeen tilaan jälkikypsymään.
Kompostorit ovat suljettuja ja voidaan jakaa lämpö-, kylmä ja ekokompostoreihin. Lämpökompostoreissa lämpötila kohoaa 50-70°C:een, kylmäkompostoreissa lämpötila ei nouse yli 35°C:een. Ekokompostoreissa lämpötila pysyttelee 35°C:een tuntumassa, mutta voi ajoittain nousta korkeammaksi. Kompostorin voi rakentaa itse tai ostaa valmiina. Merkkejä on kymmenittäin.
Koska Suomessa talousjätteen kompostointi on sallituu vain suljetussa ja jyrsijäeristetyssä kompostissa, kysymykseen tulee lähes aina suljettu kompostori.

Huomioitavia seikkoja
-miten paljon kompostorille on tilaa
-miten paljon aikaa ja työtä kompostointiin halutaan käyttää
-kompostori ei saa olla liian korkea, koska sen hoitaminen vaikeutuu. Mieti käyttäjäkunnan pituutta (esim. lapset).
-kompostorin täyttöaukon tulee olla riittävän iso että kompostin täyttäminen, sekoittaminen ja kääntäminen onnistuu hyvin.
-miten täyttöaukko on suljettu, onko kannen avaaminen helppoa, mihin kansi jää täytön aikana, pysyykö kansi kiinni myös tuulisella ilmalla
-talvikäyttöön tulevan kompostorin on hyvä olla eristetty, tarkista että kompostori sopii Suomen olosuhteisiin (eristyksen paksuus vähintään 5 cm, mielellään 10 cm)
-millainen on kompostorin seinien sisärakenne, kestävätkö ne sekoittamisen ja pesua
-miten jyrsijöiden pääsy on estetty kompostoriin (jyrsijäverkon silmäkoko vähintään 7 mm)
-kompostorissa pitää olla ilmanottoaukko tai -aukkoja, mutta ne eivät saa olla liian isoja ettei kompostori jäähdy liikaa ja toimii myös talvella
-kompostorin tyhennys, tarvitaanko luukku tyhjentämiseen vai avataanko koko seinä
-tarvitseeko kompostoria siirrellä, tarvitaanko alle pyörät
-ostaako valmiina vai tehdäkö itse, jos teet itse, ota huomioon kunnan jätehuoltomääräykset
-jos ostat valmiina katso että mukaan tulee myös riitävät suomenkieliset käyttöohjeet
-TÄRKEÄÄ! Mihin aioit kompostoituneen mullan sijoittaa, missä on jälkikompostointipaikka

Kompostoituminen lyhyesti
1.Lämpeneminen
Kestää muutamista päivistä viikkoihin. Kompostin sisältö muuttuu happamaksi ja lämpötila nousee 40-50°C. Yleensä kompostorin päällimäinen kerros on tässä vaiheessa.
2.Kuumeneminen
Kestää muutamia viikkoja. Kompostin pH-arvo laskee lähelle neutraalia ja lämpötila voi kuumimmillaan nousta 60-80°C:een. Normaalisti kuitenkin 35-55°C:ta.
3.Jäähtyminen
Kun massa alkaa olla hajonnut, alkaa jäähtyminen ja kompostin lämpötila on noin 20°C. Tämän vaiheen jälkeen kompostin voi tyhjentää tai kääntää, jos ei tehdä tyhjennystä.
Yleensä kompostin eri kerrokset ovat eri vaiheissa. Kun lähtöaineet eivät enää erotu lukuun ottamatta seosainetta, kompostin voi tyhjentää jäähtyneen massan osalta ja jättää muun osan vielä muhimaan.
4. Jälkikompostointi
Kestää 6-12 kk. Tässä vaiheessa massa muistuttaa jo multaa niin paljon että haittaeläimet eivät ole siitä kiinnostuneet. Tätä kompostia voi jo käyttää katteena puiden ja pensaiden alle. Jos haluaa vielä kypsytellä kompostiainesta sen voi jättää kompostoriin (mikäli tilaa on) tai sitten ottaa ulos jälkikypsymään. Jälkikomposti on hyvä peittää, ellei sitä käytetä heti, ettei siihen kerry rikkaruohojen siemeniä.
Kompostia ei kuitenkaan kannata kypsytellä liian pitkään etteivät humusaineet ja ravinteet vähene.

Kompostoriin voi laittaa
-eläinten jätökset (jos perheessä on pieniä lapsia, älä laita kissan tai koirankakkaa kompostiin)
-hedelmien, juuresten ja vihannesten kuoret (pilko sitrushedelmien kuoret pienemmiksi)
-heinät ja oljet
-kahvinporot
-kalajätteet (ei isoja ruotoja)
-kissanhiekka (vain puupohjainen)
-lautasliinat
-leivinpaperi (revittynä)
-lihajätteet (ei kuitenkaan isoja luita)
-luonnonkuidut (villa, pellava, puuvilla, silkki) hyvin pieneksi silputtuna
-multa (riko multapaakut)
-munakennot (revittynä)
-munakuoret murskattuna pieneksi silpuksi
-oksat ja risut (haketettuna)
-pilaantunut ja pahentunut ruoka
-puutarhan kasvijäte (lehdet, ruohosilppu, kasvinosat jne.)
-rapujen kuoret (murskaa ensin pienemmäksi)
-ruokajäte
-sanomalehtipaperi (pienet määrät)
-sisäkukkien oksat
-suodatinpussit revittynä pieniksi palasiksi
-talouspaperi (pienet määrät)
-talouspaperihylsyt (revittynä)
-teepussit ja teenlehdet
-vauvan vaipat (muovit poistettuna, älä laita liikaa vaippoja, maatuvat todella hitaasti)
-WC-paperihylsyt (revittynä)

Kompostoriin ei saa laittaa:
-antibiootit
-desinfiointiaineet
-emäkset
-hapot
-kalkki
-kasvinsuojeluaineet
-kissanhiekka (mineraalipohjainen)
-kumi
-lahonsuoja-aineet
-lasi
-lattiapöly
-liuottimet
-lääkkeet
-maalit
-metallit
-muovi
-muovipinnoitettu paperi
-myrkylliset aineet
-nahasta valmistetut tuotteet
-paristot
-rikkaruohot
-pesuaineet
-purukumi
-pölyimurin pussit ja erityisesti niiden sisältö
-sairaat kasvit ja niiden osat
-tekokuidut
-torjunta-aineet
-tuhka
-tuholaisten viottamat kasvit ja niiden osat
-tupakantumpit
-voipaperi
-öljy

Kompostin hoitotarvikkeet
-kompostori
-keittiöjäteastia (2-10 l) ja tarvittaessa sanomalehti, paperipussi tai biohajoava pussi
-seosainetta ja kannellinen astia + pieni lapio tai kauha (seosaine on säilytettävä niin että se ei pääse kastumaan, eikä jäätymään, tarvittaessa säilytys sisällä)
-kompostiherätettä ja kannellinen tiivis astia + pieni mitta
-tukeva keppi tai talikko sekoitusta ja ilmausta varten
-kastelukannu tai ämpäri kasteluun
-pienehkö lapio + sanko tai kottikärryt tyhjennystä varten
(-lämpömittari, jossa laaja asteikko)

Kompostorin hoito
Kun kompostori on hankittu, sovitaan siitä kuka siitä huolehtii, vai hoitavatko kaikki asiaa yhdessä. Lue oman kompostorisi käyttöohjeet huolellisesti ennen aloitusta. Ohjeet saattavat erota tällä sivulla annetuista. Noudata aina valmistajan ohjeita, muutoin takuu raukeaa.
Uusi kompostori vaatii pieneliökannan että se käynnistyy. Levitä kompostorin pohjalle risuhaketta noin 10-20 cm. Sen päälle vanhaa kompostimultaa tai ruokajätettä ja kompostiherätettä (virtsaa laimennettuna 1:4, merilevää, nokkosvettä, lämmintä vettä, johon on sekoitettu pala hiivaa + sokeria, kanankakkaa, hevosenlantaa, muuta lantaa tai valmiina ostettua kompostiherätettä).
Kompostorin perushoito on sitä että sinne laitetaan orgaanista jätettä ja ripotellaan seosainetta (oksahake, kuorike, kutterinlastu, sahanpuru, olki, ruoko, haravointijäte, sammal, turve tai pilkotut talouspaperi- ja WC-paperirullat sekä munakennot) päälle noin puolet jätteen määrästä. Seosainetta voi ostaa myös valmiina. Älä pihtaile seosaineen kanssa. Seosaineen kulutus on noin 150 l/vuosi, yleensä enemmän.
Jos komposti pääsee kuivumaan sitä kastellaan. Kompostoitavaa massaa sekoitetaan myös aika ajoin (noin 3 kk:n välein). Älä sekoita kuitenkaan lämpenemis- tai kuumenemisvaiheessa olevaa kompostia. Kompostorin reunoja pyyhitään aika ajoin puhtaaksi. Kun kompostori alkaa täyttyä, se tyhjennetään. Tyhjennys tehdään puolivuosittain eli käytännössä keväisin ja/tai syksyisin. Kompostin pinta, joka ei ole vielä kompostoitunut otetaan väliaikaisesti pois ja kun kompostori on tyhjennetty, se siirretään sinne takaisin. Kun kompostori on tyhjä se pestään vedellä. Mikäli kompostorissa on voitelua vaativia kohteita (saranat, kierteet, laakerit) niitä voidellaan.

Kompostorin talvihoito
Suomessa talvipakkaset hieman hankaloittavat kompostoitumista. Jos lunta tulee runsaasti kompostorin voi eristää kasaamalla lunta sen ympärille. Kompostorin voi peittää myös väliaikaisesti huovalla tai vanhoilla matoilla.
Kompostorin lämmitykseen voi käyttää kuumavesipulloa tai kanisteria, joka haudataan massan joukkoon ja kaivetaan ylös kerran päivässä ja täytetään taas kuumalla vedellä.
Talvella seosaine kannattaa laittaa jo keittiössä suoraan jäteastian pohjalle. Talvella seosaine on muutenkin hyvä säilyttää sisätiloissa, koska kylmä seosaine voi pysäyttää kompostoitumisen.
Jos edessä on lumeton talvi ja raju pakkaskausi, mikäli tilaa on, kompostorin voi siirtää sisätiloihin (autotalli, varasto) talveksi. Muista että sisätiloissa kompostori tarvitsee suotoaltaan valumavesille. Pyörillä varustettua kompostoria voi siirrellä tontin aurinkoisimpaan nurkkaa talveksi.

Jäätyneen kompostorin sulatus keväällä
Kompostori voi olla vain osittain jäässä tai sitten umpiroudassa. Yritä sekoittaa kompostia niin huomaat tilanteen. Mikäli jäätymistä ei ole tapahtunut paljon, yleensä seosaineen lisäys ja lämmin vesi pelastavat tilanteen.
Jos komposti on umpijäässä, lämpiminä ja aurinkoisina päivinä voi kompostin kantta pitää auki. Nuotiolla, takassa tai saunan pesässä voi lämmittää kiviä ja laittaa niitä kompostoriin sulattamaan jäätä.

Vinkkejä
-jos jäte on pakattu pussiin, riko pussi. Pussissa jäte ei maadu.
-jos jätettä on paljon levitä se mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi ja sotke seosaine joukkoon jo levitysvaiheessa
- peitä kala- ja lihajätteet erityisen huolellisesti

Mahdollisia matkanvarrella tulevia ongelmia
Ammoniakin haju
-komposti on liian typpipitoinen, sekoita joukkoon lisää seosainetta.
-olet sekoittanut kuumenemisvaiheessa olevaa kompostia.
-olet laittanut liikaa kompostiherätettä.
Hajuhaitat
-komposti on liian märkä, sekoita joukkoon kuiviketta tai karkeaa seosainetta.
-tarkista että ilmausaukot eivät ole tukossa.
-peitä kala- ja lihajätteet huolellisemmin.
-tarkista että kompostorin kansi menee kunnolla kiinni.
Komposti ei kuumene
- tarkista että kosteutta on riittävästi. Lisää herätettä tarvittaessa.
Komposti jäätyi
-ei haittaa, sulatellaan sitten keväällä. Jatka vain käyttöä normaalisti.
Komposti on kuiva ja jäte ei maadu laidoilta
-kompostorin ilmanvaihto on liian tehokas. Pienennä aukkoja.
Komposti on märkä ja limainen
-lisää karkeaa seosainetta ja sekoita kunnolla.
-tarkista että komposti saa ilmaa, suurenna ilmanottoaukkoja.
Komposti on pinnaltaan kuiva
-tarkista että kansi menee kunnolla kiinni.
Kompostori lakkasi toimimasta talvella
-jätettä on syntynyt liian vähän ja kompostin massa ei riitä toimintaan.
-lämpöeristyksessä on puutteita.
-kovat pakkaset, minkäs teet...
Kompostorissa ei tapahdu mitään
-onko jäte liian yksipuolista? Pelkkää ruokajätettä vai liikaa syksyn lehtiä? Jos ruokajätettä on paljon komposti voi olla liian typpipitoinen ja kaipaa lisää hiiltä, esim. seosaineen muodossa. Jos taas lehtijätettä on liikaa, komposti voi olla liian hiilipitoinen ja kaipaa ruokajätettä, pottavettä tai ruohosilppua.
-kompostorin sisälämpötila on liian matala.
-kompostorissa on liian vähän jätettä.
-komposti on jo valmista. Katso Kompostoituminen lyhyesti -kappale.
-komposti on kuivunut, lisää vettä.
-kompostoriin on päässyt myrkkyjä.
Kärpäset
-komposti kaipaa lisää seosainetta. Tarkista että kärpäset eivät pääse kompostoriin ilmanottoaukkojen kautta. Laita tarvittaessa kärpäsverkkoa aukkoihin.
-olet laittanut kompostiin liikaa liha- ja kalajätettä. Peitä liha- ja kalajäte hyvin seosaineella.
-käännä pinnalla olevat kärpäsen toukat syvemmälle kompostiin, kun lämpötila nousee ne kuolevat.
Madot, lierot, juoksujalkaiset, toukat, sukkulamadot, valeskorpionit, hyppyhäntiäiset, punkit, siirat, yms. pieneliöstö
- ei mitään hätää, kompostorisi toimii kuten pitääkin. Nämä kuuluvat kompostoriin ja tehostavat vain maatumista.
Muurahaiset
-komposti on liian kuiva, kastele lämpimällä vedellä.
Rihmastot
-harmaan rihmaston kasvaminen kertoo liiasta kuivuudesta, kastele lämpimällä vedellä.
Rikkaruohot rehottavat kompostissa
-kompostorin lämpötila ei ole noussut tarpeeksi.
-kompostorin kansi ei ole tiiviisti kiinni.
Rotat, hiiret
-tarkista kompostorisi jyrsijäsuojauksen kunto.
-peitä liha- ja kalaruokajätteet huolellisemmin.
-usein syynä on hoitamaton puutarha ja epäsiisti pihapiiri.
Sienet
-kastele lämpimällä vedellä ja sekoita.

Katso myös Ongelmajätteet.