28.12.09

Uudenvuoden taiat

Uudenvuoden aatto on muutakin kuin rakettien pauketta. Omassa lapsuuskodissani ei ammuskeltu raketteja, siellä tehtiin taikoja. Ehkä syy siihen että raketteja ei ollut, oli sota, suurin osa perheestäni oli kokenut sodan ja raketit toivat mieleen pommitukset ja sodan kauhut. Kuka sellaista haluaa muistella?

Uusi vuosi
Nykyään vuosi vaihtuu Suomessa talvella tammikuussa. Aina eivät asiat ole olleet niin. Vielä viitisensataa vuotta sitten vuosi vaihtui syksyllä loka-marraskuussa. Tämä oli luonnollinen taitekohta, koska se liittyi sadonkorjuuseen. Miksi vuoden vaihtuminen sitten siirtyi tammikuulle? Keskiajalla kirkko halusi irrottaa suomalaiset pakanat vanhoista tavoista ja uskomuksista ja parhaiten tämä kävi kun heidät vieroitti pakanallisista tavoista. Toinen syy oli juliaaninen kalenteri, jota muu maailma noudatti. Siinä ajanlasku alkoi tammikuussa. Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin uppiniskaista kansaa, joten ajanlaskun omaksuminen kesti aikansa. Vanhoista tavoista luopuminen, niin, suomalaiset eivät ole vieläkään luopuneet näistä pakanallisista tavoistaan, ne vain siirtyivät syksystä tammikuulle.
Muissa kulttuureissa vuoden vaihtuminen ei myöskään osu aina tammikuulle. Juutalaisilla, islamilaisilla ja kiinalaisilla on omat kalenterinsa.

Merkkien kertomaa
Vanha kansa tutki erityisen tarkasti vuodenvaiheen aikoihin ”merkkejä”. Kaikkea sitä mikä poikkesi totutusta ja turvallisesta. Ihmisten ja eläinten käytöstä seurattiin ja tutkittiin erityisen tarkasti, koska tällä perusteella voitiin päätellä miten tuleva vuosi tulisi kulumaan. Jos talossa saunottiin aaton päivänä, noustiin varhain ja viritettiin tuli takkaan, niin koko vuonna oltiin virkeitä ja työt joutuivat.
Lehmät tulisivat ajoissa metsälaitumilta, jos ne lypsi varhain.
Kuka ensin kirkosta kotiin ehti, toi voionnen taloonsa.
Jos uudenvuoden yönä oli aura tai sahrat lumessa pellon laidassa, katosi kasvuonni siitä pellosta, jos sillä auralla kynnettiin. Auran kurjella arveltiin pirun istuvan.

Käytös vuodenvaihteessa
Aiemmin uskottiin ja mikäpä sitä kieltää uskomasta nytkään, että omalla käytöksellä pystyi vaikuttamaan siihen millainen tuleva vuosi tulisi olemaan. Jos nukkui pitkään uudenvuodenpäivänä, niin sujuisi sitten koko vuosi. Aamutorkkuna. Jos oli iloinen, niin oli iloinen koko vuoden. Jos murhetta kantoi, sitä kantoi koko vuoden. Jos kauniisti itsensä oli kaunis koko loppuvuoden. Jos uudenvuodenyönä nukkui, oli uninen koko vuoden.
Uudenvuoden saunassa ei saanut puhua, etteivät kärpäset tulisi kiusaksi seuraavana kesänä.
Uutena vuonna ei saanut torua lapsia, ettei niistä tulisi pahatapaisia.
Perunoita ei saanut myöskään paistaa, ettei tulisi paiseita.
Emännän piti juhannuskoivun lehdet viedä navettaan lehmille ja toivottaa lehmille hyvää uutta vuotta. Näin tuli hyvä karjaonni.
Jos riitelee uutenavuonna on riidan syitä koko vuoden.
Jos halusi että jäniksiä riittää metsästettäväksi piti uudenvuodenaamuna kello kaksi mennä metsään ja kaataa kymmenen haapaa.

Pahat voimat
Vuodessa on muutama päivä, jolloin normaalijärjestys kumoutui ja pahat voimat pääsivät liikkeelle. Suojaksi näitä voimia vastaan merkittiin rakennusten oviin hiilellä, tervalla tai liidulla risti aattoiltana tai meluttiin ja ammuskeltiin. Tämä tapa juontaa juurensa Saksasta ja Itävallasta. Sen jatkoa on nykyajan ilotulitus.
Skotlannissa oli tapana kuljettaa kuivattua lehmännahkaa talosta taloon, samalla laulaen. Tällä tavoin pidettiin pahat henget ja voimat loitolla. Jokaisessa talossa lehmännahkaa vielä kärvennettiin tulessa ja talon asukkaiden piti haistella tätä savua, jotta saisivat suojan kaikenlaista pahaa ja harmia vastaan.
Englannissa keskiyöllä oli tapana vierailla naapureiden kodeissa viskipullon ja lahjojen kanssa, niin että naapurit saivat hyvän onnen. Tämän ehkä hieman remuisan tavan korvasi tummatukkaisen miehen vierailu. Mies vieraili talossa ”tuomassa uutta vuotta sisään”. Hän lähti talon takaovesta hieman ennen kuin keskiyö koitti. Talon omistaja avasi oven ja perinteisesti sai mieheltä seuraavat lahjat: suolaa mausteeksi, hopeaa rikkaudeksi, hiiltä lämmöntuottoon, tikkuja tulentekoon ja leipää elämiseen.
Walesissa jos ensimmäinen vierailija, jolle ovi avattiin oli nainen ja oven avaaja mies seurasi huono onni. Samoin kävi jos punatukkainen mies oli ensimmäinen vierailija.
Walesissa oli toinen tapa nimeltä Calennig, joka muistutti hieman suomalaista virpomista. Siinä uudenvuoden aamusta puoleen päivään asti nuoret pojat vierailivat lähitaloissa kantaen vihreitä oksia ja vettä. He virpoivat talon väen kastamalla oksia veteen ja ripsumalla heitä. Palkaksi tästä he saivat omena tai appelsiinin. Tapa on sittemmin kuollut kokonaan.
Walesissa myös velkojen maksu uutena vuonna tiesi hyvää onnea, muualla Brittein saarilla huonoa.
Mansaarella oli tapana uudenvuodenpäivänä (Laa Nolick = pieni joulupäivä) antaa ensimmäisen olennon, joka tuli vastaan päättää millainen uudesta vuodesta tulisi. Kissan kohtaaminen oli huono ennen.

