Kyseiset rokotteet ehkä estävät saajaansa saamasta vakavia koronaviruksen oireita. Ne eivät estä virusta leviämästä. Rokotettu voi siis sairastuttaa rokottamattoman. Rokotteiden suojaustehoajan kestosta ei ole mitään tietoa.
Rokote saattaa luoda vääränlaisen kuvan vastustuskyvystä tautia vastaan. Tehoton rokote voi lisäksi edistää taudin leviämistä, jos siihen luotetaan liikaa rokotteen toimintatapaa ja tehoa tuntematta.
Teho näissä rokotteissa tarkoittaa suojaa oireita vastaan, ei virusta vastaan.
Yleensä rokotteen kehittely vie 10-15 vuotta. Nämä rokotteet on kehitetty vuoden aikana.
Rokotteen kehittely alkaa tutkimalla virusta ja sen toimintaa. Seuraavaksi tulevat eläinkokeet. Sitten kliiniset kokeet ihmisillä (I, II ja III –vaihetta). Mikäli nämä kaikki edellä olevat vaiheet onnistuvat, alkaa hakemusprosessi rokotteen laajempaan tuotantoon. Mikäli rokote läpäisee valvontaviranomaisten kriteerit, rokote pääsee levitykseen. Tämä ei tarkoita sitä että rokote on turvallinen. Se tarkoittaa vain sitä että kriteerit on läpäisty ja tuotanto voi alkaa.
Nyt on menty siitä mistä aita on matalin ja otetaan aivan hirvittävä riski. Koska mitään rokotepakkoa ei ole, jokainen voi itse päätellä, minkä riskin haluaa ottaa.
Yleisimmät tekniikat:
mRNA –rokote
Viruksen perimäainesta ruiskutetaan ihmiseen. Perimäaines menee soluun ja alkaa siellä muodostaa proteiinia, jota vastaan ihmisen elimistö muodostaa vasta-aineita. Riski: RNA-ei säily elimistössä pitkään, vaatii vähintään kaksi rokotekertaa ja vaatii kylmäsäilytyksen. Haittavaikutukset: Osa ihmisistä on saanut vakavan allergisen reaktion. Sivuvaikutus: Flunssa oireet, voimakas kipu pistämiskohdassa, väsymystä, päänsärkyä, lihas- ja nivelkipua, kuumetta. Ei tiedetä kehittääkö rokote immunitteettiä kaikille. Teho n. 94%.
Vektorirokote
Viruksen rna-perimästä leikataan piikkiproteiinin geeni. Se siirretään vektorina toimivaan adenovirukseen (nuhakuumevirus) ja viedään elimistöön. Adenovirus tarttuu soluihin ja siirtää niihin piikkiproteiinin geeni. Tämä rokote ei sisällä virusta, vaan pelkän geneettisen koodin, joka on kopioitu koronaviruksen perimästä. Koodi ohjaa solut tuottamaan piikkiproteiinia, joka laukaisee immuunivasteen. Riski: Toistuva käyttö saattaa heikentää rokotteen tehoa. Sivuvaikutus: Flunssaoireet, kipu pistoskohdassa. Ei osoitettu toimivaksi. Hyväksytty suppeaan käyttöön. Ei estä virusinfektiota. Teho n. 70%.
Inaktivoitu tai heikennetty SARS-CoV-2
Rokotteessa käytetään virusta, joka on tehty vaarattomaksi tai heikennetty. Kiinalaisia rokotetutkimuksia. Vasta-aineita alkoi muodostua 14. päivän jälkeen kahdella injektiolla. Sivuvaikutus: kipu pistokohdassa, kuumetta.
Proteiinin aliyksikkö ( rekombinantti proteiini)
Rokotteessa käytetään piikkiproteiinin kopiota pepditi-muodossa. Kehittää vasta-aineita ja T-soluja. Riski: 74% sai kuumeen, kipua ja väsymystä.
DNA-rokote
DNA-plasmidin kuljettaa piikiproteiinin geenin. Eläinkokeet onnistuneet. Ensimmäiset ihmiskokeet onnistuneet.. Riski: Muuntuu solussa haitalliseksi.
VLP-rokote
Käytetään tyhjiä viruskuoria, joiden pinnalla on piikkiproteiini.
Muitakin rokotetekniikoita on tutkimuksen alla. Nämä olivat 3.vaiheeseen päässeet tekniikat. Täytyy vain toivoa että ihmiskunta ei tapa itseään näillä ensimmäisillä rokotteilla.
Hyväksytyt rokotteet:
Kolme rokotetta hyväksytty rajoitettuun käyttöön Venäjällä (Spunik V) ja Kiinassa (Inaktivoitu koronavirus-rokote), ilman riittäviä kokeita.
2.12.2020 Iso-Britannia hyväksyi Pfizerin rokotteen (mRNA).
8.12. 2020 rokotukset alkoivat Isossa-Britanniassa
14.12.2020 rokotukset alkoivat Yhdysvalloissa ja Kanadassa (Pfizerin mRNA)
27.12.2020 rokotukset alkoivat useissa Euroopan maissa Suomi mukaanlukien, osa maista otti varaslähdön ja osa aloitti hieman myöhemmin
Venäjä:
Spunik V –rokote. ( Adenoviruspohjainen vektorirokote ) Suojaustehosta ei varmuutta. Rokotukset aloitettu lokakuussa. Aiheuttaa vuorokauden kestävät flunssaoireet. Merkittäviä sivuvaikutuksia: voimattomuus, huonovointisuus, kuumeilu, kurkkukipu, päänsärky ja ripuli. Epäilyjä että rokotteen tutkimustulokset olisivat väärennettyjä.
Kohta alkaa siis todella laaja rokote-ihmiskoe koko maapallon mittakaavassa. Kukaan ei tiedä, miten nämä kaikki rokotteet reagoivat keskenään, kun päätyvät jonkun ihmisen elimistöön. Tätä ei ole lainkaan tutkittu.
Kolmas aalto koronaa lähi juuri liikkeellä ja saapunee keväällä Suomeen. En osaa arvioida vielä jääkö miten paljon hengähdysaikaa toisen ja kolmannen aallon väliin.
Pieni kuriositeetti: Jos katsoo otsoniaukon kulloistakin sijaintia ja koronaviruksen ryöpsähdysalueita, löytää korrelaation. Tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen että koronavirus olisi tullut avaruudesta, ei Kiinasta eikä Yhdysvalloista. Toisenkin johtopäätöksen voisi vetää, jos otsoniaukko saadaan umpeen, niin korona-epidemiakin laantuu. Tämä tietysti vaatisi sitä että ei mennä siitä, mistä aita on matalin, vaan hoidetaan ensin maapallo kuntoon ja sitten ihmiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti