Lähiruoka, luomu ja ruuan hiilijalanjälki

Ensin tuli luomu. Sitten ihmisten tietoisuuteen on painotettu lähiruokaa. Mitä lähiruoka oikeastaan on?

Ruuan elinkaari
Ennen saapumistaan kauppaan ruoka on kokenut jo paljon. Jos kysymyksessä on vilja, vihannes, juures, viljelty marja tai hedelmä, sitä on lannoitettu, kastelu ja tarvittaessa lämmitetty. Siitä on torjuttu tuhohyönteisiä ja sen ympäriltä on raivattu rikkakasveja, jotta sille riittäisi elintilaa.
Jos taas on kysymys lihatuotteesta, lihatuote on ensin ollut eläin, joka on syönyt rehua, joka on tuotettu edellämainituista vihertuotteista. Eläintä on hoidettu, sen sairauksia lääkitty ja sille varattu suojaa ja lämpöä. Kun eläin on kasvanut tarpeeksi lihanjalostusta varten, se on kuljetettu teurastamolle ja sen osat ovat päätyneet lihaksi ja muiksi tuotteiksi.
Kaikki edellämainitut tuotteet on pesty, käsitelty ja pakattu. Sitten ne on kuljetettu toiseen maahan, maahantuojille, keskusvarastoille ja sieltä kauppoihin. Matkaa yhdelle tuotteelle voi tulla tuhansia kilometrejä.
Kaikki tämä on vienyt paljon energiaa, aikaa ja vaivaa, jotta sinä voisit syödä.
Mitä lähempänä sinua ruoka on tuotettu ja mitä vähemmän sen käsittelyyn on käytetty aikaa ja materiaa, sen ystävällisempää ruokasi on ympäristölle.
Ruuan elinkaari vastaa noin 25% ruuan päästövaikutuksista. Jos keräät ruuan luonnosta itse, pääset 0%:n, ellet käytä autoa luontoon pääsemiseen. Voit myös kasvattaa itse luomuruokaa, jos sinulla on edes vähän maata tai parveke.

Ruuan säilytys
Kaupassa osa ruuasta säilytetään kylmäsäilytyksessä ja pakastealtaissa. Jos pakastealtaissa ei ole kansia, ne kuluttavat runsaasti energiaa ja lisäävät ilmastokuormitusta. Kaupan kylmäsäilytys vastaa noin 65% ruuan päästövaikutuksista. Suosi siis tuoretuotteita ja vältä pakastealtaita ja eineksiä. Tuoreista ruoka-aineksista tehty ruoka maistuukin paljon paremmalta.

Ruuanlaittotavat
Kun valmistat ruuan itse kotona, aiheutat noin 10% päästövaikutuksen. Se on huomattavasti pienempi, kuin jos ostaisit eineksiä ja kaupan pakastepizzaa. Sillä käytätkö ruuanlaittoon mikroa, induktioliettä, keraamista liettä, tavallista liettä, sähköuunia, leivinuunia vai puuliettä on ihan makuasia. Mikron säästövaikutusta ruuanlaitossa liioitellaan. Ainoastaan silloin jos mikroa käytetään jo valmiin ruuan lämmittämiseen se säästää noin 25% sähkönkulutuksesta verrattuna sähköuuniin. Ruuan valmistamisessa mikroaaltouuni on ihan samalla viivalla, kun muutkin energiaa kuluttavat ruuanvalmistustavat.

Ruuan kuljetus
Mitä lähempää sinua ruoka tulee, sen vähemmän ruualla on haitallisia ympäristövaikutuksia. Tosin kauempaakin tuotetun ruuan kuljetusten ympäristövaikutus on noin 10-14% riippuen kuljetustavasta (lentokone, rekka vai laivarahti). Enemmän kuljetusvaikutusta on sillä että ajelet autolla ruokakauppaan. Tässä vaikuttaa lisäksi se miten kaukaa käyt ruokasi ostamassa, pitkät kuljetusmatkat lisäävät päästöjä. Jos kävelet ruokakauppaan päästövaikutuksesi on 0%. Jos asut ihan muutaman kilometrin päässä ruokakaupasta (0-3 km) ja sinulla on terveet jalat, älä käytä autoa.

Ruuan pakkaukset
Pakkausten ympäristövaikutukset ilmenevät lähinnä pakkausjätteenä. Mitä enemmän pakkauksia, sen enemmän jätettä. Ota siis kauppaan oma kauppakassi mukaan ja jätä muovikassit oman rauhaansa. Osta mahdollisimman vähän pakattuja ruoka-aineita. Edelleenkin suosi tuoreita raaka-aineita. Ne eivät yleensä ole kovin pakattuja. Palauta kauppaan kaikki palautuskelpoiset pakkaukset. Suomessa kauppaan voi palauttaa muovi- ja lasipullot.

Hiilidioksidi-ekvivalentti (CO2-ekv, CDE)
Tämä sanahirviö on kasvihuonekaasujen mittaukseen käytetty yksikkö. Koska eri kasvihuonekaasut ovat vahvuudeltaan erilaisia mitä tulee ympäristövaikutuksiin, niiden saattamiseksi samalla tasolle vertailun helpottamiseksi on keksitty CO2-ekv. Yksinkertaisesti sanottuna tutkitaan päästöjä. Puhutaan myös hiilijalanjäljestä. Täällä voit laskea oman hiilijalanjälkesi Carbon Footprint Calculator, englanninkielinen ja tästä ruokasi hiilijalanjäljen Food Carbon Footprint Calculator, englanninkielinen.
Kun eri ruokien päästövaikutuksia on tutkittu on huomattu että pienipäästöisempiä ovat avomaalla kesällä kasvatetut viljelykasvit ja vihannekset. Suuremmat päästöt syntyvät eläinperäisistä tuotteista, pakasteista ja kasvihuonekasvatetuista vihanneksista. Pahimpia päästöjen aiheuttajia ovat kovat juustot (Emmental) ja naudanliha. Tässä linkki artikkeliin ruuan hiilijalanjäljistä The Carbon Footprint of Food, englanninkielinen.

Lähiruoka
Lähiruoka on mahdollisimman lähellä sinua tuotettua ruokaa. Alle sadan kilometrin etäisyys on hyvä mittari, vielä lähempänä tuotettua sen parempi. Lähiruoka voi olla luomua tai sitten ei. Jos lähiruokasi on luomua, entistä parempi. Lähiruuan eron kauempaa tuotettuun ruokaan pystyy maistamaan. Kun syöt lähiruokaa saat terveellisempää ruokaa, tuet kestävää kehitystä ja vähennät hiilidioksidipäästöjä yli 2200 kg vuodessa, jos lähiruokasi on luomua vähennät hiilidioksidipäästöjä noin 3000 kg vuodessa. Fanaattiseksi ei sentään tarvitse ruveta, riittää kun syöt edes silloin tällöin lähiruokaa. Se auttaa jo paljon.

Mistä lähiruokaa saa Suomessa?
Luomutiloja, Esvy ry
Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto, suoramyynti- ja itsepoimintatilat
Luomuliiton luomutuottajat
Biodynaamiset viljelijät, suoramyynti

Lähiruuan hakukoneet, etsi oman paikkakuntasi lähiruoka:
Lähileipä
Elintarvikealan pientuottajien lähiruokaa
Luomutuotteiden hakukone

Muuta luomusta, lähiruuasta ja reilun kaupan tuotteista:
Vastuuviikon kirja

Paras ympäristöteko on kulutuksen vähentäminen. Käytä ruokakaupassa aina ostoslistaa ja osta vain sen verran kun kulutat. Tarkkaile ruokakäyttäytymistäsi, jos suurin osa ruuistasi päätyy jääkaapista roskikseen, mieti hieman kun teet ostoslistaa. Tarvitseeko tosiaan ostaa niin paljon? Katso myös: Järkevästi ostoksilla.

Kirjoja luettavaksi:
Mark Bittman: Food Matters - A guide to Conscious Eating, 2009
Mark Bittman: The Food Matters Cook Book, 2010

Muuta:
Vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet