10.11.09

Tee itse Meikkituotteet

Onko sinun vaikea löytää sopivanväristä meikkivoidetta, poskipunaa, huulipunaa tai luomiväriä? Oletko allerginen? Haluatko käyttää eläimillä testaamatonta kosmetiikkaa? Nyt sinulla on loistava tilaisuus oppia tekemään itse meikkituotteesi. Se on helppoa.

Luonnonmukaisella ja itsevalmistus -linjoilla kun ollaan, myös meikkituotteet voi valmistaa itse. Käsittelen tässä jutussa vain meikkituotteita, toki muunkin kosmetiikan voi valmistaa itse. Saatan käsitellä sitä joskus myöhemmin.

Itse valmistamisessa on se hyöty että ainakin tietää mitä naamaansa laittaa, kun nykyään myyjät tai maahantuojatkaan eivät tunnu tietävän mitä aineita heidän tuotteissaan oikeasti on.

Se tuleeko meikkituotteiden valmistaminen halvemmaksi kuin kaupasta ostettu kosmetiikka, riippuu siitä, mistä raaka-aineet saa hankittua. Osan raaka-aineista joutuu tilaamaan ulkomailta ja mahdolliset postimaksut ja tullikulut nostavat hintaa. Onneksi kauppojen ruokaosastoja, luontaistuotekauppoja ja apteekkeja voi hyödyntää raaka-ainehankinnoissa ja selvitä halvemmalla.

Miten ympäristöystävällistä oma valmistus on? Samoihin purkkeihin voi tehdä aina uusia eriä, joten tyhjiä kosmetiikkapakkauksia ei tule niin paljoa. Raaka-aineet voi itse valita ja välttää ympäristöä kuormittavia ja myrkyllisiä aineita. Raaka-aineiden rahtaus kaukaa kuluttaa kuitenkin luonnonvaroja. Pyri valitsemaan lähi-aineita omaan kosmetiikkaasi.

Kosmetiikassa olevien haitallisten aineiden lista on hyvin pitkä ja allergiaa aiheuttavien aineiden lista vielä pitempi. Ennen kuin annan muutaman meikkituotteen perusvalmistusohjeen on syytä käydä läpi hieman vaarallisia aineita, ettei kukaan tulisi niitä meikkeihinsä tunkeneeksi tai sattuisi valitsemaan kosmetiikkatuotteita, joissa niitä on. Puhumattakaan lisäainekyllästetyistä ruuista.

Muutama haitallinen juttu:

Atsoväriaineet
Atsoväriaineet kiellettiin Suomessa elintarvikkeissa 1.10.1980. Silti niitä on edelleenkin elintarvikkeissa, puhumattakaan värikosmetiikasta. Miksi? Siksi että ne ovat halpoja, stabiileja, vesiliukoisia ja niillä saa hyvän voimakkaan väri aikaiseksi ja siksi että kielto ei ole voimassa kaikkialla maailmassa.
Elintarvikkeissa atsoväriaineet ovat piilossa E-koodin takana. E-koodiavainlistan saa esim. kunnan terveystarkastajalta tai sen voi ladata Eviran sivuilta: E-koodiavaimen lataus
Miksi atsovärit ovat vaarallisia? Ne aiheuttavat allergisia reaktioita, allergista nuhaa, astmaa, urtikariaa (nokkosihottuma) ja syöpää. Rottakokeissa atsovärit ovat aiheuttaneet sikiökuolemia.
Hiusvärien valmistuksen kohdalla Tee itse - Hiusväri käsittelin fenyleenidiamiinia. Tälle aineelle herkistyminen herkistää myös atsoväreille eli jos saat allergisen reaktion fenyleenidiamiinista saat sen myös atsoväreistä. Atsovärit imeytyvät ihon läpi.
Atsovärit esiintyvät kosmetiikassa INCI (INCI=International Nomenclature Cosmetic Ingredients) -nimellä EU:n alueella eli tässä tapauksessa CI-numeroilla. (CI=Color Index). HUOM! kaikki CI-numerolla varustetut väriaineet eivät ole kuitenkaan atsovärejä! Muualla maailmassa näiden aineiden löytäminen kosmetiikkapurkin ainesosaluettelosta on miltei mahdotonta, ellei hallitse kosmetiikan kemiaa todella hyvin, johtuen hyvin kirjavasta nimeämiskäytännöstä. Kanadassa on käytössä Cosmetic Notification System (CNS), joka on samansuuntainen nimeämisjärjestelmä kuin INCI. CAS-listan löydät klikkaamalla: CAS-lista, englanninkielinen

Tässä on pieni atsolista:

CI 12120 = punainen atsoväri
CI 12700 = keltainen atsoväri
CI 14270 = keltainen atsoväri
CI 14700 = punainen atsoväri
CI 15510 = oranssi atsoväri
CI 15620 = punainen atsoväri
CI 15850 = punainen atsoväri
CI 15865 = punainen atsoväri
CI 15880 = punainen atsoväri
CI 15895 = keltainen atsoväri
CI 15985 = keltainen atsoväri
CI 16185 = punainen atsoväri
CI 16230 = oranssi atsoväri
CI 16255 = punainen atsoväri
CI 17200 = punainen atsoväri
CI 18050 = punainen atsoväri
CI 18130 = punainen atsoväri
CI 18820 = keltainen atsoväri
CI 18965 = keltainen atsoväri
CI 19140 = keltainen atsoväri
CI 20470 = musta atsoväri
CI 26100 = punainen atsoväri
CI 27290 = punainen atsoväri
CI 40215 = oranssi atsoväri

Mineraaliöljyt
Löytyvät INCI-listalta nimillä Paraffinum liquidum, Petrolatum ja Ozokerite. Suomeksi parafiini, vaseliini ja otsokeriitti. Näiden aineiden ei pitäisi imeytyä ihoon vaan jäädä ihon pinnalle. Tukkivat yleensä huokosia, aiheuttaen mustapäitä, estäen ihoa hengittämästä ja aiheuttavat iholla allergiaa. Mineraaliöljyt sisältävät usein tunnettuja syöpää aiheuttavia aineita.

Synteettiset aineet
Tälläisiä ovat silikonit ja synteettiset esterit. Nämä aineet eivät ole luonnonmukaisia ja saastuttavat ympäristöä. INCI-luettelossa oleva aine on silikoni jos sanasta löytyy joku näistä osista:
METHICON
SILANE
SILANOL
SILICONE
SILOXANE
SILOXY
SILYL

Esim. Älä anna pitkien nimien harhauttaa, vaan etsi, niin voit yllättyä silikonien määrästä.
DIMETHICONE COPOLYOL ACETATE
C 24-28 ALKYL METHICONE
SILICA SILYLATE
POTASSIUM DIMETHICONE COPOLYOL PANTHENYL PHOSPHATE

Pienimolekyyliset esterit ovat nesteitä ja suurimolekyyliset kiinteitä aineita. Monet esterit tuoksuvat ja maistuvat kukille tai hedelmille. Siksi niitä löytyy usein hajusteista. Esterin myrkyllisyys riippuu siitä mikä esteri on kysymyksessä. Yhdysvalloissa CIR Expert Panel paneutuu kosmetiikan myrkyllisyysasioihin ja heidän tutkimuksiaan löytyy täältä: Kosmetiikan turvallisuustutkimus Yhdysvalloissa, englanninkielisiä listoja

Kalvonmuodostajat
Nämä ovat aineita, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin, jotta ne tuottaisivat kalvomaisen pinnan iholle (siitä tulee se pehmeä ja tasainen ihon pinta), hiuksiin (pitämään hiuksia paikallaan ja suojaamaan niitä) tai kynteen (pitämään kynsilakka ojennuksessa kynnen pinnalla). Monet kalvoamuodostavat aineet ovat silikoneja ja mineraaliöljyjä, joita käsittelin edellä, mutta muitakin on, ja paljon. Jos listaisin kaikki tähän, blogiin ei muuta mahtuisikaan. Saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Synteettiset antioksidantit
BHA ja BHT (= butyylihydroksianisoli ja butyylihydroksitolueeni) ovat säilöntäaineita kosmetiikassa ja myös elintarvikkeissa (E320 ja E321). Nämä viattomannäköiset kirjainyhdistelmät kosmetiikkapurkin kyljessä saattavat aiheuttaa kroonista nokkosrokkoa, uneliaisuutta/väsymystä, heinänuhaa, päänsärkyä, astmaa, keuhkokouristuksia, agressiivista käytöstä. Saattavat vaikuttaa munuaisiin, maksaan, kilpirauhaseen, vatsaan ja lisääntymiselimiin. Altistavat syövälle ja sikiöepämuodostumille. EI SUOSITELLA LAPSILLE! (Käytetään kuitenkin yleisesti vauvanöljyissä ja vauvanvoiteissa.) Haitallisia vesieliöille.

Synteettiset hajusteet
Käytetään kosmetiikassa lisäaineena. Ne ovat kuitenkin yleisesti ärsyttäviä. Usein pakkauksessa lukee vain Parfum, Fragrance tai Hajuste. Näiden aineiden löytämistä hankaloittaa se että niistä voidaan käyttää myös IUPAC-nimiä IUPAC-nimistö, englanninkielinen ja nämä nimet ajavat CNS-standardin yli. IUPAC nimellä tarkoitetaan aineen virallista kemiallista nimeä, joka ei ole välttämättä INCI-nimi.
Muutamia synteettisiä hajusteita:
ACETALDEHYDE
AMYLBENZOATE
AMYLCINNAMAL
AMYLSALICYLATE
BENZYL ACETATE
BENZYL CINNAMATE
CINNAMYL ALCOHOL
CITRONELLYL ACETATE
CYCLAMEN ALDEHYDE
DIHYDROCOUMARIN
DIHYDROJASMONATE
DIMETHYLHYLOCTAHYDRO-2-NAPHTALDEHYDE
ETHYL BUTYL VALEROLACTONE
2-HEPTYLCYCLOPENTANONE
METHYLANTHRANILATE
UNDECYL ALCOHOL
Tämä ei ollut edes jäävuoren huippu. Synteettisistä hajusteista voisi kirjoittaa vaikka kirjan, pelkästään luettelemalla niiden nimiä.

Kemialliset filtterit
Nämä liittyvät yleensä auringonsuoja-aineisiin. Kyseessä ovat orgaaniset aromaattiset yhdisteet. Käytetyimpiä filtteriaineita ovat p-aminobentsoehapon johdannaiset bentsofenonit, INCI: BENZOPHENONE. Niitä on 13 ja monet niistä ovat allergisoivia ja suurina määrinä ihoa herkistäviä. Osa on jopa myrkyllisiä vaikuttaen elimistössä hormonien (estrogeeni, androgeeni) kaltaisesti. Lisäksi niiden on havaittu häiritsevä rasva-aineiden aineenvaihduntaa.

Synteettiset emulsionmuodostajat (emulgaattorit)
PEG (polyetyleeniglykolit) ja muut hiilivedyt. Hiilivedyt sinällään eivät ole vaarallisia. Vasta sitten kun niistä valmistetaan muita aineita yhdistämällä hiilivetyyn jokin kaasu, niistä saadaan erittäin myrkyllisiä, karsinogeenisia ja mutageenisia. PEG-yhdisteet saattavat sisältää jäänteitä arsenikista ja lyijystä sekä olla 1,4-dioksaanin (syöpääaiheuttava-aine) saastuttamia.

Lisätietoja:
Ruth Winter: A Consumer's Dictionary of Cosmetic Ingredients, 2005 (6. painos), saattaa olla uudempikin painos olemassa, tarkista ostaessasi.
Bill Statham: Hyvä paha lisäaine - opi lukemaan ruoan ja kosmetiikan tuoteselosteita, 2006

Luonnollisia aineita omatekoisiin meikkituotteisiin:

Jauhemaiset aineet:
Arrowjuuri eli nuolijuurijauhe (INCI: MARANTA ARUNDINACEAE)
Voidaan käyttää talkin tapaan, antamaan iholle mattapinta, imemään iholta rasvaa ja kosteutta, puuteripohjissa, voidaan käyttää sideaineena ja tuotteen paksuuden säätelyyn.

Riisijauho (INCI: ORYZA SATIVA), ohrajauho (INCI: HORDEUM VULGARE), tattarijauho (INCI:POLYGONUM FAGOPYRUM) ja kvinoajauho (INCI:CHENOPODIUM QUINOA)
Voidaan käyttää sideaineena ja tuotteen paksuuden säätelyyn sekä antamaan mattapintaa iholle.

Sinkkioksidi (INCI: ZINC OXIDE)
Käytetään mineraalipohjaisissa meikeissä, UV-suojaksi.

Kalsiumkarbonaatti (INCI: CALCIUM CARBONATE)
Käytetään sideaineena ja tuotteen paksuuden säätelyy.

Valkosavi, kaoliini (INCI: KAOLIN)
Käyttään parantamaan tuotteen peittävyyttä sekä rasvan ja kosteudenimukykyä.

Bambunmahla (INCI: BAMBUSOIDEA)
Erittäin hienoa jauhetta. Käytetään huulipunissa, ripsiväreissä antamaan volyymiä, parantamaan tuottee peittävyyttä, antamaan mattapintaa, kiinteyttämään ihoa.

Öljymäiset aineet:
Jojobaöljy (INCI:BUXUS CHINENSIS)
Aprikoosinkiviöljy (INCI: PRUNUS ARMENICA)
Vadelmansiemenöljy (INCI: RUBUS IDAEUS)
Teeöljy (INCI: CAMELIA SINENSIS)
Hamppuöljy (INCI: CANNABIS SATIVA)
Kiiviöljy (INCI: ACTINIDIA CHINENSIS)
Auringonkukkaöljy (INCI: HELIANTHUS ANNUUS)
Avokadoöljy (INCI: PERSEA GRATISSIMA)
Babassuöljy (INCI:ORBIGNYA OLEIFERA)
Kehäkukkaöljy (INCI: CALENDULA OFFICINALIS)
Helokkiöljy (INCI: OENOTHERA BIENNIS)
Mäkikuismaöljy (INCI: HYPERICUM PERFORATUM)
Safloriöljy (INCI: CARTHAMUS TINCTORIS)
Kukuiöljy (INCI: ALEURITES MOLUCCA)
Maapähkinäöljy (INCI: ARACHIS HYPOGAEA)
Makadamiaöljy (INCI: MACADAMIA TERNIFOLIA)
Maissiöljy (INCI: ZEA MAYS)
Manteliöljy (INCI: PRUNUS DULCIS)
Mustaherukna siemenöljy (INCI:RIBES NIGRUM)
Oliiviöljy (INCI: OLEA EUROPEA)
Pellavaöljy (INCI: LINUM USITATISSIMUM)
Persikansiemenöljy (INCI: PRUNUS PERSICA)
Porkkanaöljy (INCI: DAUCUS CAROTA)
Purasruohoöljy (INCI: BORAGO OFFICINALIS)
Ruusunmarjaöljy (INCI: ROSA MOSCHATA)
Viinirypäleenkiviöljy (INCI: VITIS VINIFERA)
Seesamiöljy (INCI: SESAMUM INDICUM)
Soijaöljy (INCI: GLYCINE SOJA)
Vehnänalkioöljy (INCI: TRITICUM VULGARE)

Luonnonvahat:
Keltainen mehiläisvaha (INCI: CERA ALBA)
Karnaubavaha (INCI: CARNAUBA)
Riisinlesevaha (INCI: ORYZA SATIVA)
Mimosavaha (INCI: ACACIA)
Kandelillavaha (INCI: CANDELILLA CERA)

Luonnonvoit:
Karitevoi (INCI: BUTYROSPERMUM PARKII)
Mangovoi (INCI: MANGIFERA INDICA)
Kokumvoi (INCI: GARCINIA INDICA)
Kaakaovoi (INCI: THEABROMA CACAO)
Kookosrasva (INCI: COCOS NUCIFERA)

Luonnonväriaineet:
Sokeriruo'osta:
Värit: vaaleasta tummaan beigeen saadaan vaihtelemalla ruokosokerin tai/ja sinkkioksidin äärää.
Värit: lämpimänruskeasta tummaan ruskeaa saadaan vaihtelemalla ruokosokerin ja kastanjastajauhetun jauheen määrää.
Värit: kylmät ruskeat saadaan lisäämällä ruokosokeriin hieman indigoa.
Värit: roosabeigestä ruskeanroosaan saadaa sekoittamalla ruokosokeriin okraa (vaaleanpunervaa rautaoksidihydraattia).

Kastanjajauhe:
Värit: beigestä ruskeaan saadaan vaihtelemalla kastanjajauheen tai/ja sinkkioksidin määrää.
Värit: roosabeigestä ruosteenruskeaan saadaan sekoittamalla kastanjajauhesen vaaleanpunertavaa tai punaista rautaoksidihydrolaattia)
Värit: tummanruskeat saadaan kastanjajauhetta ja kaoliinin tummia rautaoksideja.
Värit: vihreänruskeat saadaa sekoittamalla kastanjajauhetta ja klorofylliä

Sinipuunjauhe:
Värit: kylmät punaiset saadaan vaihtelemalla sinipuujauheen määrää tai/ja sinkkioksidia
Värit: tummat ruusunpunaiset saadaan sekoittamalla sinipuunjauhetta ja ruusunpunervaa okraa.
Värit: ruskeanpunertavista violetiin saadaan sekoittamlla sinipuujauhetta kastanjajauheeseen.

Indigojauhe:
Värit: vaaleansinisestä tummansiniseen saadaan vaihtelemalla indigojauheen määrää ja/tai sekoittamalla joukkoon sinkkioksidia.
Värit: khakit saadaan sekoittamalla joukkoon keltaista okraa.
Värit: sinivihreät saadaan sekoittamalla joukkoon klorofylliä (lehtivihreä).
Värit: hennosta malvasta tummaan violettiin saadaan sekoittamalla joukkoon sinipuujauhetta tai punaista okraa.

Klorofylli (lehtivihreä):
Saadaan alfalfasta eli sinimailasesta.
Värit: vaaleanvihreästä tumman vihreään saadaan vaihtelemalla lehtivihreän määrää tuotteessa ja/tai lisäämällä sinkkioksidia.
Värit: pistaasinvihreästä khakinvihreään saadaan sekoittamalla joukkoon keltaista okraa.
Värit: tummanvihreät saadaan sekoittamalla joukkoon kaoliinin tummia rautaoksideja.

Okrat:
Keltaisia, punaisia tai ruskeita väriaineita, joita valmistetaan mineraaleista.
Värit: keltaisesta keltaoranssiin saadaan vaihelemalla keltaisen okran määrää ja/tai lisäämällä sinkkioksidia.
Värit: lohenpunaiset saadaan sekoittamalla keltaista ja punertavaa okraa.
Värit: pistaasinvihreästä khakinvihreään saadaan sekoittamalla keltaista okraa ja indigoa.
Värit: ruskeasta tummaan ruskeaan saadaan sekoittamalla keltaista okraa joko kaoliinin tummia rautaoksideja ja/tai kastanjajauhetta.
Värit: aprikoosit saadaan sekoittamalla keltaiseen okraan punaista okraa.
Värit: puuteriroosasta tummaan roosaan saadaan vaihtelemalla punertavan okran määrää ja/tai sekoittamalla joukkoon sinkkioksidia
Värit: lohenpunaisesta oranssinpunaiseen saadaan sekoittamalla keltaista, punertavaa ja punaista okraa eri suhteissa.
Värit: malvasta violetiin saadaan sekoittamalla punertavaa okraa indigon kanssa.
Värit: mustanvioletit saadaan sekoittamalla punertavaan okraan kaoliinin tummia rautaoksideja.
Värit: roosanbeiget saadaan sekoittamalla punertavaan okraan kastanjajauhetta.
Värit: vaaleat ja tumman liekinpunaiset saadaan vaihtelemalla punaisen okran määrää ja/tai sekoittamalal joukkoon titaanidioksidia.
Värit: ruusunpunaiset saadaan sekoittamalla punaista okraa ja punertavaa okraa.
Värit: vaaleat oranssinruskeat tummiin oranssinruskeisiin saadaan sekoittamalla punaista ja keltaista okraa ja/tai kastanjajauhetta.
Värit: oranssista aprikoosiin saadaan sekoittamalla punaista ja keltaista okraa.

Punajuurimehu:
Värit: tummat punaiset magentaan saadaan vaihtelemalla mehun määrää.
Värit: vadelmanpunaiset saadaan sekoittamalla mehun joukkoon punertavaa okraa.
Värit: violetista malvaan saadaan sekoittamalla mehun joukkoon indigoa.
Värit: tummat violetit saadaan sekoittamalla mehua ja kaoliin tummia rautaoksideja.
Värit: roosat beiget saadaanm sekoittamalla mehuun kastanjajauhetta tai sokeriruokoa

Hibiskusjauhe:
Saadaan teehibiskuksesta eli rosellasta (Hibiscus sabdariffa). Jauhetaan morttelissa hienommaksi. Antaa hienon ruusun värin.

Mustikkajauhe:
Saadaan kuivatuista mustikoista. Saadaan vaaleaa purppuraa väriä.

Vadelmajauhe:
Saadaan kuivatuista vadelmista. Antaa hienoista ruusunväriä.

Kaakaojauhe:
Sopii huulipunien väriaineeksi.

Annattojauhe:
Punaista väriainetta.

Saframi:
Keltaista väriaientta.

Granattiomenamehu:
Kylmän punertavaa väriainetta.

Helmiäiset (INCI:MICA)
Mica on alumiinin ja kaliumin silikaatti. Sitä käytetään myös helmiäisväriaineena INCI: CI 77019. Värejä ovat valkoinen, kulta, hopea, pronssi ja nahka.

Rautaoksidit
Värit vaihtelevat. Sopivat värivoiteisiin, puutereihin, poskipuniin, luomiväreihin, ripsiväreihin, rajausväreihin ja huulipuniin.
CI 77489 = musta rautaoksidi
CI 77491 = punaruskea rautaoksidi
CI 77492 = keltainen rautaoksidi
CI 77499 = musta trirautaoksidi

Muita meikkituotteissa käytettäviä luonnonaineita:
Allantoiini
Kasvispohjainen lanoliininkorvike
Omenajauhe
Banaanijauhe
Ananasjauhe
Akerolakirsikkajauhe
Hyaluronihappo
Vihreäteejauhe
Kasvisperäinen bisabolol
Kasvisperäinen glyseriini
Luonnon DHA (dihydroksiasetoni)
E-vitamiini
Greipinsiemenuute
Sokeriruo'osta saatava sukroosiasetaatti-isobutyraatti (INCI: SUCROSE ACETATE ISOBUTYRATE)
Kasvisperäinen squaleeni

Seuraavaksi ohjeita. Voit ihan rauhassa muutella ohjeita, sen mukaan, mitä värejä haluat käyttää, mitä vahoja tai öljyjä haluat käyttää. Monissa ohjeissa mainitaan tarkkuusvaaka, jos aivosi, silmäsi ja kätesi toimivat, et välttämättä tarvitse sitä. Ole luova!

Meikkituote-ohjeita:

Itseruskettavavoide

Tarvikkeet:
kattila
vesihaude
sekoituslusikka
minivispilä
tarkkuusvaaka (0,1 g tarkkuus)
maustemittoja

Aineet:
22 ml biologista vaniljaöljyä
13 ml appelsiininkukkavettä
1,5 g steariinihappoa
1,5 g mangovoita
2,5 g DHA:ta (dihydroksiasetonia) luonnon itseruskettajaa
1 tl kaakaojauhetta
5 tippaa kaakaoaromia
2 tippaa karamelliaromia
5 tippaa greipinsiemenuutetta
2 tippaa E-vitamiinia

Sulata vesihauteessa steariinihappo ja mangovoi. Kun seos on sulanut nosta pois vesihauteesta ja lisää joukkoon vaniljaöljy ja appelsiininkukkavesi. Lisää kaakaojauhe. Anna seoksen jäähtyä. Lisää DHA, kaakaoaromi, karamelliaromi, greipinsiemenuute ja E-vitamiini. Kaada säilytysastiaan ja säilytä viileässä.

Kiinteä meikkivoide

Tarvikkeet:
kattila
vesihaude
sekoituslusikka
minivispilä
tarkkuusvaaka
maustemittoja

Aineet:
7 g kasvisperäistä squaleenia
3 g karitevoita
1,5 g keltaista mehiläisvahaa
0,8 g karnaubavahaa
0,7 g kasvisperäistä lanoliinin korviketta
1 tippa E-vitamiinia
1,5 g sinkkioksidia
0,4 ml kellertävää okraa
0,5 ml kastanajajauhetta
4 tippaa karamelliaromia tai suklaa-aromia
Laita vesihauteeseen squaleeni, karitevoi, mehiläisvaha, karnauba ja kasvisperäinen lanoliinin korvike. Anna sulaa ja sekoita hyvin minivispilällä. Ota seos pois vesihauteesta ja lisää sinkkioksidi ja väriaineet. Sekoita hyvin minivispilällä tai sekoituslusikalla. Kun seos on hyvin sekoittunut lisää E-vitamiini, karamelli- tai suklaa-aromi ja kaada säilytyspurkkiin. Säilytetään viileässä.

Meikkigeeli

Tarvikkeet:
huhmare ja survin
minivispilä
maustemittoja
kuppi

Aineet:
50 ml aloe vera geeliä
1,20 ml punertavaa okraa
1,20 ml kastanjajauhetta
1,20 ml ruokosokerijauhetta
0,5 ml helmiäistä (mica)
10 tippaa greipinsiemenuutetta
5 tippaa aprikoosiuutetta
3 tippaa E-vitamiinia
Jauha okra, kastanjajauhe ja ruokosokeri huhmaressa hienoksi. Laita aloe-geeli kulhoon ja lisää hieman hienontamaasi jauhetta. Katso että seoksesta ei tule liian tummaa. Lisää helmiäinen, aprikoosiuute, E-vitamiini ja greipinsiemenuute. Sekoita hyvin. Kokeile välillä käteen tuliko väristä sopiva, lisää tarvittaessa jauhamaasi värijauhetta. Säilytä purkissa viileässä.


Meikkivoide I

Tarvikkeet:
Huhmare ja survin
Pieni lasta (minimaryse)
5 erikokoista maustemittaa tai teelusikoita ja ruokalusikka

1,25 ml (1/4 tl) punaista rautaoksidia
1,25 ml (1/4 tl) keltaista rautaoksidia
0,50 ml (2/5 tl) mustaa rautaoksidia
30 ml (2 rkl) perusvoidetta
1,25 ml (1/4 tl) arrowjuurijauhetta tai sinkkioksidia
4 tippaa E-vitamiinia
15 tippaa greipinsiemenuutetta

Mittaa punainen ja keltainen rautaoksidi huhmareeseen ja jauha hienoksi. Lisää mustaa rautaoksidia ja jauha hienoksi. Säilytä kosteudelta suojassa.
Testaa aina välillä ovatko väripigmentit jauhaantuneet tarpeeksi, ottamalla seosta kädelle. Jos väripigmenttejä ei erota toisistaan iholla.
Kun rautaoksidit ovat jauhautuneet hyvin hienoksi pienellä lastalla voi vielä hieroa seosta ja näin auttaa värien sekoittumista.
Kun seos vaikuttaa tasaiselta lisää sitä vähän kerrallaan perusvoiteeseen ja kokeile välillä miltä seos näyttää iholla. Jos haluat enemmän peittävyyttä ja mattapintaa lisää joukkoon arrowjuurijauhetta tai sinkkioksidia.
Lisää E-vitamiini ja greipinsiemenuute säilöntäaineeksi ja estävään bakteerien ja sienten kasvua.

Meikkivoide II

Tarvikkeet:
Huhmare ja survin
Pieni lasta (minimaryse)
5 erikokoista maustemittaa tai teelusikoita ja ruokalusikka

1,25 ml (1/4 tl) punaista okraa
1,25 ml (1/4 tl) keltaista okraa
0,50 ml (2/5 tl) indigoa
30 ml (2 rkl) perusvoidetta
1,25 ml (1/4 tl) arrowjuurijauhetta tai sinkkioksidia
4 tippaa E-vitamiinia
15 tippaa greipinsiemenuutetta

Mittaa punainen ja keltainen okraa huhmareeseen ja jauha hienoksi. Lisää indigoa ja jauha hienoksi. Säilytä kosteudelta suojassa.
Testaa aina välillä ovatko väripigmentit jauhaantuneet tarpeeksi, ottamalla seosta kädelle. Jos väripigmenttejä ei erota toisistaan iholla.
Kun aineet ovat jauhautuneet hyvin hienoksi pienellä lastalla voi vielä hieroa seosta ja näin auttaa värien sekoittumista.
Kun seos vaikuttaa tasaiselta lisää sitä vähän kerrallaan perusvoiteeseen ja kokeile välillä miltä seos näyttää iholla. Jos haluat enemmän peittävyyttä ja mattapintaa lisää joukkoon arrowjuurijauhetta tai sinkkioksidia.
Lisää E-vitamiini ja greipinsiemenuute säilöntäaineeksi ja estävään bakteerien ja sienten kasvua.

Meikkivoide III

Tarvikkeet:
Huhmare ja survin
Pieni lasta (minimaryse)
5 erikokoista maustemittaa tai teelusikoita ja ruokalusikka

1,25 ml (1/4 tl) punertavaa okraa
1,25 ml (1/4 tl) kastanjajauhetta
1,25 ml (1/4 tl) jauhettua ruokosokeria
30 ml (2 rkl) perusvoidetta
1,25 ml (1/4 tl) arrowjuurijauhetta tai sinkkioksidia
4 tippaa E-vitamiinia
15 tippaa greipinsiemenuutetta

Mittaa okra, kastanjajauhe ja ruokosokeri huhmareeseen ja jauha hienoksi. Säilytä kosteudelta suojassa.
Testaa aina välillä ovatko väripigmentit jauhaantuneet tarpeeksi, ottamalla seosta kädelle. Jos väripigmenttejä ei erota toisistaan iholla.
Kun rautaoksidit ovat jauhautuneet hyvin hienoksi pienellä lastalla voi vielä hieroa seosta ja näin auttaa värien sekoittumista.
Kun seos vaikuttaa tasaiselta lisää sitä vähän kerrallaan perusvoiteeseen ja kokeile välillä miltä seos näyttää iholla. Jos haluat enemmän peittävyyttä ja mattapintaa lisää joukkoon arrowjuurijauhetta tai sinkkioksidia.
Lisää E-vitamiini ja greipinsiemenuute säilöntäaineeksi ja estävään bakteerien ja sienten kasvua.

Poskipuna I
arrowjuurijauhetta + sinkkioksidia + micaa + punaista rautaoksidia

Poskipuna II
arrowjuurijauhetta + punertavaa okraa + kastanjajauhetta + micaa + 1 tippa E-vitamiinia

Poskipuna III
arrowjuurijauhetta + punaista rautaoksidia + indigoa

Poskipuna IV
aloe vera-geeliä + micaa + punajuurimehua + 4 tippaa greipinsiemenuutetta + 1 tippa E-vitamiinia

Puuteri I
arrowjurijauhetta + jauhettuja kuivia vadelmia + muutama tippa jojobaöljyä + E-vitamiinia.

Puuteri II
sinkkioksidia + rautaoksidia (punaista tai keltaista) + micaa

Puuteri III
arrowjuurijauhetta + sinkkioksidia + kaoliinia + kastajanajauhetta + micaa

Puuteri IV
riisijauhoa + sinkkioksidia + micaa + E-vitamiinia

Puuteri V
arrowjuurijauhetta + kaakaojauhetta + 6 tippaa vaniljauutetta

Puuteri VI
arrowjuurijauhetta + kaoliinia + keltaista okraa + 3 tippaa ruusun eteeristä öljyä

Puuteri VII
kaoliinia + arrowjurijauhetta + punaista rautaoksidia, keltaista rautaoksidia, mustaa rautaoksidia + micaa + 4 tippaa vaniljauutetta

Ruusupuuterin ohjeen löydät täältä: Ruusu, ruusunterälehdet ja ruusunmarjat

Huulipuna I (ruskea)

Tarvikkeet:
kattila
vesihaude
sekoituslasta
minivispilä
huulipunahylsy tai -muotti
tarkkuusvaaka
maustemittoja

Aineet:
3,3 ml seesamiöljyä
1,2 g karitevoita
0,5 g mehiläisvahaa
0,4 g riisivahaa
0,3 g karnaubavahaa
0,3 g sinkkioksidia
0,4 ml ruskeaa pigmenttiä
1 tl kaakaota
15 ml suklaa-aromia
1 tippa E-vitamiinia
Laita vesihauteeseen, vahat, karitevoi ja seesamiöljy. Kun kaikki ovat sulaneet sekoita hyvin. Lisää kaikki muut ainekset. Nosta seos pois vesihauteesta. Kaada seos muottiin ja anna jäähtyä 5 min, laita sitten pakastimeen 10 minuutiksi. Muotoile jäätyneenä haluamaasi huulipunamuotoon.

Huulipuna II (haluamasi värinen)

Tarvikkeet:
kattila
vesihaude
sekoituslasta
minivispilä
huulipunahylsy tai -muotti
tarkkuusvaaka
maustemittoja

Aineosat:
3,5 ml haluamaasi kasvisöljyä
1,2 g karitevoita tai mangovoita
1,2 g keltaista tai valkoista mehiläisvahaa
0,50 ml haluamaasi väripigmenttiä
0,40 haluamaasi helmiäistä (voi jättää myös pois jos et halua helmiäishuulipunaa)
1 tippa E-vitamiinia

Laita vahat, voit ja kasvisöljy vesihauteeseen. Sekoita hyvin kun seos alkaa sulaa. Lisää väripigmentti ja mica sekä E-vitamiini. Sekoita minivispilällä hyvin. Nosta pois vesihauteesta ja kaada seos muottiin. Anna jäähtyä 5 min. Laita pakastimeen 10 minuutiksi. Muotoile haluamaasi huulipunamuotoon.

Huulipuna III (kylmä punainen)
Tarvikkeet:
kattila
vesihaude
sekoituslasta
minivispilä
huulipunahylsy tai -muotti
tarkkuusvaaka
maustemittoja

Aineet:
3,3 ml jojobaöljyä
1,2 g mangovoita
0,5 g mehiläisvahaa
0,4 g riisivahaa
0,3 g karnaubavahaa
0,3 g sinkkioksidia
ripaus punaista rautaoksidia
ripaus micaa
20 tippaa punajuurimehua
15 tippaa vadelma-aromia
1 tippa E-vitamiinia

Laita vesihauteeseen vahat, mangovoi ja jojobaöljy. Sekoita hyvin kun seos alkaa sulaa. Lisää väripigmentti ja mica sekä E-vitamiini. Sekoita minivispilällä hyvin. Nosta pois vesihauteesta ja kaada seos muottiin. Anna jäähtyä 5 min. Laita pakastimeen 10 minuutiksi. Muotoile haluamaasi huulipunamuotoon.

Huulikiilto

Tarvikkeet:
minivispilä
tarkkuusvaaka
maustemittoja
kulho

Aineet:
9 g kasvisperäistä glyseriiniä
0,40 ml jauhettua mustikkaa
0,18 ml jauhettua vadelmaa
0,18 ml jauhettua karpaloa
ripaus micaa
6 tippaa kookosaromia
4 tippaa karamelliaromia
1 tippa E-vitamiinia

Sekoita kulhossa glyseriini ja jauhetut marjat. Lisää ripaus micaa, aromit ja E-vitamiini ja sekoita uudelleen. Kaada roll-on pulloon.

Luomiväri I (vihreä)

Tarvikkeet:
huhmare ja survin
tarkkuusvaaka
pipetti
mittalusikoita

Aineet:
2 g arowjuurijauhetta
2 g klorofylliä
0,50 ml micaa
20 tippaa squaleenia
1 tippa E-vitamiinia
Jauha huhmareessa arrowjuurijauhe ja klorofylli. Lisää mica ja jauhe uudelleen. Lisää tippa tipalta squaleeni ja E-vitamiini. Sekoita kunnes molemmat ovat sekoittuneet täysin ja jauheesta tulee kiinteää. Laita rasiaan tai luomivärirasiaan.

Luomiväri II (luumunvärinen)

Tarvikkeet:
huhmare ja survin
sekoituslasta
tarkkuusvaaka
mittalusikoita

Aineet:
2 g arrowjuurijauhetta
1 g micaa
1,20 ml punaista rautaoksidia
1,20 ml indigoa
1 tippa E-vitamiinia
Jauha huhmareessa arrowjuurijauhe, rautaoksidi ja indigo. Lisää mica. Jauha lisää. Lisää E-vitamiini. Laita rasiaan tai luomivärirasiaan.
Väriaineita vaihtelemalla voit tehdä tästä ihan minkä väristä hyvänsä.

Luomiväri III (suklaanruskea)
Tarvikkeet:
huhmare ja survin
sekoituslasta
tarkkuusvaaka
mittalusikoita

Aineet:
2 g kalsiumkarbonaattia
1,20 ml micaa
1,20 ml punaista okraa
0,50 ml indigoa
1 tippa E-vitamiinia
Jauha huhmareessa kalsiumkarbonaatti, okra ja indigo. Lisää mica. Jauha lisää. Lisää E-vitamiini. Laita rasiaan tai luomivärirasiaan.
Väriaineita vaihtelemalla voit tehdä tästä ihan minkä väristä hyvänsä.

Ohjeita sekä paikkoja, mistä raaka-aineita voi hankkia:
Ohjeita:
Sweet scents englanninkielinen
Bionessence ranskankielinen
Femininbio ranskankielinen
Make Your Cosmetics englanninkielinen
Greeniacs englanninkielinen
Raaka-aineita:
Aroma Zone ranskankielinen
Making Cosmetics englanninkielinen
Plush Folly englanninkielinen
Bilby Co ranskakielinen
Guayapi ranskankielinen
Herbonature ranskankielinen
TKB Trading englanninkielinen
Making Your Own englanninkielinen
Labo Hevea ranskankielinen
Naturecos ranskankielinen
Couleur-Caramel ranskankielinen

Katso myös
Tee itse - Hiusväri
Tee itse kasvovoide ja muita voiteita"
Tee itse puhdistusaineet kasvoille

9.11.09

Lintujen talviruokinta

Luonnosta vieraantuneille nykyihmisille tekee ihan hyvää ruokkia edes lintuja. Lintujen ruokkimisesta ei saa lintuinfluenssaa eikä salmonellaa, eikä lintujen ruokkiminen ole yleensä vaarallista. Kädet on kuitenkin syytä pestä lintujen ruokkimisen jälkeen.
On kuitenkin muistettava että jos ruokkimisen aloittaa sitä pitää jatkaa kevääseen asti. Lintujen ruokintakausi alkaa loka-marraskuussa ja loppuu Etelä-Suomessa huhtikuussa ja Pohjois-Suomessa toukokuussa. Kesällä linnuille riittää yleensä ravintoa muutenkin.

Mitä hyötyä on lintujen ruokkimisesta:
Linnut selviävät paremmin talven yli, oppit tunnistamaan eri lintuja, linnut huolehtivat vuorostaan kesällä tuhohyönteisten hävityksestä.

Lintulaudan tai lintujen ruokinta-automaatin voi rakentaa itse tai ostaa valmiina.

Itse rakennellessa huomioitavaa:
-katto-osan on oltava niin iso että lumi tai vesi ei pääse valumaan ruuan päälle
-ruokaa on vain sopivasti näkyvillä ja sitä tulee lisää näkyville kun linnut syövät
-ruoka on suojattu niin että linnut eivät pääse kakkimaan sen päälle
-linnut eivät vahingossakaan pääse sisään itse ruoka-osastoon, vaan ruoka valuu syömä-alueelle
-ei mitään sellaisia osia, joihin lintu voisi jäädä kiinni
-ruokaa on helppo laittaa laudalle tai automaattiin lisää, kun se alkaa loppua
-ruuan määrää voi tarkkailla ulkopuolelta ja nähdä koska sitä pitää lisätä.
-lintulaudan tai ruokinta-automaatin puhtaanapito

Lintulaudan tai ruokinta-automaatin paikka
Perinteisesti lintulauta sijoitettiin talon ikkunan läheisyyteen, jotta lintujen elämää voisi seurata. Monet linnut kuitenkin vierastavat kovin "vilkasta" ruokapaikkaa, joten suojainen paikka, josta petolinnut eivät huomaa on usein parempi paikka. Linnuilla pitää kuitenkin olla hyvä näkyvyys ympäristöön. Paikka ei saa olla liian tuulinen, muutoin ruoka lentää tuulen mukana pois ja kovalla tuulella saattaa lintulautakin lähteä liitoon.
Mikäli pihalla tilaa on, voi ruokintapaikkoja olla useitakin. Näin useammat linnut pääsevät syömään. Lintulaudoilla on yleensä kova nokkimisjärjestys ja pienemmät ja nuorimmat linnut jäävät yleensä viimeisiksi. Kun ruokaa on monessa paikassa, myös vähäväkisemmät pääsevät osille.
Jos et halua oravia laudalle, se on sijoitettava sellaiseen paikkaan, johon oravat eivät pääse käsiksi. Huom! Oravat ovat paljon fiksumpia kuin miltä vaikuttavat.
Jos lähistöllä on kissoja, ruokintapaikka on sijoitettava kissojen ulottumattomiin. Kissoista on kiva väijyä lintuja.

Mitä linnut syövät?
-auringonkukansiemeniä
-hampunsiemeniä
-hedelmiä
-hirssinjyviä
-ihraa
-kauranjyviä
-kauraryynejä
-kookosrasvaa
-kuivattuja omenia
-leivänmuruja
-marjoja
-pihlajanmarjoja
-pähkinöitä (murskattuna)
-rusinoita
-suurimoita
-talia

Keltasirkut, punatulkut ja varpuslinnut - kauralyhde
Tiaiset ja tikat - rasvakimpale, talipallo
Tilhet ja rastaat - kuivatut marjat (pihlajanmarjat, orapihlajanmarjat, aronian, ruusun ja muiden koristepensaiden ja -puiden marjat)

Linnuille ei saa antaa pilaantunutta, suolaista, jauhemaista tai vettynyttä ruokaa. Talipallot ja rasva on hyvä olla verkolla suojattua, muutoin näädät, oravat tai varikset voivat viedä ne mennessään.

Lintulaudan ja ruokinta-automaatin puhdistus
Lintujen ruokintapaikka on hyvä pitää puhtaana. Aina kun ruoka on loppunut, ruokintapaikka pestään ja puhdistetaan, ennenkuin sinne laitetaan uutta ruokaa. Puhdista ruokintapaikka käsineet kädessä ja siivoa myös maahan varissut ruoka pois.

8.11.09

Viherkasveilla parempi huoneilma

Huonekasveja ei kasvateta vain kauniiden kukkien vuoksi, niiden tärkein tehtävä on pitää sisäilma puhtaana myrkyllisistä kaasumaisista aineista ja mikrobeista. Sen lisäksi viherkasvit pitävät huolta oikeasta ilmakosteudesta ja siitä että meillä ihmisillä on hyvä olla kotona.
Kasvit puhdistavat parhaiten huoneilmaa kun niitä on sijoiteltu noin yksi kasvi 10 neliömetriä kohti. Mitä enemmän ja hyväkuntoisempia kasvit ovat sen puhtaampi ilma. Kasvit eivät pidä tupakansavusta tai huonepölystä. Joten sisällä ei pitäisi tupakoida ja hyvä on siivouksestakin huolehtia.

Tässä on mainittu vain muutama kasvi:

10 parasta kasvia poistamaan ilmasta ammoniakkia
Pensaspalmu (Rhapis excelsa) poistoteho: 19 mikrogrammaa/tunti
Soikkovehka (Homalomena wallisii) poistoteho: 13 mikrogrammaa/tunti
Liriope (Liriope spicata) poistoteho: 11 mikrogrammaa/tunti
Flamingonkukka (Anthurium sp. ) poistoteho: 10 mikrogrammaa/tunti
Krysanteemi (Dendranthema sp.) poistoteho: 9 mikrogrammaa/tunti
Täplämaija (Calathea makoyana) poistoteho: 8 mikrogrammaa/tunti
Puikkokämmekkä (Dendrobium sp.) poistoteho: 8 mikrogrammaa/tunti
Tulppaani (Tulipa sp.) poistoteho: 7 mikrogrammaa/tunti
Vuoripamu (Chamaedorea elgans) poistoteho: 6 mikrogrammaa/tunti
Muulinkorva (Syngonium podophyllum) poistoteho: 5 mikrogrammaa/tunti

10 parasta kasvia poistamaan ilmasta formaldehydiä:
Kaarisulkasaniainen (Nephrolepis excaltata)poistoteho: 20 mikrogrammaa/tunti
Krysanteemi(Dendranthema sp.) poistoteho: 15 mikrogrammaa/tunti
Gerbera (Gerbera cantabrigensis) poistoteho: 14 mikrogrammaa/tunti
Pikkutaateli (Phoenix roebelenii) poistoteho: 14 mikrogrammaa/tunti
Supputraakkipuu (Dracaena deremensis) poistoteho: 14 mikrogrammaa/tunti
Kaislapalmu (Chamaedorea sefritzii) poistoteho: 14 mikrogrammaa/tunti
Sulkasaniainen (Nephrolepis obliterata) poistoteho: 14 mikrogrammaa/tunti
Kumiviikuna (Ficus elastica) poistoteho: 12 mikrogrammaa/tunti
Muratti (Hedera helix) poistoteho: 12 mikrogrammaa/tunti
Limoviikuna (Ficus benjamina) poistoteho: 10 mikrogrammaa/tunti

10 parasta kasvia poistamaan ilmasta tolueenia ja ksyleeniä:
Kultapalmu (Chrysalidocarpus lutescens) poistoteho: 19 mikrogrammaa/tunti
Pikkutaateli (Phoenix roebelenii) poistoteho: 18 mikrogrammaa/tunti
Perhoskämmäkkä (Phalaenopsis sp.) poistoteho: 16 mikrogrammaa/tunti
Kirjovehka (Dieffenbachia sp.) poistoteho: 10 mikrogrammaa/tunti
Reunustraakkipuu (Dracaena concinna) poistoteho: 10 mikrogrammaa/tunti
Puikkokämmäkkä (Dendrobium sp.)poistoteho: 10 mikrogrammaa/tunti
Soikkovehka (Homalomena wallisii) poistoteho: 10 mikrogramaa/tunti
Sulkasaniainen (Nephrolepis obliterata) poistoteho: 10 mikrogrammaa/tunti
Supputraakkipuu (Dracaena deremensis) poistoteho: 10 mikrogrammaa/tunti
Flamingonkukka (Anthurium sp.) poistoteho: 9 mikrogrammaa/tunti

Kasvit poistavat myös monia muita tässä mainitsemattomia epäpuhtauksia. Kaikki elävät ja hyvinvoivat kasvit puhdistavat huoneilmaa jonkin verran, joten kukkien hoito kannattaa aina.

10 parasta kasvia tasapainottamaan ilmankosteutta:
Kultapalmu (Chrysalidocarpus lutescens) 10
Kaislapalmu (Chamaedorea sefritzii) 9
Kaarisulkasaniainen (Nephrolepis excaltata 9
Sulkasaniainen (Nephrolepis obliterata) 9
Pensaspalmu (Rhapis excelsa) 8
Viikus (Ficus sp.)8
Viirivehka (Spathiphyllum sp.)8
Krysanteemi (Dendranthema sp.) 8
Gerbera (Gerbera cantabrigensis) 8
Juovatraakkipuu (Dracaena deremensis) 8

Huonekasvien valinta paikan mukaan: Huonekasvien valinta

Yleisimmät kukkien hoitovirheet: Yleisimmät kukkien hoitovirheet

Lisätietoa:
NASAn tutkimus sisäilmaa puhdistavista huonekasveista, englanninkielinen

10 parasta huoneilmaa puhdistavaa kasvia, englanninkielinen

Kissoille, koirille ja hevosille myrkylliset kasvit, englanninkielinen

5.11.09

Sauna & kiuas - lämmitys, hoito ja ongelmia

Sauna on kuulunut suomalaiseen elämänmuotoon ammoisista ajoista alkaen. Saunassa synnyttiin, synnytettiin, hoidettiin sairauksia ja kuoltiin. Sauna oli pyhä paikka, missä ei ääneen juteltu, korkeintaan lausuttiin pieni rukous ennen ja jälkeen saunomisen. Sittemmin saunasta tuli apukeittiö, jossa valmistettiin maltaat, palvattiin lihaa, savustettiin makkarat, parkittiin vuotia, kuivatiin pellavaa, pestiin pyykit ja tehtiin saippuaa.
Käsittelen tässä vain suomalaisia perussaunoja ja jätän design-saunat täysin rauhaan. Kiuasvalmistajien kotisivut ovat yleensä todella hyviä ja niiltä löytää paljon vinkkejä kiuastyypin valintaan.

Saunat
Ilmanvaihto
Virheellisen ilmanvaihdon huomaa! Pää palaa ja happi loppuu, mutta jalat palelevat. Lattialla tuulee, ylhäällä ilma seisoo. Ilmanvaihtovaikeudet alkavat yleensä kun puukiuas vaihdetaan sähköiseen.
Koneellinen ilmavaihto, sähkökiukaiden ilmanvaihto: Saunan tuloilmaventtiilin paikka on 60-100 cm kiukaan kivitilan yläpuolella seinässä tai katossa, sellaisella paikalla että kylpijä voi säädellä venttiiliä lauteilla istuessaan. Ilma tulee suoraa ulkoa. Pidetään auki saunottaessa.
Poistoilmaventtiili on saunan alaosassa lauteitten alla ja kaukana kiukaasta. Avataan vain kun halutaan tuulettaa tai jäähdyttää ilmaa.
Ilmanvaihto säädetään niin että ilma vaihtuu saunassa noin 4-5 kertaa tunnissa.
Painovoimainen ilmanvaihto, puukiukaiden ilmanvaihto: Saunan tuloilmaventtiili on lattianrajassa kiukaan lähistöllä. Ilma tulee suoraan ulkoa. Pidetään auki saunaa lämmitettäessä ja saunottaessa.
Poistoilmaventtiili on saunan seinässä ja kylpijä voi lauteilta säädellä poistuvaa ilmaa. Avataan kun halutaan tuulettaa tai jäähdyttää ilmaa.
Entä jos on sekä puu- että sähkökiuas? Koneellinen ilmanvaihto, jossa kiertoilman suuntaa voi tarvittaessa muuttaa.

Ionivaikutus
Ilmassa on positiivisia ja negatiivisia ioneja. Negatiiviset ionit virkistävät ja lisävät viihtyvyyttä. Positiiviset ionit ärsyttävät hengitysteitä ja saattavat aiheuttaa päänsärkyä. Positiivisia ioneja syntyy kun ilma kohtaa henkuvan metallin (sähkösaunan lämpövastus), tätä on yritetty kiertää sijoittamalla vastukset erilleen kivitilasta tai peittämällä keraamisilla suojilla. Negatiivisia ioneja syntyy kun löylyä heitetään kiuaskiville. Savusaunan kiukaassa ei ole yleensä ollenkaan metallia, joten siellä syntyy hyvin paljon negatiivisia ioneja. Aitokiukaassa syntyy myös hyvin paljon negatiivisia ioneja, koska siellä käytetään paljon löylyvettä ja kiukaassa ei ole suuria kuumenevia metalliosia.
Ionivarauksia on helppo mitata sähköisellä mittarilla.

Kellari
Mikäli mahdollista vältä saunan sijoittamista kellariin. Jos muuta mahdollisuutta ei ole, niin varmista että rakenteiden lämpöeristys saadaan riittäväksi ja ilmanvaihto sekä tulo- että poistoilmalle on riittävä. Tehokas lisälämmitys voi olla myös tarpeen lattialämmityksen muodossa. Kellarit kun ovat hieman kylmähköjä paikkoja.
Ullakkokin sopii saunalle paremmin sijaintipaikaksi.

Lämmityspuut
Puulämmitteiseen kiukaaseen sopivat sekä havu- että lehtipuut (koivu, leppä), sahausjäte ja muut myrkytömät jätepuut. Painekyllästettyä tai maalattua puuta ei saa käyttää. Käytä aina kuivaa puuta saunan lämmitykseen. Lisää tietoa sopivista lämmityspuista löydät Tulisijat-osiosta.

Lämpötila ja ilmankosteus
Suomen puusaunoissa saunamittarin pitäisi näyttää pään korkeudella 60-100°C:een lämpötilaa. Tämä ei ole mikään vakio, henkilökohtaiset tuntemukset ratkaisevat mikä lämpötila on kenellekin paras. Sähkökiukaissa hyväksi lämpötilaksi on havaittu 70-80° C:ta. Tämäkään ei ole mikään vakio.
Paras ilmankosteus on 40-60%. Tämäkin on yksilöllistä kaikki eivät pidä kosteudesta.

Saunan lauteet
Lauteisiin sopii vähäoksainen kuusi sekä haapa ja leppä. Älä käytä mäntyä siitä valuu yleensä pihkaa.

Saunan ovi
Perinteisesti puinen tai paneloitu, mutta nykyään suositaan lasista ovea. Ikkunattomaan saunaan voi olla hyvä laittaa ovi, jossa on pieni ikkuna. Puinen ovi pitää lämmön paremmin saunassa, kuin lasinen ovi.
Saunan ovessa ei saa olla lukkoa, turvallisuussyistä.
Oviaukkoon ei laiteta kynnystä.
Saunan oven alle jätetään matala ilmarako, joka hieman auttaa saunan ilmastointia. Tämä ilmarako toimii poistoilmaventtiilinä. Mitään 15-20 cm rakoja ei kannata jättää, jos ei halua löylyn karkaavan pesuhuoneen puolelle.

Terveysvaikutukset saunottaessa kerran viikossa:
-rentouttaa mieltä ja lihaksia
-avaa huokoset
-poistaa kuona-aineita
-vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa
-tasaa verenpainetta
-lisää vastustuskykyä.

Tärkeät mitat
Lauteilla olisi hyvä olla mittaa noin 60 cm kylpijää kohti. Nykyihmiset kun ovat aika leveitä ja pitkiä, mittaa pitäisi olla ehkä joidenkin kohdalla tuplasti tai triplasti enemmän leveyssuunnassa.
Lauteiden lattia eli alimmainen laude olisi oltava kiuaskivien korkeudella.
Lauteesta kattoon olisi tilaa oltava noin 105-115 cm että vihtojan ei lyö kyynärpäätään kattoon. Tämä mitta ei ole vakio, mitan määrää saunan käyttäjien pituus.
Lauteiden välin korkeus noin 45 cm. Laudelautojen väliin jätetään raot, joista vesi valuu pois.

Valaistus
Perinteisesti saunassa on hieman hämärää. Ennen vanhaan kun ei sähköjä ollut käytettiin saunalyhtyjä. Valaisimia on nykyään vaikka minkälaisia, joten valinnanvaraa on. Valaisinta ei kuitenkaan pidä sijoittaa metriä lähemmäs puulämmitteistä kiuasta. Tärkeää on että lauteiden askelmat ovat sen verran valaistut että kukaan ei putoa kiukaaseen tai lattialle. Valaistus luo myös saunan tunnelman, joten liian levotonta tai hyvin teknistä valaistusta ei kannata valita. Kuituvalaisimet ovat suosittuja, mutta niiden sijoitteluun on hyvä kiinnittää huomoita, ettei pilata saunan tunnelmaa tekemällä 80-luvun discovalaistusta.
Valaistus on hyvä kun siihen ei kiinnitä erikseen huomiota saunaan tullessa ja siellä ollessa.

Vihtominen
Paras vihta tulee rauduskoivusta. Toki muitakin puulajeja voi käyttää. Varsinkin parantavat vihdat ovat peräisin eri puulajeista. Vihdantekoaika on juhannuksen kieppeillä.
Kasta tuore vihta viileään veteen ennen vihtomista, kuivatut vihdat haudutetaan lämpimässä vedessä. Pakastetut vihdat sulatetaan viileässä vedessä ja pehmennetään tarvittaessa lämpimässä vedessä.
Aloita vihtominen vasta kun hikoilu alkaa.

Savusauna
Ennen savusaunaa oli käytössä maasauna, joka oli hyvin alkeellinen mäenrinteeseen kaivettu kuoppa, jossa oli laude ja kiuas. Savusauna on lähtöisin 400-luvulta.
Savusaunoja ei Suomeen nykyään rakennella noin vain. Niihin liittyy hyvin tiukat palomääräykset, jotka on hyvä selvittää kunnan rakennusvirastosta. Yleensä savusaunat sijoitetaan 15 m päähän naapurin rajasta ja omista rakennuksista ja 20 m päähän naapurin rakennuksista. Syynä tähän on savusaunojen syttymisherkkyys, vuosien karsta katossa ja seinillä on palovaarallista.
Savusaunassa täytyy olla palomuuri. Savusaunan huonekorkeus on 220 cm ja lauteiden ylätaso katosta 105-110 cm. Kiukaan yläpuolelle kattoon tulee palamattomasta lujalevystä tehty suojus (120 x 120 cm) estämään katon syttyminen. Lauteiden alla on 7-8 mm raot ilmanvaihtoa varten. Savusaunassa on yleensä vielä "räppänä", yksinkertainen aukko, jossa on vetoluukku savurajan alapuolella. Savusaunojen kiuaskivet ovat yleensä luonnonkiviä tai vuolukiviä ja kiuas suuri ja matala.
Savusaunaa ei pidä lämmittää liian usein, tulipalovaaran vuoksi. Kerran viikkoon on ihan hyvä.

Savukiuas
Hyvässä savusaunassa kivet ladotaan paikoilleen ilman muurauslaastia. Metalliosia ei myöskään käytetä. Kiuas voi olla ilman arinaa tai arinallinen. Aidossa savukiukaassa arinaa ei ole. Arina kuitenkin nopeuttaa lämmitystä noin puolella tunnilla, jos sillä mitään merkitystä yleensä on, kun lämmitysaika on muutenkin pitkä.

Savusaunan lämmitys
Varaa aikaa, aikaa ja aikaa. Kärsivällisyyttäkin tarvitaan. Aloita lämmitys aamupäivällä jos tarkoitus on kylpeä illalla. Lämmitys vie 4-5 tuntia, riihittyminen tai tiinaantuminen 1-4 tuntia, yhteensä 5-9 tuntia.
Aloita kantamalla saunasta ulos pesu-, löyly- ja muut irtovälineet. Täytä seuraavaksi kuumavesisäiliö vedellä. Laita kuumavesisäiliön kansi kiinni. Nosta kiukaan huppu pois ja avaa räppänä. Hae kolme pesällistä kuivia puita. Voit tarvita niitä enemmänkin, riippuen lämmitystaidoistasi. Parhaita puita ovat haapa ja leppä.
Avaa tuhkaluukku raolleen, lado pesä puolilleen puita ja sytytä tuli kiukaaseen (ja vesisäiliön alle, jos erillään kiukaasta). Katso että kiuas syttyy. Lisää puita kiukaan pesä täyteen. Jätä yksi puu saunan oven rakoon, että ovi pysyy auki ja kiuas saa ilmaa. Ensimmäisen pesän palaminen kestää yleensä kauemmin kuin muiden. Seuraa räppänästä tulevan savun määrää ja väriä. Kun savu alkaa hiipua on aika käydä lisäämässä toinen pesällinen.
Kun viimeinen pesällinen palaa ja on muuttunut hiillokseksi, odota että hiillos on kokonaan sammunut. Lakaise roskat ulos, sulje tuhkaluukku, nosta kiukaan huppu paikoilleen, sulje räppänä ja lopuksi vielä ovi.
Jätä sauna riihittymään tai tiinaantumaan eli tekeytymään 1-4 tunniksi. Kun sauna on valmis avaa räppänä ja pyyhi noki lauteilta (mitä enemmän kannoit tavaraa ulos alkuvaiheessa sen vähemmän pyyhkimistä sinulla on nyt). Heitä nokilöylyt. Odota minuutti, sulje huppu, räppänä ja ovi. Sauna on valmis.

Kertalämmitteinen eli pönttökiuas eli aitokiuas (vanh. uloslämpiävä)
Tämä kiuastyppi tuli korvaamaan savusaunan kiuasta 1900-luvun alussa. Kivitila kiukaassa on suuri ja eristetty, kiviä voi olla 90-850 kg. Kivet ovat peridotiittiä (vanh. könninkiveä) tai muuta kovaa kivilajia. Kivitilan alla on tulipesä ja savu kulkee kivien lävitse hormiin. "Tämä on ainoa oikea kiuastyyppi", jutun kirjoittajan vaatimaton mielipide.

Kertalämmitteisen kiukaan valinnassa on huomioitava
Pienimmät kiukaat sopivat alle 8 neliön saunoihin ja suuremmat sitä isompiin. Kiuas valitaan huoneen tilavuuden mukaan. Poikkeuksena se että saunahuoneessa on tiili- tai betoniseiniä. Silloin huonetilavuuteen on lisättävä kaksi kuutiota kun ylitetään kolmen neliön pinta-ala tiili- tai betoniseinien kohdalla. Toinen poikkeus on kun kiuas tulee saunaan, jossa ei ole ylläpitävää peruslämpöä tai sauna on rakennettu massiivihirrestä. Silloin saunan tilavuus kerrotaan 1,5. Kiuas valitaan saadun tilavuuden mukaan.

Kertalämmitteisen kiukaan lämmitys
Lämmitys vie aikaa noin 1½-2 tuntia pienillä kiukailla ja 2-3 tuntia isommilla. Osassa kiukaista on vain alasavupelti, osassa kiukaista on sekä ylä- että alasavupelti.
Poista tuhkat. Sulje löylyluukku, avaa raitisilmaventtiili. Avaa alasavupelti (ja yläsavupelti) ja siirrä "valurautamötikkä" sivuun. Sulje alasavupellin luukku, mutta jätä "valurautamötikkä" ulkopuolelle, avaa tuhkaluukku raolleen. Laita tulipesään sytykkeeksi sanomalehtiä, lastuja tai tuohta. Käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä tasakokoisia puita. Älä lado pesää täyteen. Sytytä tuli ja jätä tuhkaluukku raolleen. Kun puut palavat kunnolla lisää pesä täyteen puita. Katso että kiuas syttyy kunnolla. Polta niin monta pesällistä että yläkivien alapinta hehkuu punaisena. Yleensä 3-4 pesällistä riittää.
Kun hiillos on sammunut, sulje alasavupelti, mutta älä laita "valurautamötikkää" paikoilleen vielä, avaa löylyluukku. Heitä kiville häkälöylyt. Tarkoitus on poistaa mahdollinen tuhka ja noki kivistä ennen kuin kylpijät tulevat saunaan. Jos tämä jää tekemättä saunassa pöllyää tuhka saunojien päälle.
Avaa alasavupellin luukku ja siirrä "valurautamötikkä" paikoilleen. Sulje alasavupellin luukku. Sulje löylyluukku. Sauna on valmis noin 20 min. päästä.

Kertalämmitteisellä kiukaalla saunominen
Löylyttelykertojen välillä löylyluukku suljetaan että sauna ei kuumene liikaa ja että lämpö ei karkaa kiukaasta. Näin tehden kiukaalla voi saunoa vielä seuraavanakin aamuna.
Kun saunominen lopetetaan löylyluukku jätetään auki, jotta sauna kuivuu. Kun sauna on kuivunut suljetaan pellit. Yläsavupellin sulkeminen auttaa pitämään hormin lämpimänä, joten kiuas syttyy paremmin seuraavalla kerralla.
Tuo saunapuut ajoissa sisään, kylmät ja märät puut syttyvät heikosti ja savuttavat.

Turvallisuus
Älä polta kiukaassa roskia. Roskista lähtevät vahamaiset aineet tiivistyvät kiuaskiviin ja aiheuttavat pahaa katkua, myrkyllisiä päästöjä ja pilaavat saunasi täysin.

Kertalämitteinen eli pönttökiuas eli aitokiuas ja ongelmat
Löylyn tulo hiipuu
Etsi "piian kivet", kiukaan reunamilla voi olla paikkoja mistä löylyä vielä hieman lähtee. Heitä löylyä sinne. Muista kuitenkin että "saunatontulle" pitää jättää jälkilöylyt.
Piipusta tulee vain ilmaa
Ilmamäärä on liian iso, pienennä tuhkaluukkua.
Piipusta puskee paksua savua
Palaminen on epätäydellistä. Puut eivät saa tarpeeksi ilmaa. Avaa tuhkaluukkua suuremmalleen tai pidä kiukaan suuluukkua hieman rakoisellaan aluksi. Puut voivat myös olla märkiä. Lämmitä aina kiuas kuivilla puilla
Kiuas ei vedä, savua tulee sisälle
Onko alasavupelti auki? Avaa alasavupelti täysin auki ja siirrä "valurautamötikkä" sivuun. Sulje alasavupellin luukku, mutta jätä "valurautamötikkä" ulkopuolelle, ettei se tuki hormia.
Onko yläsavupelti auki? Kokeile, että savupeli on täysin auki.
Onko matalapainetta? Savu painuu silloin alas maata kohti. Polta hormissa paperia tai puutikkuja. Ilma kiertoa voi yrittää lisätä myös palkeilla hormiin lietsomalla.
Onko liesituuletin ja/tai ilmastointi päällä? Sammuta liesituuletin ja ilmastointi, aiheuttavat alipainetta ja vaikeuttavat syttymistä ja vetämistä. Jos ilmastointia ei voi sammuttaa, säädä poistotehoa pienemmälleen kiukaan sytytyksen ja lämmityksen ajaksi.
Onko kiuas ollut pitkään käyttämättä? Piipun sisäpintaan on saattanut muodostua kosteutta ja se aiheuttaa höyrylukon. Polta puutikkuja hormissa, kunnes vetoa alkaa syntyä. Aloita lämmittäminen varovasti. Jos rakenteet lämpenevät liian nopeasti voi tulla vaurioita lämpöliikkeen takia.
Onko kiuas uusi? Tarkista että vuorivanua on käytetty tarpeeksi, savua voi puskea muuten kiukaan raoista. Tarkista myös että olet latonut kivet oikein. Tulenjohtokiven sijoitus on tärkeä, seuraa valmistajan ohjeita. Tarkista että kiuas ja hormi liittyvät toisiinsa tiiviisti, muuten savua voi puskea liitoksista.
Oletko juuri vaihtanut kiukaaseen kivet? Tarkista että kivien väliin jää riitävästi tilaa savun kulkea pois hormiin ja että tulenjohtokivi on oikealla paikalla.
Onko tuhkat tuhkaluukussa? Poista tuhkat ja siivoa tulipesä.
Onko savupiippu tukossa? Mene ulos ja katso tuleeko yhtään savua. Jos olet varma että piippu on tukossa, nuohoa itse tai kutsu paikalle nuohooja.
Kiuas vetää jonkin verran, mutta savua tulee silti sisään
Asunnon alipaine saattaa ylittää hormin alipaineen. Sulje ilmastointi tai avaa ikkuna tai ovi hetkeksi. Savupiipussa voi olla myös tukos, jos ikkunan tai oven avaus ei auttanut. Kutsu nuohooja paikalle.
Tarkista vielä että olet varmasti avannut kaikki tarvittavat pellit ja siirtänyt "valurautamötikän" sivuun.

Jatkuvalämmitteinen kiuas
Hyvälaatuinen kiuas on tehty tukevasta teräslevystä tai valuraudasta. Ensimmäiset jatkuvalämmitteiset kiukaat tulivat markkinoille 1934.

Jatkuvalämmitteisen kiukaan lämmitys
Lämmitys saunomiskuntoon vie aikaa noin tunnin ja 1-2 pesällistä puita, mutta puita on muistettava lisätä koko saunomisen ajan, muutoin sauna jäähtyy.
Poista tuhkat. Avaa savupelti ja raitisilmaventtiili. Laita tulipesään sytykkeeksi sanomalehtiä, lastuja tai tuohta. Käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä tasakokoisia puita. Älä lado pesää täyteen. Sytytä tuli ja jätä tuhkaluukku raolleen. Kun puut palavat kunnolla lisää pesä täyteen puita. Vetoa voit säädellä tuhkaluukulla tai tuhkaluukun vetoventtiilillä. Tulen pitää palaa hyvin, mutta se ei saa palaa niin että rautaosat hehkuva punaisenaan. Kun puut ovat palaneet hiillokseksi lisää uusi pesällinen.
Kun löylymittari näyttää 70-80°C:ta alkaa sauna olla valmis.

Jatkuvalämmitteisellä kiukaalla saunominen
Jätä liekki pesää pienelleen ja lisää puita 2-3 kerrallaan. Katso että ilmanpoistoventtiili lauteitten alla on auki ja katon/seinän tuuletusventtiili kiinni. Sitten vaan saunotaan. Puita lisätään 2-3 kerrallaan niin kauan kuin saunojia riittää.
Kun saunominen lopetetaan avataan tuuletusventtiili.

Jatkuvalämmitteinen kiuas ja ongelmat
Löylyn tulo hiipuu
Lisää puita pesään.
Piipusta tulee vain ilmaa
Ilmamäärä on liian iso, työnnä tuhkaluukkua pienemmälleen tai säädä tuhkaluukun vetoventtiiliä pienemmälle.
Piipusta puskee paksua savua
Palaminen on epätäydellistä. Puut eivät saa tarpeeksi ilmaa. Avaa tuhkaluukkua tai tuhkaluukun vetoventtiiliä suuremmalleen tai pidä kiukaan suuluukkua hieman rakoisellaan aluksi. Puut voivat myös olla märkiä. Lämmitä aina kiuas kuivilla puilla
Kiuas ei vedä, savua tulee sisälle
Onko savupelti auki? Avaa savupelti täysin auki.
Onko raitisilmaventtiili auki? Avaa raitisilmaventtiili.
Onko matalapainetta? Savu painuu silloin alas maata kohti. Avaa ikkuna tai ovi ulos asti.
Onko liesituuletin ja/tai ilmastointi päällä? Sammuta liesituuletin ja ilmastointi, aiheuttavat alipainetta ja vaikeuttavat syttymistä ja vetämistä. Jos ilmastointia ei voi sammuttaa, säädä poistotehoa pienemmälleen kiukaan sytytyksen ja lämmityksen ajaksi.
Onko kiuas ollut pitkään käyttämättä? Piipun sisäpintaan on saattanut muodostua kosteutta ja se aiheuttaa höyrylukon. Aloita lämmittäminen varovasti. Jos rakenteet lämpenevät liian nopeasti voi tulla vaurioita lämpöliikkeen takia.
Onko tuhkat tuhkaluukussa? Poista tuhkat ja siivoa tulipesä.
Onko savupiippu tukossa? Mene ulos ja katso tuleeko yhtään savua. Jos olet varma että piippu on tukossa, nuohoa itse tai kutsu paikalle nuohooja.
Kiuas vetää jonkin verran, mutta savua tulee silti sisään
Asunnon alipaine saattaa ylittää hormin alipaineen. Sulje ilmastointi tai avaa ikkuna tai ovi hetkeksi. Savupiipussa voi olla myös tukos, jos ikkunan tai oven avaus ei auttanut. Kutsu nuohooja paikalle.

Varaava kestolämmitteinen kiuas
Tavallaan muunnos jatkuvalämmitteisestä kiukaasta. Puita poltetaan aluksi kuten jatkuvalämmitteisessä kiukaassa. Sitten veto säädetään pienemälle, jotta kiuaskivet pysyvät kuumina saunomisen aikana, niin että puita ei tarvitse lisätä. Kivimäärä on suuri kuten kertalämmitteisessä kiukaassa.
Lämmitys saunomiskuntoon vie aikaa noin tunnin ja 1-2 pesällistä puita. Tällä puumäärällä pitäisi pystyä saunomaan 2-3 tuntia.

Sähkökiuas
Mitoitus: yksi kilowatti, jokaista lämmitettävää kuutiota kohden. Tavallisesti sähkökiuas on 7-8 kW:n kiuas. Se vaatii kolmivaihesähkön eli voimavirran toimiakseen.
Ihan minikokoisiin saunoihin voi laittaa 2-4 kW:n kiukaat. Niille riittää yksivaihevirta ja tavallinen pistorasia. Muista kuitenkin että pienellä teholla sauna lämpenee hitaasti ja kun löylyä heitetään kiukaalle lämpötila laskee vielä entisestään.
Jos saunassa on ikkuna tai lasipintoja (lasiovi, lasiseinät), saunan tehontarve kasvaa ja yksi kilowatti/kuutio -sääntö ei enää päde. Yksi neliö lasia vastaa kahta kuutiota saunan tilavuudesta. Tarvitaan 2 kW:a tehokkaampi kiuas, jos lasia on neliön verran.
Jos saunassa on kivipintoja tarvitaan tehoa kiukaaseen vielä lisää. Yksi neliömetri kivipintaa vastaa yhtä kuutiometriä saunan tilavuudesta. Ota tämäkin huomioon kiuasta ostaessasi. Jos kivipintaa on 2 neliötä tarvitaan kiukaaseen 2 kW:a tehoa lisää.
Sähkökiuas ei vaadi palomuuria. Sähkösaunan kaikki kivipinnat on hyvä eristää ja paneloida. Hyvin eristetyssä saunassa tehontarve vähenee.
Rakenna kiukaan viereen suojakaide. Kiukaan ohjeissa on yleensä mainittu kaiteen sallittu etäisyys kiukaasta.

Sähkökiuaskivet
Kivitarve riippuu kiukaan mallista. Mitä enemmän kiviä sen pehmeämmät löylyt. Liikaa kiviä niin saunan läpenemisaika hidastuu. Liian vähän kiviä niin löylystä tulee kuivaa ja kipakkaa. Älä käytä sähkökiukaaseen luonnonkiviä. Keraamiset kivet ja vuolukivet ovat hyviä. Valmistajat osaavat suositella parhaat kivet omiin malleihinsa.

Sähkökiukaan säädöt
Sähkökiuas voi olla kerta- tai jatkuvalämmitteinen. Jatkuvalämitteinen sopii usein, pitkään ja hartaasti saunoville. Nopeille ihmisille, jotka eivät jaksa pitkään saunassa istuskella sopii paremmin kertalämmitteinen, kuten myös harvoin saunoville. Tosin nopeassa saunomisessa sauna ei yleensä ehdi kunnolla edes lämmitä ja löyly saattaa tuntuu kovalta.
Aikakytkimet
Esivalintakytkintä käytetään kun halutaan että kiuas lämpiää tietyn ajan kuluttua. Pisin esivalinta-aika on noin 12 tuntia.
Lämmitysaikakytkimellä säädetään kuinka pitkään lämpöä pidetään päällä. Pisin lämmitysaika on yleensä 4 tuntia, mutta saunomisen kuluessa tätä aikaa voidaan säätää pidemmäksi tarvittaessa.
Termostaatti
Termostaattisäädöllä valitaan haluttu saunan lämpötila. Termostaatin anturi voi olla itse kiukaassa tai se on asennettu seinälle.
Merkkivalo
Sähkökiukaassa on yleensä myös merkkivalo, joka kertoo että kiukaassa on virta päällä.
Kosteusprosentin säätö
Monissa sähkökiukaissa voidaan säätää myös ilman kosteus sopivaksi ja vältytään sähkökiukaita pitkään vaivaneesta "kuivat löylyt" -syndroomalta.
Nykyään on olemassa myös kiukaita, jotka saa päälle kännykällä sekä kauko-ohjaimella toimivia kiukaita, joita voidaan säätää lauteilta käsin. Digtaalisella kiukaan lämmityspaneelilla saunan voi lämmittää saunan sisä- tai ulkopuolelta. Sähkö/puu-kiukaitakin on olemassa. Sanoisin että kaikki hilavitkuttimet löytyvät mitä vain keksiä saattaa. On tietysti makuasia katsooko infapunalämmittimellä varustun saunan tai kiukaan enää saunaksi ja tarvitseeko sauna stereot ja TV:n. Minne on kadonnut perinteinen sauna?

Turvallisuus
Älä kuivaa pyykkiä kiukaan yläpuolella.
Kytke virta aina pois päältä kun saunominen loppuu, vaikka kiukaassa olisikin kellokytkin.

Sähkökiuasongelmat
Kiukaan lämpötila ei nouse termostaattilukemiin
Jos aikaisemmin toimi hyvin, mutta nyt on alkanut oikutella, syynä voi olla palanut lämpövastus. Poista kiuaskivet ja laita virta päälle. Jos vastus ei hehku, se on palanut. Vaihdata uusi huoltohenkilöllä.
Liikaa kiuaskiviä, poista osa kivistä ja kokeile uudelleen.
Kiuas ei lämpene
Onko sähköjohto seinässä? Laita sähköjohto takaisin pistokkeseen.
Onko sähkökatkos? Sähkökiuas ei toimi sähkökatkoksen aikana, ellei kodissasi ole omaa aggregaattia. Tosin puu-sähkökiukaan saa toimimaan puilla, jos sähköä ei ole.
Onko kiukaassa virta päällä, palaako merkkivalo? Laita kiuas päälle.
Onko kiukaan säädöt tehty? Säädä kiuas valmistajan ohjeen mukaan.
Riittääkö pääsulakkeen koko kiukaan lämmitykseen? Saatat tarvita suuremman pääsulakkeen tai sitten kiuas on kytkettävä vuorottelemaan sähkölämmityksen kanssa, jos kodissasi on sellainen.
Kiuas lämpenee hitaasti
Jos aikaisemmin toimi hyvin, mutta nyt on alkanut oikutella, syynä voi olla palanut lämpövastus. Poista kiuaskivet ja laita virta päälle. Jos vastus ei hehku, se on palanut. Vaihdata uusi huoltohenkilöllä.
Syynä voi olla myös rapautuneet kivet ja kivipöly. Poista vanhat kiuaskivet ja hanki uudet. Puhdista kivitila ja poista vastusten pintaan kertynyt noki ja pöly. Lado uudet kiuaskivet paikoilleen.
Liikaa kiuaskiviä, poista osa ja kokeile uudelleen.
Kiuas lämpiää, mutta sauna ei lämpiä
Alle tunnissa saunan puuosat eivät välttämättä ennätä lämmitä. Lisää lämmitysaikaa.
Kiuas saattaa olla teholtaan liian pieni saunan kokoon ja materiaaleihin nähden.
Kiuas on suuritehoinen, mutta kiukaan kivitila ei ole riittävän iso saunan tarpeisiin nähden.
Ilmanvaihto on päin männikköä.
Kiuas lämpiää ja sauna lämpiää, mutta talo ei
Pääsulake saattaa olla liian pieni sekä talon että kiukaan lämmittämiseen. 25 ampeeria ei välttämättä riitä kolmivaihevirralle, vaan tarvitaankin ainakin 35 ampeeria.
Kiuas on kytketty vuorottelemaan sähkölämmityksen kanssa. Kun kiuas on päällä silloin osa talon sähkölämmityksestä ei ole päällä.

Saunominen
  • Selvitä ennen vieraaseen saunaan menoa miten sauna toimii (lämmitys ja ilmanvaihdon säätely).
  • Pese itsesi ennen saunaan menoa.
  • Älä huuhdo lauteita ennen niille istumista. Kuiva, kuuma laude on ihan hygieninen, jos et ole samaa mieltä, käytä laudeliinaa tai peflettiä (istuinalusta).
  • Käytä aina kuumaa vettä löylyä lyötäessä.
  • Löylyssä käydään yleensä 3 kertaa ja saunassa viivytään korkeintaan 15 min kerrallaan. Välillä käydään vilvoittelemassa. Vilvoittelua voi harrastaa ilman, suihkun, uinnin tai lumen avulla.
  • Kertalämmitteisessä saunassa muista sulkea löylyluukku kun lähdet saunasta.
  • Jatkuvalämmitteisessä lisää 2-3 puuta saunan uuniin lähtiessäsi.
  • Sähkösaunassa sammuta sauna ellei jälkeesi tule muita saunojia.
  • Lisää löylyvettä sankoon seuraaville saunojille.

    Saunojan ohjeet
  • Sauno vain jos se tuntuu sinusta mukavalta.
  • Älä syö juuri ennen saunomista.
  • Älä nauti alkoholia ennen saunomista, äläkä saunomisen aikana. Alkoholi altistaa rytmihäiriöille, vähentää harkintakykyä, heikentää tasapainoa ja uintikykyä sekä altistaas saunojan tapaturmille.
  • Sauno maltillisesti, älä kilpaile löylyn sietokyvyllä.
  • Jos et siedä kuumuutta hyvin, istu alemmilla lauteilla. Voit kastella myös päätäsi tai jalkoja viileällä vedellä.
  • Jos sinulla on paljon lääkkeitä tai olet aloittanut uuden lääkehoidon, sauno aluksi maltillisesti, elleri saunaa ole sinulta kielletty. Sauna edistää joidenkin lääkeaineiden imeytymistä ja poistumista elimistöstä.
  • Jos sinulla on korkea verenpaine ja/tai sydänongelmia ole varovainen. Kuuntele kehoasi, miltä tuntuu.
  • Älä mene kuumeisena, flunssaisena tai yskäisenä saunaan.
  • Jos sinulla on rytmihäiriöitä, sauna voi pahentaa niitä, vältä äkillisiä lämpötilan vaihteluita.
  • Älä mene saunaa jos sinulla on haavoja, ruhjeita, murtuneita luita tai tikkejä.
  • Jos sinulla on vammoja, joissa on turvotusta, punoitusta tai arkuuttaa - älä sauno, sauna pahentaa turvotusta ja särkyä.
  • Älä sauno kipsin kanssa, jos sinulla on kipsi voi olla hyvä odottaa siihen asti kunnes kipsi poistetaan ja saunoa vasta sitten. Yleensä kipsi on merkki siitä että paraneminen on vielä kesken.
  • Sauna pahentaa ekseemoja, rosaceaa, nokkosrokkoa ja taiveihottumaa.
  • Jos olet allerginen seuraa oireitasi, joskus sauna sopii, joskus ei. Kuuntele kehoasi.
  • Diabeetikon kannattaa saunoa maltillisesti, sillä insuliini imeytyy nopeammin saunan lämmössä, jolloin verensokeri saattaa laskea nopeasti. Pieni välipala saattaa auttaa asiaa.
  • Reumaatikolla sauna helpottaa niveloireita, mutta seuraavana päivänä ne saattava olla pahemmat ja jäykkyyttä voi esiintyä nivelissä.
  • Sauna tekee hyvää aknelle ja psoriasikselle.
  • Odottavat äidit ja pienet lapset ovat saunoneet Suomessa jo tuhansia vuosia, mielestäni voivat tehdä niin jatkossakin, jos se hyvältä tuntuu. Ota huomioon että pienet lapset eivät välttämättä siedä kovia löylyjä. Maltti ja järki käteen.
  • Jäähdyttele saunan jälkeen maltillisesti. Älä hyppää kylmään veteen tai lumihankeen, se ei sovi kaikille.
  • Älä sauno liian pitkään.
  • Saunan jälkeen on hyvä juoda puhdasta vettä, yrttiteetä tai marja- tai/ja hedelmämehua.
  • Pukeudu vasta kun hikoilu on lakannut.

    Saunomisen jälkeen
  • Viimeiset kylpijät huolehtivat saunan siisteydestä.
  • Lakaise lattialta roskat pois. Poista vihdasta pudonneet lehdet lauteilta ja lattialta.
  • Huuhtele lauteet kuumalla vedellä.
  • Huuhtele lattiaritilät ja nosta ne pystyyn, samoin kuin mahdolliset portaat ja penkit.
  • Huuhtele pesuastiat ja saavi ja jätä kumolleen.
  • Huuhtele lattia.
  • Huolehdi että kiukaassa riittää vielä puhtia saunan kuivattamiseen. Jätä "saunatontullekin" jotain.
  • Jätä tuuletusventtiili auki.
  • Älä tuuleta talvella ikkunasta, sillä sauna jäähtyy muutoin ennen kuin se ehtii kuivua kunnolla.

Saunan puhdistus viikkosiivouksen yhteydessä
Harjaa puupintoja puiden syiden suuntaan.
Kostuta lauteet. Harjaa ne harjalla tai karhunkielellä ja neutraalilla yleispuhdistusaineella, mäntysuovalla tai vedellä ja soodalla. Jos lauteissa on pinttymiä hankaa niitä kovemmin tai hankaa hienolla hiekalla, hienoa hiekkapaperiakin voi kokeilla. Huuhtele huolellisesti kylmällä vedellä ja harjaa samalla pesuainejäämät pois. Pese seinät niistä kohdista mihin selkä koskettaa huolellisemmin. Pese lattia ja lattiakaivo.
Puhdista valaisimet, kuvut, ikkunat ja peilit. Puhdista löylynheittovälineet. Pyyhi kiuas ulkopuolelta kostealla liinalla.
Naulaa ylösnousseet naulat takaisin ja ruuvaa ruuvit kiinni, niihin repii muutoin itsensä. Paras tapa olisi naulata tai ruuvata laudelaudat alapuolelta, ettei kukaan istuisi saunassa kuumaan naulaan. Auts!
Puulämmiteisistä kiukaista poista tuhkat ja nuohoa säännöllisesti.

Saunan suursiivous
Lauteet ja portaat pestään ylä- ja alapuolelta. Seinät ja katto harjataan puhtaaksi. Lattia ja lattiaritilät pestään. Kiukaasta puretaan kivet, kiuas imuroidaan, kivet harjataan puhtaaksi tai pestään pesuaineella, huuhdotaan hyvin ja laitetaan takaisin tai särkyneiden kivien tilalle vaihdetaan uudet.
Tarkista suursiivouksen yhteydessä mahdollinen korjaustarve. Puun lahoaminen johtuu yleensä huonosta ilmanvaihdosta tai puutteellisesta saunan kuivatuksesta saunomisen jälkeen.

Saunan kevät- ja syyssiivous
Ikkunat pestään ja mahdolliset ikkunaverhot pestään. Saunan ympäristö siistitään.

Katso myös:
Kylpyhuoneen siivous
Siivoussuunnitelma
Uima-allas - hoito ja puhdistus

4.11.09

Tee itse - Mysli

Mysliaamiainen on huomattavasti terveellisempi kuin muro-aamiainen. Valitettavasti monet kaupan myslit ovat varsinaisia sokeripommeja ja lisäaineitakin niissä on. Myslin tekeminen kotona on hyvin helppoa ja saat terveellisen ja hyvänmakuisen seoksen, jota voi käyttää jogurtin, viilin ja monien hedelmä- ja marjajälkiruokien kera. Myslistä voi valmistaa myös terveellistä puuroa keittämällä sitä veden kanssa. Mysli sopii sekä aamu- että iltapalaksi, kuten myös välipalaksi. Kun siihen lisää tuoreita marjoja ja hedelmiä sekä maitoa/soijamaitoa se antaa energiaa pitkäksi aikaa. Sopii myös raskaan ruumiillisen työn tekijöille, koska antaa pitkäkestoista energiaa.

Kotitekoinen sokeriton mysli sopii diabeetikolle ja aineksia vaihtelemalla löytyy sopiva mysli myös keliaatikolle. Jos olet allerginen jollekin ainesosalle jätä se pois ja korvaa jollakin muulla. Mysli sopii lapsille ja aikuisille.

Päivittäinen kuitutarve 25-35 g täyttyy kun syöt 3-4 rkl mysliä (30-40 g kuituja) päivässä. Suomalainen saa ruuasta keskimäärin vain 20 g kuituja päivässä.

Kotitekoisen myslin terveysvaikutukset: ehkäisee ummetusta, alentaa kolesterolia, vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, antaa pitkäkestoista energiaa.

Myslejä on monen tyyppisiä. Sveitsiläismyslit ovat pehmeitä sisältäen maitoa tai jogurttia, luomumyslit eivät sisällä suolaa tai sokeria, herkkumyslit sisältävät enemmän marjoja ja pähkinöitä, kuitumyslit sisältävät enemmän kaura- ja vehnäleseitä kuin muut myslit, tuoremyslit eivät säily hyvin, joten ne tehdään ennen ruokailua ja syödään heti, rapeat myslit ovat paahdettuja ja valitettavan kaupoissa usein sokeri- tai hunajapitoisia.

Säilytä mysli tiiviissä astiassa huoneenlämmössä tai viileäkaapissa. Huom! Luomukaurahiutaleita ei höyrytetä, joten jos käytät niitä, säilytä mysli jääkaapissa, että se ei härskiinny. Myslin voi myös pakastaa, mutta tämän jutun kirjoittaja ei ymmärrä miksi niin pitäisi tehdä???...ellei sitten lähde kaukomaille pitkäsi aikaa ja halua säilöä mysliänsä kunnolla.

Mysliohjeita:

Perusmysli
Tällä ohjeella teet satoja erilaisia myslejä vaihtelemalla ainesosia ja ainemääriä.
360 g kaura-, ruis-, ohra-, riisi-, hirssi-, tattari-, speltti-, maissi-, vehnämallas- tai/ja vehnähiutaleita, maissijauhoja, vehnänalkioita
240 g kuivattuja rusinoita, taateleita, ruusunmarjoja, mustikoita, karpaloita, pihlajanmarjoja, viikunoita, luumuja, omenaa, banaania, papaijaa, mangoa, aprikoosia ja/tai ananasta
60 g auringonkukan-, pinjan-, kurpitsan-, pellavan-, amarantin- ja/tai seesaminsiemeniä
30 g murskattuja manteleita, para-, hassel-, ja/tai saksanpähkinöitä, kookospähkinää
(ripaus ruusunmarja-, tyrni-, nokkos-, porkkana-, artisokka-, merilevä-, yrtti-, viher-, lehtivihreä- tai mantelijauhetta)
Sekoita haluamasi ainekset keskenään. Säilytä kannellisessa astiassa.

Aito sveitsiläismysli (yhden hengen annos)
Laihduttaja-versio
3 rkl luomumysliä
1 rkl rusinoita
2 rkl maustamatonta jogurttia
1 dl omena-, appelsiini- tai ananasmehua (itsepuristettua)
1 pilkottu omena
1 pilkottu päärynä
Laita illalla kaikki ainekset paitsi omena ja päärynä kulhoon. Sekoita. Laita seos jääkaappiin. Lisää aamulla omena- ja päärynäpalat.
Tähän mysliin sopivat myös banaanit, mansikat, vadelmat ja mustikat.

Bircher-mysli
1 dl kaurahiutaleita
2 dl vettä
2 rkl sitruunamehua
1 dl maitoa tai soijamaitoa
1 dl mantelirouhetta
5 dl marjoja
Laita kaurahiutaleet veteen edellisenä iltana. Lisää aamulla muut ainekset ja syö heti.

Gluteeniton mysli
5 dl tattarihiutaleita
5 dl hirssihiutaleita
3 dl soijahiutaleita
2 dl auringonkukansiemeniä tai seesamisiemeniä
3 dl taatelirouhetta
Sekoita kaikki ainekset keskenään. Säilytä kannellisessa tölkissä. Lisää marjoja ja hedelmiä makusi mukaan.

Jauhoinen mysli
1 dl vehnänalkioita
1 dl vehnäleseitä
1 dl talkkunajauhoja
1 dl pellavansiemeniä
2 rkl oluthiivaa
2 rkl soijajauhoja
1 dl ruusunmarjajauhetta
2 dl ruishiutaleita
Sekoita kaikki ainekset yhteen. Nauti omenasoseen, marjojen, hedelmien ja/tai hapanmaitotuotteiden kera.

Kolmos-mysli
kolme osaa kaurahiutaleita
kolme osaa vehnähiutaleita
yksi osa rusinoita
yksi osa hasselpähkinöitä
kaksi osaa tuoreita hedelmiä tai marjoja
Sekoita ainekset keskenään. Nauti heti.

Lesemysli
4 dl ruishiutaleita
4 dl kaurahiutaleita
2 dl rusinoita tai taateleita
2 dl vehnänalkioita
4 dl vehnäleseitä
2 dl pähkinöitä, manteleita tai seesaminsiemeniä
1 dl pellavansiemeniä
(nokkosjauhetta, ruusunmarjajauhetta)
Sekoita kaikki ainekset keskeneään. Säilytä tiiviissä purkissa kuivassa paikassa. Sopii jogurtin ja viilin kera. Lisänä banaania, appelsiinia, mansikoita, hedelmiä, mustaviinimarjoja.

Myslipuuro
2 dl mysliä
6 dl vettä
Sekoita mysli ja vesi. Kiehauta. Jätä hautumaan hetkeksi. Voit tarjota sellaisenaan tai puolukoiden, mustikoiden, vadelmien, viinimarjojen, omenasoseen, maidon tai mantelimaidon kanssa. Melkein mitkä hyvänsä hedelmät missä hyvänsä muodossa käyvät, samoin marjat.

Paahdettu mysli
6 dl ruis-, kaura-, vehnä-, ohra- ja/tai hirssihiutaleita
2 dl maissihiutaleita
1 dl pellavansiemeniä
2 dl auringonkukansiemeniä, manteleita tai pähkinöitä
1 dl rusinoita
2 dl kuivattuja omenoita tai muita paloiteltuja kuivattuja hedelmiä
½ dl ruusunmarjajauhetta
Laita hiutaleet leivinpaperilla päällystetylle pannulle ja paahda 150°C:ssa uunissa 25 min. Kääntele hiutaleita aina välillä etteivät pala. Sekoita jäähtyneet hiutaleet muiden aineiden kanssa. Säilytä viileässä paikassa kannellisessa astiassa.

Raaka myslipuuro
2 dl mysliä
2 dl kylmää vettä
1 omena
2 dl piimää tai jogurttia
viinirypäleitä
maapähkinöitä
Laita mysli illalla likoamaan kylmään veteen. Sekoita aamulla joukkoon omenalohkot, piimä tai jogurtti sekä halkaistut viinirypäleet ja rouhitut maapähkinät. Syö heti.

Siemenmysli (isolle perheelle)
900 g kaurahiutaleita
250 g auringonkukansiemeniä
50 g seesaminsiemeniä
50 g kookoshiutaleita
450 g kauraleseitä
200 g kurpitsansiemeniä
200 g hasselpähkinöitä
250 g pilkottuja taateleita
Tämän myslin pitäisi laskea kolesteroliarvoja ja siemenissä on paljon omega-6-rasvahappoja, joten verisuonienkin pitäisi pysyä hyvässä kunnossa.
Tarvitset ison kulhon. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Säilytä isossa ilmatiivissä purkissa. Nauti yhdessä riisi-, soija- tai lehmänmaidon, banaanin tai luonnonjogurtin kanssa.

Spelttimysli
8 dl spelttihiutaleita
1 dl splettileseitä
2 dl rusinoita
2 dl auringonkukansiemeniä
2 dl maapähkinöitä
1 dl pellavarouhetta
Murskaa auringonkukasiemenet ja maapähkinät. Sekoita joukkoon kaikki muut ainekset paitsi rusinat. Levitä seos uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda uunissa 225°C:ssa tai pannulla noin 10-15 min. Muista sekoittaa hieman välillä. Anna jäähtyä ja lisää rusinat. Säilytä kannellisessa astiassa.

Tuoremysli
2 dl idätettyjä vehnänjyviä
½ dl liotettuja rusinoita tai luumuja
½ dl liotettuja seesaminsiemeniä tai auringonkukansiemeniä
banaani, omena tai päärynä
1 tl merileväjauhetta
Laita illalla vehnänjyvät veteen likoamaan, tee samoin rusinoille tai luumuille ja seesamin- tai auringonkukansiemenille. Kaada aamulla liotusvesi pois ja laita liotetut ainekset kulhoon. Pilko joukkoon banaani, omena tai päärynä ja ripottele merileväjauhetta päälle. Sekoita ja nauti.

3.11.09

Tee itse Makeiset, Karkit ja Suklaakonvehdit

Ennen vanhaan makeisia tehtiin perinteisesti itse. Ihan kivaa puuhaa se on nykyäänkin. Lisäksi itse tekemällä tietää mitä aineita on karkkeihinsa laittanut ja välttyy monilta haitallisilta lisäaineilta ja väriaineilta. Jos paljon karkkeja popsii ei voi kuitenkaan välttyä lihomiselta, joten kohtuus kaikessa.
Voit valmistaa karkkeja yhdessä lasten kanssa, mutta varoita lapsia että sokeriliemi on kuumaa ja voi olla vaarallista. Jos lientä räiskähtää iholle, sitä ei saa huuhtoa kylmällä vedellä. Huuhtele kuumalla ensin sokerimassa pois ja vasta sitten kylmällä vedellä.
Varaudu siihen että ensimmäisellä kerralla tulos ei ehkä ole täydellinen, mutta kerta kerran jälkeen yleensä alkaa onnistua paremmin.

Ohjeet ovat perusohjeita, joita voit muunnella makusi mukaan lisäämällä mausteita (ja elintarvikevärejä.)

Ohjeita:

Appelsiinitoffee
5 dl sokeria
2 dl maitojauhetta
1 dl vettä
1 dl kuohukermaa
50 g voita
2 rkl appelsiinimehua
Laita sokeri, maitojauhe, vesi, kuohukerma ja voi paksupohjaiseen kattilaan. Lisää appelsiinimehu. Kuumenna varovasti, kunnes sokeri sulaa. Lisää lämpötilaa ja kiehauta liemi. Kun liemi on kiehunut pienennä lämpötilaa ja vatkaa koko ajan, kunnes seos sakenee ja vaalenee. Kaada leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Kun seos alkaa jähmettyä leikkaa pienempiin paloihin. Jäähdytä palat jääkaapissa. Säilytä viileässä.
Voit korvata appelsiinimehun 1 tl vaniljaa ja saat vaniljatoffeeta.

Banaanitoffee
50 g pehmeitä banaanikarkkeja tai banaanimurskaa
2 dl sokeria
1 dl kuohukermaa
50 g voita
150 g valkoista suklaata
Leikkaa banaanikarkit paloiksi ja laita paksupohjaiseen kattilaan yhdessä voin, sokerin ja kerman kanssa. Keitä miedolla lämmöllä kunnes sulavat. Anna kiehua noin 10 min. Sekoita joukkoon suklaa, kunnes massasta tulee tasaista. Nosta kattila liedeltä ja sekoita kunnes massa jäähtyy ja vaalenee. Kaada seos voideltuun vuokaan ja anna jäähtyä, leikkaa paloihin. Säilytä viileässä.

Dajm
50 g voita
1½ dl sokeria
½ dl vaaleaa siirappia
200 g maitosuklaata
Sekoita voi, sokeri ja siirappi paksupohjaisessa kattilassa. Sulata kaikki miedolla lämmöllä ja lisää sitten lämpöä kunnes seos kiehuu, noin 25-30 min. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Kaada seos leivinpaperilla päällystetylle pellille jäähtymään. Leikkaa levystä haluamasi kokoisia paloja ennenkuin se jähmettyy täysin. Anna palojen kovettua kunnolla.
Sulata suklaa vesihauteessa. Kasta palat sulaan suklaaseen ja jäähdytä jääkaapissa. Säilytä jääkaapissa.

Hunaja-hedelmätikut (Petrafennula)
500 g hunajaa
200 g appelsiininkuorta (luomuversio)
100 g sitruunakuorta (luomuversio)
kanelia
Leikkaa hedelmien kuoret suikaleiksi. Sulata hunaja miedolla lämmöllä kasarissa. Lisää kuoret ja keitä kunnes massa alkaa kovettua. Pienennä lämpöä ja lisää kaneli. Levitä sitten massa öljytylle alustalle tai pellille. Niin että massaa on noin 3 cm paksuudelta. Anna jäähtyä ja leikkaa noin 8 cm pitkiksi tikuiksi. Tarjoillaan täysin jäähtyneenä.

Hunajakennot
300 g sirotesokeria
200 g vaaleaa siirappia tai hunajaa
150 ml vettä
2 rkl valkoviinietikkaa tai omenaviinietikkaa
2 rkl ruokasoodaa
Voitele tai peitä leivinpelti voipaperilla.
Ota iso paksupohjainen kattila ja kaada sinne siihen sokeri, siirappi ja 150 ml vettä. Kuumenna miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes sokeri on sulanut. Peitä kattila 2 minuutiksi kannella. Nosta kansi pois ja anna kiehua 25-30 min. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kova kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Kun oikea kovuus on saavutettu. Nosta kattila liedeltä ja lisää sooda. Varo! Sooda kuohahtaa. Sekoita. Kun seos on rauhoittunut kaada se leivinpellille ja anna jäähtyä. Leikkaa paloihin öljytyllä veitsellä.

Jääsuklaa
100 g tummaa tai vaaleaa suklaata
100 g kookosrasvaa tai kaakaovoita
(1 kananmuna) -voidaan jättää myös pois
Paloittele suklaa ja viipaloi kookosrasva tai kaakaovoi. Laita suklaa ja kookosrasva tai kaakaovoi astiaan ja vesihauteeseen, kunnes molemmat sulavat. Sekoita seosta koko ajan. Kun massa on sulanut tasaiseksi(, lisää kananmuna). Kaada massa pieniin poimutettuihin paperivuokiin ja laita jääkaappiin jähmettymään.
Jääsuklaan voi maustaa pisaralla piparminttuöljyä tai kuivatuilla ja hienoksi jauhetuilla piparmintunlehdillä, kardemummalla ja appelsiinilla. Jääsuklaan voi koristella myös tuoreilla piparmintun tai mintun lehdillä.

Kahvikaramellit
250 g kahvia
5 dl vettä
650 g sokeria
1½ dl kermaa
Keitä kahvi vedessä ja siivilöi. Lisää sokeri ja kerma. Keitä seosta kunnes se alkaa saeta. Kaada seos voideltuun vatiin ja kun jäähtyy hieman leikkaa paloiksi.

Katajanmarjalakritsi löytyy täältä Kataja

Kermakaramellit
½ l kermaa
200 g sokeria
1 dl siirappia
Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä 35 min. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Kaada seos voideltuun vuokaan ja kun jäähtyy leikkaa paloiksi.
Jos lisäät joukkoon 1 rkl inkivääriä, saat inkiväärikaramelleja. Jos lisäät 1 tl piparminttu uutetta, saat piparminttukaramelleja. Voit maustaa myös vaniljalla ½ tl.

Kinuski
2 dl kermaa
2 dl sokeria
4 rkl voita
vaniljaa
Ruskista sokeria paistinpannulla. Kiehauta kerma. Lisää kerma ruskistetun sokerin joukkoon. Sekoita seosta kunnes sakenee. Lisää voi ja vanilja. Kiehauta vielä kerran ja kaada voideltuun vuokaan. Kun seos jähmettyy leikkaa rasvatulla veitsellä neliöiksi ja anna jähmettyä lisää.

Kolakarkit
1½ dl sirotesokeria
1½ dl kermaa
1½ rkl kaakaota
1½ rkl hunajaa
1 rkl voita tai margariinia
1 dl (50 g) rouhittuja manteleita
Laita paksupohjaiseen kattilaan sokeri, kerma, kaakao ja hunaja. Laita kattila miedolle lämmölle liedelle, kunnes sokeri on sulanut. Sekoita silloin tällöin. Kun sokeri on liuennut lämpöä lisätään. Sekoita koko ajan että seos ei pala kattilan reunoihin. Noin 25-30 min kuluttua, ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Sekoita kattilaan voi ja mantelit. Kaada kola öljyttyyn vuokaan ja laita jääkaappiin jähmettymään. Kun kola on viileää leikkele siitä tasaisia ruutuja.

Konvehdit
200g sokeria
6-8 rkl vettä
10 munankeltuaista
tomusokeria
Kiehauta sokeri vedessä kirkkaaksi paksuksi siirapiksi. Nosta kattila liedeltä. Sillä välin kun siirappi jäähtyy, vatkaa munankeltuaiset vaahdoksi kulhossa. Jatka vatkaamista vesihauteessa ja lisää siirappi. Kun seoksesta tulee kermamaista nosta pois vesihauteesta ja anna jäähtyä. Muotoile massasta tankoja ja leikkaa paloiksi. Pyörittele palloikis ja kierittele tomusokerissa. Säilytä viileässä
Voit maustaa konvehdit luomusitruunankuorella ja kanelilla, jolloin saat Pyhän Teresan konvehteja.

Kookoskeot
4 rkl voita tai margariinia
5 dl tomusokeria
5 dl kookoshiutaleita
4 rkl kermaa
tummaa tai vaaleaa suklaata palasina
Kaada tomusokeri kulhoon. Sulata rasva, anna jäähtyä hetki ja sekoita sokerin kanssa. Lisää kookoshiutaleet ja sekoita. Lisää kerma. Sekoita hyvin. Muotoile massasta pieniä kekoja. Asettele keot leivinpaperille ja laita jääkaappiin jähmettymään. Sulata suklaa vesihauteessa. Kasta kookoskeot suklaaseen ja laita uudestaan jääkaappiin.

Kookospallot
1 dl sokeria
2 dl kaurahiutaleita
3 dl kookoshiutaleita
2 rkl kaakaota
2 rkl voita tai margariinia
kananmuna
Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita taikina jääkaappiin. Kun taikina on jähmettynyt pyörittele siitä tanko. Leikkele paloiksi ja pyörittele paloista palloja. Kaada lautaselle kookoshiutaleita ja kierittele pallot siinä. Laita jääkaappiin.

Kuolleiden luut (ossa di morto)
500 g jauhoja
500 g sokeria
2 neilikkaa jauhettuna
hyppysellinen jauhettua kanelia
Sekoita keskenään jauhot, kaneli ja neilikka. Sulata sokeri pieneen vesimäärän miedolla lämmöllä paksupohjaisessa kattilassa. Anna sokerin hieman jäähtyä ja sekoita sitten joukkoon jauhoseos. Sekoita kunnes seos on tasaista. Leivo massasta pötkylöitä tai muotoile ne muottien avulla haluamaasi muotoon. Jätä kuivumaan 2-3 päiväksi. Kun massa on kuivunut ja kovaa, kostuta massan pinta vedellä. Siirrä sitten leivinpaperilla peitetylle uunipellille ja paista 160° C:ssa noin 20 min. Kun leipomuksesi muuttuvat pinnaltaan valkoisiksi poista ne uunista ja anna jäähtyä.

Lumipallot
250 g mantelimassaa
100 g nougat'a
200 g valkoista suklaata
Muotoile mantelimassasta palloja. Tee teelusikan varrella palloon keskelle pieni syvennys. Laita sinne nougat-pala. Peitä reikä pyörittämällä palloa. Laita täytetyt pallot jääkaappiin.
Sulata suklaa vesihauteessa sillävälin. Kasta pallot suklaaseen ja laita leivinpaperille. Säilytä pallot jääkaapissa.
Saat Mozartkuulia, kun valkoisen suklaan jälkeen kastat pallot vielä tummaan- tai maitosuklaaseen ja sotket mantelimassan joukkoon ruokalusikallisen konjakkia, rommia tai appelsiinimehua.


Maissisuklaa
100 g valkoista suklaata
20 g maissihiutaleita
½ dl rusinoita
Sulata suklaa mikroaaltouunissa tai vesihauteessa. Sekoita sitten kaikki ainekset keskenään kulhossa. Levitä massa sitten leivinpaperilla peitetylle uunipellille tai muulle tasolle. Anna jäähtyä huoneenlämmössä. Ennen tarjoilua leikkaa paloihin.
Voit käyttää myös tummaa suklaata ja korvata maissihiutaleet mantelilastuilla, niin saat Mantelisuklaata. Voit maustaa maissi- ja mantelisuklaan myös appelsiininkuorella.

Maitokaramellit, hääkonvehdit
½ l maitoa
½ l sokeria
Keitä maitoa ja sokeria kunnes seos muuttuu ruskeaksi. Kaada seos voideltuun vuokaan ja kun se on jähmeää leikkaa paloiksi. Voit myös ottaa seoksesta teelusikalla nokareita ja pyöritellä palloiksi.

Mansikkakola
1 dl soseutettuja mansikoita
1 rkl sitruunamehua
1½ dl kuohukermaa
2½ dl sokeria
1 rkl vaaleaa siirappia
Sekoita kaikki ainekset paksupohjaisessa kattilassa. Kuumenna seosta hiljalleen kiehuvaksi. Keitä noin 35 min. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Vuoraa vuoka leivinpaperilla ja kaada seos siihen. Anna jähmettyä hetki ja leikkaa sitten paloiksi. Säilytä palat jääkaapissa.
Voit korvata mansikat omenasoseella niin saat omenakolaa. Omenakolan voit maustaa 1 tl kanelia ja 1 tl kardemummaa, niin saat joulukolaa.
Kun korvaat mansikat vadelmilla saat vadelmakolaa. Makua voi tehostaa 3 tipalla vadelmaesanssia.

Marenkitoffee
5 dl sokeria
½ tl suolaa
1½ dl siirappia
1½ dl vettä
2 munanvalkuaista
2 tl vaniljasokeria
1 dl rouhittuja pähkinöitä
Laita paksupohjaiseen kattilaan sokeri, suola, siirappi ja vesi. Keitä aineksia 25-30 min. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Kaada sokeriliemi nauhana valkuaisvaahtoon koko ajan voimakkaasti vatkaten. Jatka vatkaamista niin kauan kunnes seos sakenee. Kaada seos voipaperille ja muotoile tangoksi. Kierittele pähkinärouheessa niin että pähkinät uppoavat tangon sisään. Laita kääröt jääkaappiin ja kun seos on jähmeää, leikkele viipaleiksi.

Marmeladi I
1 dl hunajaa, agar-agaria tai jauhemaista glukoosia (apteekista)
1 dl sokeria
2½ dl vettä
6 liivatetta
1 rkl vettä
4 tippaa elintarvikeväriä
7 tippaa haluamaasi elintarvikearomia
Sekoita hunaja tai glukoosi, sokeri ja vesi paksupohjaisessa kattilassa. Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan. Keitä sokerilientä noin 35 min. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä. Purista liivatteet kuivaksi ja sulata yhdessä vesitilkan kanssa miedolla lämmöllä.
Sekoita sokeriliemeen liivateseos ja elintarvikeväri ja -aromi. Anna seoksen jäähtyä hieman. Kaada sitten seos muotteihin. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi ja nosta sitten jääkaappiin tai pakastimeen. Kun marmeladi on jähmettynyt nosta muoteista pois ja kierittele sokerissa jos haluat. Joskus seos juuttuu muotteihin kiinni, sen voi estää voitelemalla muotit.

Marmeladi II
4 dl sitruunamehua, appelsiinimehua tai greippimehua (tai mustikka-, mansikka-, vadelma-, omena-, aprikoosi- tai ihan mitä hyvänsä sosetta)
4½ dl sokeria
2 rkl pektiinijauhetta (apteekista)
1 dl hunajaa, agar-agaria tai glukoosijauhetta (apteekista)
Laita mehu tai sose ja sokeri paksupohjaiseen kattilaan. Vatkaa pektiinijauhe vähitellen joukkoon. Vatkaa hyvin ettei tule paakkuja. Lisää glukoosi ja hunaja. Kiehauta seos. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "pehmeä kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Vuoraa vuoka leivinpaperilla ja kaada seos vuokaan. Anna jähmettyä. Kun seos on jähmeää leikkaa paloiksi. Kierittele palat sokerissa jos haluat. Säilytä jääkaapissa.
Hyviä yhdistelmiä tulee esim. omenat-mustaherukka, omenat-karpalot, omenat-taatelit, viikunat-sitruuna, persikat-vanilja, kvitteni-appelsiini.

Marsipaani
300 g mantelijauhetta
300 g tomusokeria
2 valkuaista
(elintarvikeväriä)
Sekoita mantelijauhe ja tomusokeri keskenään. Vatkaa valkuaiset joukkoon. Tiputa hieman elintarvikeväriä joukkoon. Leivo massasta erimuotoisia makeisia.
Voit myös laitella erivärisiä marsipaanilevyjä päällekkäin ja leikata niistä raidallisia karkkeja.
Marsipaanin voi kastaa myös sulaan suklaaseen.
Jos haluat voit lisätä mausteeksi punssia, likööriä, rommia, suklaata, kardemummaa, vaniljaa tai haluamaasi aromia.
Marsipaanista voi leipoa erilaisia koristeita tai hahmoja.

Marsipaani-rulla
600g marsipaania ks. ohje ed.
täyte:
kuivattuja hedelmiä (luumuja, viikunoita, aprikooseja, omenia jne.), kirsikoita, marjoja, rusinoita, pistaasipähkinöitä, pekaanipähkinöitä tai kandeerattuja sitruunan/appelsiininkuoria jne.
Kauli marsipaani litteäksi levyksi. Paloittele täyteainekset ja laita ne levyn keskelle. Rullaa marsipaanilevy rullaksi.
Voit sulattaa suklaata ja peittää rullan suklaalla jos haluat. Rullan voi myös koristella täyteaineksilla.
Säilytä rulla jääkaapissa ja leikkaa viipaleiksi kun tarjoilet.

Minttu-suklaa
2 dl tomusokeria
1 rkl hunajaa
½ dl vettä
½ tl etikkaa
3-4 tippaa piparminttuöljy (elintarvikekäyttöön apteekista)
50 g tummaa suklaata
Sekoita tomusokeri, vesi ja etikka paksupohjaisessa kattilassa. Keitä kunnes liemeen alkaa muodostua lankoja. Kaada sokeriliemi öljyttyy kulhoon. Sekoita joukkoon piparminttuöljy haarukalla. Sekoita kunnes massa alkaa vaalentua ja sakeutua. Nostele seoksesta lusikalla leivinpaperin päälle pieniä läjiä. Anna jäähtyä.
Sulata suklaa vesihauteessa. Kasta läjät suklaassa ja anna jäähtyä. Säilytä huoneenlämmössä.

Myslipatukat
320 g suolatonta voita
240 ml vaaleaa siirappia
250 g fariinisokeria
250 g kaurahiutaleita
200 g kookoshiutaleita
125 g kuivattua aprikoosia, viikunoita tai omenaa, silputtuna
60 g kuivattuja taateleita tai luumuja, silputtuna
125 g maissihiutaleita
125 g auringonkukansimeniä
60 g kuivattuja karpaloita
125 g saksanpähkinöitä tai muita pähkinöitä, murskattuna
125 g rusinoita
Laita voi, siirappi ja sokeri kattilaan keskilämmölle ja sekoittele silloin tällöin kunnes voi on sulanut.
Kaada loput ainekset isoon kulhoon ja kaada sitten voiseos niiden päälle. Sekoita kaikki puulastalla tasaiseksi massaksi.
Levitä massa leivinpaperilla peitetylle leivinpellille tai tarjottimelle. Tasoita lastalla. Laita jääkaappiin jäähtymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Leikkaa paloiksi.

Nallekarkit
400 g sirotesokeria
4 liivatelehteä
125 ml vettä
1 sitruunan mehu tai 1 dl muuta mehua
1 raastettu sitruunan tai appelsiinin kuori (luomuversio)
(elintarvikeväriä)
(tomusokeria)
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Sillä välin laita sokeri ja vesi kasariin ja anna kiehahtaa. Kun vesi-sokeriseos kiehahti lisää liivatelehdet ja sekoita kunnes ne ovat sulaneet. Lisää seokseen mehu ja raastettu kuori. Anna kiehua 5 min. Nosta liedeltä ja jos haluat niin lisää elintarvikeväri, muutoin kaada seos leivinpaperilla peitetylle tai voidellulle leivinpellille ja laita sivuun jäähtymään 3 tunniksi. Leikkaa sitten veitsellä tai saksilla massasta haluamasi muotoisia karkkeja. Voit pyöritellä karkit tomusokerissa jos haluat.
Voit myös kaataa karkkimassan voideltuihin karkkimuotteihin jähmettymään, niin säästät leikkausvaiheen.

Nekut
2 dl sokeria
2 dl siirappia
2 rkl voita
2 dl kuohukermaa
1 rkl rouhittuja manteleita
Sekoita kaikki ainekset keskenään paksupohjaisessa kattilassa, paitsi manteleita. Keitä noin 30 min miedolla lämmöllä. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Sekoita kattilaan mantelirouhe ja kaada seos pieniin paperivuokiin. Laita jähmettymään jääkaappiin noin tunniksi.

Nougat
500 g mantelijauhetta, cashewpähkinäjauhetta tai pistaasijauhetta
3 dl sokeria
125 g hunajaa
2 rkl hunajaa
2 rkl maitoa
50 g mantelimassaa
Laita mantelijauhe paistinpannuun ja paahda hetki, lisää sokeri ja hunaja. Kun seos alkaa muuttua vaaleanruskeaksi lisää hunaja, maito ja mantelimassa. Ota pannu liedeltä ja vatkaa tasaiseksi. Levitä nougat leivinpaperilla vuoratulle pellille ja anna jäähtyä hieman. Leikkaa neliöiksi.
Nougat voidaan maustaa hasselpähkinöillä, pinjansiemenillä, pistaasipähkinöillä, ripauksella kardemummaa, kookoshiutaleilla, kandeeratuilla hedelmillä, kuivatuilla viikunoilla, kaurahiutaleilla tai suklaalla (valkoista, vaaleaa tai tummaaa).

Panforte
200 g kuorittuja hasselpähkinöitä
200 g kuorittuja manteleita
250 g rusinoita
50 g viikunoita
240 g vehnäjauhoja
100 g kaakaojauhetta
2 tl jauhettua kanelia
1 tl inkivääriä
150 g tummaa suklaata
175 g sokeria
250 g hunajaa
Sulata suklaa vesihauteessa. Laita kaikki muut ainekset PAITSI suklaa, sokeri ja hunaja tehosekoittimeen. Pyöräytä muutaman kerran. Kiehauta sitten sokeri ja hunaja. Kaada sitten sula suklaa ja sokeri-hunajaseos muiden ainesten joukkoon tehosekoittimeen. Sekoita kunnolla. Levitä leivinpaperi uunipellille ja kaada massa pellille. Levittele massa tasaiseksi kerrokseksi pellille. Anna jäähtyä ja leikkaa paloihin ennen tarjoilua.

Poron polku - suklaa-vaahtokarkki-unelma (Rocky road-karkit)
2 dl tummaa suklaata murskattuna tai lastuina
1 dl maitosuklaata murskattuna tai lastuina
1 dl pehmeää voita
½ dl siirappia
4 dl keksejä murskattuna
1 dl kokonaisia parapähkinöitä tai muita pähkinöitä
2 dl vaahtokarkkeja
1 dl kirsikoita liemessä
1 rkl tomusokeria
Sulata suklaat, voi ja siirappi paksupohjaisessa kattilassa miedolla lämmöllä. Murskaa keksit. Murskaa pähkinät. Ota kattila liedeltä ja lisää murskatut keksit ja pähkinät, vaahtokarkit ja kirsikat. Sekoita nopeasti. Kaada seos voideltuun vuokaan tai leivinpaperilla päällystetylle pellille. Tasoittele lastalla. Ei haittaa vaikka jää epätasaiseksi. Laita jääkaappiin noin 2 tunniksi. Kumoa leikkuulaudalle ja sirottele päälle tomusokeria. Leikkaa haluamasi muotoisiksi paloiksi.

Praliinit
1½ dl kuohukermaa
½ dl sokeria
½ dl vaaleaa siirappia
vaniljaa
200 g maitosuklaata
Sekoita kerma, sokeri ja siirappi paksupohjaisessa kattilassa. Lisää vanilja. Kiehauta. Pienennä lämpöä ja jatka sekoittamista, kunnes seos sakenee. Jäähdytä.
Paloittele suklaa. Sulata puolet suklaasta vesihauteessa. Voitele suklaamuotit suklaalla. Laita jääkaappiin jäähtymään.
Kun muotit ovat valmiit, kaada täyteseosta muottiin puoliväliin. Sulata loppu suklaa vesihauteessa ja sivele loppu suklaa kanneksi muotille. Jäähdytä jääkaapissa. Säilytä jääkaapissa.
Voit käyttää myös valkosuklaata tai tummaa suklaata. Täytteeksi voit käyttää esim. jäisiä vadelmia tai muita marjoja, taateleita, viikunoita, pähkinöitä (hasselpähkinät), banaania.
Saat kahvipraliineja, kun sekoitat kerman joukkoon 1 rkl murukahvia.
Praliinit voit maustaa myös piparminttuöljyllä (1 tippa suklaan joukkoon) jos haluat.

Polkkaporsaat, piparminttumakeiset, joulukarkit
500 g sirotesokeria
2½ dl vettä
2 tl ruokaetikkaa
punaista karamelliväriä
12-14 piparminttuöljyä (ruuanlaittoon tarkoittettua, apteekista)
Sekoita paksupohjaisessa kattilassa sokeri, vesi ja etikka. Anna kiehua 25-30 min. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kova kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Kaada osa seoksesta hyvin öljyttyyn matalaan vuokaan. Värjää jäljelle jäänyt osa karamellivärillä punaiseksi ja jätä kattilaan miedolle lämmölle. Seos ei saa enää kiehua.
Tiputa piparminttuöljy vuokaan kaadettuun seokseen ja pyörittele haarukalla ja veitsellä seoksen joukkoon. (Voit käyttää myös kahta lastaa tai haarukkaa.) Käsittele sitten seosta niin että venyttelet sitä mahdollisimman nopeasti ja laitat taas kasaan. Seos saa ilmaa ja muuttuu notkeaksi ja valkoiseksi. Kun seos on jähmettynyt sen verran että sitä kärsii käsitellä sormin. Öljyä kädet ruokaöljyllä ja venyttele ja kierrä seosta käsin. Kunnes saat siitä tangon. Kaada punainen seos kattilasta tangon päälle nauhaksi ja kierrä massaa niin että muodostuu punainen ruuvikierre. Leikkaa massa haluamasi kokoisiksi paloiksi. Voit taivuttaa tangon pään kaarevaan "kävelykeppi" muotoon. Huom! Seos jähmettyy nopeasti, joten toimi nopeasti.
Voit korvata piparmintun muulla aromilla, jos et pidä piparmintusta, ruuanlaittoon käytettävä anisöljy tai yrttiöljyt käyvät hyvin.

Pusut
250 g kookosrasvaa
250 g tomusokeria
125 g kaakaojauhetta
250 g riisimuroja
Sulata kookosrasva. Sekoita kulhossa tomusokeri ja kaakaojauhe. Lisää riisimurot. Lisää kookosrasva ja hämmennä seos tasaiseksi. Kaada seos voideltuun vuokaan, anna jähmettyä ja leikkaa paloiksi tai laita paperivuokiin ja laita jääkaappiin kovettumaan.

Radiokakut
250 g kookosrasvaa
2 munaa
3 dl tomusokeria
1 dl kaakota
keksejä
Sulata kookosrasva miedolla lämmöllä. Vatkaa muna ja tomusokeri vaahdoksi. Lisää kaakaojauhe. Lisää joukkoon jäähtynyt kookosrasva. Laita vuokaan leivinpaperi. Kaada 1/3 osa massasta vuokaan ja lado päälle keksejä. Levitä massaa keksien päälle ja lado toinen kerros keksejä. Kaada loppu massa keksien päälle. Laita vuoka jääkaappiin. Leikkaa viipaleiksi vähän ennen tarjoilua.
Keksit voi myös murskata ja levittää murskaa kerrokseksi suklaamassojen väliin. Kostuta murskattu keksimassaa hieman vedellä, ennenkuin levität sen, niin se kestää paremmin kasassa leikkausvaiheessa.

Riisisuklaa
100 g taloussuklaata
2 dl riisimuroja
1 dl kookosjauhetta
Sulata suklaa vesihauteessa. Lisää riisimurot ja kookosjauhe. Sekoita. Kaada paperivuokiin. Laita jääkaappiin jähmettymään. Säilytä jääkaapissa. Kookosjauheen voi jättää myös pois.

Rocky Road -patukat
1,4 kg maitosuklaata
8 suklaapatukkaa (ohje alempana)
100 g vaahtokarkkeja (ohje alempana)
180 g hunajakenno-karkkeja (ohje ylempänä)
100 g kuivattuja aprikkoseja, silputtuna
100 g rusinoita
100 g maissihiutaleita
100 g suklaaströsseleitä tai -nonparelleja
Laita maitosuklaa vesihauteeseen sulamaan. Sekoittele aika ajoin, kunnes suklaa on sulanut.
Laita muut ainekset kulhoon ja kaada sula suklaa niiden päälle. Sekoita puulastalla, kunnes kaikki ainekset ovat sekoittuneet keskenään.
Painele seos leivinpaperilla peitetylle leivinpellille tai tarjottimelle. Tasoita lastalla. Ripottele päälle suklaaströsseleitä tai -nonparelleja.
Anna jäähtyä, peitä ja laita jääkaappiin yöksi. Leikkaa aamulla viipaleiksi.
Voit käyttää myös kaupasta ostettuja suklaapatukoita, vaahtokarkkeja ja korvata hunajakennokarkit esim. riisisuklaa-paloilla.

Ruusumakeiset ja Ruusumarsipaani löytyvät täältä Ruusu, ruusunterälehdet ja ruusunmarjat

Siristys-Piristys
225 g hyytelösokeria
1 munanvalkuainen
piparminttuöljyä tai piparminttuesanssia (apteekista)
(elintarvikeväriä)
Vatkaa munanvalkuainen vaahdoksi. Lisää joukkoon hyytelösokeri pienissä erissä. Lisää piparminttuöljy tai piparminttuesanssi, kun seos alkaa muuttua kovaksi. Jatka taikinan vaivaamista käsin. Lisää elintarvikeväriä jos haluat.
Ripottele leivontapöydälle tomusokeria ja kauli taikina levyksi. Ota taikinasta pienellä pyöreällä muotilla (pullonkorkki, snapsilasi) sopivankokoisia paloja. Levitä palat leivinpaperin päälle kuivumaan.
Voit myös kastaa makeiset sulaan suklaaseen ja tehdä paiparminttu-suklaamakeisia.

Seesamimakeiset
½ dl kuorimattomia seesaminsiemeniä
1½ dl kaurahiutaleita
1 dl saksanpähkinöitä
100 g voita
½ dl sokeria
½ dl vaaleaa siirappia
2 rkl kaakaojauhetta
1 tl kookoshiutaleita
1 tl seesaminsiemeniä

Paahda seesaminsiemeniä paistinpannulla keskilämmöllä. Anna jäähtyä. Paista kaurahiutaleita paistinpannulla ja sekoita sitten molemmat keskenään. Murskaa pähkinät karkeaksi murskaksi ja sekoita seesaminsiementen ja kaurahiutaleiden joukkoon. Sulata voi kasarissa ja lisää joukkoon sokeri, siirappi ja kaakaojauhe. Sekoita kunnes voi on sulanut. Kaada voi-kaakaoseos muiden ainesten päälle. Sekoita tasaiseksi massaksi. Levitä koko massa leivinpaperilla peitetylle leivinpellille tai tarjottimelle. Painele tasaiseksi ja ripottele kookoshiutaleita ja seesaminsiemeniä päälle. Laita jäähtymään jääkaappiin noin 2 tunniksi ja leikkaa paloiksi.


Sitruunapatukat
290 g jauhoja
70 g hyytelösokeria
ripaus suolaa
230 g suolatonta voita
2 tl raastettua sitruunan kuorta (luomusitruunasta)

sitruunakuorrutus:
210 g sokeria
3 munaa
100 ml sitruunamehua
3 tl raastettua sitruunan kuorta (luomusitruunasta)

Sekoita keskenään jauhot, hyytelösokeri, suola, voi ja sitruunankuori, kunnes seos muistuttaa leivänmuruja. Levitä seos leivinpaperilla peitetylle leivinpellille ja painele tasaiseksi. Paista 200°C:ssa noin 20 min tai kunnes seos muuttuu vaaleankeltaiseksi. Nosta jäähtymään siksi aikaa kun teet sitruunakuorrutuksen. Älä sammuta uunia vielä.
Laita sokeri, munat, sitruunamehu ja sitruunankuori kulhoon ja vatkaa taisaiseksi massaksi. Kaada seos varovasti paistetun pohjan päälle ja laita pohja takaisin uuniin. Paista 20 min tai kunnes reunat muuttuvat kullanruskeiksi ja kuorrutus on kiinnnittynyt. Anna jäähtyä, peitä ja laita jääkaappiin yöksi.
Voit käyttää myös applesiinimehua ja appelsiininkuorta niin saat appelsiinipatukoita. Myös muut mehut sopivat tarkoitukseen, voit tehdä mustikka-, mansikka-, viinimarja-, karpalo-, puolukka tai vaikka omenapatukoita, vain korvaamalla 100 ml sitruunamehua, jollakin muulla mehulla.

Suklaa
3 dl paksua kermaa
3 dl sokeria
2 rkl kaakaota
2 rkl siirappia
1 tl vaniljasokeria
1 rkl voita tai margariinia
Sekoita paksupohjaisessa kattilassa kaikki muut ainekset paitsi voi ja vaniljasokeri. Kun sokeri on sulanut lisää lämpöä ja anna kiehahtaa. Vähennä lämpöä ja keitä 35 min koko ajan sekoittaen. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Sekoita joukkoon voi ja vaniljasokeri. Älä päästä seosta enää kiehumaan. Kaada voiteltuun matalaan vuokaa jäähtymään. Leikkaa neliöiksi.

Suklaakola
100 g taloussuklaata
80 g voita
1½ dl maitoa tai kermaa
10 rkl juoksevaa hunajaa tai siirappia
4 dl sokeria
vaniljaa
Keitä paksupohjaisessa kattilassa voi, maito tai kerma, hunaja tai siirappi, sokeri ja vanilja. Kuumenna seosta miedolla lämmöllä kunnes sokeri sulaa. Lisää lämpöä ja keitä noin 25-30 min. Kunnes seokseen muodostuu lankoja, kun sitä nostelee ylös kauhalla tai tee karamellikoe: ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu " pehmeä kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Raasta suklaa tai vuole siitä lastuja. Lisää joukkoon. Kaada kola öljyttyyn vuokaan ja anna jähmettyä. Leikkaa tasaisiksi ruuduiksi.
Voit koristella suklaakolan merisuolahiutaleilla tai lakritsirouheella (murskaa kovia lakritsikaramelleja morttelissa).

Suklaa-maapähkinäpalat
1 dl sokeria
1½ dl vaaleaa siirappia
300 g maapähkinävoita
8 dl maissihiutaleita (aamiaismurot)
1 dl kookoshiutaleita
250 g maitosuklaata
Kiehauta sokeri ja siirappi kattilassa. Lisää maapähkinävoi. Älä enää kiehauta. Sekoita kunnes seos on tasaista. Sekoita joukkoon hiutaleet. Vuoraa vuoka leivinpaperilla ja kaada seos vuokaa. Anna jäähtyä.
Sulata suklaa vesihauteessa ja levitä kerrokseksi jäähtyneen massan päälle. Jäähdytä levy uudelleen ja leikkaa paloiksi. Säilytä jääkaapissa

Suklaa-mantelineliöt
425 g sokeria
vettä
1 rkl etikkaa
200 g mantelirouhetta
suklaata
Keitä sokeria ja etikkaa tilkassa vettä kunnes seos muuttuu vaalean ruskeaksi. Sekoita joukkoon mantelit. Raasta joukkoon suklaata makusi mukaan. Kaada seos voideltuun vuokaan ja leikkaa puolijäähtyneenä neliöiksi, joiden annetaan kovettua.

Suklaapatukat
400 g suolatonta voita
200 ml vaaleaa siirappia
100 g kaakaojauhetta
800 g keksejä, murskattuna
200 g rusinoita
Laita voi, siirappi ja kaakaojauhe kattilaan keskilämmölle ja sekoittele silloin tällöin kunnes voi on sulanut.
Kaada keksit ja rusinat isoon kulhoon ja kaada sitten suklaaseos niiden päälle. Sekoita kaikki puulastalla tasaiseksi massaksi.
Levitä massa leivinpaperilla peitetylle leivinpellille tai tarjottimelle. Tasoita lastalla. Laita jääkaappiin jäähtymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Leikkaa paloiksi.

Suklaasalami (Salame turco)
100 g makeuttamatona kaakaojauhetta
1 muna
150 g paahdettuja ja jauhettuja manteleita
100 g kuivia murskattuja keksejä
(1 rkl Marsala-viiniä)
150 g voita
250 g sirotesokeria
Pehmennä voi vesihauteessa, sekoita joukkoon kaakaojauhe, murskatut keksit, vatkattu muna, mantelit (ja Marsala-viini).
Sekoita tasaiseksi massaksi. Leivo massasta salaminmuotoinen pötkylä ja kääri se tuorekelmuun tai alumiinifolioon. Laita jääkaappiin 24 tunniksi. Tarjoillaan viipaleina.

Suukot
100 g taloussuklaata
1 dl vadelmia tai mustikoita
Soseuta marjat. Sulata suklaa vesihauteessa. Laita sulaa suklaata pieniin paperivuokiin. Laita marjasosetta keskelle ja laita taas suklaata päälle. Säilytä jääkaapissa.

Turkish Delight (Sade lokum)
100 g riisijauhoa
300 g sokeria
4 dl vettä
ripaus sitruunahappoa tai ½ sitruunan mehu
100 g pistaasipähkinä-, hasselpähkinä- tai saksanpähkinärouhetta
1 rkl ruusuvettä
tomusokeria
puuvillakangas
Ota vuoka ja vuoraa se puuvillakankaalla. Ripottele kankaalle puolet riisijauhoista. Sekoita loput riisijauhoista, sokeri ja vesi keskenään kattilassa. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää hyppysellinen sitruunahappoa. Keitä seosta kunnes se alkaa kuohuta, pienennä sitten lämpöä ja jatka keittämistä samalla sekoittaen. Keitä noin 2 tuntia. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "pehmeä kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Paahda pistaasipähkinät, murskaa ne ja sekoita yhdessä ruusuveden kanssa sokeriliemeen. Kaada seos vuokaa puuvillakankaan päälle. Anna jäähtyä seuraavaan päivään.
Ota leikkuulauta ja ripottele sille tomusokeria, kumoa kovettunut seos laudalle ja leikkaa neliöiksi tai kolmioiksi. Kierittele palat tomusokerissa.
Saat erilaisia makuja kun korvaat ruusuveden esim. laventeliteellä, appelsiininkukkavedellä, appelsiinimehulla tai muulla mehulla tai hillolla. Voit maustaa makeiset myös ripauksella kardemummaa.

Tryffelit I
50 g voita tai margariinia
100 g tomusokeria
125 g kaurahiutaleita tai mantelijauhetta
3 rkl kahvia
1 rkl marjamehua, omenamehua tai punssia
2 rkl kaakaojauhetta
Ota voi huoneenlämpöön pehmiämään. Hiero voi vaahdoksi ja lisää tomusokeri. Lisää kaurasuurimot tai mantelijauhe. Sekoita. Lisää kaikki muut ainekset. Pyörittele massasta pieniä palloja. Laita lautselle sokeri-kaakao-seosta ja pyörittele pallot siinä. Laita tryffelit jääkaappiin kovettumaan. Parhaimmillaan tryffelit ovat muutaman päivän kuluttua valmistamisesta.

Tryffelit II
400 g kookosrasvaa
100 g kaakaovoita
75 g kaakaojauhetta
200 g tomusokeria
2 munaa
2 tl vaniljasokeria
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kaakaojauhe ja vaniljasokeri. Sulata kookosrasva ja kaakovoi. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Sekoita seosta kunnes se vaalenee ja kuohkeutuu. Ota seoksesta nokareita ja asettele vadille. Laita jääkaappiin jähmettymään. Pinnan voi koristella pyörittelemällä tryffeleitä sokeri-kaakaojauhe-seoksessa. Voit pyöritellä tryffelit myös pähkinärouheessa, seesaminsiemenissä, lakritsirakeissa, kookoshiutaleissa tai nonparelleissa, niin saat erilaisia tekstuureja ja makuja.

Tryffelit III
150 g tummaa suklaata, kaakaopitoisuus yli 50%
75 g tummaa suklaata, kaakaopitoisuus yli 60-70%
1½ dl kuohukermaa
2 tl hunajaa
25 g voita
kaakaojauhetta
Hienonna suklaat rouheeksi. Kiehauta kerma ja hunaja ja kaada suklaarouheen päälle. Anna hetki olla että suklaa alkaa sulaa. Sekoita. Lisää voi ja sekoita. Jäähdytä seos jääkaapissa.
Muotoile seoksesta palloja. Kierittele pallot kaakaojauheessa. Säilytä jääkaapissa. Ota esille vähän ennen tarjoilua.
Tryffelit voi maustaa mustaherukkamehulla, konjakilla, liköörillä, päärynäsoseella, vadelmasoseella, karpalososeella, puolukkasosella, mustikkasoseella,laventelilla unikonsiemenillä, vaniljalla, kardemummalla, kanelilla, chilillä, appelsiinimehulla, appelsiininkuorella, sitruunankuorella tai rommilla jne. (1-2 tl/tryffelitaikina)
Jos teet lakritsitryffeleitä mausta ½ tl lakritsigranulaattia.

Tryffelit IV
sitruunan kuorta
1 dl kuohukermaa
1 tl hunajaa
200 g valkoista suklaata
200 g valkoista suklaata kuorrutukseen
Laita kattilaan sitruunankuorijauhe, kerma ja hunaja. Kiehauta. Hienonna valkosuklaa rouheeksi. Kaada kerma-hunaja seos suklaanrouheen päälle. Sekoita kunnes suklaa sulaa. Kaada kulhoon ja jäähdytä jääkaapissa. Muovaa taikinasta pyöreitä palloja.
Paloittele kuorrutussuklaa kulhoon ja sulata vesihauteessa. Kasta jääkaappikylmät pallot sulaan suklaaseen. Jäähdytä ja säilytä jääkaapissa.
Saat kookostryffeleitä kun korvaat kerman kookoskermalla ja pyörittelet pallot kookoshiutaleissa.
Voit maustaa tryffelit myös limetinkuorella, kaffirlimetinlehdellä tai limetinlehdellä.
Kun lisäät ½ tl lakritsigranulaattia saat valkoisia lakritsitryffeleitä.

Tryffelit V
200 g mantelimassaa
250 g tummaa suklaata
1½ dl kuohukermaa
1 tl hunajaa
50 g voita
1½ rkl rommia
250 g tummaa suklaata, kuorrutukseen
Vuoraa vuoka leivinpaperilla. Kauli mantelimassa ohueksi levyksi ja laita vuoan pohjalle. Kiehauta kerma ja hunaja. Hienonna suklaa. Kaada kerma-hunajaseos suklaan päälle ja lisää voi nokareina joukkoon. Sekoita sauvasekoittimella ja lisää rommi. Kaada massa vuokaan mantelimassan päälle. Laita jääkaappiin.
Leikkaa tryffelit pieniksi annospaloiksi. Sulata kuorrutussuklaa vesihauteessa ja kasta tryffelit suklaaseen. Jäähdytä ja säilytä jääkaapissa.

Vaahteranlehdet
2 dl vaahterasiirappia
1 rkl voita
(pieniä karamellimuotteja)
Kaada siirappi paksupohjaiseen kattilaan ja keitä sitä kunnes se alkaa kiehua. Lisää voi koko ajan sekoittaen. Ota hieman siirappilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "pehmeä kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Anna jäähtyä 2-3 minuuttia sekoittaen samalla puukauhalla tai -tikulla. Kun seos alkaa paksuuntua ja muuttuu sameaksi (3-5 min). Kaada se voideltuihin pikkumuotteihin. Kun seos on jähmettynyt 5-7 min. Poista muoteista.
Voit myös kaataa seoksen voidellulle tai leivinpaperilla peitetylle leivinpellille. Antaa jähmettyä ja leikata makeiset veitsellä haluamaasi muotoon, neliöt, kolmiot, pyörylät jne..

Vaahtokarkit
2 dl sokeria
2 rkl hunajaa tai jauhemista glukoosia (apteekista)
½ dl vettä
7 liivatetta
3 munanvalkuaista
tomusokeria
maissitärkkelystä
1 rkl vaniljasokeria tai vaniliinia
(1½ rkl mustaherukkahilloa tai punajuurimehua)
Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan. Laita sokeri, hunaja tai glukoosi ja vesi kattilaan. Kuumenna seos kiehuvaksi. Vatkaa valkuaiset ja vaniljasokeri vaahdoksi. Purista vesi pois liivatteista. Sulata liivatteet mikrossa tai kulhossa liedellä vesitilkan kera, lisää joukkoon mustahrukkahillo tai punajuurimehu, jos haluat värillisiä vaahtokarkkeja.
Kaada sokeriliemi koko ajan sekoittaen valkuaisvaahtoon. Vatkaa seosta voimakkaasti jonkun aikaa ja lisää joukkoon lämmin liivateliemi. Jatka vatkaamista kunnes seos sakenee.
Sekoita kekenään tomusokeri ja maissitärkkelys ja siivilöi leivinpaperilla peitetylle leivinpellille kohtuullisen paksuksi kerrokseksi.
Täytä pursotinpussi vaahtokarkkiseoksella ja pursota leivinpaperilla vaahtokarkkitankoja. Anna jäähtyä ja katko sopivan kokoisiksi paloiksi. Kierittele karkit tomusokeri-maissijauhossa ja säilytä huoneenlämmössä kannellisessa astiassa.

Yskänpastillit
500 g ruokosokeria
2½ dl vettä
2 tl ruokaetikkaa
12-14 anisöljyä tai yrttiuutetta (ruuanlaittoon tarkoittettua, apteekista)
Sekoita paksupohjaisessa kattilassa sokeri, vesi ja etikka. Anna kiehua 25-30 min. Ota hieman sokerilientä ja tipauta kylmään veteen, jos muodostuu "kova kuula" liemi on valmista. Muutoin jatka keittämistä.
Kaada seos voideltuun vuokaan ja lisää anisöljy tai yrttiuute.
Kun seos on jähmettynyt sen verran että sitä kärsii käsitellä sormin. Öljyä kädet ruokaöljyllä ja muotoile seoksesta tanko, leikkaa siitä "pastilleja". Anna jähmettyä kunnolla.

Monia hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä voi suklaakuorruttaa ja tarjota makeisina.

Niille, joilla on sokerilämpömittari:
Kuulatesti menee näin...
Lanka-aste, 106-112°C, sokeriliemen voi vettä langaksi
Pehmeä palloaste, 112-116°C, kun sokeriseosta tiputtaa pisaran kylmään veteen, sokerista muodostuu pehmeä pallo. Jos palloa puristaa se menee kasaan.
Kiinteä palloaste, 116-120°C, kun sokeriseosta tiputtaa pisaran kylmään veteen, sokerista muodostuu pehmeä pallo. Jos palloa puristaa se ei menee kasaan mutta on vielä notkea ja tahmea.
Kova palloaste, 121-130°C, kun sokeriseosta tiputtaa pisaran kylmään veteen, sokerista muodostuu kova pallo.
Pehmeä murtoaste, 131-143°C, kun sokeriseosta tiputtaa pisaran kylmään veteen, sokerista muodostuu lasimainen pallo, se on taiteltaessa sitkeää.
Keskikova murtoaste, 144-154°C, kun sokeriseosta tiputtaa pisaran kylmään veteen, sokerista muodostuu lasimainen pallo, osa sokerista erottuu muodostaen heikkoja lankoja
Kova murtoaste, 154-160°C, kun sokeriseosta tiputta pisaran kylmään veteen, sokeri muuttuu helposti murenevaksi.
Vaalea karamelliaste, 160-170°C, sokeriliemi muuttuu kullankeltaiseksi (vaaleassa astiassa väri näkyy)
Tumma karamelliaste, 170-177°C, sokeriliemi on meripihkan väristä (vaaleassa astiassa väri näkyy)

Suklaan temperointi
Tämä menetelmä muuttaa suklaan olomuotoa niin että sen molekyylirakenne säilyy tasaisena ja se ei paakkuunnu tai menetä kiiltoaan jäähtyessään. Suklaan temperoinnin hallinta vaatii hieman taitoa ja harjoittelua.
Murskaa suklaa pieniksi paloiksi.
Ota puolet murskatusta suklaasta ja kuumenna seuraavasti:
Tumma suklaa 50° C:een
Vaalea suklaa tai maitosuklaa 45°C:een
Valkoinen suklaa 40°C:een
Kun tämä lämpötila on saavuettu lisää toinen puolikas suklaamurskasta joukkoon ja sekoita kunnes:
Tumman suklaa lämpötila putoaa 27-28 °C:een
Vaalean tai maitosuklaa lämpötila putoaa 26-27 °C:een
Valkoisen suklaa lämpötila putoaa 26-27°C:een
Lämmitä sitten suklaa työskentelylämpötilaan eli:
Tumma suklaa 31-32°C:een
Vaalea suklaa tai maitosuklaa 30°C:een
Valkoinen suklaa 25-29°C:een

Jos käytät mikroa suklaan sulattamiseen on hyvä katkaista sulatusohjelma aina välillä ja sekoittaa suklaamassaa. Mikrossa valkoinen suklaa aika usein palaa, eikä sula. Vesihaude on yleensä hellävaraisin suklaan sulatusmenetelmä kaikille suklaalaaduille.

Suklaanystäville lisää ihania ohjeita: Jan Hedh ja Klas Andersson: Choklad - mer av det goda, 2005.

2.11.09

Ongelmajätteet ja jäteongelmat

Lajittelet siististi jätteesi lajitteluohjeiden mukaan ja viet keräyspaperit, lasit ja metallit keräysastioihin. Silti kodin nurkkiin saattaa jäädä pyörimään tavaraa, jolle ei löydy heti oikeaa osoitetta. Ehjät ja tarpeettomat tavarat voi yrittää myydä tai lahjoittaa pois. Viedä kirppareille tai kierrätyskeskuksiin.

Ongelmajätettä on noin 1% kaikesta kotitalousjätteestä. Se sisältää vaarallisia tai haitallisia aineita. Erottele ongelmajätteet muusta jätteestä. Jos et tiedä minne viedä ongelmajätteet, kysy sitä omasta kunnastasi. Kaupungeissa ongelmajätteiden keräilypisteet on merkitty omilla tunnuksillaan. Kysyvä ei tieltä eksy, joten kysy oman paikkakuntasi liikkeiltä ja pienjäteasemilta mitä juuri he ottavat vastaan. Asiassa on paikkakuntakohtaisia eroja.

Ongelmajätteet

Ongelmajäte ja minne se viedään:
-akut Pienjäteasemat, autotarvikeliikkeet, huoltoasemat
-autonrenkaat Rengasliikkeet, autoliikkeet, huoltoasemat, autohajottamot, rengaskorjaamot ja -pinnoittamot.
-autonromut Autohajottamot, romuliikkeet
-betoni Pienjäteasemat
-elohopeakuumemittarit Apteekki
-emäksiset pesu- ja puhdistusaineet, lipeä Pienjäteasemat
-energiansäästölamput Pienjäteasemat
-halonisammuttimet Pienjäteasemat
-hapot Pienjäteasemat
-harvointijäte Pienjäteasemat (vain haravointijätettä, ei sekajätettä, kiviä tai risuja, maksuton jos määrä alle yhden kuutiometrin), komposti
-huonekalut Pienjäteasemat (maksullista), kierrätyskeskuksiin, kirppareille
-hyönteismyrkyt Pienjäteasemat
-iskunvaimentimet Pienjäteasemat
-jarrunesteet Pienjäteasemat
-jäähdytinnesteet Pienjäteasemat
-kannot Pienjäteasemat (isot kannot voivat olla maksullisia, tarkista asia omalta pienjäteasemaltasi)
-kasvinsuojeluaineet Pienjäteasemat
-kodinkoneet ja -laitteet (sähkö-, akku- ja paristokäyttöiset) Pienjäteasemat (enintään 3 kpl samaa tuotetta), kodinkonekauppiaille vaihdossa uuteen
-kyllästetty puu Pienjäteasemat (maksuton tiettyyn rajaan asti)
-kytkinnesteet Pienjäteasemat
-lakat Pienjäteasemat
-liimat Pienjäteasemat
-liuottimet (asetoni, tinneri, lakkabensiini, tolueeni, tahranpoisto- ja valkaisuaineet) Pienjäteasemat
-loisteputket- ja lamput Pienjäteasemat (maksutonta, ei määrärajoitusta)
-lääkkeet Apteekki
-maalit Pienjäteasemat, maaliliikkeet (osa ottaa, osa ei), rautakaupat (osa ottaa, osa ei)
-moottorinpesunesteet Pienjäteasemat
-neulat ja ruiskut Apteekki
-painekyllästetty puu Pienjäteasemat (maksutonta alle yhden kuution erissä, suuremmat erät maksullinen)
-paristot Pienjäteasemat, sähköliikkeiden, valokuvausliikkeiden, R-kioskien tai tavaratalojen keräyspisteisiin
-puujäte Pienjäteasmat (maksutonta alle yhden kuution erissä, muutoin maksullinen)
-puunsuoja-aineet Pienjäteasemat
-risut Pienjäteasemat (vain risua, ei sekajätettä, maksuton jos määrä on alle yhden kuutiometrin)
-sekajätekuorma Pienjäteasemat (maksullinen)
-sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) Pienjäteasemat, romuliikkeet
-torjunta-aineet Pienjäteasemat
-öljynsuodattimet Pienjäteasemat
-öljyt Pienjäteasemat, huoltoasemat (osa ottaa, osa ei)

Pienjäteasemat, ongelmajätekontit ja kiertävä keräysauto ottavat vastaan kotitalouksien ja kesäasukkaiden ongelmajätettä MAKSUTTA 50 l ja 50 kg/talous/vuosi. Luovutus on tehtävä henkilökohtaisesti, jätettä ei vaan jätetä paikalle ja häippäistä. Varmista aina aukioloaika ennen kuin lähdet viemään mitään. Valmistaudu suorittamaan maksu jos jätteesi määrä ylittää sallitun. Ongelmajätekontteihin ei saa viedä helposti syttyviä jätteitä, myrkkyjä, kyllästettyä puuta, sähkö- ja elektroniikkaromua.

Jos olet yrittäjä tai maatalousyrittäjä ja ongelmajätettä on paljon, voit sopia siitä että jäte tullaan noutamaan. Varaudu palvelun maksullisuuteen kysymällä asiasta puhelimitse.

Jäteongelmat

Ongelmajätteitä ei saa viedä luontoon, siellä ne saastuttavat maaperän, pinta- ja pohjavedet. Ongelmajätteitä ei saa myöskään laittaa kaatopaikkajätteen joukkoon tai muun jätteen joukkoon.
Jos asut paikkakunnalla tilapäisesti tai olet kesäasukas. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa, joko tehdä sopimus kunnan paikallisen jätehuoltoyrityksen kanssa tai viedä mukanasi kaikki ne jätteet, mitä olet tuonutkin, oman asuinpaikkakuntasi jätehuoltoon. Ongelmajätettä saat viedä ilmaiseksi paikkakunnan pienjäteasemalle saman määrän kuin muutkin kunnan asukkaat. Luontoon ei saa jättää mitään jätteitä. Levähdysalueiden roskasäiliöt eivät ole kotitalous- tai muunkaan jätteen kaatopaikkoja. Et saa myöskään tehdä omaa luvatonta kaatopaikkaa tai viedä jätteitäsi hylättyihin sorakuoppiin. Jos näin teet myrkytät pohjaveden ja siitä voi tulla rangaistusseuraamuksia, riippuen aiheuttamasi tuhon laajuudesta. Sorakuopissa pohjavesi on hyvin lähellä maan pintaa. Jätteitä ei myöskään saa viedä metsiin.
Jos menet luontoon eväiden kanssa, otat kaiken mukanaan tuomasi materiaalin mukaasi takaisin.

Katso myös:
Komposti