Taiat
Tärkeimpiä asioita olivat aikoinaan sopivan puolison löytäminen, onnellisuus ja kuoleman enteet.
Puolison löytäminen
Puolisoa katsottiin uudenvuodenyönä Onnenpeilistä. Mitä peilistä näkyi, sellainen olisi puoliso oleva. Tarvittiin kaksi peiliä ja kaksi kynttilää. Peilit asetettiin vastakkain ja niiden väliin kaksi kynttilää peilin reunojen kohdalle. Vaikuttavuutta lisättiin yleensä levittämällä pöydälle musta silkkihuivi tai valkoinen liina, jonka päälle laitettiin virsikirja ja vihkisormus. Huoneeseen johtavaa ovea ei lukittu, eikä uunipeltejä suljettu. Keskiyö oli tämän taian hetki. Silloin puolisoa itselleen havitteleva hipsi huoneeseen, sytytti kynttilät ja tuijotti peilin kynttiläkujaa, kunnes tuleva puoliso ilmestyi kynttiläkujan päähän.
Toinen keino löytää puoliso oli syödä uudenvuodenaattona 9 suolaista muikkua ja se, joka yöllä tuli unessa tuomaan vettä janoon olisi tuleva puoliso. Toisen version mukaan syödään 7 suolasilliä pyrstö edellä.
Kolmas konsti oli lakaista kolmesti kylvetyllä vastalla makuuhuoneen lattia ovesta kohti takaseinää alasti ennen nukkumaanmenoa ja puoliso näkyisi sitten yöllä unessa. Muunnos tästä on että rikat piti viedä takaperin kynnysten yli tienristeykseen ja sitten sai nähdä tulevan puolisonsa.
Neljäs konsti oli piilottaa peili tyynyn alla ja tuleva puoliso näyttäytyisi sitten unessa. Tyynyn alle piilotettiin myös toisen sukupuolen vaatekappaleita, kenkä, apila, korttipakka yms. ja jos joku henkilö tuli noutamaan tavaraansa unessa, se oli tuleva puoliso.
Jos oli jo hieman selvillä puolisoidensa mahdollisista nimistä, täytyi kirjoittaa seitsemälle paperilapulle nämä nimet ja jättää yksi tyhjäksi. Nämä laput taiteltiin ja laitettiin tyynyn alle. Aamulla lapuista otettiin umpimähkään yksi ja katsottiin minkä niminen on tuleva puoliso. Jos lappu oli tyhjä, valitsija jäi vanhaksipiiaksi tai vanhaksipojaksi.
Häiden vietto
Kun puoliso oli jo tiedossa, oli aika katsoa koska häät vietetään. Tähän tarvittiin kultasormus, joka pujotettiin hiukseen. Hiuksen molemmista päistä otettiin kiinni ja sormus laskettiin tyhjään juomalasiin. Kun sormus alkoi heilua ja kilahti lasin reunoihin, siitä laskettiin kuinka monen vuoden päästä tämä iloinen tapahtuma olisi. Toinen versio asiasta oli se että kilahdukset kertoivat minkä ikäisenä naimisiinmeno tapahtuisi.
Ruotsissa häitä tai lapsia ennustettiin vatkaamalla illalla munanvalkuainen lasiin vettä. Lasi jätettiin sängyn alle yöksi. Mikä kuvio aamulla lasissa näkyi, sellainen oli lopputulos. Morsiushuntu ennusti häitä ja kehto lapsia.
Keski-Euroopassa valittiin yksi rakkauskirje ja taiteltiin yhdeksään kertaan. Lopuksi kiinnitettiin vielä neulalla ja kirje tungettiin vasemman käden hansikkaaseen ja hansikas tyynyn alle. Se millaista unta näki, kertoi miten tosissaan kirjeen kirjoittaja todella oli.
Tulevaisuuden ennustaminen
Tarvitaan 12 kahvikuppia ja yhtä monta pientä esinettä, jotka mahtuvat kuppien alle. Kullekin esineelle määritellään ensin mitä ne tarkoittavat. Toki voit valita muitakin esineitä, tässä vain muutama esimerkki. Lapset yleensä pitävät tästä ”leikistä”.
Avain – onnellisuutta
Delfiini – muuntumista tai muuttumista, muutosta elämään
Hopea - huolta
Kolikko - rahaa
Leipäpala – ruokaa tai elämää
Musta lanka – kuolemaa tai surua
Nuppineula - sairautta
Puunpala - ihmettä
Simpukka – hedelmällisyyttä, lisää lapsia
Sormus – puoliso tai uskollisuutta
Suola-astia – sitova lupaus
Sydän – rakkautta
Teepussi – rauhaa ja harmoniaa
Timantti tai jalokivi – terveyttä
Nämä tai muut valitsemasi esineet piilotetaan kahvikuppien alle ja niiden paikat sekoitettaan. Kukin osallistuja valitsee vuorollaan yhden kupin ja katsoo mitä sen alta löytyi. Sen jälkeen kupit sekoitetaan jälleen ja seuraava valitsee omansa. Tulevana vuonna tapahtuisi sitten jotain sellaista mitä kupin alta löytyi.
Halko pään alla
Jos halusi uniensa toteutuva oli syytä nukkua uudenvuodenyö halko pään alla.
Kuolema
Jokaiselle annettiin suolarae, joka laitettiin makuuhuoneen ikkunalaudalle yöksi, jos se oli aamulla sulanut pois, tämä henkilö ei näkisi seuraavaa uutta vuotta.
Toinen tapa ennustaa kuolemaa oli heittää uudenvuodensaunassa vasta ilmaan tai saunan katolle, jos tyvi osoitti hautausmaalle tiesi se kuolemaa, jos kirkkoon niin naimattomille häitä tai jo naimisissa oleville onnea. Jos tyvi ei osoittanut hautausmaalle eikä kirkolle se kertoi mistä suunnasta tuleva puoliso tai onni tulisi.
Kolmas tapa ennustaa kuolemaa oli syöttää koirat illalla sisällä kylläisiksi ja laskea ne sitten ulos. Jos ne pihalla haukkuivat talon isäntä kuoli seuraavana vuonna, jos olivat hiljaa elo jatkui.
Neljäs tapa ennustaa kuolemaa oli päreen poltto. Ketä asia kiinnosti, istuivat ringissä päreen ympärillä ja mihin suuntaan päre alkoi kaartaa, siellä istui ensiksi kuoleva. Päreestä ennustettiin muutakin, jos paloi kituen päreen omistaja sairasteli, jos kipinät lensivät ovea kohti tiesi kuolemaa ja jos peräseinää kohti tiesi terveyttä.
Muutto
Palkollisille oli tärkeää tietää jatkuiko pesti, joten he heittivät illalla kenkänsä olan yli ja jos kärki osoitti kohti ovea tuli lähtö, jos taas kohti peräseinää sai jäädä.
Sika ennustajana
Sikaa pidettiin viisaana eläimenä, ja uudevuoden yöllä sialta käytiin kysymässä tärkeitä asioita. Jos sika röhkäisi, se oli myöntyvä vastaus ja jos vaikeni, se oli kielto.

Tinanvalanta
Suomalaiseen uudenvuodenviettoon kuuluu ehdottomasti tina. Tinanvalanta ei ole kuitenkaan täysin suomalainen tapa, vaan tuli maahamme Keski-Euroopasta Ruotsin kautta. Tulevaisuuden tarkastelu metalleja valamalla on kuitenkin vuosituhansia vanha tapa. Jos tinaa ei ollut, käytettiin lyijyä, mehiläisvahaa tai talia.
Tinanvalantaa varten tarvittiin tinakauha, tinakappale, kuuma uuni tai kynttilän liekki ja isohko vesiastia täynnä kylmää vettä. Tina sulatettiin tulessa tai liekissä ja sulanut tina kipattiin nopealla ranneliikkeellä veteen. Jos tinakuva särkyi, särkyi taikakin. Ennettä tutkittiin suoraan tinamöykystä tai jos siitä ei selvinnyt mitään, sen heittämästä varjosta seinältä.
Ensimmäinen tina valettiin aina talon haltijalle tai tontulle. Sen jälkeen vasta talon asukkaille, ensin isännälle, sitten emännälle. Viimeinen tina valetaan maanhaltijalle, joka tinassa ilmaisee suopeutensa tai vastenmielisyytensä. Tämä tina yleensä säilytettiin koko vuoden, vasinkin jos oli suopea. Jokainen valoi itse tinansa ja tulkinnasta vastasi talon vanhin. Jossainpäin oli tapana että yksi henkilö valoi kaikkien tinat, sanoen aina nimen kenelle tina eli ”kuva” tuli. Omissa lapsuusmuistoissani väikkyy vielä saunan uuniin kuuma tuli ja äiti, joka auttoi pitämään tinakauhaa vaakatasossa liekeissä. Kun tinan veteen kaatamisen aika tuli, hieman pelotti miten se onnistuu, kun yksin piti tehdä ilman äidin apua. Mummoni oli talon vanhin, joten hän hoiti tulkinnan. Joskus hän unohti mitä oli sanomassa ja alkoi tarinoida omiaan.
Esimerkkejä:
Arkku - kuolema
Avain – arvostusta, yhteiskunnallisen aseman nousua
Eläin – ystäväsi on arvaamaton
Haarakas tina – vieraita
Hevonen – matkaa tai onnea
Katkennut tina - epäonnea
Kruunu – valtaa tai häitä
Kukka - ihailija
Laiva – matka
Lentokone – matka
Lintu – onnea
Mureneva tina – rahaa
Mustat täplät – surua
Naisen pää – riitaa naapureiden kanssa
Risti – kuolema
Röpyläinen tina - rahaa
Seppele – juhlintaa tai kuolemaa
Sormus – avioliittoa
Säkki – hyvä viljavuosi
Tasainen möhkäle – sairautta

Tinan valantavettä käytettiin myös puolison etsintään. Jos tinanvaluvedellä kasteli nenäliinan ja laittoi sen yöksi tyynyn alle näki tulevan puolisonsa. Valuveden voi myös viedä tienristeykseen, jossa sai sitten kuulla muita enteitä.

