Väkivallan vaikutus ihmisiin ja erityisesti lapsiin

Mitenkäs tämä aihe nyt liittyy kodinhoitoon? Kodeissa asuu yleensä ihmisiä ja ihmisten hyvinvointi liittyy kotiin eli kaikin mahdollisin tavoin.

Ihmisillä on hyvin vähän vaistonvaraisia toimintamalleja, heidän kaikkeen toimintaansa liittyy oppiminen. Kasvatus on hyvin tärkeä osa oppimista. Kaikki oppiminen ei ole suinkaan myönteistä. Ihmismieli on helposti muokattavissa, varsinkin siinä vaiheessa kun lapset ovat pieniä. Lapset reagoivat kaikkiin ympäristön ärsykkeisiin. Se, millaisen vastareaktion he saavat, vaikuttaa siihen mitä he oppivat tästä ärsykkeestä.

Ihmiset käyttävät aistejaan ympäristön ärsykkeiden tulkitsemiseen. Kun ärsyke tulkitaan aivoissa siitä tulee havainto. Se mitä ja miten havaitaan riippuu monista tekijöistä. Lapset yleensä oppivat tietyn tulkitsemistavan seuraamalla ympäristöään ja erityisesti niitä ihmisiä, jotka ovat heidän lähellään päivittäin. Jos lapsi viettää aikaa paljon TV:n, tietokoneen ja tietokonepelien maailmassa, silloin tämä on se maailma, josta lapsi oppii. Koulussa tai tarhassa lapsi on muiden lasten parissa. Hän oppii käyttäytymis- ja toimintamalleja myös toisilta lapsilta. Jos sinulla on omia lapsia, mieti miten paljon aikaa vietät heidän kanssaan ja mitä he oppivat sinä aikana sinulta? Jos lapsesi näkevät vain vihaisia, rähjääviä tai huonosti käyttäyviä ihmisiä, he oppivat tämän toimintamallin täysin normaalina käytöstapana.

Ihminen on luonnostaan empaattinen, jo muutaman päivän ikäinen lapsi reagoi toisen lapsen itkuun itkemällä. Kun lapsi on noin 1½-2½ -vuotias hän on jo sisäistänyt jonkinlaisen käsityksen oikeasta ja väärästä. Lapselle kehittyy omatunto ja moraalitaju hyvin varhain. Se miten hän tulkitsee oikean ja väärän riippuu siitä mitä hän on havainnut ympäristöstään ja miten hän on nähnyt muiden reagoivan asiaan. Tässä on yksi hyvin painava syy suojella lasta väkivallalta. Jos lapsi oppii jo nuorena että väkivalta on ratkaisu asioihin, sitä on vanhempana hankalampi muuttaa. Väkivalta ei ole ratkaisu mihinkään, se aiheuttaa vain lisää ongelmia.

Väkivallalla on vaikutus kaiken ikäisiin ihmisiin, ei pelkästään lapsiin. Ihmismieli on altis vaikutteille. Ajatuksiin on hyvin helppo vaikuttaa. Kun asiaa tarpeeksi toistetaan ihmiset alkavat uskoa siihen totena. Ihmisten toimivat niin kuin heitä on opetettu toimimaan. Ihminen on laumaeläin ja hänellä on tarve kuulua ryhmään. Joskus laumavaisto ajaa ohi moraalista, oikea ja väärä menettävät merkityksensä.

Väkivallan kierre on aina katkaistava. Kodin pitää olla turvapaikka, jossa ihmisellä on hyvä olla. Lapseen voi kohdistua monenlaista väkivaltaa, se voi olla laiminlyöntiä, ruumiillista väkivaltaa, henkistä väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. Henkisen väkivallan tunnistaminen on kaikken vaikeinta. Näkyvimmin tämä ilmenee kun aikuinen huutaa ja kiroilee lapselleen jatkuvasti, tai suhtautuu lapseen kylmästi eikä rakasta häntä. Hän voi olla myös ilkeä lapselleen. Asiaa puolustellaan sillä että omat vanhemmat ovat toimineet samoin. Kuten alussa mainitsin kasvatus on tärkeä osa oppimista ja kaikki oppiminen ei ole myönteistä. Jos sinulla on ollut väkivaltainen koti, sinun ei tarvitse toistaa samoja virheitä omien lapsiesi kanssa. Lapselle voidaan asettaa rajat ilman väkivaltaakin ja lapselle voidaan kertoa milloin hän tekee väärin ja milloin oikein, ilman väkivaltaa. Jos lapselta kysyy tekikö hän nyt mielestään oikein vai väärin, hän osaa yleensä vastata kysymykseen oikein. Älä koskaan kadota keskusteluyhteyttä lapseen.

Monille vanhemmille nykyajan kiire ja stressi on liikaa. He eivät kestä työstressiä, saati sitten sitä että lapsi itkee tai käyttäytyy tottelemattomasti. Yleensä lapsella on joku syy tehdä ja toimia kuten lapset toimivat. Jos olet vanhempi älä koskaan ota lapsen purkauksia henkilökohtaisia loukkauksina, jotka vaativat rangaistustoimia. Selvitä mistä asia johtuu, kerro lapselle selvästi rajat: mikä on sallittua ja mikä ei. Toimi myös itse rajojesi mukaan. Tämä on erittäin tärkeää. Lapsi oppii enemmän esimerkistä kuin sanoistasi. Älä vaadi lapselta liikaa. Osa lapsista kehittyy nopeasti, osa hitaammin. Anna lapsen olla lapsi ja kehittyä omaan tahtiin. Kuuntele lastasi ja tee yhdessä asioita lapsesi kanssa. Lapsi oppii siinä samalla. Kun lapsi haluaa tehdä jotain, anna hänen tehdä. Ohjaa ja seuraa lasta ja varoita vaaroista, mutta älä vie häneltä tekemisen ja luovuuden iloa. Kehu lasta aina kaikesta hyvin tehdystä ja suoritetusta. Halaa lastasi usein. Ole iloinen hänen ilostaa, ole iloinen hänen onnistumisestaan ja lohduta lasta kun hän ei onnistunut ja on surullinen. Kerro että se kuuluu normaaliin elämään, aina ei voi onnistua ja aina ei voi olla paras. Opeta lapsi kestämään myös pettymyksiä ja stressiä elämässä.
Suojele lastasi vaaroilta, seuraa mitä lapsesi tekee ja missä hän liikkuu. Ole kiinnostunut lapsesi toimista. Anna lapsellesi positiivisia virikkeitä. Kaikki se aika minkä vietät lapsen parissa, ei ole koskaan hukkaanheitettyä aikaa. Tehkää asioita yhdessä. Nautitte molemmat. Tarkoitus ei ole suoriutua mahdollisimman hyvin, vaan pitää yllä hyvää suhdettanne. Tässä matkalla olo on tärkeämpää kuin päämäärä.

Karsi lapsesi elämästä kaikki väkivalta pois. Opettele itse ja opeta lapsellesi muita ratkaisumalleja elämän ongelmiin. Opeta lapsellesi että maailmassa on väkivaltaa ja se, miten suhtautua siihen. Kaikkeen ei tarvitse mennä mukaan ja omilla aivoillaan ajattelu on sallittua. Opeta lapsesi toimimaan moraalisesti oikein. Näin annat hänelle hyvät eväät selvitä väkivaltaisessa maailmassa.
Kuuntele lastasi ja hänen huoliaan. Omat huolesi ovat aina sivuseikka lapsen rinnalla. Lapsesi on tärkeintä ja kallisarvoisinta mitä sinulla on. Pidä huolta lapsistasi. Pidä myös huolta muiden lapsista.

Yhteiskunta muodostuu yksilöistä. Meidät suomalaiset on kasvatettu pitämään huolta omista asioistamme ja toisten kasvatusperiaatteisiin ei kovin helposti puututa. Joskus on hyvä puuttua. Kehoitan ihmisiä ottamaan vastuuta myös muiden lapsista. Varsinkin jos näet heidät tekemässä jotain mikä on vaarallista heille itselleen, muille ihmisille tai yleensä yhteiskunnalle. Mikään ei muutu jos kaikki vaan sysäävät vastuuta toisille. Kaikkien on otettava ja kannettava vastuu. Erityisen painavasti vastuu lankeaa vanhemmille ja kaikki korjaustoimenpiteet lähteävät aina tästä päästä. Tarvittaessa huostaanoton muodossa. Parempi olisi kuitenkin että asiat järjestyisivät niin että lapsia ja vanhempia ei tarvitse erottaa toisistaan.
Syyttely ei ole koskaan parantanut mitään. Sen sijaan opastaminen ja ohjaaminen oikeaan suuntaan antaa paremman tuloksen. Kaikki on kiinni valinnoista. Mitä tekee ja jättää tekemättä. Lasten puolesta ei ole koskaan tehty liikaa. Mieti omia valintojasi ja missä voit vielä parantaa? Muista että kukaan ei ole täydellinen. Älä vaadi keneltäkään enemmän kun itse pystyt antamaan. Asioita voidaan tehdä eri tavoin ja silti päädytään hyvään lopputulokseen. Kasvatuksessa ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asia, vanhemmat päättävät itse kasvatusmetodeistaan.

Niin, miten se väkivalta vaikuttaa ihmiseen. Väkivalta lisää väkivaltaa. Siksi elämässä on pyrittävä väkivallan vastakohtaa eli kohti rakkautta, sillä rakkaus yhdessä suvaitsevaisuuden ja toisten kunnioittamisen kanssa lisää hyvinvointia. Kun kaikilla on hyvä olla, väkivaltaa ei tarvita mihinkään. Ihminen pyrkii luontaisesti siihen että hänellä olisi hyvä olla.

Hieman luettavaa, jos asia kiinnostaa:
Bruno Bettelheim: Satujen lumous
Bruno Bettelheim: Äidit, lapset ja ongelmat
Tony Dunderfelt: Intuitio ja tunneviestintä
Gunnar Höistad: Irti kiusaamisen kierteestä
Keijo Tahkokallio: Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa - miten sanotaan EI myönteisellä tavalla