Uudenvuodenlupaukset
Vanhan vuoden loppuminen ja uuden alku on aikaa jolloin pohditaan ajan kulumista. Mietitään mitä vuoden aikana on tapahtunut; mitä on tehty ja mitä jätetty tekemättä. Koska vuoden vaihtuminen on lähellä, mietitään myös tulevaa ja sitä millainen tuleva vuosi voisi olla.
Uudenvuodenlupauksilla yritetään taata että tulevasta vuodesta tulee mahdollisimman hyvä.
Uudenvuodenlupaus voidaan antaa joku suullisesti tai kirjallisessa muodossa. Viimeksi mainittu on joskus suljettu kirjekuoreen ja avattu sitten seuraavana uutena vuotena ja todettu miten kävi. Pitikö lupaus.

Uudenvuoden sää
Mitä vanhoihin sään ennustamisiin tuli, uudenvuodenvaihde oli säämerkkien kannalta vuoden tärkeintä aikaa. Silloin ennustettiin koko vuoden säätila.

Millaiset ilmat uutenavuonna (1.1.) semmoiset juhannuksena (24.6)
Mimmoiset ilmat tänään (1.1), sellaiset koko tässä kuussa (tammikuu).
Mimmoiset ilmat on 12 ensimmäistä päivää, sellaiset on koko vuonna.

Mitä ennen uuttavuotta tuiskuaa, sen tuiskuaa laariin.

Jos Uudenvuoden yönä ei ole taivas tähdessä, niin sinä vuonna, eivät vasikat elä eivätkä sienet kasva.

Jos Uudenvuoden yönä on taivas tähdessä, tulee hyvä ohravuosi tai marjavuosi tai hillavuosi. Tähtitaivas lupaa myös hyvää sienivuotta.

Jos Uudenvuoden yönä on tyyni ja selkä ilma, niin tulee hyvä viljavuosi tai marjavuosi;
mutta jos silloin on tuulinen ja sateinen, niin odotetaan katovuotta, jolloin ei vasikat elä, eikä sienetkään kasva.

Jos Uudenvuoden yönä on tuulta ja sadetta, tulee luminen talvi ja kovat pakkaset.

Jos Uudenvuoden yönä sataa niin paljon että olki peittyy, tulee hyvä marjavuosi.

Jos puut ovat Uudenvuoden aamuna härmässä, tulee hyvä marjavuosi.

Jos metsä on täynnä eli puut huurussa tai lumisia on tähkätkin täynnä eli hyvä viljavuosi.

Jos Uudenvuodenpäivänä on paljon lunta, tulee hyvä marjavuosi.

Jos Uudenvuodenpäivänä on metsä luminen, tulee tautinen vuosi.

Jos katajan neulaset pakkasesta punertaa, tulee hallavuosi.

Jos Uudenvuoden aamuna on aamurusko, tulee pyryinen talvi.

Jos taivas Uunnavuonna ruskottaa, tulee myrskyjä.

Jos on usva Uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää.

Jos Uunnavuonna on usvaa ja se on lumen pinnasta irti, vaikka vaan sen verran että koira sopii juoksemaan usvan alitse, halla ei tee vahinkoa.

Jos Uunnavuonna lunta pyryttää, tulee halloja.

Jos Uunnavuonna sataa lunta, tulee loppiaisena pakkanen.

Jos Uutenavuotena sataa tulee sateinen heinäkuu.

Jos Uunnavuonna lumi juoksee aidan läpi tai kissan jälki peittyy, on koko talven lumi liikkeellä.

Jos Uutenavuotena on kirkasta, on juhannuksena pouta.

Jos Uutenavuotena on kaunis ilma, tulee hyvä ohravuosi.

Jos Uutenavuotena on päivä pilvinen, tulee hyvä tattivuosi.

Jos Uudenvuoden päivänä aurinko näkyy, tulee hyvä marjavuosi.

Jos Uudenvuodenpäivänä sen verran aurinko näkyy että mies hevosen selkään pääsee, tulee hyvä vuosi.

Kun ensi kerran Uudenvuoden jälkeen on suoja, siitä on 9 viikkoa sulaan veteen.

Milloin on ensimmäinen suoja Uudenvuoden jälkeen, siitä on 200 päivää uutiseen/rukiin leikkuuseen.

Lisää vanhoja ennusteita ja muuta kalenteriin liittyvää:
Kalenteri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti