5.2.11

Kivennäisaineet ja hivenaineet

Jatkoa artikkeliin vitamiinit, kivennäisaineet, hivenaineet ja ravintolisät

Alumiini (Al)
Ihmiselimistössä alumiinia pidetään haitallisena aineena, sitä on jo sikiöillä. Kertyy keuhkoihin, maksaan, sydämeen, luukudokseen, kilpirauhaseen, kiveksiin, aivoihin. Aikuisessa ihmisessä on alumiinia 50-150 mg. Maaperässä alumiinia on 8,8 g/100g, yleensä alumiinisilikaattina tai alumiinioksideina.
Vaikutus elimistössä
Imeytyy hitaasti – vaikutus alkaa noin 20 vuoden kuluttua, kun tietty alumiinitaso on saavutettu.
Aivovauriot
Dementia
Alzheimerin tauti
Osteoporoosi
Mistä saa?
Alumiinifoliossa kypsytetty ruoka
Alumiinikattilassa laitettu ruoka (happamat ruoka-aineet kuten sitrushedelmät, raparperi ja puolukat vapauttavat alumiinia kattilasta)
Juomavesi
Maitojauhe
Jauhemaiset ruoka-aineet
Ruuan lisäaineet
Leivinjauhe
Vatsahappoja neutraloivat aineet (antasidit)
Soijamaito
Rokotteet
Säilöntäaineet
Antiperspirantit
Aluna
Kidedeodorantit
Saantisuositus
?
Keskimääräinen saanti ravinnosta
7 mg/vrk. Norjassa 80 mg/vrk ja Yhdysvalloissa 100 mg/vrk.
Imeytymistä vahvistaa
Fosfaatit, fosfori, happosateet
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
Fosfori + happolääkkeiden alumiinihydroksidi – alumiinia imeytyy enemmän, fosforia imeytyy vähemmän
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö
Vatsahappoja neutraloivat lääkkeet
Munuaispotilaat (estämään fosforin ja piin imeytymistä)
Hikoilun hillitseminen (ulkoiset valmisteet)
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
12 μg määrä alumiinia grammassa aivokudosta on eläinkokeissa todettu aiheuttavan eläimille aivotoiminnan häiriöitä. Alzheimerin tautiin ja dementiaan sairastuneilta on löydetty aivan samoja määriä alumiinia aivokudoksesta. Pistää hieman ajattelemaan…
Letkuruokinnassa ja dialyysihoidossa elimistöön kertyy alumiinia, joka voi aiheuttaa luuston ja aivojen toimintaan häiriöitä, sekä myrkytystilan. Yli 50 μg/litra on varallinen annos. Yleensä dialyysivesi puhdistetaan alumiinista.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Ihottumat
Ripuli
Oksentelu
Vatsakipu
Jalkalihasten nykiminen
Runsas hikoilu
Osteomalasia
Aivotoiminnan häiriöt
Dementia
Alzheimerin tauti
Oppimisvaikeudet nuorilla
Käytöshäiriöt
Osteoporoosi
Triviaa
Alumiinin kanssa ihminen on tekemisissä jos keittoastiat sisältävät alumiinia tai jos hän käyttää alumiinifoliota. Älä paista tai keitä ruokia alumiinifoliossa, äläkä käytä ruuanlaittoon alumiiniastioita. Monet säilöntäaineet sisältävät alumiinia, vältä niitä. Maitojauhe, leivinjauhe ja muut jauhemaiset ruoka-aineet voivat sisältää alumiinia. Rokotteissa voi olla alumiinia. Soijamaidossa voi olla alumiinia.

Arsenikki, Arseeni (As)
Ympäristömyrkky. Ihmisessä on arseenia n. 14 mg. Arseeni imeytyy hyvin ja kertyy maksaan, kynsiin ja hiuksiin. Arseenia on maassa 0,05 mg/100g. Esiintyy luonnossa metallina ja yhdisteinä.
Vaikutus elimistössä
Seleenin vastavaikuttaja (pienet määrät arseenia estävä seleenimyrkytyksen)
Mistä saa?
Torjunta-aineet
Puunkyllästysaineet
Maalit
Rikkaruohomyrkyt
Hyönteismyrkyt
Saastunut vesi/Juomavesi
Sienet 0,14- 5,11 μg/100g (riippuen lajista ja maaperästä)
Saantisuositus
Ei ole.
Keskimääräinen saanti ravinnosta:
0,4 - 4 mg/vrk.
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö
Syfiliksen hoito (1-5 mg arsenikkitrioksidia, käytettiin kupan hoitoon)
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
100 mg. Myrkytys tapahtuu melko nopeasti.
Arseenin määrä ruokatarvikkeissa on rajoitettu.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Kovat vatsakivut
Ruokahaluttomuus
Pahoinvointi
Ripuli (vetinen)
Valkuainen virtsassa
Kasvojen ja silmäluomien turvotus
Käsien ja jalkojen kihelmöinti ja tunnottomuus
Limakalvojen tulehtuminen
Kova jano
Krampit
Ihon kuivuus
Ihon värin muuttuminen tummemmaksi
Kovettumat
Hiusten ja kynsien irtoaminen
Munuaisten toimintahäiriöt
Maksakirroosi
Anemia
Aivovauriot
Väsymys
Päänsärky
Sydänsairaudet
Sydäninfarkti
Hermostohäiriöt
Raynaud'n tauti
Keuhkosyöpä (pitkäaikaisaltistus)
Ihosyöpä (pitkäaikaisaltistus)
Triviaa
Monille eläimille välttämätön hivenaine. Annetaan sioille ja siipikarjalle edistämään kasvua. Koe-eläimillä vaikutti eläinten kasvuun ja lisääntymiseen. Ei ole todettu välttämättömäksi ihmiselle.

Beryllium (Bk)
Vaikutus elimistössä
Häiritsee kaikkien kehon entsyymien toimintaa
Mistä saa?
Teollisesti valmistetut laitteet
Teolllisuuden päästöt
Elektroniset laitteet
Neonvalot
Polkupyörän renkaat
Onkivapa
Saantisuositus
?
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
Kalsium?
Haitalliset yhteisvaikutukset
Beryllium poistaa magnesiumia elimistöstä
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
?
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
Määrä ei tiedossa. Myrkytysoireet tulevat yleensä 1-20 päivän kuluttua altistuksesta. Kroonisessa myrkytyksessä 3 kk - 11 vuotta ensikontaktista.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Keuhko-ongelmat
Rintakipu
Kuume
Ihon sinertäminen
Yskä
Haavaumat ihossa
Sydämen pysähtyminen
Triviaa

Boori (B)
Oletettavasti (tutkimustieto ei vielä riittävästi) välttämätön ihmisen aineenvaihdunnalle. Ihmisessä on booria n. 10 mg. Maaperässä booria on 10 mg/kg.
Vaikutus elimistössä
Tukee elimistön rakennusprosesseja.
Lisää luuaineksen kalsiumpitoisuutta
Lisää estrogeenin ja testosteronin määrää veressä.
Aivojen toiminta
Solujen viestitys
Mistä saa?
Saanti vaihtelee maaperän booripitoisuuden sekä boorilannoituksen mukaan
boorihappo 17,5 mg/kg
pinaatti 12-88 mg/kg
booraksi 11,9 mg/kg
palkokasvit 10-73 mg/kg
kaali 7-42 mg/kg
salaatti 6-37 mg/kg
tomaatti 5-36 mg/kg
viini 0,001 mg/kg
Hedelmät
pähkinät
päärynät
kuivatut luumut
rusinat
tomaatit
omenat
avokado
appelsiini
marjat
sitruuna
mandariini, greippi
Saantisuositus
2 mg
Keskimääräinen saanti ravinnosta:
0,5-3,1 mg.
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
Stressi
D-vitamiinin puutos
Runsas lihatuotteiden käyttö ja vähäinen kasvisten osuus ruokavaliossa
Puutosraja
?
Puutosoireet
Hermoston ärtyvyys
Lihaksiston ärtyvyys
Lihaskouristukset
Hiustenlähtö
Kasvuhäiriöt
Allergiat
Niveltulehdus
Nivelreuma
Nivelrikko
Väsymys
Osteomalasia
Vaihdevuosi-ikäisten naisten osteoporoosi
Kalsium-, magnesium- ja fosforiaineenvaihdunnan häiriöt
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Nivelreuma (6-9 mg/vrk)
Reumaatikkojen luuston haurastuminen
Ulkoisesti bakteeri- ja sieni-infektioiden hoito (boorihappo)
Suun haavaumat, silmätulehdukset, nenätulehdus (booraksi-liuoksena)
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
100 mg/vrk on myrkyllinen annos. Boorihapon ja booraksin myrkyllinen kerta-annos aikuisille on 15-20 g ja lapsille 3-6 g. Jatkuva boorin nauttiminen voi johtaa myrkytykseen. Lapsilla myrkytys voi seurata jo boorijauheen levittämisestä rikkonaiselle iholle. Tämän takia puutereissa ja talkeissa ei saa olla booraksia tai boorihappoa enempää kuin 5%.
Booripitoisten tuotteiden (liuokset, talkit, emulsiot, voiteet) levittäminen limakalvoille on kiellettyä, koska imeytyminen on hyvin nopeaa.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
ruokahalun menetys
ruuansulatushäiriöt
pahoinvointi
oksentelu
sinivihreä ripuli
ihon punoitus
punainen iho (”itkevä ihottuma”)
verenkierron heikkeneminen
shokkitila
tajuttomuus
kooma
Triviaa
Eläinkokeissa boorin puutos aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Boori todettiin kasveille välttämättömäksi 1910.

Elohopea (Hg)
Elohopea on ihmiselimistölle myrkyllistä. Sitä kertyy aivoihin, silmiin, maksaan, kilpirauhaseen, munuaisiin, suolistoon. Esiintyy luonnossa sinooperissa (elohopeasulfidi). Maaperässä 0,5 mg/kg.
Vaikutus elimistössä
Hermomyrkky
Aivovauriot
Syntymävammat
Geneettiset vauriot
Kromosomimuutokset
Mistä saa?
Rasvaisista kaloista (pitkäikäiset lajit) 503 μg/100g
purkkitonnikala 10-80 μg/100g
miekkakala
hauki
äyriäiset
Amlagaamipaikoista – hitaasti etenevä myrkytystila
Vilja (alkyylielohopeayhdisteet peittausaineena)
Juomavesi
Paristot
Teollisuuden saasteet ja jätevedet
Polttoaineiden savukaasut
Lääkkeet
Elohopeapitoiset materiaalit
lämpömittarit
ilmanpainemittarit
paristot
elohopealamput
hiilenpoltto
kolikoiden ”hopeointi”
amalgaamipaikkojen valmistus
Saantisuositus
?
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
Seleeni, C-vitamiini, valkosipuli
Haitalliset yhteisvaikutukset
Amalgaamipaikat + happamat ja/tai kuumat juomat sekä runsas purukumin käyttö
Amalgaamipaikat + kultapaikat seurauksena voi olla sähköisiä ongelmia, joista seuraa elohopean vapautumista elimistöön.
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö
Märkärupi
Kihomadot
Sydänperäinen nesteen kertyminen
Ihon ja silmien desinfiointi
Kuppalääkkeet
Ekseema
Psoriaasi
Silmätulehdus
Oksetuslääkkeenä
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
0,5 μg/päivä. 300 μg/viikko, josta metyylielohopeaa 200 μg. Ilmassa 50 μg/m³ tai alkyylielohopealla 10 μg/m³. Virtsan elohopeapitoisuus yli 0,1 mg/päivä kertoo elohopeamyrkytyksestä.
Elohopeamyrkytyksen voi saada, jos syöt peitattuja jyviä tai ruokkii niillä eläimiä ja syö eläinten lihaa.
Iholle joutuessaan elohopea aiheuttaa ärsytystä, punoitusta ja rakkoja.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Sienitulehdus
Levottomuus
Vapina (Tremor mercurialis)
Ärtyisyys
Psyykkiset oireet
Epämuodostumat
Hermotulehdus
Anemia
Aineenvaihdunnan hitaus
Kilpirauhasen häiriöt
Hampaiden irtoaminen
Kuukautishäiriöt
Silmäsairaudet (harmaakaihi)
Nivelkivut
Käsivoimien menetys
Raajojen puutuminen ja pistely
Lihasten nykiminen
Päänsärky
Väsymys
Unettomuus
Hermostohäiriöt
Syljenerityksen lisääntyminen
Aivovauriot
Muistihäiriöt
Keskittymisvaikeudet
Sydänsairaudet
Syöpä
Korkea verenpaine
Akuutti myrkytys
Syljenerityksen lisääntyminen
Metallin maku suussa
Vatsakivut, joihin liittyy verenvuoto
Oksentelu
Suun ja kurkun väri muuttuu tuhkamaiseksi
Munuaisongelmat
Jano
Veriripuli
Kuume
Haavaumat
Munuaissairaudet
Maksasairaudet
Sininen ienraja
Keuhkotulehdus
Triviaa
Elohopea on aiheuttanut paljon tuhoa ympäristölle, myrkyttämällä eläimiä.
Elohopeaa on lämpömittareissa, ilmapuntareissa ja amalgaamipaikoissa. Elohopeaa on käytetty kuppalääkkeenä ja vuoteen 1954 asti sitä käytettiin lumelääkkeenä. Maataloudessa elohopeaa käytetään sienitautien torjuntaan ja viljan peittaukseen.
Hiusanalyysistä voi mitata elimistön elohopeakuormituksen.

Fluori, fluoridit (F)
Fluori esiintyy elimistössä fluorideina hampaissa ja luissa (95% fluorista) sekä kilpirauhasessa ja kudoksissa. Elimistössä fluoria on noin 3-7 mg. Fluori on ihmiselle välttämätön hivenaine fluoridimuodossa. Maaperässä fluoria on noin 65 mg/100g.
Vaikutus elimistössä
Ehkäisee hampaiden reikiintymistä
Rakentaa hammaskiillettä
Osallistuu luuston ja hampaiden muodostamiseen
Mistä saa?
Fluorihammastahna 0,6-3,5 mg (riippuen määrästä pieni pallo vai koko hammasharjan harjaosan pituudelta)
Suuvedet
Juomavesi (keskimäärin 0,56 mg/l, max. 1,5-3 mg/l)
Flufenatsiini (psyykenlääke)
Hyönteismyrkyt
kiinalainen tee 10 mg/100g
intialainen tee 5 mg/100g
juomat 1,33 mg/100g
aamiaismurot 0,15 mg/100g
maito 0,09 mg/100g
kala 0,08 mg/100g
liha 0,05 mg/100g
rasvat 0,03 mg/100g
hedelmät 0,04 mg/100g
sokeri 0,04 mg/100g
juurekset 0,04 mg/100g
vihannekset 0,02 mg/100g
äidinmaito 0,013 – 0, 025 mg/100g
Kala
Silli
Sardiinit
Makrilli
Äyriäiset
Merilevä
Nokkonen
Juustot
Porkkana
Valkosipuli
Mantelit
Vihreät kasvikset
Suklaa
Broileri
Juustot
Silakka
Katkaravut
Kananmuna
Saantisuositus
Ei asetettu Suomessa, arvio 1-2 mg. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa aikuiset 1,5-4 mg, lapset 0,5-1 mg.
Keskimääräinen saanti ruokavaliosta
Vaihtelee paikkakunnan juomaveden mukaan, keskimäärin 0,5-0,6 mg. Yleensä fluorin tarve tulee katettua kun hampaat harjaa kahdesti päivässä fluorihammastahnalla, eikä tahnaa edes tarvitse niellä. Keskimäärin 1,82 mg/päivä
Imeytymistä vahvistaa
Kalsium, rasvat
Imeytymistä heikentää
Alumiini, magnesium, kloridi (natriumkloridi eli suola)
Haitalliset yhteisvaikutukset
Kalsium+fluori
Alumiinihydroksidi (mahahappolääkkeet) +fluori
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
alle14 μg/100 ml
Puutosoireet
Lapsilla karies
Osteoporoosi aikuisilla ?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Fluoritabletit
Purskutteluliuos
Osteoporoosi
Paget’n tauti (krooninen vanhojen ihmisten luusairaus, joka kohdistuu pään, selkärangan, lantion ja reisien luihin)
Luukipu
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
1 mg aikuiset ja 0,25-0,5 mg lapset. Toimii parhaiten ennen nukkumaanmenoa. Älä syö tai juo mitään fluorauksen jälkeen 15 minuuttiin.
Fluorituotteita saa käyttää vain jos juomaveden fluoripitoisuus on alle 0,3 mg/l.
Yliannostus
10-20 mg/ vrk voi johtaa vakaviin hammas- ja luustovaurioihin sekä lisäkilpirauhasen liikatoimintaan.
Vedessä yli 2 ppm fluoripitoisuus johtaa fluoroosiin. Yli 8 ppm fluoripitoisuus vedessä johtaa luustovaurioihin sekä jänteiden ja nivelsiteiden kalsifikaatioon (kalkkiutumiseen).
Purskutteluliuos (450 mg) ja fluoritabletit on hengenvaarallinen nieltynä. Jos lapsi syö fluoritabletteja anna hänelle maitoa ja vie hänet ensiapuun.
Jos talousveden fluoripitoisuus on 1 mg/l tai yli lapsille ei saa antaa fluorivalmisteita. Hammaslääkäri arvioi fluorin tarpeen näissä tilanteissa.
Pahentaa seuraavia tiloja:
Nivelkivut
Munuaisongelmat
Vatsahaava
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Oksentelu
Pahoinvointi
Ripuli
Kiillevauriot (fluoroosi eli hampaiden valkoiset, keltaiset, ruskeat tai mustat laikut)
Kalpea, helposti palava iho
Haavat suussa ja huulissa
Ohuet hiukset
Ensimmäisten maitohampaiden aikainen irtoaminen
Ylivilkkaus lapsilla
Huono vastustuskyky (keuhkoputkentulehdukset, välikorvan tulehdukset)
Epämuodostumat luissa (kasvaimet)
Luiden kovettuminen, josta seuraa heikko ja hauras luusto
Nivelpussien kalkkeutuminen
Tukikudoksen kalkkeutuminen (aiheuttaa selän normaalien mutkien katoamisen)
Kalsiumia kertyy lihaksiin ja jänteisiin
Hermovauriot
Nivelkivut
Lasten leukemia
Geneettiset vauriot
Ihottumat
Syöpä ?
Yleiskunnon heikkeneminen
Triviaa
Fluorin löysi Gay-Lussac vuonna 1805 eläimistä. Ranskalainen Henri Moissan eristi fluorin ja tutki sitä, saaden tutkimuksistaan Nobelin palkinnon 1906.
Minkään muun hivenaineen kohdalla ei haitallisen ja hyödyllisen annoksen väli ole ollut yhtä kapea. Kun ilmasto saastuu myös elimistön fluoripitoisuus kohoaa. Ravinnosta fluori imeytyy 80-90 %:sti.
Fluori on hieman kaksijakoinen, sillä pienet määrät vahvistavat luita, mutta suuret määrät lisäävät luiden murtumaherkkyyttä.
Yhdysvalloissa on todettu fluoratun juomaveden lisänneen syöpäriskiä 5%.
Fluoria ei ole äidinmaidossa, joten jos äiti nauttii suuren määrän fluoria, sen ei pitäisi imeytyä lapseen.???
Eläinkokeissa puutos on aiheuttanut anemiaa ja hedelmättömyyttä hiirillä. Rotilla ja kanoilla puute on aiheuttanut kasvuhäiriöitä ja luuston kehittymättömyyttä.
Yliannokset lehmillä ja lampailla ovat aiheuttaneet fluoroosia sekä luuston ylikehittymistä. sekä kalsiumin liiallista imeytymistä luustoon. Tästä on seurannut luuston kasvaimia, heikkoutta ja maidontuotannon vähentymistä.

Fosfori (P)
Ihmisen elimistössä on eniten fosforia. 90% siitä on sitoutuneena luihin ja hampaisiin kalsiumfosfaattina (hydroksiapatiitti). Loput fosforista on lihaksissa (9%) ja hermoissa (1%). Ylimääräinen fosfori sitoo kalsiumia ja poistaa sitä virtsan (70%) ja ulosteen (30%) mukana. Suomessa fosforin liikasaanti on tavallisempaa kuin puutos.
Vaikutus elimistössä
Ihminen ei tule toimeen ilman fosforia.
Solut varastoivat ja muuntavat energiaa fosforiyhdisteen (ATP= adenonsiinitrifosfaatti) avulla.
DNA:n, geenien, luuston ja hampaiden rakennusosa
Luuston rakennusaine
Hermoston toiminta
Sydämen toiminta
Hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien aineenvaihdunta
Veren emäksisyyden ylläpito (pH 7,39 - 7,41)
Mistä saa?
leivinjauhe 8 400 mg/100g
hiivauute 1 900 mg/100g
kuivattu oluthiiva 1 753 mg/100g
sulatejuusto 1 570 mg/100g
kuivahiiva 1 290 mg/100g
vehnänalkiot, vehnälese 1 100 mg/100g
maitojauhe 980 mg/100g
soijaproteiini 839 mg/100g
herajauhe 770 mg/100g
spirulinalevä (kuivattu) 761,7-894,2 mg/100g
ruislese 750 mg/100g
seesaminsiemenet (kuorineen) 715 mg/100g
auringonkukan siemenet 700 mg/100g
parapähkinä 693 mg/100g
kaakaojauhe 660 mg/100g
pellavansiemenet (kokonainen) 642 mg/100g
intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 630 mg/100g
soijajauhot 600 mg/100g
lihaliemiuute 590 mg/100g
maksa 557 mg/100g
kanamunan keltuainen 554 mg/100g
emmentaljuusto 550 mg/100g
kalasäilykkeet 520 mg/100g
Gouda 520 mg/100g
durum-vehnäjauho 508 mg/100g
halva 500 mg/100g
cashewpähkinät 490 mg/100g
basilika (kuivattu) 490 mg/100g
leipäjuusto 490 mg/100g
manteli 490 mg/100g
cheddar 470 mg/100g
soijapapu 467 mg/100g
sardiini (öljyssä) 450 mg/100g
poronliha 443 mg/100g
lohi (öljyssä) 440 mg/100g
kaurahiutale, kaurajauho, kauralese 430 mg/100g
lihaliemijauhe 430 mg/100g
poron maksa 430 mg/100g
sian maksa 430 mg/100g
makaroni, pasta 429 mg/100g
ruisnäkkileipä 428 mg/100g
pavut (ruskeat tai valkoiset) 422 mg/100g
hapankorppu 402 mg/100g
suolapähkinä 401 mg/100g
ruisrouhe 395 mg/100g
naudanmaksa 390 mg/100g
ankerias 390 mg/100g
tuore hiiva 390 mg/100g
kaljamallas, mämmimallas 390 mg/100g
broilerin maksa 390 mg/100g
metsälintu 386 mg/100g
vehnä 383 mg/100g
tuorepasta 382 mg/100g
herne (kuivattu) 380 mg/100g
kaura 380 mg/100g
ruis 376 mg/100g
lihaliemijauhe 371 mg/100g
maapähkinät 370 mg/100g
talkkunajauho 360 mg/100g
fetajuusto 360 mg/100g
ruisjauho, kokojyvä 356 mg/100g
mozzarella 354 mg/100g
grahamjauho 350 mg/100g
pikakahvi 350 mg/100g
linssi (vihreä tai punainen) 350 mg/100g
mannasuurimo 350 mg/100g
vehnärouhe 350 mg/100g
hiiva (tuore) 340 mg/100g
maapähkinävoi 330 mg/100g
vehnähiutale 330 mg/100g
tattari 320 mg/100g
hirvenliha 315 mg/100g
hirssi 311 mg/100g
tonnikala (öljyssä) 310 mg/100g
makrilli (savustettu tai säilötty) 310 mg/100g
muikku (järvi) 290 mg/100g
siika 290 mg/100g
maissi 268 mg/100g
sipuli (kuivattu) 262 mg/100g
kirjolohi 260 mg/100g
taimen 260 mg/100g
särki 252 mg/100g
kokojyväleipä 240 mg/100g
hauki 240 mg/100g
ahven 240 mg/100g
ruisleipä 230 mg/100g
tonnikala 230 mg/100g
naudanpaisti 220 mg/100g
silakka 220 mg/100g
kuha 220 mg/100g
maksamakkara 220 mg/100g
marsipaani 220 mg/100g
kanamuna 218 mg/100g
lahna 210 mg/100g
porkkana (kuivattu) 200 mg/100g
keittokinkku 200 mg/100g
meetvursti 200 mg/100g
nahkiainen (savustettu) 200 mg/100g
suklaa 190 mg/100g
hiivaleipä 190 mg/100g
made 190 mg/100g
kampela 180 mg/100g
maustesilli, suolasilli 180 mg/100g
seiti (pakaste) 170 mg/100g
kirjolohi 169 mg/100g
kookospähkinä (kuivattu) 160 mg/100g
pannukahvi 160 mg/100g
turska 160 mg/100g
lohi 156 mg/100g
valkosipuli 153 mg/100g
riisimurot 150 mg/100g
jogurtti 140 mg/100g
herne 130 mg/100g
kookospähkinä (tuore) 94 mg/100g
nokkonen 90 mg/100g
palsternakka 90 mg/100g
parsakaali 90 mg/100g
maito 86-100 mg/100g
herkkusieni 86 mg/100g
piimä 86 mg/100g
juuriselleri 80 mg/100g
wakame 80 mg/100g
maa-artisokka 78 mg/100g
mustajuuri 76 mg/100g
parsa 75 mg/100g
pinaatti 70 mg/100g
persilja 70 mg/100g
sinimailasen (alfafa) idut 70 mg/100g
voikukka 66 mg/100g
vesikastanja 63 mg/100g
ruusukaali 60 mg/100g
okra 60 mg/100g
sipuli (kuivattu) 59 mg/100g
kurttukaali 54 mg/100g
ruohosipuli 51 mg/100g
valkokaali 50 mg/100g
kukkakaali 50 mg/100g
kyssäkaali 50 mg/100g
peruna 50 mg/100g
nauris 50 mg/100g
bataatti 47 mg/100g
kevytkerma 44 mg/100g
jättikurpitsa 44 mg/100g
kesäkurpitsa 44 mg/100g
guava 42 mg/100g
punajuuri 40 mg/100g
latva-artisokka 40 mg/100g
jäävuorisalaatti, amerikansalaatti 40 mg/100g
lehtisalaatti 40 mg/100g
retiisi 40 mg/100g
lehtijuurikas 39 mg/100g
basilika (tuore) 37 mg/100g
kiinanakaali 37 mg/100g
lehtiselleri 37 mg/100g
porkkana 37 mg/100g
sipuli 35 mg/100g
tilli (tuore) 35 mg/100g
vihanneskrassi 35 mg/100g
lanttu 34 mg/100g
retikka 31 mg/100g
sipuli (raaka) 30 mg/100g
keräsalaatti 30 mg/100g
cantalupenmeloni 30 mg/100g
raparperi 30 mg/100g
pinaatti 30 mg/100g
punakaali 30 mg/100g
tomaatti 30 mg/100g
fytiinihappo (fytaatti) 28,2 mg/100g
purjosipuli 28 mg/100g
banaani 28 mg/100g
vispikerma 27 mg/100g
paprika 25 mg/100g
voi 24 mg/100g
kevätsipuli 24 mg/100g
tomaatti 24 mg/100g
kuohukerma 21 mg/100g
munakoiso 21 mg/100g
pavunidut (säilyke) 20 mg/100g
meloni 20 mg/100g
kurpitsa 19 mg/100g
papaija 16 mg/100g
sipuli (kypsennetty) 16 mg/100g
äidinmaito 15 mg/100g
mango 13 mg/100g
äidinmaito 12 – 17 mg/100g
omena 12 mg/100g
spirulina-levä (tuore) 11 mg/100g
vesimeloni 10 mg/100g
päärynä 10 mg/100g
hunajameloni 9 mg/100g
vesimeloni 8 mg/100g
päärynä (säilyke) 5 mg/100g
olut 3-40 mg/100g
suodatinkahvi 2 mg/100g
kelp 1 mg/100g
tee (pussitee) 1 mg/100g
Saantisuositus
Aikuiset 600 mg,
Keskimääräinen saanti ruokavaliosta
Miehet 2000 mg, naiset 1500 mg
Tasapaino
Erityisen tärkeää fosforin ja kalsiumin välinen tasapaino on vauvoilla (suhde äidinmaidossa on 1:2).
Fosforin ja kalsiumin välinen tasapaino on tärkeä (1:2). Jos ruokavaliossa on liikaa fosforia, kalsiumia poistuu elimistöstä ja elimistö happamoituu. Tästä seuraa osteoporoosi.
Imeytymistä vahvistaa
D-vitamiini, A-vitamiini, fosfori, lisäkilpirauhasen hormoni, natrium?, kalium?, rauta?
Imeytymistä heikentää
Mangaani, alumiini, magnesium, liiallinen kalsium, liiallinen D-vitamiini, liiallinen A-vitamiini, rauta, sinkki, fytaatit
Haitalliset yhteisvaikutukset
Nesteenpoistolääkkeet (diureetit) – veren kaliumtaso kohoaa liian korkeaksi (hyperkalemia)
Takrolimus ja muut immunosupressiivit (immuunivastetta alentavat lääkkeet) – veren kaliumtaso voi kohota liian korkeaksi
NSAID-lääkkeet (ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni, muut steroideihin kuulumattomat tulehduskipulääkkeet) – veren kaliumtason kohoaminen liian korkeaksi
Kortikosteroidit, kortisoni beklometasoni, metyyliprednisoloni, prednisoni – lisää turvotusta
ACE-estäjät – veren kaliumtaso nousee liian korkeaksi.
Digoksiini (Digitalisglykosidit ) – veren kaliumtaso nousee liian korkeaksi.
Fosfori + happolääkkeiden (antasidit) alumiinihydroksidi – alumiinia imeytyy enemmän, fosforia imeytyy vähemmän.
Puutosta aiheuttaa
Krooninen lisäkilpirauhashormonin liikaeritys
Puutosraja
350 mg
Puutosoireet
Sekavuus
Puhehäiriöt
Heikkous
Ruokahaluttomuus
Anemia
Tulehdusherkkyys
Osteomalasia
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Ei käytetä lääkintään.
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
800 mg. Fosforin lisäkäyttöön ei ole mitään perusteita.
Yliannostus
Yli 1 g.
Liikaa virvoitusjuomia ja valmisruokia (einekset, leivonnaiset, makkarat, juusto, maitotuotteet, jälkiruuat) syövät saavat liikaa fosforia.
Vanhemmiten munuaisten kyky poistaa elimistöstä fosforia heikkenee, viisaasti vanheneva siirtyy ajoissa kasvispitoisempaan ruokavalioon, joka on muutenkin helposti sulavampaa.
Yhdistelmä D-vitamiinivalmisteet ja fosforipitoinen ravinto edesauttaa elimistön kalsiumin poistumista ja johtaa osteoporoosiin.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Ripuli
Lasten yliaktiivisuus
Kasvukivut
Luustokivut
Hampaiden reikiintyminen
Lisäkilpirauhasen liikatoiminta
Niveltulehdukset
Sisäelinten ja pehmytkudosten kalkkiutuminen
Osteoporoosi
Triviaa
Ravinnosta fosforia imeytyy 50-70% elimistön tarpeen mukaan. D-vitamiini edistää fosforin imeytymistä ja se myös edistää fosfaattien takaisinimeytymistä elimistössä.

Germanium (Ge)
Tätä alkuainetta on maaperässä, vihanneksissa, eläimissä ja ihmisissä.
Vaikutus elimistössä
Parantaa soluhengitystä
Toimii antioksidanttina
Säätelee immuunijärjestelmän tasapainoa
Mistä saa?
valkosipuli
parsakaali
selleri
siitakesienet
hapankaali
tomaattimehu
maito
sipuli
raparperi
Saantisuositus
?
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
väsymys
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
?
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
50-150 mg
Yliannostus
Munuaisten toimintahäiriöt
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
?
Triviaa

Hopea (Ag)
Ihmiselimistössä hopeaa on hiuksissa, maksassa, sydämessä ja lymfarauhasissa.
Vaikutus elimistössä
Suojaa seleenin yliannostukselta
Mistä saa?
Banaani
Maito
Hedelmät
Vihannekset
Saantisuositus
Ei suosituksia.
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
Kupari, E-vitamiini, seleeni
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Paikallishoidossa syylien syövytykseen ja bakteerien tappamiseen
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
Hopeavesi, kuinka paljon on liian paljon?
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Silmän valkuaisen ja ihon värjäytyminen siniharmaaksi (argyria) pysyvästi
Triviaa
Eläinkokeissa hopea aiheuttaa kasvun hidastumista, aortan kovettumista ja anemiaa. Koe-eläimillä hopeasta imeytyi vain 10%.
Hopean puoliintumisaika elimistössä on 50 vuotta.

Jodi, jodidi (I)
Suurin osa jodista (2/3) on kilpirauhasessa. Elimistössä jodia on 10-50 mg. Jodi on välttämätön hivenaine. Ihmisen päivittäinen jodintarve vaihtelee eri henkilöillä, riippuen ravinnosta, juomavedestä ja ilmastosta. Jodin puutetta esiintyy yleisesti alueilla, jotka ovat kaukana merestä. Kalojen jodipitoisuus laskee 60% kun ne paistetaan, grillataan tai keitetään. Siirtyminen raakaan kalaan, kenties…
Vaikutus elimistössä
Osallistuu kilpirauhashormoni tyroksiinin tuottamiseen, jolla on vaikutusta aineenvaihduntaan (erityisesti hiilihydraattiaineenvaihdunta).
Stressinsietokyky
Painohallinta
Energiantuotanto
Sydämen toiminta
Kasvu
Mistä saa?
kuivattu kelp 53 500 μg/100g
spirulina-levä (kuivattu) 36 000 μg/100g
laminaria hyperborea 5 800-6 800 μg/100g
ruokasuola, jodioitu 2 200 μg/100g
mineraalisuola 2 100 μg/100g
kolja 659 μg/100g
sushi 522 μg/100g
mäti (suolattu) 242 μg/100g
katkarapu 210 μg/100g
emmentaljuusto 200 μg/100g
kanamuna (ruokittu kalarehulla) 190 μg/100g
mätitahna 170 μg/100g
talkkunajauho 170 μg/100g
lipeäkala 179 μg/100g
kaviaari 140 μg/100g
maitojauhe 130 μg/100g
sinisimpukka 116 μg/100g
kirjolohifilee, tuoresuolattu 111 μg/100g
rapu 106 μg/100g
turska 105 μg/100g
äyriäispizza 104 μg/100g
äidinmaidon korvike, jauhe 87 μg/100g
puna-ahven (pakaste) 85 μg/100g
pakasteseiti 85 μg/100g
lohi 65 μg/100g
kananmuna 63 μg/100g
silakka 61,5 μg/100g
ankerias 60 μg/100g
proteiinipatukka 59 μg/100g
munuainen 51 μg/100g
munavoi 51 μg/100g
makrilli (savustettu tai säilyke) 49 μg/100g
made 40 μg/100g
nahkiainen (savustettu) 35 μg/100g
kuha 35 μg/100g
silakka 30 μg/100g
särki 30 μg/100g
tonnikala 30 μg/100g
makaronit 29 μg/100g
muikku (järvi) 25 μg/100g
taimen 25 μg/100g
lehtikaali 24 μg/100g
sardiini (öljyssä) 23 μg/100g
silli 21 - 27 μg/100g
hauki 20 μg/100g
kampela 20 μg/100g
siika 20 μg/100g
ruisleipä 19 μg/100g
ahven 18 μg/100g
kirjolohi 16,3 μg/100g
maito 16 μg/100g
piimä 16 μg/100g
jogurtti 16 μg/100g
herne (kuivattu) 15 μg/100g
tonnikala (öljyssä) 14 μg/100g
porkkana (kuivattu) 8,7 μg/100g
lahna 7 μg/100g
persilja 6 μg/100g
valkosipuli 2,7 μg/100g
bataatti 2 μg/100g
juuriselleri 2 μg/100g
paprika 1 μg/100g
herne 1 μg/100g
jäävuorisalaatti, amerikansalaatti 1 μg/100g
kesäkurpitsa 1 μg/100g
kurkku 1 μg/100g
kurpitsa 1 μg/100g
kyssäkaali 1 μg/100g
lanttu 1 μg/100g
lehtikaali 1 μg/100g
lehtisalaatti 1 μg/100g
lehtijuurikas, mangoldi 1 μg/100g
nauris 1 μg/100g
nokkonen 1 μg/100g
palsternakka 1 μg/100g
paprika 1 μg/100g
parsakaali 1 μg/100g
pinaatti 1 μg/100g
porkkana 1 μg/100g
punajuuri 1 μg/100g
punakaali 1 μg/100g
purjosipuli 1 μg/100g
raparperi 1 μg/100g
retiisi 1 μg/100g
ruohosipuli 1 μg/100g
ruusukaali 1 μg/100g
sipuli 1 μg/100g
tilli (tuore) 1 μg/100g
tomaatti 1 μg/100g
valkokaali 1 μg/100g
äidinmaito 0,5 - 9 μg/100g
maustesilli, suolasilli 0,1 μg/100g
Saantisuositus
Aikuiset 150 μg, Lapset 40 μg, Raskauden aikana 175 μg, Imetyksen aikana 200 μg. Äidinmaidon jodipitoisuuden tulisi olla 50 μg/l
Keskimääräinen saanti ravinnosta
Miehet 316 μg, naiset 230 μg. Monissa maissa jodia lisätään suolaan.
Imeytymistä vahvistaa
Kalium
Imeytymistä heikentää
Tupakointi, tupakansavu
Haitalliset yhteisvaikutukset
Heikentää kilpirauhasen toimintaa hillitsevien lääkkeiden tehoa.
Litium + Jodi
Puutosta aiheuttaa
Tupakointi
Tupakan savussa oleskelu
Jos ei syö kalaa.
Kasvissyöjät, jotka eivät syö kalaa tai käytä jodipitoista suolaa.
Ristikukkaiset kasvit (kaalit, krassit, retiisi, sinappi, rapsi, lanttu, kassava, maapähkinät, soijapavut) sisältävät yhdisteitä, jotka vähentävä kilpirauhasen hormonituotantoa
Tietyt lääkkeet
Altistuminen radioaktiiviselle säteilylle.
Puutosraja
50-100 μg/vrk
Puutosoireet
Aloitekyvyttömyys
Aineenvaihdunnan hidastuminen
Palelu
Ihon kuivuus
Väsymys
Apatia
Heikko vastustuskyky
Hitaus
Hajamielisyys
Anemia
Verenpaineen lasku
Ylipaino/lihomistaipumus
Viluisuus
Hiusten kuivuus ja hauraus
Estrogeenin liikatuotanto
Raskaudenaikainen jodinpuute aiheuttaa sikiövaurioita (Kretinismi: lyhytkasvuisuus, hermostolliset vauriot ja alhainen älykkyys)
Kilpirauhasen vajaatoiminta
Silmien pullistuminen
Endeeminen struuma
Parkinsonin tauti
Kilpirauhassyöpä
MS-tauti
Alzheimerin tauti
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Ennen kilpirauhasen leikkauksia
Altistuminen radioaktiiviselle säteilylle.
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
150 μg
Yliannostus
Yli 1 000 μg/vrk annos aiheuttaa kilpirauhasen tulehtumisen. Yli 500 μg/vrk aiheuttaa vanhuksille hormonien liikatoimintaan ja kiihdyttää aineenvaihduntaa.
50-80 mg/pv aiheuttaa struuman.
Kilpirauhaslääkityksellä olevan ei pitäisi nauttia ylimääräistä jodia. Ei lisäravinteena, eikä ruuasta.
Jodia sisältävät laihdutusvalmisteet voivat järkyttää elimistön hormonitasapainoa. Pitkäaikainen yliannostus johtaa kilpirauhashormonien synteesi häiriintymiseen.
Raskaana oleville yliannostus voi aiheuttaa vastasyntyneelle kilpirauhasongelmia tai struuman.
Lapsilla yliannos voi aiheuttaa kilpirauhasongelmia ja ihottumaa. Jos imettävä äiti syö liikaa jodia tai lapsi saa sitä liikaa ruuasta.
Joditabletteja (ydinonnettomuuden varalle ja ties minkä vuoksi) ei pidä koskaan ottaa varmuuden vuoksi, vain vasta sitten kun viranomaiset niin neuvovat.
Pahentaa seuraavia tiloja:
Munuaissairaudet
Kilpirauhasen sairaudet (Graven tauti)
Tuberkuloosi
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Akne
Ihottumat
Nivelkivut
Käsien, kasvojen, jalkojen, huulten, kielen ja/tai kurkun turvotus
Lymfasolmukkeiden suureneminen
Sylkirauhasen suurentuminen
Kilpirauhasen suurentuminen
Polttava tunne suussa tai kurkussa
Päänsärky (kova)
Metallin maku suussa
Ripuli (verinen)
Hampaiden ja ikenien särky
Vatsan ärsytys
Hormonitoiminnan häiriöt
Sporadinen struuma
Triviaa
Jodi löydettiin rakkolevistä vuonna 1812. Sen merkitys kilpirauhasen toiminalle keksittiin 1818. Lääkkeeksi sitä käytettiin ensimmäisen kerran 1918 kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville lapsille. Jodin lisääminen suolaa aloitettiin Yhdysvalloissa 1924 ja Suomessa sotien jälkeen. Suomen maaperässä on hyvin vähän jodia.
Säteilyonnettomuuksissa, joissa on osana radioaktiivista jodiaa suositellaan lisäjodin nauttimista.
Kilpirauhashormonit hajoavat maksassa ja munuaisissa ja näin vapautuva jodi käytetään uudelleen hormoninvalmistukseen.
Eläimillä jodia on käytetty liikalihavuuden, munuaisvaurioiden ja ihosairauksien hoitoon, sekä lisäämään siittiöiden tuotantoa, seksuaalista kykyä ja maidontuotantoa.

Kadmium (Cd)
Ihmiselle myrkyllinen raskasmetalli. Kadmium kertyy maksaan ja munuaisiin, mutta myös luuainekseen ja hampaisiin. Vastasyntyiden elimistössä ei ole kadmiumia. Iän mukana kadmiumpitoisuus kasvaa, 50-vuotiaan elimistössä voi olla 20-30 mg kadmiumia. Maaperässä on kadmiumia 0,1-0,2 mg/kg.
Vaikutus elimistössä
Vahingoittaa munuaisia
Häiritsee monien entsyymien toimintaa, jolla on vaikutusta elimistöön hyvin monipuolisesti
Nostaa verenpainetta
Mistä saa?
Tupakka (aktiivinen ja passiivinen tupakointi, sekä tupakantumppien heittäminen luontoon)
Tupakansavu 5 μg/päivä
Paristot (roskiin heitettynä joutuvat luontoon ja kadmium pääsee pohjaveteen)
Lannoitteet (superfosfaatti) 15-21 mg/kg
Kaupunkien juomavesi 1,1 μg/l
Bensiinin savukaasut
Galvanoidut vesijohtoputket (pehmeä vesi irrottaa enemmän kadmiumia putkista kuin kova)
Amalgaamipaikat hampaissa
Jalostetut ruoka-aineet, einekset
Osterit 300-400 μg/100g
Maksa 1-2 μg/100g
Munuaiset 1-2 μg/100g
Soijapavut 1 μg/100g (jos kasvatettu lietelannalla lannoitetussa maassa)
Sienet 0,22 -29,7 μg/100g (lajista ja maaperästä riippuen)
Hedelmät 0,04-0,08 μg/100g
Vihannekset 0,04-0,08 μg/100g
Pähkinät 0,04-0,08 μg/100g
Paristot
Öljy
Muovit
Maalit
Autonrenkaat
Ilmansaasteet (teollisuuden päästöt)
Sinkkiteollisuuden sivutuote
Kahvi ja tee
Saantisuositus
Keskimääräinen saanti ravinnosta
Suomessa ?, Useimmissa maissa 50-150 μg, 60-90 μg Uusi-Seelanti, Yhdysvalloissa 26 μg
Imeytymistä vahvistaa
Tupakointi
Imeytymistä heikentää
Rauta, sinkki, kupari, seleeni, C-vitamiini
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
seborrooinen dermatiitti ja hilse (shampoo – kadmium sulfidi)
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
51-71 μg.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Pahoinvointi
Oksentelu
Vatsakrampit
Suolistoverenvuodot
Silmien ärsytys
Huimaus
Yskä
Rintakipu
Jalkojen heikkous
Väsymys
Keskittymisvaikeudet
Muistivaikeudet
Hajuaistin menetys
Kuiva iho
Hengitysvaikeudet
Keuhkokuume
Rintasyöpä (nuoret ihmiset)
Päänsärky
Korkea verenpaine
Munuaisten vajaatoiminta
Luuston haurastuminen
Hampaiden kellastuminen
Sierainten kipeytyminen
Hajuaistin katoaminen
Selkäkipu
Verisuonten kalkkiutuminen
Maksan ylikuormitus
Anemia
Keuhkojen vajaatoiminta
Hedelmättömyys
Syöpä
Eturauhassyöpä
Itai-itai (Japanissa ”auts-auts-tauti”) (munuaisvauriot, ruuansulauskanavan oireita, luiden pehmeneminen, luukipu) = osteomalasia?
Triviaa
Eläinkokeissa kadmium aiheuttaa syöpää, vaurioittaa munuaisia, poistaa kalsiumia elimistöstä, hidastaa kasvua, alentaa hedelmällisyyttä, nostaa verenpainetta ja kolesterolia sekä aiheuttaa sikiövaurioita. Eläimillä kadmiumsuoloja käytetään sikojen ja siipikarjan matolääkkeenä.
Elimistössä kadmiumin puoliintumisaika on 18-30 vuotta, joten siitä on hankala päästä eroon. Ihminen erittää kehossaan olevasta kadmiumista päivittäin vain 0,01%

Kalium (K)
Elimistössä on noin 115-170 g kaliumia, siitä 80% on luissa ja 2% solun ulkoisessa nesteessä, loput on solujen sisässä. Vain vähän kaliumia on solujen ulkopuolella verenkierrossa. Kaliumin puute on hyvin harvinaista Suomessa. Maaperässä n 2,59 g/kg. Kalium liukenee helposti keitinveteen, höyrytys tai uuni on parempi kypsennysmenetelmä. Ruuan lisäaineissa on paljon kalium-yhdisteitä.
Vaikutus elimistössä
Tasoittaa ja säätelee verenpainetta
Neste- ja happo-emästasapainon ylläpito
Solujen toiminta ja huolto
Hermoimpulssien välittyminen
Lihastoiminta
Hiilihydraattien ja proteiinien aineenvaihdunta
Munuaisten toiminta
Aivojen happi- ja ravintoainehuolto
Sydämen sähköinen toiminta
Ruuansulatuskanavan liikkeiden säätely
Entsyymitoiminta
Hormonien erittyminen
Mistä saa?
Hiposal 45 170 mg/100g
mineraalisuola 17 880 mg/100g
pikakahvi 4 000 mg/100g
kaakaojauhe (sokeroimaton) 3490 mg/100g
basilika (kuivattu) 3433 mg/100g
intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 2 160 mg/100g
soijarouhe (vaalea) 2030 mg/100g
pannukahvi 2 020 mg/100g
kuivahiiva 2 000 mg/100g
herajauhe 1980 mg/100g
porkkana (kuivattu) 1950 mg/100g
soijapapu 1730 mg/100g
maitojauhe (rasvaton) 1710 mg/100g
kuivattu oluthiiva 1 700 mg/100g
lihaliemijauhe tai -tiiviste 1700 mg/100g
soijajauhot 1660 -2 030 mg/100g
aurinkokuivattu tomaatti öljyssä 1565 mg/100g
melassi 1 470 mg/100g
sipuli (kuivattu) 1440 mg/100g
spirulina-levä (kuivattu) 1363 mg/100g
vehnäleseet 1 340 mg/100g
valkoiset pavut 1285 mg/100g
ruskeat pavut 1285 mg/100g
mango (kuivattu) 1229 mg/100g
papaija (kuivattu) 1229 mg/100g
persikka (kuivattu) 1229 mg/100g
lihaliemiuute 1 200 mg/100g
perunalastu 1190 mg/100g
keltaiset herneet (kuivatut) 1 080 mg/100g
vehnänalkiot 1060 mg/100g
vihreät linssit 940 mg/100g
punaiset linssit 940 mg/100g
ruisleseet 900 mg/100g
luumu (kivetön, kuivattu) 890 mg/100g
seesaminsiemenet (kuorineen) 825 mg/100g
pellavansiemenet (kokonaiset) 813 mg/100g
persilja 770 mg/100g
viikuna 766 mg/100g
kookospähkinä (kuivattu) 750 mg/100g
omena (kuivattu) 750 mg/100g
manteli 740 mg/100g
kuivatut hedelmät 710-1880 mg/100g
maapähkinävoi 700 mg/100g
auringonkukansiemenet 690 mg/100g
taateli (kuivattu) 687 mg/100g
maapähkinät 680 mg/100g
kasvismakkara soijasta 678,5 mg/100g
nokkonen 670 mg/100g
hasselpähkinä 650 mg/100g
kastanja 650 mg/100g
rusina 650 mg/100g
saksanpähkinä 650 mg/100g
hiiva (tuore) 640 mg/100g
poronliha 629 mg/100g
fetajuusto 620 mg/100g
valkosipuli 620 mg/100g
palsternakka 602 mg/100g
peruna 586 mg/100g
vesikastanja 584 mg/100g
halva 578 mg/100g
naudanliha 572 mg/100g
hapankorppu 565 mg/100g
cashew-pähkinä 565 mg/100g
riistan liha 564 mg/100g
maa-artisokka 560 mg/100g
hirvenliha 557 mg/100g
ruisrouhe 540 mg/100g
ruusunmarjasose 533 mg/100g
bambunverso 530 mg/100g
äidinmaidonkorvike jauhe 520 mg/100g
lehtikaali 490 mg/100g
retiisi 490 mg/100g
makrilli (savustettu tai säilötty) 470 mg/100g
tonnikala (öljyssä) 470 mg/100g
pinaatti 470 mg/100g
juuriselleri 470 mg/100g
lehtijuurikas, mangoldi 470 mg/100g
punajuuri 450 mg/100g
kookospähkinä (tuore) 440 mg/100g
seiti (pakaste) 440 mg/100g
sardiinit (öljyssä) 440 mg/100g
pakasteseiti 440 mg/100g
taimen 420 mg/100g
ruusunmarja 410 mg/100g
avokado 400 mg/100g
tilli (tuore) 415 mg/100g
silakka 416,6 mg/100g
kaurahiutaleet 400 mg/100g
parsakaali 400 mg/100g
marsipaani 400 mg/100g
tonnikala 400 mg/100g
suklaa 400 mg/100g
naudanpaisti 400 mg/100g
parsakaali 400 mg/100g
speltti 385 mg/100g
porkkana 390 mg/100g
ruisleipä 380 mg/100g
siika 380 mg/100g
kaura 370 μg/100g
herne 370 mg/100g
kukkakaali 370 mg/100g
hauki 368 mg/100g
banaani 360 mg/100g
jäävuorisalaatti 360 mg/100g
kesäkurpitsa 360 mg/100g
lehtisalaatti 360 mg/100g
lahna 350 mg/100g
hauki 340 mg/100g
kuha 340 mg/100g
turska 340 mg/100g
bataatti 337 mg/100g
ahven 330 mg/100g
särki 330 mg/100g
muikku 330 mg/100g
cantalupenmeloni 320 mg/100g
kyssäkaali 320 mg/100g
lehtikaali 320 mg/100g
mustajuuri 320 mg/100g
purjosipuli 320 mg/100g
raparperi 320 mg/100g
ruusukaali 320 mg/100g
valkokaali 320 mg/100g
herkkusieni 318 mg/100g
lanttu 310 mg/100g
basilika (tuore) 300 mg/100g
nauris 300 mg/100g
punainen paprika 290 mg/100g
punakaali 290 mg/100g
tomaatti 290 mg/100g
ankerias 280 mg/100g
kirjolohi 273 mg/100g
kampela 270 mg/100g
made 270 mg/100g
sipuli (kuivattu) 270 mg/100g
maissi 270 mg/100g
kiivi 270 mg/100g
parsa 260 mg/100g
kurpitsa 243 mg/100g
kurkku 240 mg/100g
lohi 253 mg/100g
kevätsipuli 230 mg/100g
hunajameloni 220 mg/100g
kokojyväleipä 220 mg/100g
jogurtti 220-240 mg/100g
keltainen paprika 220 mg/100g
munakoiso 217 mg/100g
nahkiainen (savustettu) 210 mg/100g
okra 190 mg/100g
suolasilli, maustesilli 190 mg/100g
ruskea riisi 190 mg/100g
kiinankaali 150 mg/100g
lehtiselleri 150 mg/100g
vihanneskrassi 150 mg/100g
appelsiini 150 mg/100g
sipuli (raaka) 140 mg/100g
kananmunat 140 mg/100g
maito 138 mg/100g
omena 130 mg/100g
päärynä (tuore) 130 mg/100g
spirulina-levä (tuore) 127 mg/100g
kevytkerma 120 mg/100g
vesimeloni 120 mg/100g
vihreä paprika 120 mg/100g
valkoinen riisi 110 mg/100g
vispikerma 100 mg/100g
valkoinen leipä 100 mg/100g
aamiaismurot, mysli 100-600 mg/100g
päärynä (säilyke) 90 mg/100g
päärynä (säilötty soseena ilman sokeria) 85 mg/100g
kuohukerma 79 mg/100g
sinimailasen (alfalfa) idut 79 mg/100g
päärynä (säilötty sokerin kera) 78 mg/100g
sipuli (kypsennetty) 78 mg/100g
suodatinkahvi 66 mg/100g
wakame 50 mg/100g
äidinmaito 46 – 64 mg/100g
pavunidut (säilyke) 36 mg/100g
olut 33 -130 mg/100g
kelp 19,8 mg/100g
voi 15 mg/100g
nori (kuivattu) 2,4 mg/100g
Saantisuositus
Miehet 3500 mg, naiset 3100 mg, lapset 700 mg
Keskimääräinen saanti ruokavaliosta
Miehet 4200 mg, naiset 3400 mg
Tasapaino
Kaliumin ja natriumin välinen tasapaino on tärkeä. Natriumin (suola) liikasaantia pitäisi välttää, koska se johtaa kaliumin vähäisyyteen ja tasapainon häiriöön. Kaliumin puute taas aiheuttaa natriumin kertymistä elimistöön (turvotus, verenpaineen kohoaminen, sydänongelmat).
Imeytymistä vahvistaa
Kalsium, magnesium, mangaani, A-vitamini, B10-vitamiini?, sinkki?, fosfori?, rauta?
Imeytymistä heikentää
Natrium, D-vitamiini,
Haitalliset yhteisvaikutukset
Nesteenpoistolääkkeet (diureetit) – veren kaliumtaso kohoaa liikaa (hyperkalemia)
Klooritiatsidi, hydroklooritiatsidi, indapamidi (diureetit) – veren kaliumtaso kohoaa liikaa
Beetasalpaajat (Sydän/verenpainelääkkeet) – veren kaliumtaso kohoaa liikaa
ACE-estäjät – veren kaliumtaso kohoaa liikaa
Digoksiini (Digitalisglykosidit ) – veren kaliumtaso nousee liian korkeaksi ja sydänongelmat pahenevat
Amfoterisiini (sienilääkkeet) – lisäävät kaliumin tarvetta
Kortikosteroidit - lisäävät kaliumin tarvetta
Histamiinit +kalium ?
Psyykenlääkkeet + kalium ?
Puutosta aiheuttaa
Yksipuoleinen ruokavalio
Runsas kahvinjuonti
Runsas alkoholinkäyttö
Runsas sokerinkäyttö
Runsas suolankäyttö
Aliravitsemus
Pitkät paastot
Saven syöminen
Syömishäiriöt (anoreksia, bulimia)
Oksentelu
Ripuli
Paksusuolen tulehdus
Ruuansulatuskanavan sairaudet
Ulostuslääkkeiden (laksatiivit) käyttö
Pitkäaikainen kortisonilääkitys
Runsas lakritsinsyönti
Munuaissairaudet
Suolistoleikkaukset
Diabetes
Cushingin syndrooma
Kystinen fibroosi
Nesteenpoistolääkkeet (diureetit)
Raskas ruumiillinen työ (hikoilu)
Runsas liikunta (hikoilu)
Antibioottikuurit
Suonensisäisesti annettava glukoosi ja suolaliuos ilman kalium-lisää
Megaloblastinen anemia
Sydänsairaudet
Puutosraja
Puutosoireet
Raajojen tunnottomuus
Nopea tai epäsäännöllinen sydämen syke
Verenpaineen nousu
Lihasheikkous
Väsymys
Suoliston lamautuminen
Jano (jatkuva)
Ummetus
Akne
Päänsärky
Haavojen hidas paraneminen
Halvaustilat
Natriumin kertyminen elimistöön (turvotus, verenpaineen kohoaminen, sydämen toimintahäiriöt)
Syöpä
Aivoninfarkti
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Korkea verenpaine
Lihaskouristukset (kalium, kalsium ja magnesium)
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
3 500 mg
Yliannostus
Munuaispotilaat. yli 7 g/vrk aiheuttaa ongelmia sydämelle, keuhkoille, munuaisiin, hermostoon ja lihaksiin.
Kaliumpitoisen mineraalisuolan (Hiposal) käytössä on hyvä noudattaa varovaisuutta, jos käyttää sydän- ja/tai nesteenpoistolääkkeitä. Käyttö ei suositella myöskään raskaana oleville (abortin vaara) eikä alle 5-vuotiaille lapsille.
Pahentaa seuraavia tiloja:
Addisonin tauti
Elimistön kuivuminen
Munuaissairaudet
Ripuli
Sydänsairaudet
Suolitukokset
Vatsahaava
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Alhainen syke
Verenpaineen nopea lasku
Raajojen pistely ja tunnottomuus
Lihasheikkous
Hengitysvaikeudet
Väsymys
Korvien suhina
Metallin maku suussa
Vatsakipu
Tummat tai veriset ulosteet
Ripuli
Ilmavaivat
Oksentelu
Ohutsuolen haavaumat
Munuaisten toiminnan häiriöt
Vaikeat rytmihäiriöt
Sydänpysähdys
Triviaa
Tavallisella verikokeella ei pysty mittaamaan elimistön kaliumpitoisuutta. Korkea kaliumpitoisuus näkyy sydänsähkökäyrässä EKG.
Kaliumia imeytyy elimistöön riippuen elimistön kaliumpitoisuudesta. Imeytyminen on passiivista ja sitä tapahtuu niin kauan kunnes veren kaliumpitoisuus on suurempi kuin suolen sisällön kaliumpitoisuus.
Kaliumin erittyminen riippuu täysin päivittäin nautitun kaliumin määrästä. Päivittäin kaliumia erittyy virtsaan n 160 mg. Runsas kaliumin erittyminen virtsaan voi kertoa diabeteksesta, aliravitsemuksesta tai ruumiinvammasta. Elimistön hapettuminen voi johtaa myös kaliumin liikaeritykseen.
Tietyt diureetit voivat häiritä kaliumin aineenvaihduntaa poistamalla natriumia ja vettä munuaisten kautta, jolloin myös kaliumin erittyminen lisääntyy, jos munuaisten toiminta ei ole kunnossa tästä seuraa kaliumin kertymistä verenkiertoon ja kudoksiin.

Kalsium (Ca)
Kivennäisaine, joka varastoituu elimistöön hampaisiin ja luukudokseen. 98-99% kalsiumista on luustossa ja 1-2% luuston ulkopuolella. Ihmisen painosta kalsiumia on noin 1,4%. Suuri osa suomalaisia saa ravinnosta liikaa kalsiumia. Kalsium esiintyy monissa muodoissa: kalsiumkarbonaatti, kalsiumkloridi, kalsiumsitraatti, kalsiumglubionaatti, kalsiumgluseptaatti, kalsiumlaktaatti, kalsiumfosfaatti.
Vaikutus elimistössä
Vahvistaa sydäntä, verisuonia, luustoa ja hampaita.
Ehkäisee hermostollisia häiriöitä.
Nopeuttaa haavojen paranemista, auttaa hyytymisreaktiossa
Osallistuu hermojen ja lihasten väliseen yhteydenpitoon.
Osallistuu happo-emästasapainon säätelyyn.
Säätelee hormonitasapainoa ja verenpainetta.
Mistä saa?
kova vesi
leivinjauhe 11 300 mg/100g
basilika (kuivattu) 2 113 mg/100g
oregano (kuivattu) 1 576 mg/100g
maitojauhe 1 360 mg/100g
purukumi 1 152 mg/100g
edamjuusto 1050 mg/100g
seesaminsiemenet 980 mg/100g
emmentaljuusto 939 mg/100g
gouda 885 mg/100g
leipäjuusto 846 mg/100g
cheddar 840 mg/100g
herajauhe 790 mg/100g
kermajuusto 740 mg/100g
tuorejuustot 725 mg/100g
sinihomejusto 700 mg/100g
sulatejuusto 695 mg/100g
halva 682 mg/100g
proteiinipatukka 610 mg/100g
nokkonen 594 mg/100g
kasvisrasvajuusto 590 mg/100g
mozzarella 505 mg/100g
fetajuusto 480 mg/100g
mustapippuri 437 mg/100g
intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 430 mg/100g
sardiinit (öljyssä) 430 mg/100g
äidinmaidon korvike 404 mg/100g
kalasäilykkeet 400 mg/100g
maitosuklaa 400 mg/100g
viininlehti (säilötty suolaliemeen) 390 mg/100g
soijaproteiini 363 mg/100g
silakka 361 mg/100g
ruusunmarja 350 mg/100g
muikku 330 mg/100g
silkka (tuore, itämeri) 327 mg/100g
aromisuola 281 mg/100g
nori (kuivattu) 280 mg/100g
manteli 280 mg/100g
suklaa 277 mg/100g
manteli 276 mg/100g
lohi (öljyssä) 273 mg/100g
ksylitolipastilli 270 mg/100g
karkit 270 mg/100g
valkosuklaa 270 mg/100g
basilika (tuore) 250 mg/100g
soijarouhe 241 mg/100g
pesto 237 mg/100g
soijapapu 230 mg/100g
riisisuklaa 225 mg/100g
lehtikaali 220 mg/100g
sipuli (kuivattu) 216 mg/100g
pizza 215 mg/100g
kuivattu oluthiiva 210 mg/100g
muikku (järvi) 192 mg/100g
voikukka 187 mg/100g
parapähkinä 186 mg/100g
pikakahvi 160 mg/100g
jogurtti 160 - 180 mg/100g
tofu 150 mg/100g
wakame 150 mg/100g
porkkana (kuivattu) 145 mg/100g
kevätsipuli 140 mg/100g
taimen 137 mg/100g
persilja 135 mg/100g
kaakaojauhe 130 mg/100g
pannukahvi 130 mg/100g
viili 130 mg/100g
maito 120 mg/100g
marsipaani 120 mg/100g
spirulinalevä (kuivattu) 120 mg/100g
tattari 114 mg/100g
ahven 109 mg/100g
vehnäleseet/idut 98 mg/100g
linssin idut 95 mg/100g
särki 96,4 mg/100g
lehtijuurikas, mangoldi 88 mg/100g
kirjolohi 84,7 mg/100g
pinaatti 80 mg/100g
endiivi 80 mg/100g
saksanpähkinä 80 mg/100g
kuivahiiva 80 mg/100g
kevytkerma 79 mg/100g
suolasilli, maustesilli 79 mg/100g
ruohosipuli 77 mg/100g
raparperi 75 mg/100g
tilli (tuore) 72 mg/100g
vihanneskrassi 70 mg/100g
valkokaali 69 mg/100g
okra 70 mg/100g
kurttukaali 67 mg/100g
soijapavun idut 67 mg/100g
juuriselleri 65 mg/100g
tarhapapu 65 mg/100g
vispikerma 63 mg/100g
lahna 63 mg/100g
sipuli (kuivattu) 61 mg/100g
purjo 60 mg/100g
kananmuna 60 mg/100g
aamiaismurot 60 mg/100g
maapähkinä 60 mg/100g
siika 60 mg/100g
kampela 59 mg/100g
herne (kuivattu) 59 mg/100g
vehnänalkiot 58 mg/100g
jäävuorisalaatti, amerikansalaatti 56 mg/100g
lehtisalaatti 56 mg/100g
palsternakka 56 mg/100g
nauris 55 mg/100g
kaura 55 mg/100g
kuha 54 mg/100g
mustajuuri 53 mg/100g
lehtiselleri 51 mg/100g
retiisin idut 51 mg/100g
hauki 50 mg/100g
punakaali 50 mg/100g
raparperi 50 mg/100g
kuohukerma 50 mg/100g
ruusukaalin idut 49 mg/100g
parsakaali 48 mg/100g
kyssäkaali 46 mg/100g
kiiinankaali 45 mg/100g
latva-artisokka 44 mg/100g
hasselpähkinä 44 mg/100g
lehtikaali 42 mg/100g
ruusukaali 42 mg/100g
valkokaali 42 mg/100g
retiisi 41 mg/100g
kokojyväjauhot 40 mg/100g
lanttu 40 mg/100g
mustaherukka 40 mg/100g
retiisi 40 mg/100g
linssi 40 mg/100g
lihaliemiuute 40 μg/100g
porkkana 39 mg/100g
made 38 mg/100g
ruis 38 mg/100g
speltti 38 mg/100g
maapähkinävoi 37 mg/100g
punaherukka 36 mg/100g
vehnä 36 mg/100g
herneenversot 36 mg/100g
juuriselleri 36 mg/100g
lanttu 35 mg/100g
nauris 35 mg/100g
äidinmaito 33 mg/100g
suklaa 33 mg/100g
sinimailasen (alfalfan idut) 32 mg/100g
purjosipuli 32 mg/100g
sipuli (raaka) 31 mg/100g
herne 31 mg/100g
punajuuri 30 mg/100g
maa-artisokka 30 mg/100g
bataatti 30 mg/100g
ruusukaali 30 mg/100g
porkkana 29 mg/100g
vehnä 28-36 mg/100g
turska 28 mg/100g
parsa 27 mg/100g
keräsalaatti 26 mg/100g
kurkku 26 mg/100g
tarhamansikka 25 mg/100g
vadelma 25 mg/100g
tuore hiiva 25 mg/100g
kurpitsa 25 mg/100g
lehtisalaatti 24 mg/100g
amerikansalaatti 24 mg/100g
sipuli (kypsennetty) 24 mg/100g
parsa 23 mg/100g
guava 23 mg/100g
äidinmaito 22 – 41 mg/100g
kookospähkinä (kuivattu) 22 mg/100g
kukkakaali 22 mg/100g
maissi 22 mg/100g
kesäkurpitsa 22 mg/100g
jättikurpitsa 21 mg/100g
tarhaherne 20 mg/100g
hirssi 20 mg/100g
papaija 20 mg/100g
puolukka 20 mg/100g
kantalupenmeloni 19 mg/100g
ankerias 19 mg/100g
meloni 18 mg/100g
valkosipuli 18 mg/100g
kurkku 17 mg/100g
mustikka 17 mg/100g
lakka 17 mg/100g
kirsikka 16 mg/100g
tonnikala 16 mg/100g
avokado 15 mg/100g
ohra 15 mg/100g
karpalo 15 mg/100g
voi 15 mg/100g
hunajameloni 14 mg/100g
kookospähkinä (tuore) 13 mg/100g
pavunidut (säilyke) 13 mg/100g
mung-pavun idut 13 mg/100g
munakoiso 13 mg/100g
tonnikala (öljyssä) 13 mg/100g
makrilli (savustettu tai säilyke) 13 mg/100g
kelp 12,3 mg/100g
spirulina-levä (tuore) 12 mg/100g
tomaatti 12 mg/100g
punainen paprika 11 mg/100g
vesikastanja 11 mg/100g
lohi 10,4 mg/100g
karviainen 10 mg/100g
riisi 10 mg/100g
mango 10 mg/100g
siankyljys 10 mg/100g
tomaatti 9 mg/100g
päärynä 8 mg/100g
nahkiainen (savustettu) 8 mg/100g
seiti (pakaste) 8 mg/100g
keltainen tai vihreä paprika 8 mg/100g
vesimeloni 7 mg/100g
banaani 7 mg/100g
sipuli 6 mg/100g
päärynä (säilötty ilman sokeria) 6 mg/100g
päärynä (säilötty sokerin kera) 5 mg/100g
vesimeloni 5 mg/100g
omena 4 mg/100g
herkkusieni 3 mg/100g
olut 3-14 mg/100g
suodatinkahvi 2 mg/100g
Saantisuositus
Miehet 800 mg, naiset 1000 mg, lapset alle 12 v 600 mg, RDA 1200 mg
Keskimääräinen saanti ruokavaliosta
Miehet 1500 mg, naiset 1200 mg.
Tasapaino
Magnesiumin ja kalsiumin välinen tasapaino on tärkeä (1:2).
Kalsiumin ja fosforin välinen tasapaino on tärkeä (2:1). Jos ruokavaliossa on liikaa fosforia, kalsiumia poistuu elimistöstä ja elimistö happamoituu. Tästä seuraa osteoporoosi.
Erityisen tärkeää kalsiumin ja fosforin välinen tasapaino on vauvoilla (suhde äidinmaidossa on 2:1).
Kalsiumin ja piin välinen tasapaino on tärkeä.
Liiallinen määrä D-vitamiinia nostaa elimistön kalsium- ja fosforitasoja.
Elimistö säätelee itse veressä olevan kalsiumin liiallista määrää kilpirauhasten erittämän kalsitoniinin avulla. Tämä hormoni ei poista kalsiumia luista.
Imeytymistä vahvistaa
Magnesium, fosfori, B6-vitamiini, D-vitamiini, A-vitamiini, C-vitamiini, lysiini, arginiini, galaktoosi, vatsahappo, kupari?, natrium?, kalium?, seleeni?
Imeytymistä heikentää
Kadmium, lyijy, mangaani, liiallinen fosfori, liiallinen D-vitamiini, liiallinen kalsiumin nauttiminen, oksaalihappo, fytaatit (fytiinihappo), kuidut, tanniinit, vähärasvainen ruokavalio, tyydyttyneet rasvat, tietyt lääkkeet (kalsitoniini, tyrokalsitoniini), natriumfluoridi
Haitalliset yhteisvaikutukset
D-vitamiini ja liiallinen kalsium voi johtaa kalsifylaksiaan.
Klooritiatsidi, hydroklooritiatsidi, indapamidi (diureetit) + kalsium – kalsiumin kertyminen elimistöön, vakavat munuaisvauriot
Prostaglandiinit ja kalsium voivat yhdessä aiheuttaa syöpää.
Antibiootit ja kalsium voivat yhdessä aiheuttaa syöpää. Kalsium myös häiritsee antibioottien imeytymistä.
Digitalisglykosidit (sydänlääkkeet) + kalsiumvalmisteet voivat aiheuttaa rytmihäiriöitä
Puutosta aiheuttaa
Runsas alkoholin käyttö
Liikkumattomuus (pitkä vuodelepo sairauden vuoksi, liikunnan harrastamattomuus)
Liiallinen liikunta (kuukautisten poisjääminen liikunnan takia)
Liiallinen fosforin saanti.
Ruokavalio, joka koostuu pelkästään lihasta, kalasta ja munista eli liiallinen fosfaattien saanti.
Runsas kahvin ja teen juonti
Fytiini (leseet 4 225 mg/100g, vilja, leipä 805 mg/100g, valkoiset vehnäjauhot 200 mg/100g ). Jos leivän leipoo juureen se hajottaa fytiinihappoa 50%.
Keliakia
Oksaalihappopitoiset ruoka-aineet (kaali, pinaatti, raparperi, suklaa) sitovat kalsiumia.
Natriumfluoridi (hammastahnassa) sitoo kalsiumia
Laktoosi-intoleranssi
Nesteenpoistolääkkeet (diureetit)
Liian vähäinen mahahapon eritys
Yksipuolinen ravinto
Korkea kolesteroli
Vapaiden rasvahappojen liiallinen saanti.
Lisämunuaiskuoren hormonien (glukokortikoidit) liikaeritys
E-pillerit
Multippeli myelooma
Kortikosteroidit (kortisoni)
Raskaus
Imetys
Monet synnytykset ja puutteellinen ruokavalio
Vaihdevuodet
Ripuli
Diabetes
Luuaineenvaihdunnan häiriöt
Puutosraja
500 mg/vrk. Kalsiumin puutos on yleisempää naisilla kuin miehillä. Puutos???
Puutosoireet
Runsas hikoilu kasvojen alueella (lapsilla)
Unettomuus
Motorisen kehityksen häiriöt lapsilla
Pihtipolvet, länkisääret ja kyyhkynrinta (lapsilla)
Kouristukset (kädet, jalat, kasvot)
Pistely käsissä ja jaloissa
Päänsärky
Kuukautisten poisjääminen tai lyheneminen ennen vaihdevuosi-ikää
Väsymys
Epilepsia
Ihottumat
Huonot hampaat
Osteomalasia (luukipu, luiden pehmeneminen. lihasheikkous)
Luunmurtumien hidas paraneminen
Intoleranssit
Muutokset sydänsähkökäyrässä (pidentynyt QT-aika)
Harmaakaihi?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Angina pectoris (rasitusrintakipu)
Allergiat
Luukudoksen kalsiumpitoisuuden alentuminen (riisitauti, osteomalasia, osteoporoosi)
Lyijy, alumiini ja kadmium –myrkytykset
Raskaus
Imetys
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
800 mg. Lisäravinne nautitaan illalla tai aterioiden välillä.
Yliannostus
Yli 2000 mg.
Liiallinen D-vitamiini ja lisäkilpirauhashormonin liiallinen erittyminen voi johtaa kalsiumin liialliseen varastoitumiseen pehmytkudoksiin, verisuonien kalkkiutumiseen ja kudosten kalkkiutumiseen.
Runsas kalsium- ja D-vitamiini-lisien nauttiminen johtaa kalsifylaksiaan, jossa kalsiumia kertyy pehmytkudoksiin, joka johtaa sisäelinten kalkkiutumiseen.
Liiallinen kalsiumin nauttiminen häiritsee myös raudan ja sinkin imeytymistä.
Pahentaa seuraavia tiloja:
Munuaissairaudet
Diabetes
Maksasairaudet
Verenkiertohäiriöt
Kilpirauhasen sairaudet
Lisäkilpirauhasen sairaudet
Paget’n tauti
Tulehdussairaudet
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Syventynyt masennus
Tulehdukset
Ummetus
Liiallinen kalsiumin määrä veressä (hyperkalsemia),
Liiallinen kalsiumin määrä virtsassa (hyperkalsiuria)
Valtimoiden kovettuminen
Verenpaineen kohoaminen
Liiallinen kalsiumin kertyminen luustoon
Kalsiumin kertyminen pehmytkudoksiin
Skleroderma (kalsiumin kertyminen ihoon)
Kovettumat käsissä ja jalkapohjissa?
Kilpirauhasen toimintahäiriöt
Munuaiskivet, virtsakivet
Sappikivet
Aortan kalkkiutuminen
Munuaisten vakavat vauriot
Osteoporoosi
Rintasyöpä
Sydäninfrakti
Henkisen kehityksen pysähtyminen (lapsilla)
Raudan, sinkin ja muiden hivenaineiden imeytyminen heikentyy, anemia
Äkillinen kuolema
Triviaa
Lapsilla kalsiumia imeytyy 75%, koska sitä tarvitaan kasvuun. Aikuisilla kalsiumista imeytyy 20-60% normaalioloissa, sen mukaan miten paljon elimistö sitä tarvitsee.
Keho sopeutuu suhteellisen helposti myös vähäisempään kalsiumin saantiin, jolloin sen imeytyminen suolistosta tehostuu.
Aikuisilla luiden kalsiumista 20% vaihtuu joka vuosi.
Jos veren kalsiumpitoisuus ylittää 1.75 mmol/l (70 mg/l) munuaiset tehostavat kalsiumin poistoa. Tämä ei välttämättä ole hyvä asia, jos kalsiuminpitoisuus veressä johtuu liiasta D-vitamiinista, eikä varsinaisesta kalsiumista.
Sappikivet ovat muodostuneet 80% kalsiumista. Munuaiskivet ovat muodostuneet 90% kalsiumista.

Kloori, kloridi (Cl)
Kloori esiintyy kloridi-muodossa. Elimistössä on noin 75-100g klooria. Suurin osa solun ulkopuolisessa nesteessä, plasmassa ja kudosnesteessä. Puutos on harvinainen. Suomalaiset saavat yleensä liikaa klooria, johtuen runsaasta suolan käytöstä. Maaperässä klooria on 0,031mg/kg. Merivedessä 1,9 mg/l. Yleisin kloorin muoto on natriumkloridi. Tässä muodossa kloori on kasveissa, eläimissä ja ihmisessä. Klooridioksidi on ruuan lisäaine, jota käytetään jauhojen valkaisuun ja koostumuksen parantamiseen.
Vaikutus elimistössä
Pitää yllä elimistön nestetasapainoa (veden ja suolojen säätely)
Tuottaa mahalaukun suolahappoa
Auttaa maksaa poistamaan myrkkyjä elimistöstä
Happo-emästasapainon ylläpito
Osallistuu punasolujen hiilidioksidin kuljetukseen
Mistä saa?
Yleensä klooria saadaan samoista ruuista kuin natriumiakin.
Suola 60 000 mg/100g
Seltin 49 040 mg/100g
Pansuola 48 128 mg/100g
Jozo 44 200 mg/100g
Hiposal 41 030 mg/100g
Maapähkinät (suolatut) 7 660 mg/100g
Lihaliemiuute 6 800 mg/100g
Voi 1340 mg/100g
Kevytlevi 500 mg/100g
Maapähkinävoi 500 mg/100g
Kaakaojauhe 460 mg/100g
Spirulinalevä (kuivattu) 400-440 mg/100g
Becel 400 mg/100g
Kookospähkinä (kuivattu) 220 mg/100g
Jogurtti 150-180 mg/100g
Suklaa 130 mg/100g
Pavunidut (säilyke) 120 mg/100g
Kookospähkinä (tuore) 110 mg/100g
Banaani 79 mg/100g
Kaura 73 mg/100g
Kevytkerma 72 mg/100g
Vispikerma 58 mg/100g
Intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 52 mg/100g
Suodatinkahvi 50 mg/100g
Kuohukerma 46 mg/100g
Hunajameloni 45 mg/100g
cantalupenmeloni 44 mg/100g
Okra 41 mg/100g
Sipuli (kuivattu) 38 mg/100g
Kevätsipuli 36 mg/100g
Äidinmaito 32- 49 mg/100g
Pannukahvi 24 mg/100g
Sipuli (raaka) 20 mg/100g
Marsipaani 13 mg/100g
sipuli (kypsennetty) 5 mg/100g
Olut 4 - 57 mg/100g
Päärynä (säilyke) 2-3 mg/100g
Omena 1 mg/100g
Merilevä
Vesikrassi
Mangoldi (lehtijuurikas)
Avokado
Tomaatti
Kaali
Lehtikaali
Nauris
Selleri
Parsa
Merikalat
Saantisuositus
Aikuiset 800 mg, Lapset 500 mg
Tasapaino
Kloori ja natrium ovat kiinteä pari. Kehon nesteissä kloridi on negatiivisesti latautunut (anioni) ja se tasapainottaa positiivisesti latautuneiden natrium (kationi) ja kalium (kationi) –ionien määrää.
Imeytymistä vahvistaa
Imeytymistä heikentää
Haitalliset yhteisvaikutukset
Puutosta aiheuttaa

Oksentelu
Voimakas hikoileminen
Puutosraja
500 mg.
Puutosoireet
Lihasten lamautuminen
Kasvuhäiriöt
Kuivuminen/nestetasapainon häiriö
Proteiiniaineenvaihdunnan häiriöt
Lääkinnällinen käyttö:
Aklorhydria (suolahapon tuotannon loppuminen vatsassa) – syynä ei ole kloorin puute!
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
Sama kuin natrium.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Sama kuin natrium.
Triviaa
Kloorin tarve tulee tyydytettyä vaikka ruokaa ei lisää yhtään suolaa.
Tietyt sairaudet (anemia, sydänsairaudet, munuaissairaudet, raskauskouristukset) aiheuttavat kloridin määrän nousua veriplasmassa. Tietyt sairaudet (diabetes, kuumeet, keuhkonkuume) vähentävä kloridin määrää veriplasmassa.
Klooria erittyy runsaasti virtsaan jos ruuassa on paljon suolaa, maksakirroosissa ja riisitaudissa. Klooria erittyy vähän virtsaan keuhkonkuumeessa, munuaissairauksissa, syövässä ja gastriitissa.

Kulta (Au)
Ihmiselimistön kaikissa kudoksissa on kultaa. Eniten kultaa on keuhkoissa, veressä, sydämessä ja aivoissa.
Vaikutus elimistössä
Tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta, uskotaan liittyvän immuunipuolustukseen
Mistä saa?
Saantisuositus
Ei annettu.
Imeytymistä vahvistaa
Imeytymistä heikentää
Haitalliset yhteisvaikutukset
Amalgaami + kultapaikat suussa, aiheuttavat suussa sähköisiä jännitteitä, jolloin elohopeaa liukenee amalgaamipaikoista.
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Nivelreuma
Sädehoito (radioaktiivinen kulta)
Astma, kokeiltu ei todettu olevan avuksi
Metallina hampaiden paikkauksessa ja korvauksessa, kirurgiassa ja ihotaudeissa
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
?
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Ihottuma (nokkosrokko, ekseema, seborrooinen dermatiitti)
Kutina
Suun haavaumat
Hiustenlähtö
Tulehtuneet ikenet
Vatsakivut ja vatsan limakalvojen tulehdus
Suun limakalvojen haavaumat ja tulehdukset, munuaisvauriot, luuytimen vauriot
Munuaisvauriot
Syöpä
Triviaa
Kultaa erittyy virtsaan vielä vuoden jälkeen kultaruiskehoitojen lopettamisesta. Kallista pissiä.

Kupari (Cu)
Kuparia on ihmiselimistössä veriplasmassa, maksassa, luuytimessä, aivoissa, sydämessä, munuaisissa ja kudoksissa. Keskimäärin 50-150 mg. Kupari on ihmiselle välttämätön hivenaine. Kuparista on harvoin puutetta, jos ravinto on monipuolinen.
Vaikutus elimistössä
Osallistuu hormoniaineenvaihduntaan, energiantuotantoon ja rasva-aineenvaihduntaan.
Suojelee ennenaikaiselta ikääntymiseltä
Osallistuu moniin kemiallisiin prosesseihin: melaniinin tuotantoon, hermoimpulssien kuljetukseen, lymfajärjestelmän aktivointiin, elimistön puolustusreaktioihin (makrofagit ja neutrofiilit)
C-vitamiinin hyväksikäyttö
Ihon ja hiusten aineenvaihdunta sekä pigmentti
Veren- ja luidenmuodostus
Proteiiniaineenvaihdunta.
Edistää aivojen, hermojen ja sidekudoksen kehittymistä.
Mistä saa?
Vesijohdot ja kupariastiat
säilykkeet
hyönteismyrkyt ja torjunta-aineet
vesijohtoputket (pehmeän veden alue)
e-pillerit
autojen pakokaasut
kuparikierukka naisilla 30-40 μg päivä
äyriäiset (kuorelliset) 7 600 μg/100g
naudanmaksa 7500 μg/100g
spirulina-levä (kuivattu) 6 100 μg/100g
kuivahiiva 5 000 μg/100g
kelp 4 000 μg/100g
kaakaojauhe 3 900 μg/100g
kuivattu oluthiiva 3 320 μg/100g
intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 1 600 μg/100g
tuore hiiva 1 600 μg/100g
oliivit 1 600 μg/100g
vehnäleseet 1 500 μg/100g
emmentaljuusto 1 100 μg/100g
suklaa 1 100 μg/100g
maapähkinä 860 μg/100g
pannukahvi 820 μg/100g
palkokasvit 800 μg/100g
katkaravut 720 μg/100g
aamiaismurot 700 μg/100g
maapähkinävoi 700 μg/100g
hapankorppu 610 μg/100g
spirulina-levä (tuore) 597 μg/100g
kookospähkinä (kuivattu) 550 μg/100g
lihaliemiuute 450 μg/100g
kantarelli 420 μg/100g
ruisleipä 350 μg/100g
riisimurot 330 μg/100g
kookospähkinä (tuore) 320 μg/100g
kokojyväleipä 300 μg/100g
herkkusieni 300 μg/100g
hiivaleipä 290 μg/100g
herne 220 μg/100g
kevytkerma 200 μg/100g
okra 190 200 μg/100g
vispikerma 160 μg/100g
sipuli (kuivattu) 160 μg/100g
banaani 160 μg/100g
päärynä (tuore) 150 μg/100g
kuohukerma 130 μg/100g
kevätsipuli 130 μg/100g
pinaatti 110 μg/100g
peruna 90 μg/100g
pavunidut 90 μg/100g
päärynä (säilötty sokerin kera) 90 μg/100g
marsipaani 80 μg/100g
sipuli (raaka) 80 μg/100g
sipuli (kypsennetty) 70 μg/100g
speltti 62 μg/100g
pikakahvi 50 μg/100g
omena 40 μg/100g
kantalupenmeloni 40 μg/100g
hunajameloni 40 μg/100g
päärynä (säilyke) 40 μg/100g
jogurtti 40 - 100 μg/100g
vesimeloni 30 μg/100g
voi 30 μg/100g
kaura 23 μg/100g
äidinmaito 22 – 77 μg/100g
olut 10-80 μg/100g
Saantisuositus
Aikuiset 1,2 mg, Lapset 0,4 mg.
Keskimääräinen saanti ravinnosta
Miehet 1,72 mg, Naiset 1,3 mg
Tasapaino

Sinkin ja kuparin saanti pitäisi olla tasapainossa keskenään, koska jos sinkkiä saadaan paljon yli suosituksen ja kuparia suosituksen verran, kuparin imeytyminen häiriintyy.
Imeytymistä vahvistaa
Koboltti?, kalsium?, natrium?, seleeni?
Imeytymistä heikentää
Rauta, C-vitamiini, molybdeeni, sinkki, kadmium, fluori, fytiinihappo,
Haitalliset yhteisvaikutukset
Sinkkivalmisteet estävät kuparin imeytymistä.
Antibiootit + kupari, häiritsevät kuparin imeytymistä
Puutosta aiheuttaa
Runsas alkoholinkäyttö
Yksipuolinen ravinto
Aliravitsemus
Runsas einesten syönti
Viljatuotteiden fytiinihappo (leseet 4 225 mg/100g, vilja, leipä 805 mg/100g, valkoiset vehnäjauhot 200 mg/100g ). Jos leivän leipoo juureen se hajottaa fytiinihappoa 50%.
Laihdutuskuurit
Runsas C-vitamiinin käyttö
Runsas sinkin käyttö
Tulehdukset
Ripuli (pitkäaikainen)
Munuaisten toimintahäiriöt
Haimasairaudet
Keliakia
Kuparin imeytymishäiriöt (Menken syndrooma)
Vatsalaukun pienennusleikkaus tai poistoleikkaus
Letkuruokinta (suonensisäinen ravitsemus)
Puutosraja
alle 14 μmol/l tai alle 90 μg/l plasmassa. Alle 12 μmol/l tai alle 85 μg/l kokoveressä
Puutosoireet
Hiusten harmaantuminen (ennenaikainen)
Ihotulehdukset
Väsymys
Lapsilla ripuli
Anemia
Verisuonien kuultaminen iho läpi
Valkoisten verisolujen väheneminen
Makuaistin katoaminen
Tulehdustautien jälkeinen päänsärky
Hengitysvaikeudet
Sydänongelmat
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Krooniset tulehdukset
Nivelrikko
Anemia, joka ei johdu raudanpuutteesta
Hiustenlähtö
Allergia
Keuhkoputkentulehdus
Yskänlääkkeet
Ehkäisyvälineenä (kierukka)
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
2 mg
Yliannostus
Yksi 250 mg annos kuparisulfaattia antaa jo myrkytysoireita. Elimistö sietää hyvin yliannoksia? (kenen elimistö???). Juomavedessä kuparin määrän ylittyessä 3,67 mg/l tulee myrkytysoireita. Hapan ruoka tai juomat kupariastioissa, voivat johtaa kuparimyrkytykseen. Esim. kotiviinin valmistus ja tislaus kupariputkien kautta.
Liiallinen kupari laskee elimistön sinkkitasoa.
Kolmasosalla skitsofreniaa sairastavista on ylimääräistä kuparia elimistössä.
Lisäkuparia ei suositella, jos sairastat Wilsonin tautia, maksa- tai sappirakon sairauksia, elimistön kuparitaso voi nousta vaaralliselle tasolle.
Pahentaa seuraavia tiloja:
Wilsonin tauti
Lapsuusiän kirroosi (Intiassa)
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Ruuansulatuskanavan oireita (ripuli)
Oksentelu (musta tai verinen)
Pahoinvointi (jatkuva)
Päänsärky (kova tai jatkuva)
Lihassärky
Närästys
Metallin maku suussa
Ruokahaluttomuus
Keltainen iho tai silmät
Hemolyyttinen anemia
Huimaus
Masennus
Ärtyneisyys
Dementia
Nivelreuma
Selkärankareuma
Akuutti tulehdus
Verta virtsassa
Kipu ja kirvely virtsatessa
Maksavauriot
Munuaisvauriot
Hermostolliset häiriöt
Psyykkiset ongelmat
Aivovauriot
Kooma
Kuolema
Triviaa
Vauvojen maksan kuparipitoisuus on 10 -kertainen verrattuna aikuisiin.
Kun ihminen vanhenee, hänen maksansa kuparipitoisuus vähenee, mutta aivojen kuparipitoisuus nousee samassa suhteessa. Vielä ei tiedetä tämän tarkoitusta.
Ihminen varastoi liian kuparin maksaan, josta se kuljetetaan sappinesteen mukana pois elimistöstä.

Koboltti (Co)
Ihmisen elimistössä on kobolttia noin 1-1,5 mg, sitä on veriplasmassa sitoutuneena albumiiniin, maksassa, sydämessä, munuaisissa, luussa. ja lihaksissa Ravinnon sisältämästä koboltista ihminen ottaa noin 80%. Koboltin puutos on harvinainen. Maaperässä kobolttia on 0,001-0,002 g/kg.
Vaikutus elimistössä
Osallistuu aineenvaihduntaan B12-vitamiinin osana
Osallistuu punaisten verisolujen tuotantoon
Mistä saa?
Koboltin määrä ravintoaineissa riippuu koboltin määrästä maaperässä
B12-vitamiini
kelp 3 000 μg/100g
simpukat 225 μg/100g
turska 120 μg/100g
munuaiset 25 μg/100g
vihannekset 20-60 μg/100g
maksa 15 μg/100g
liha 12 μg/100g
maitotaloustuotteet 1-3 μg/100g
täysjyvävilja
mausteet
pähkinät
tattari
viikuna
kala
sisäelimet
oluthiiva
osterit
Saantisuositus
5-10 μg/vrk
Keskimääräinen saanti ravinnosta:
13 μg/vrk. Yhdysvalloissa lapset 0,25-0,69 mg ja aikuiset 0,30-1,77 mg. Japanissa 0,01 mg.
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
Mangaani
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
Runsas alkoholinkäyttö
Tupakointi
Puutosraja
?
Puutosoireet
Anemia
Korkea verenpaine
Struuma
Perniöösi anemia (ruokahaluttomuus, ummetus ja ripuli vuorottelevat, polttava tunne kielessä, suutulehdus)
Psyykkiset oireet
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Väkivaltaisuus
Koordinaatiohäiriöt
Halvaustilat
Anemia (kokeiltu)
Verenpaine (kokeiltu)
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
Pidetään solumyrkkynä, ei saisi olla erityisvalmisteissa? Kobolttinitraattia on käytetty lisäravinteensa.???
Yliannostus
15-30 mg/vrk. Suuret kobolttiannokset vahingoittavat sydäntä, haimaa ja kilpirauhasta. Aiheuttaa syöpää ruiskeena annettuna.
Runsaasti olutta juovat (yli 10 litraa) saivat kobolttimyrkytyksen, kun kobolttia lisättiin olueen parantamaan vaahtoavuutta (1,5 mg/l). Luultavasti tästä tavasta on luovuttu?
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Sydämen toimintahäiriöt (vajaatoiminta)
Väsymys
Kalpeus
Ripuli
Punasolujen tuotannon lisääntyminen (polycythaemia vera)
Sormien ja jalkojen puutuminen
Kilpirauhasen suureneminen/vajaatoiminta
Struuma
Kuolema
Triviaa
1930-luvulla todettiin että koboltti on välttämätön ihmiselle ja eläimille. Märehtivät eläimet pystyvät muodostamaan koboltista B12-vitamiinia pötsissään. Eläinkokeissa suuret annokset (4-10 mg/kg) aiheuttivat anemiaa, ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Kromi (Cr)
Elimistössä kromia on noin 5,2 - 10,4 mg. Eurooppalaisilla ja pohjoisamerikkalaisilla n. 6 mg, afrikkalaisilla 7,45 mg, Kauko-Idässä asuvilla 11,8 mg ja Lähi-idässä 12,5 mg. Kromia on ihossa, luissa, lihaksissa, pernassa, munuaisissa, kiveksissä ja rasvakudoksessa sekä pieniä määriä sydämessä, haimassa, keuhkoissa ja aivoissa. Välttämätön hivenaine ihmiselle. Kromin puutetta ei yleensä esiinny, ellei syödä pelkästään eineksiä.
Vaikutus elimistössä
Osallistuu glukoosiaineenvaihduntaan insuliinin avulla (siirtää glukoosia verestä soluihin).
On monien entsyymien ja hormonien rakenneosa.
Osallistuu kolesteroliaineenvaihduntaan säätelemällä veren rasvapitoisuutta
Vähentää rasvan määrää veressä
Lisää HDL-kolesterolin määrää
Osallistuu proteiinisynteesiin
Osallistuu immuunipuolustukseen
Osallistuu ruokahalun säätelyyn
Mistä saa?
B1-vitamiini
munankeltuainen 183 μg/100g
melassi 121 μg/100g
kuivattu oluthiiva 117 μg/100g
naudanliha 57 μg/100g
maksa 55 μg/100g
kokojyväleipä 42 μg/100g
leseet 38 μg/100g
murot 30 μg/100g
hunaja 29 μg/100g
vehnänalkiot 23 μg/100g
rusinat 10 μg/100g
lehtikaali 10 μg/100g
herkkusienet 9 μg/100g
tonnikalasäilyke vedessä 9 μg/100g
maapähkinät 8 μg/100g
hapankorppu 8 μg/100g
meetvursti 8 μg/100g
lenkkimakkara 6 μg/100g
emmentaljuusto 5 μg/100g
ruisleipä 5 μg/100g
äidinmaito 3 – 80 μg/100g
mausteet
mustapippuri
sokerijuurikas
äyriäiset
kokojyvävehnä
vehnäleseet
pähkinät
vehnäjauhot
artisokka
salvia
parsa
kuivatut luumut
sokeriruoko
Saantisuositus
Aikuiset 120 μg, lapset 50 μg, RDA 200 μg,
Keskimääräinen saanti ruokavaliosta
20-200 μg.
Imeytymistä vahvistaa
C-vitamiini, glysiini, glutamiinihappo, kysteiini, kalium?
Imeytymistä heikentää
Magnesium, sinkki, kupari, fytaatit
Haitalliset yhteisvaikutukset
Insuliini + kromi, kromi saattaa tehostaa insuliinin toimintaa
Puutosta aiheuttaa
Runsas alkoholin käyttö
Runsas sokerin käyttö
Runsas valkoisen vehnäjauhon käyttö
Einesruokien runsas käyttö (ruuan teollinen käsittely poistaa siitä kromia)
Pitkäaikainen laihdutus
Raskaus
Vakava aliravitsemus
Letkuruokinta
Puutosraja
alle 0,25 μg ??? missä?
Puutosoireet
Makeannälkä
Mielialanmuutokset
Masennus
Nälästä tai makean syömisestä aiheutuva pahoinvointi
Alkoholi-intoleranssi
Glukoosi-intoleranssi
Korkea kolesteroli
Verenpaineen kohoaminen
Veren rasva-arvojen kohoaminen
Valtimoiden kovettuminen
= Sydänsairaudet?
(Virtsaneriyksen lisääntyminen, jano, nälkä, painon lasku, kutina) = Diabetes?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Diabetes
Raskausajan diabetes
Diabeteksentapaiset oireet
Korkea kolesteroli
Mielialanvaihtelut, joihin liittyy veren sokeritason nopea lasku
Laihdutus
Alhainen verensokeri
Kromin puute
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
50 μg
Yliannostus
Diabeetikolla kromilisät voivat vaikuttaa tarvittavan insuliinin määrään, joten lisäravinteen käyttö on sallittua vain lääkärin valvonnassa.
N. 60 kg painava ihminen sietää 1 mg kromia ja 18 mg kromisuolaa päivässä.
Myrkytysoireita tullee yleensä jos altistuu kromille esim. työpaikalla tai juo saastunutta kromipitoista vettä (tehdaspäästöt).
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Painajaisunet
Kasvuhäiriöt lapsilla
Ihotulehdukset
Keuhkosyöpä
Munuaisvauriot
Triviaa
Kromi todettiin eläimille välttämättömäksi 1959 ja sama havainto tehtiin ihmisten kohdalla 1979. Eläinkokeissa kromin puute aiheutti eläimille diabeteksen kaltaisen tilan.
Raudan ja kromin suhde elimistössä on käänteinen, jos toisen arvot ovat koholla toisen ovat matalat.
Eläinkokeissa 100 mg/vrk annos aiheuttaa maksa- ja munuaisvaurioita.
Elimistö ottaa kromia ruuasta 3-10%, kromisuolasta 1% ja kromihiivasta 10-25%. Päivittäin kromia poistuu elimistöstä 10 μg.

Litium (Li)
Ihmisen elimistössä litiumia on aivoissa, luukudoksessa ja kilpirauhasessa. Sitä ei ole osoitettu ihmiselle välttämättömäksi. Ihminen saa yleensä tarvittavan määrän litiumia ravinnosta, joten puutos on harvinaista. Maaperässä litiumia on 0,005g/100g
Vaikutus elimistössä
Ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, nivelreumaa, mahahaavaa.
Litium nostaa veren kalsium-, magnesium- ja fosforipitoisuutta
Hermoston toiminta
Vaikutukset lääkinnällisillä annoksilla
Noradrenaliinin erittymisen lisääntyminen
Natriumin korvautuminen solunulkoisissa nesteissä
Luiden mineraalipitoisuuden lasku
Magnesiumin, kalsiumin ja fosforin määrän lisääntyminen veriseerumissa
Lisäkilpirauhashormonin lisääntynyt määrä veriplasmassa (säätelee kalsiumin ja fosforin aineenvaihduntaa)
Kilpirauhashormonin synteesin väheneminen ja vapautumisen hidastuminen
Insuliinin vapautumisen lisääntyminen ja glykogeenin muodostumisen lisääntyminen lihaksiin
Vasopressiinin määrän lisääntyminen veriplasmassa
Aldosteronin määrän tilapäinen lisääntyminen veriplasmassa
Mistä saa?
Vesi 4mg/l – 150mg/l
perunat
kasvikset
hedelmät
kala
liha
maitotuotteet
kanamunat
Saantisuositus
?
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
Jodi
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
Väkivaltainen käytös
Masennus
Kiihtymys
Liioiteltu hilpeys
Jyrkät mielialanvaihtelut
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Psyykkiset häiriöt (maanis-depressiivisyys) 500mg/vrk
Litiumin käyttöä on kokeiltu mm. leukopeniaan, hypertyroidismiin, Menierin tautiin, tarditiiviseen dyskinesiaan, Huntingtonin tanssitautiin, migreeniin, epilepsiaan, PMS:aan.
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
Litiumin käyttäminen lääkinnässä vaati litiumin pitoisuuden jatkuvaa kontrollia. Kun määrä veriplasmassa on n 0,7 mg/100ml se ei vaikuta natrium tai kalium tasoon. Yliannosoireta tulee annoksella, joka on suurempi kuin 1,05 mg/100ml.Litiumin määrä veriplasmassa ei saa nousta yli 1,4 mg/100 ml.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Nestehukka ja janoisuus
Aineenvaihdunnan hidastuminen (väsymys, turvotus, painonnousu, alhainen syke, alhainen verenpaine)
Pahoinvointi
Oksentelu
Ripuli
Vapina
Puhehäiriöt
Epileptiset kohtaukset
Tylsistyneisyys
”Kooma”, jossa henkilö pystyy liikuttamaan vain päätään tai silmiään
Triviaa
Eläinkokeissa litiumin on todettu vaikuttavan suotuisasti hormonitasapainoon ja puute johtaa lisääntymiskyvyn heikkenemiseen ja monien entsyymien aktiivisuuden vähenemiseen.
Litiumia erittyy enimmäkseen munuaisten kautta virtsaan, mutta myös hien ja syljen välityksellä. Raskaana olevilla naisilla litiumia pääse istukan kautta sikiön verenkiertoon ja sitä erittyy myös rintamaitoon imettävillä äideillä.

Lyijy (Pb)
Lyijy on ihmiselle terveysriski. Lyijy varastoituu luustoon, munuaisiin ja kiertää verenkierrossa. Maaperässä 0,002 g/100g. Ihminen saa lyijy ruuasta, juomavedestä, käyttöesineistä, kosmetiikasta ja ilmasta.
Vaikutus elimistössä
Tuhoaa nivelten rustoa, edistää nivelrikkoa ja heikentää lasten hampaita.
Heikentää vastustuskykyä
Mistä saa?
Lyijypitoisuus kasveissa ja eläimissä riippuu veden ja ilman lyijypitoisuudesta
Lyijypitoinen bensiini (pakokaasun muodossa)
Lyijypitoinen juomavesi 17,9 -108 μg/l
Teollisuuden päästöt
Tienvarsipelloilla viljellyt elintarvikkeet
Saviastiat
Tupakka ja tupakansavu (aktiivinen ja passiivinen tupakointi)
Viinit
Olut
Keramiikka
Kristallit
Kosmetiikka
Dolomiitti
Luujauho
Osterinkuoret
Kalsiumvalmisteet
Torjunta-aineet
Paristot
Musta hiusväri (lyijyasetaatti)
Väriaineet
Maalit (lasten lelut)
Säilykepurkit (sauma-aine)
Ilmansaasteet
Naudanmaksa
Sianmaksa
Sienet 0,36-6,05 μg/100g (riippuen lajista ja maaperästä)
Saantisuositus
?
Keskimääräinen saanti ravinnosta
200-400 μg/vrk
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
?
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
1-2 mg. 42 μg/100 ml veressä kertoo lyijymyrkytyksestä..
Lyijyn myrkyllisyys on tiedetty jo vuosisatoja. Liekö tieto unohtunut aikojen saatossa?
Lapset ovat erityisen alttiita lyijymyrkytykselle, jopa pienet määrät lyijyä häiritsevät lasten kehitystä. Lyijy imeytyy lapsen ruuansulatuskanavasta 5 kertaa tehokkaammin kuin aikuisten.
Kelp-merilevän tiedetään keräävän itseensä lyijyä elimistöstä. Miten lienee laita meressä?
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Väsymys
Päänsärky
Unettomuus
Hermostohäiriöt
Allergiat
Anemia
Tulehdustaudit
Syöpä
Nivelreuma
Munuaissairaudet
Keskenmenot
Lasten hyperaktiivisuus
Autismi
Käytöshäiriöt
ADD
ADHD
Oppimisvaikeudet
Kätkytkuolemat
Hermostovauriot
impotenssi
oksentelu
ripuli
metallin maku suussa
polttava mahakipu
musta uloste
pienet virtsamäärät
tajuttomuus
Anemia
huimaus
ruuansulatushäiriöt
nivelkivut
lihaskivut
muistihäiriöt
ikenien tummuminen (sininen tai musta lyijyraja ikenissä)
koordinaatio-ongelmat
pakkoliikkeet
näköhäiriöt
halvaantuminen
munuaisten vajaatoiminta
sydän- ja verisuonitaudit
korkea verenpaine
Triviaa
Lyijy on rotille välttämätön kivennäisaine. Ihmisen luuston lyijypitoisuus on 500-1000 –kertaistunut viimeisen 150-vuoden aikana.

Magnesium (Mg)
Kivennäisaine, joka varastoituu elimistössä hampaisiin ja luukudokseen. Sitä on kivennäisaineista neljänneksi eniten ihmisessä eli 20-30 g. 60% on sitoutuneena luustoon, loput ovat muissa osissa pääasiassa luurankoa tukevissa lihaksissa (20%) ja hermoissa sekä veressä. Magnesiumia on myös sydänlihaksessa, aivoissa, maksassa, kilpirauhasessa, munuaisissa. 98% magnesiumista on solujen sisässä. Kun ruokavalio on monipuolinen, riski magnesiumin puutteeseen on hyvin pieni.
Vaikutus elimistössä
Osallistuu katalysaattorina noin 300 kemialliseen entsyymiprosessiin elimistössä.
Aktivoi geenien DNA:n
Välttämätön proteiinien valmistukselle ja hiilihydraattiaineenvaihdunnalle.
Luiden, hermoston ja lihasten rakenneosa
Auttaa monien vitamiinein ja mineraalin hyväksikäyttöä elimistössä.
Välttämätön sydämen terveydelle
Säätelee elimistön happo-emästasapainoa
Osallistuu immuunipuolustukseen tukemalla B-solujen toimintaa
Mistä saa?
Tableteissa apuaineena 0,2 -5 mg/tabletti
Ruuan lisäaineena
kova vesi
Epsom-suola 9 700 mg/100g
magnesiamaito 3 000 mg/100g
mineraalisuola 1 100 mg/100g
kaakaojauhe 520 mg/100g
vehnäleseet 480 mg/100g
basilika (kuivattu) 422 mg/100g
pikakahvi 390 mg/100g
pellavansiemenet (kokonaiset) 392 mg/100g
auringonkukansiemenet 355 mg/100g
seesaminsiemenet 350 mg/100g
soijaproteiini 325 mg/100g
soijapavut 310 mg/100g
ruislese 300 mg/100g
nori (kuivattu) 300 mg/100g
vehnänalkiot 290 mg/100g
manteli 280 mg/100g
cashewpähkinä 260 mg/100g
intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 250 mg/100g
etana 250 mg/100g
pannukahvi 240 mg/100g
kuivattu oluthiiva 231 mg/100g
kuivahiiva 230 mg/100g
kauraleseet 200 mg/100g
spirulinalevä (kuivattu) 195 mg/100g
wakame 187 mg/100g
tattari 178 mg/100g
kaurahiutaleet 173 mg/100g
maapähkinä170 mg/100g
saksanpähkinä 160 mg/100g
pavut (ruskeat tai valkoiset) 157 mg/100g
hasselpähkinä 157 mg/100g
purukumi 156 mg/100g
suklaa 150 mg/100g
herajauhe 150 mg/100g
durum-vehnä 144 mg/100g
ruisnäkkileipä 142 mg/100g
kokojyväjauhot 140 mg/100g
marsipaani 140 mg/100g
ruokasuola, vuorisuola 140 mg/100g
ruusunmarjasose 135 mg/100g
kaurahiutale, kaurajauho, kauralese 134 mg/100g
ruisrouhe 132 mg/100g
lihaliemijauhe 132 mg/100g
tumma suklaa 130 mg/100g
mannasuurimo 127 mg/100g
vehnärouhe 127 mg/100g
maitojauhe 126 mg/100g
aromisuola 124 mg/100g
ruisleipä 120 mg/100g
hapankorppu 120 mg/100
maapähkinävoi 120 mg/100g
ruskea riisi 119 mg/100g
herneet (kuivatut) 116 mg/100g
talkkunajauho 114 mg/100g
vehnähiutale 114 mg/100g
makaroni 113 mg/100g
tofu 111 mg/100g
katkaravut 110 mg/100g
kaura 110 mg/100g
riisikakku 110 mg/100g
kaakaojauhe 110 mg/100g
linssit (vihreä tai punainen) 110 mg/100g
ruishiutale 110 mg/100g
seesaminsiemen (kuorineen) 110 mg/100g
täysjyväriisi 110 mg/100g
tuorepasta 107 mg/100g
ruusunmarja 104 mg/100g
tattarijauho 104 mg/100g
hirssijauho 103 mg/100g
tumma riisi 101 mg/100g
ksylitolipastilli 100 mg/100g
suklaapatukka 95 mg/100g
kokojyväleipä 93 mg/100g
ruisjauhot 92 mg/100g
kasvismakkara, soija 92 mg/100g
kookospähkinä (kuivattu) 90 mg/100g
äyriäiset 90 mg/100g
maissilastu 89 mg/100g
ohrajauho 89 mg/100g
mysli 86 mg/100g
nokkonen 86 mg/100g
jälkiuunileipä 87 mg/100g
vehnän idut 82 mg/100g
kuivatut hedelmät 80 mg/100g
ruisleipä 75 mg/100g
soijapavun idut 72 mg/100g
sipuli (kuivattu) 72 mg/100g
porkkana (kuivattu) 70 mg/100g
lehtijuurikas (magnoldi) 65 mg/100g
lihaliemiuute 61 mg/100g
okra 60 mg/100g
pinaatti 59 mg/100g
tuore hiiva 59 mg/100g
herneenversot 56 mg/100g
kookospähkinä (tuore) 52 mg/100g
retiisin idut 44 mg/100g
persilja 44 mg/100g
makrilli (savustettu tai säilyke) 43 mg/100g
tonnikala (öljyssä) 43 mg/100g
banaani 42 mg/100g
herne 40 mg/100g
tilli (tuore) 40 mg/100g
vihanneskrassi 40 mg/100g
emmentaljuusto 39 mg/100g
sardiinit (öljyssä) 38 mg/100g
linssin idut 37 mg/100g
maissi 37 mg/100g
silakka 35,6 mg/100g
hauki 35 mg/100g
tonnikala 33 mg/100g
ruusukaali 30 mg/100g
siika 30 mg/100g
kuha 29 mg/100g
palsternakka 29 mg/100g
hauki 28 mg/100g
sinimailasen (alfalfa) idut 27 mg/100g
ahven 26 mg/100g
särki 26 mg/100g
ankerias 26 mg/100g
lahna 26 mg/100g
muikku 25 mg/100g
taimen 25 mg/100g
bataatti 25 mg/100g
maustesilli, suolasilli 24 mg/100g
parsakaali 24 mg/100g
ruusukaalin idut 23 mg/100g
mustajuuri 23 mg/100g
kesäkurpitsa 22 mg/100g
vesikastanja 22 mg/100g
kampela 21 mg/100g
made 21 mg/100g
turska 21 mg/100g
lehtisalaatti 21 mg/100g
jäävuorisalaatti 21 mg/100g
cantalupenmeloni 20 mg/100g
nauris 20 mg/100g
punajuuri 20 mg/100g
spirulina-levä (tuore) 19 mg/100g
retiisi 19 mg/100g
jogurtti 17- 20 mg/100g
kurkku 17 mg/100g
ruohosipuli 17 mg/100g
kirjolohi 16,3 mg/100g
lohi 16,3 mg/100g
juuriselleri 16 mg/100g
maa-artisokka 16 mg/100g
keltainen paprika 16 mg/100g
lanttu 15 mg/100g
sipuli (kuivattu) 15 mg/100g
nahkiainen (savustettu) 15 mg/100g
kiinankaali 15 mg/100g
kukkakaali 15 mg/100g
lehtiselleri 15 mg/100g
purjosipuli 15 mg/100g
seiti (pakaste) 14 mg/100g
kyssäkaali 14 mg/100g
munakoiso 14 mg/100g
punainen paprika 14 mg/100g
porkkana 14 mg/100g
punakaali 14 mg/100g
ruusukaali 14 mg/100g
valkokaali 14 mg/100g
hunajameloni 13 mg/100g
parsa 13 mg/100g
maito 12 mg/100g
vesimeloni 11 mg/100g
kevätsipuli 11 mg/100g
basilika (tuore) 11 mg/100g
tomaatti 11 mg/100g
pavunidut (säilyke) 10 mg/100g
vihreä paprika 10 mg/100g
raparperi 9 mg/100g
herkkusieni 9 mg/100g
sipuli (raaka) 8 mg/100g
valkosipuli 8 mg/100g
päärynä (tuore) 7 mg/100g
suodatinkahvi 6 mg/100g
kevytkerma 6 mg/100g
sipuli (kypsennetty) 5 mg/100g
omena 5 mg/100g
vispikerma 5 mg/100g
kuohukerma 4 mg/100g
päärynä (säilyke) 6 mg/100g
olut 3-20 mg/100g
äidinmaito 2,9 – 5 mg/100g
kelp 2,5 mg/100g
peruna 2 mg/100g
voi 2 mg/100g
tee (pussitee) 1 mg/100g
Saantisuositus
Miehet 350 mg, naiset 280 mg, lapset 200-40 mg, RDA 350 mg
Keskimääräinen saanti ravinnosta:
Miehet 440 mg, naiset 350 mg
Tasapaino
Magnesiumin ja kalsiumin välinen tasapaino on tärkeä (1:2).
Imeytymistä vahvistaa
B6-vitamiini, sinkki, kalium, estrogeeni, galaktoosi?, mangaani?, fosfori?, kromi?
Imeytymistä heikentää
Kalsium, liiallinen fosfori, fytaatit, tanniinit, oksaalihappo, D-vitamiini
Haitalliset yhteisvaikutukset
Heikentää antibioottien tehoa ja antibiootit estävät magnesiumia imeytymästä
Magnesium tehostaa antasidien (happolääkkeiden) toimintaa – saattaa seurata ripuli ja magnesiumin kertyminen elimistöön
Syklosporiinit (Sandimmun, Atrovastatin) – lisäävät magnesiumin tarvetta
Gentamisiinit – lisäävät magnesiumin tarvetta
Digitalis (sydänlääkkeet) – lisäävät magnesiumin tarvetta
Nesteenpoistolääkkeet – lisäävät magnesiumin tarvetta
Laksatiivit (ummetuslääkkeet) – magnesiumin kertyminen elimistöön
Hyödylliset yhteisvaikutukset
Magnesium + B6 –vitamiini estävät munuaiskivien muodostumista
Puutosta aiheuttaa
Yksipuolinen ravinto
Aliravitsemus (anoreksia)
Runsas alkoholin käyttö
Runsas teen tai kahvin juonti
Runsas sokerin käyttö
Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio
Liiallinen valkoisten vehnäjauhojen sekä sokerin käyttö
Liiallinen maitotaloustuotteiden käyttö
Runsas kalsiumin syönti
Runsas D-vitamiinin syönti
Keinolannoitus
Keliakia (hoitamaton)
Ripuli (krooninen)
Paksusuolen sairaudet
Haimasairaudet
Leikkaukset
Raskaus
Imetys
Nesteenpoistolääkkeet (diureetit)
Ummetuslääkkeet (laksatiivit)
Antibiootit
E-pillerit
Estrogeenilääkitys
Ripuli
Divertikkelit
Polyypit
Tulehdukset
Kilpirauhasen toimintahäiriöt (hypertyreoosi, Addisonin tauti, hyperparatyreoosi)
Maksan ja haiman sairaudet
Ravintoaineiden imeytymishäiriöt
Munuaisen toimintahäiriöt
Puutosraja
Puutosoireet
Stressi
Lihaskrampit (toistuvat)
Sydämen rytmihäiriöt (jopa lievissä puutostiloissa)
PMS
Vapina
Lihasten nykiminen
Kasvojen nykiminen
Silmien nykiminen
Kielen nykiminen
Huimaus
Koordinaatiohäiriöt (kävelyvaikeudet)
Huono muisti
Masennus
Unettomuus
Apatia
Anemia
Hidastunut kasvu lapsilla
Kolesterolin kertyminen elimistöön
Verenpaineen kohoaminen
Matala verensokeri
Nielemisvaikeudet
Aikuisiän diabetes?
Astma?
Sydän- ja verisuonitaudit
Osteoporoosi
Kalsiumin kertyminen munuaisiin ja pehmytkudoksiin
Ajan ja paikan tajun hämärtyminen
Psyykkiset häiriöt (hallusinaatiot, vainoharhaisuus)
Anemia
Munuaiskivet
Ennenaikainen vanheneminen
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Diabetes
Sydän- ja verisuonisairaudet
Hormonaaliset häiriöt
Rytmihäiriöt
Munuaiskivien ehkäisy (250 mg) 1970-luvulla
PMS
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
350 mg. Nautitaan illalla ennen nukkumaanmenoa. Jos käytetään laksatiivina 5-15g/250 ml vettä aamulla ennen aamiaista. Lapsille 100-250 mg/ painokilo. Ei sovi munuaissairauksissa.
Yliannostus
Yli 350 mg annoksista seuraa ripuli. Vaarallinen yliannosmäärä 2 g. Munuaisten toimintahäiriöissä riittää pienempikin määrä. Yleensä yliannos on mahdollinen vain munuaisten toimintahäiriössä, koska elimistö poistaa magnesiumia melko hyvin.
Magnesium on myrkyllistä munuaisvaivoissa ja eteis-kammiokatkoksessa.
Liikaa magnesiumia voi saada jos käyttää runsaasti antasideja (happolääkkeet) ja laktasideja (ummetuslääkkeet)
Pahentaa seuraavia tiloja:
Sydänsairaudet
Munuaisongelmat – riski hypermagnesiaan kasvaa
Lasten sisäloistaudit
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Ihon punoitus
Ripuli
Lisääntynyt tai vähentynyt virtsan määrä
Hidas syke
Huimaus
Verenpaineen lasku
Lihasheikkous
Hengitysvaikeudet
Näköhäiriöt
Sekavuus
Kooma
Sydämen pysähtyminen
Triviaa
Magnesiumin puute huomattiin ihmisillä vasta 1934. Magnesiumia imeytyy elimistöön tarpeen mukaan 30-60%.
Täysjyvävehnästä leivotun leivän magnesiumpitoisuus on 78 mg/100g, valkoisen leivän magnesiumpitoisuus on vain 19,5 mg/100g. Magnesiumpitoisuuden tarkka mittaaminen elimistöstä on hankalaa.
Magnesium-peräruiske ei nosta veren magnesiumpitoisuuksia. Magnesiumin käyttö laksatiivina ei välttämättä ehdi nostaa veren magnesiumpitoisuuksia.
Magnesiumin puute aiheuttaa lehmillä ja lampailla laidunhalvausta.

Mangaani (Mn)
Elimistössä mangaania on rinta- ja käpyrauhasessa, maksassa, munuaissa, sydämessä ja luukudoksessa. Vähäisiä määriä on keuhkoissa ja lihaskudoksessa. Elimistössä mangaania on noin 10-20 mg. Mangaani on ihmiselle välttämätön hivenaine. Mangaania poistuu elimistöstä, joten sitä pitää saada päivittäin ravinnosta.
Vaikutus elimistössä
Vaikuttaa ruston, luuston ja nivelten kehittymiseen, kuten myös haiman beetasolujen, sisäkorvan ja lisääntymiskyvyn kehittymiseen.
On mukana monissa entsyymeissä.
Vaikuttaa aineenvaihduntaprosessiin monilla tasoilla (proteiini- hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunta)
Osallistuu veren hyytymiseen ja B1-vitamiinin toimintaan.
Nukkuminen (melatoniin tuotanto)
Hormonituotanto
Hiusten ja ihon väri (melaniin muodostuminen)
Aivojen normaali toiminta
Mistä saa?
Tuotteiden mangaanipitoisuus vaihtelee hyvin paljon riippuen maaperästä ja lannoituksesta
kelp 38 mg/100g
kardemumma 27 mg/100g
inkivääri 17 mg/100g
vehnäleseet 15 mg/100g
vehnän kuorikerros 14 mg/100g
kauran kuorikerros 10 mg/100g
tee 5-71 mg/100g
vehnä 5 mg/100g
kokojyväleipä 4,2 mg/100g
hapankorput 3,6 mg/100g
puolukka 3,5 mg/100g
kaura 3 mg/100g
speltti 2,9 mg/100g
ruisleipä 2,2 mg/100g
pavut 2 mg/100g
riisi 2 mg/100g
spirulinalevä (kuivattu) 1,9 mg/100g
hiivaleipä 1,7 mg/100g
maapähkinät 1,5 mg/100g
wakame 1 mg/100g
salaatti 0,7 mg/100g
maksa 0,64 mg/100g
tomaatti 0,6 mg/kg
parsakaali 0,6 mg/100g
lehtikaali 0,6 mg/100g
kuivattu oluthiiva 0,53 mg/100g
musta tee 0,5 mg/kuppi
limapavut 0,5-1 mg/100g
sipulit 0,5 -1 mg/100g
hiiva 0,5-0,9 mg/100g
pinaatti 0,2-15 mg/100g
omenat 0,2 mg/100g
vihreät pavut 0,2-2 mg/100g
banaani 0,2-0,8 mg/100g
spirulina-levä (tuore) 0,18 mg/100g
herneet 0,1 mg/100
porkkanat 0,06-0,6 mg/100g
merikalat 0,02 mg/100g
äidinmaito 0,0007 – 0,0014 mg/100g
maapähkinät
juusto
kala
peruna
mausteet
täysjyvävehnä
salaatti
hedelmät
Saantisuositus
Aikuiset 4 mg, lapset 1,5 mg, RDA 5 mg
Keskimääräinen saanti ravinnosta
5-7 mg
Imeytymistä vahvistaa
Kalium?, sinkki?, magensium?, rauta? fosfori?
Imeytymistä heikentää
Rauta, kalsium, fosfaatit, fytaatti (fytiinihappo)
Haitalliset yhteisvaikutukset
Mangaanin runsas saanti estää raudan imeytymistä.
Puutosta aiheuttaa
Runsas liha- ja maitotuotteiden käyttö
Runsas alkoholinkäyttö
Yksipuoleinen ruokavalio
Runsas einesten ja käsitellyn ruuan syönti
Liikkumattomuus
Puutosraja
Puutosoireet
ihon kuivuminen ja halkeilu
ientulehdus
väsymys
painonlasku
nivelkivut
huono lihaskoordinaatio
kuulon huonontuminen
levottomuus
hiusten kasvun hidastuminen
matala kolesteroliarvo
luiden hauraus
nivelten rappeutuminen
ihottuma
Lupus erythematosus (punahukka)
Struuma
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Myastenia gravis
Epilepsia
Anemia
Diabetes
Alzheimerin tauti
Skitsofrenia
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
2,5 mg
Yliannostus
50 mg/vrk.Kaivostyöläisillä altistuminen mangaanihöyryille – mangaanihulluus. (1000 mg).
Maksan- ja sappirakon sairaudet voivat nostaa mangaanin tasoa veressä.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Parkinsonin tautia muistuttavat oireet (vapina ja liikkumisvaikeus)
Pakkoliikkeet
Tasapainohäiriöt
Keuhkoputkentulehdus
Astma
Lapsilla oppimisvaikeudet
Väkivaltaisuus
Keskushermostovauriot
Kooma
Triviaa
Eläimillä alhainen mangaanipitoisuus ja luuston kalsiumpitoisuuden lasku korreloivat keskenään. Vähäinen mangaanimäärä rajoitti koe-eläinten kasvua.
Mangaani ja rauta toimivat toistensa vastavaikuttajina. Jos rautaa imeytyy vähän mangaania pääsee elimistöön enemmän. Jos ravinto on hyvin rautapitoista mangaani ei pääse imeytymään. Maissa, joissa juodaan paljon teetä 50% mangaanista saadaan teestä.
Ravinnon mangaanista imeytyy n 3-5 %. Mangaania poistuu elimistöstä n. 4 mg/päivä ulosteen mukana.

Molybdeeni (Mo)
Ihmisen elimistössä on 0,2-16 mg molybdeeniä, suurin osa siitä on maksassa, keuhkoissa, luukudoksessa ja ihossa. Molydeeni on ihmiselle välttämätön hivenaine. Ihminen saa ravinnosta yleensä täysin riittävästi molybdeeniä.
Vaikutus elimistössä
Mukana kolmessa entyymissä (ksantiini, aldehydi- ja sulfidioksidaasi)
Tarvitaan virtsahapon tuotantoon ja erittymiseen.
Osallistuu hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan
Ennaltaehkäisee kariesta hampaissa
Osallistuu raudan aineenvaihduntaan
Osallistuu suvunjatkamiseen (miehet)
Mistä saa?
Molybdeenin pitoisuus elintarvikkeissa vaihtelee maaperän molybdeenipitoisuuden mukaan.
tattari 485 μg/100g
säilykepavut 350 μg/100g
vehnänalkiot 200 μg/100g
maksa 200 μg/100g
soijapavut 182 μg/100g
kokojyvävilja 120 μg/100g
kelp 100 μg/100g
sisäelimet 85 μg/100g
kanamuna 50 μg/100g
kookospähkinä 50 μg/100g
vihannekset 26 μg/100g
hedelmät 16 μg/100g
äidinmaito 1 μg/100g
Saantisuositus
50 μg
Keskimääräinen saanti ravinnosta:
120-150 μg
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
kupari, rautasulfaatit
Haitalliset yhteisvaikutukset
Puutosta aiheuttaa
Jalostettujen elintarvikkeiden ja einesten runsas syöminen
Crohnin tauti
Kuparimyrkytys
Suonensisäinen ravitsemus
Puutosraja
?
Puutosoireet
Huono yleisvointi
Sydämentykytys
Hengityksen tihentyminen
Hämäräsokeus
Hermoherkkyys
Allergia
Karies
Impotenssi (miehet)
Kyvyttömyys tuottaa virtsahappoa
Ruokatorven syöpä
Lääkinnällinen käyttö
Käytetty poistamaan liiallista kuparia elmistöstä
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
100-1000 μg
Yliannostus
10-15 mg annos on myrkyllinen, aiheuttaen seerumin virtsahapon nousua ja kihdin.
Pahentaa seuraavia tiloja:
Kuparinpuute
Munuaissairaudet
Maksasairaudet
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Nivelkipu
Kipu sivulla, alaselässä tai vatsassa
Alaraajojen turvotus
Kihti
Niveltulehdus
Hiusten harmaantuminen
Kuparin runsas erittyminen
Triviaa
Eläinkokeissa puutoksen on havaittu aiheuttavan anemiaa, kasvuhäiriöitä ja kuoleman.
Ruuassa olevasta molybdeenista imeytyy noin 50%-

Natrium (Na)
Ihmisen elimistössä natrium sijaitsee pääasiassa solujen ulkopuolella 50%, luustossa 30-40% ja solunulkoisessa nesteessä loput. Kaikkiaan natriumia on elimistössä 80-100g. Puutos erittäin harvinainen. Nykyruuassa on huomattavasti enemmän natriumia, mitä ihminen oikeasti tarvitsee. Maaperässä natriumia on 2,8 g/kg. Esiintyy natriumkloridina, natriumbromidina, natriumsilikaattina ja natriumkarbonaattina. Natriumia on runsaasti lisäaineena eri muodoissaan eineksissä.
Vaikutus elimistössä
Pitää yllä kehon nesteiden osmoottista painetta yhdessä kloorin kanssa.
Säätelee verenpainetta
Osallistuu hermo-lihasimpulssien välittämiseen
Osallistuu happo-emästasapainon ylläpitoon.
Kuljettaa ravintoaineita solukalvojen läpi.
Mistä saa?
Yleisesti ottaen liha ja kala sisältävät enemmän natriumia kuin kokojyvävilja, hedelmät, vihannekset, suolattomat pähkinät ja marjat.
ruokasuola (natriumkloridi) 40 000 mg/100g
vuorisuola 38 700 mg/100g
aromisuola 27 900 mg/100g
ruokasooda (natriumbikarbonaatti) 27 300 mg /100g
Pansuola 22 800 mg/100g
mineraalisuola 21 000 mg/100g
Seltin 20 000 mg/100g
kanaliemikuutio 20 000 mg/100g
lihaliemitiiviste 19 000 mg/100g
kasvisliemikuutio 17 800 mg/100g
kalaliemikuutio 16 000 mg/100g
vähäsuolainen lihaliemijauhe 13 000 mg/100g
natriumglutamaatti 12 300/100g
Jozo 12 000 mg/100g
leivinjauhe 11 800 mg/100g
sakariini (makeutusaine) 10 550 mg/100g
soijakastike 8 700 mg/100g
maapähkinät (suolatut) 6 440 mg/100g
suolasilakka 5 742 mg/100g
silli (tynnyri) 4 960 mg/100g
lihaliemiuute 4 800 mg/100g
hiivauute 4 640 mg/100g
anjovis 4 140 mg/100g
makea chilikastike 3 700 mg/100g
Kikkoman less salt –soijakastike 3 570 mg/100g
suolattu muikku 3 382 mg/100g
spirulina-levä 3 100 mg/100g
suolasilli, maustesilli 2 890,9 mg/100g
sillisäilyke 2 780 mg/100g
diettivalmiste 2 565 mg/100g
hampurilaiset 2 500 mg/100g
oliivit 2 400 mg/100g
viininlehti (öljysäilötty suolaliemeen) 2 210 mg/100g
kaviaari 2 200 mg/100g
mäti (suolattu) 2039 mg/100g
popcornit 1 950 mg/100g
pekoni 1 900 mg/100g
poronleike, kylmäsavu 1 812 mg/100g
suolakeksit 1 800 mg/100g
salami 1800 mg/100g
valmisruuat keskimäärin 1800 mg/100g
meetvursti 1 760 mg/100g
fetajuusto 1 600 mg/100g
tuoresuolattu kirjolohifile 1 596 mg/100g
mätitahna 1540 mg/100g
sinihomejuusto 1 480 mg/100g
meetvursti 1 424 mg/100g
Camembert 1 410 mg/100g
kylmäsavustettu kirjolohifile 1 409 mg/100g
levitteet 1 3 60 mg/100g
ketsuppi 1 340 mg/100g
pekoni 1 330 mg/100g
maissihiutaleet 1 200 mg/100g
salaattikastike 1 170 mg/100g
sinappi 1 160 mg/100g
Stilton 1 150 mg/100g
kastikkeet 1 100 -1 400 mg/100g
brie-juusto 1 100 mg/100g
keittokinkku 1 100 mg/100g
perunalastut 1 070 mg/100g
suolakeksi 1045 mg/100g
etikkakurkku 1935 mg/100g
spirulina-levä (kuivattu) 1018 mg/100g
maissihiutaleet 1 005 mg/100g
ravintolaruuat 1 000 – 2 500 mg/100g
savustettu kala 1 000 – 1 800 mg/100g
sulatejuusto 1 000 mg/100g
kaviaari 991 mg/100g
etikkasäilyke 983 mg/100g
Edam-juusto 980 mg/100g
kaakaojauhe 950 mg/100g
keittokinkku 920 mg/100g
etikkakurkku 910 mg/100g
voi 879 mg/100g
maksapasteija 876 mg/100g
wakame 872 mg/100g
maissilastu, tacokuori 860 mg/100g
hapankorppu 830 mg/100g
nakit 820 mg/100g
grilllimakkara 808 mg/100g
kinkku 804 mg/100g
kevytmargariini 790 mg/100g
makrilli (savustettu tai säilötty) 720 mg/100g
kartano-juusto 709 mg/100g
nahkiainen (savustettu) 660 mg/100g
lenkkimakkara 629 mg/100g
Cheddar 610 mg/100g
silakka 581 mg/100g
leipä 560 mg/100g
äyriäiset (säilyke) 550 mg/100g
sardiinit (öljyssä) 503,6 mg/100g
tonnikala (öljyssä) 480 mg/100g
munajuusto 410 mg/100g
maapähkinävoi 350 mg/100g
kermajuusto 350 mg/100g
pinaatti 320 mg/100g
porkkana (kuivattu) 268 mg/100g
suklaa 250 mg/100g
vihannekset (säilyke) 230-330 mg/100g
äyriäiset 210 mg/100g
suolasienet 180 mg/100g
kananmuna 140 mg/100g
rahka 129 mg/100g
kuivattu oluthiiva 121 mg/100g
lehtijuurikas, mangoldi 118 mg/100g
lehtiselleri 106 mg/100g
spirulina-levä (tuore) 98 mg/100g
ankerias 84 mg/100g
pavunidut (säilyke) 80 mg/100g
liha, tuore 75 mg/100g
made 75 mg/100g
pannukahvi 74 mg/100g
sipuli (kuivattu) 66 mg/100g
jogurtti 64 - 76 mg/100g
turska 58 mg/100g
kuha 57 mg/100g
muikku 56 mg/100g
bataatti 55 mg/100g
kampela 54 mg/100g
taimen 52 mg/100g
kuivahiiva 50 mg/100g
siika 49 mg/100g
tonnikala 47 mg/100g
ahven 46 mg/100g
intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 45 mg/100g
särki 45 mg/100g
hauki 43 mg/100g
lahna 43 mg/100g
kevytkerma 42 mg/100g
pikakahvi 41 mg/100g
seiti (pakaste) 40 mg/100g
punajuuri 40 mg/100g
retiisi 35 mg/100g
vispikerma 34 mg/100g
persilja 34 mg/100g
kirjolohi 33,8 mg/100g
kaura 33 mg/100g
juurekset 32 mg/100g
kookospähkinä (kuivattu) 28 mg/100g
lohi 27,9 mg/100g
spirulinalevä (kuivattu) 27,5 - 41,2 mg/100g
kuohukerma 27 mg/100g
tilli (tuore) 26 mg/100g
kukkakaali 25 mg/100g
jäävuorisalaatti 23 mg/100g
lehtisalaatti 23 mg/100g
hunajameloni 20 mg/100g
porkkana 19 mg/100g
kookospähkinä (tuore) 17 mg/100g
kelp 16,4 mg/100g
tuore hiiva 16 mg/100g
vihannekset 15 mg/100g
kiinankaali 14,8 mg/100g
cantalupenmeloni 14 mg/100g
ruohosipuli 14 mg/100g
vesikastanja 14 mg/100g
marsipaani 13 mg/100g
kevätsipuli 13 mg/100g
äidinmaito 12 – 19 mg/100g
sipuli (raaka) 10 mg/100g
sienet 9 mg/100g
basilika (tuore) 9 mg/100g
okra 7 mg/100g
sipuli (kypsennetty) 7 mg/100g
parsakaali 6,9 mg/100g
punakaali 6,9 mg/100g
juuriselleri 6,6 mg/100g
purjosipuli 6,5 mg/100g
idut 6 mg/100g
kesäkurpitsa 6 mg/100g
kurkku 6 mg/100g
kyssäkaali 5 mg/100g
lehtikaali 5 mg/100g
mustajuuri 5 mg/100g
ruusukaali 5 mg/100g
valkokaali 5 mg/100g
herkkusieni 5 mg/100g
lanttu 4,1 mg/100g
nauris 4,1 mg/100g
vesimeloni 4 mg/100g
keltainen tai vihreä paprika 4 mg/100g
sipuli 3,7 mg/100g
valkosipuli 3,7 mg/100g
punainen paprika 3,5 mg/100g
maa-artisokka 3 mg/100g
maissi 3 mg/100g
tomaatti 2,5 mg/100g
olut 2-23 mg/100g
kurpitsa 2 mg/100g
munakoiso 2 mg/100g
speltti 1,72 mg/100g
herne (kuivattu) 1,5 mg/100g
raparperi 1,2 mg/100g
marjat ja hedelmät 1-2 mg/100g
nokkonen 1 mg/100g
parsa 1 mg/100g
suodatinkahvi alle 1 mg/100g
palsternakka 0,8 mg/100g
herne 0,5 mg/100g
äidinmaito 0,18 mg/100g
Saantisuositus
Aikuiset 700 mg, lapset 500 mg
Keskimääräinen saanti ravinnosta:
Miehet 10,5 g, naiset 7,2 g. Runsaasti suolaa käyttävillä jopa 20-50 g/päivä!!!!!! Yksi teelusikallinen ruokasuolaa painaa n. 2 g.
Tasapaino
Kaliumin ja natriumin välinen tasapaino on tärkeä. Natriumin (suola) liikasaantia pitäisi välttää, koska se johtaa kaliumin vähäisyyteen ja tasapainon häiriöön. Kaliumin puute taas aiheuttaa natriumin kertymistä elimistöön (turvotus, verenpaineen kohoaminen, sydänongelmat). Lisää kasvisten osuutta (kalium), korvaa pöytäsuola mausteilla sekä vähennä liha- ja makkarajalosteiden käyttöä.
Imeytymistä vahvistaa
Kalium, seleeni, koboltti, kalsium, rauta, kupari, fosfori
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
Vaikea ripuli
Oksentelu (kolera)
Voimakas hikoilu
Kasvisruokavalio + runsas veden juominen (yli 4 litraa)
Munuaisten toimintahäiriöt (silloin puutosta on myös kloorista ja kaliumistakin)
Tietyt hormonipuutokset
Puutosraja
115 mg.
Puutosoireet
pahoinvointi
huimaus
lihasheikkous
lievä kuume
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Lämpöhalvaus (nopea syke, verenpaineen lasku, lihaskouristelut, tajunnan menetys) - sairaalassa nesteytyshoito
Lapsille pitkään jatkuneen ripulin ja oksentelun takia
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
Käytetään yleensä vain sairaalassa nestehoidossa 1-10 g. Älä itse koskaan aloita mitään suolalääkitystä!
Yliannostus
Jatkuva yli 5 g päivittäinen suolankäyttö johtaa verenpaineen kohoamiseen ja sitä kautta altistaa monille muille taudeille.
Liiallinen suolamäärä lapsen ravinnossa nostaa verenpainetta ja voi johtaa kuolemaan. Suolaa ei saisi lisätä lapselle valmistettaviin ruokiin.
Runsas liha-, kala- ja makkarajalosteiden, juuston ja pikkusuolaisten käyttäminen sekä suolan lisääminen ruokiin pahentaa tilannetta. Samoin alkoholinkäyttö.
Soijakastikkeen runsas käyttö voi aiheuttaa myös Ho Man Kwok-syndrooman (kiinalaisravintola-syndrooma), joka johtuu soijakastikkeen suuresta natriumpitoisuudesta. Syndrooma alkaa niskan puutumisena, josta tunne leviää käsiin ja selkään, rytmihäiriöitä ja heikotusta voi myös olla. On arveltu että korkealla glutamaattipitoisuudella (natriumglutamaatti) on myös osuutta asiaan. Glutamaattia saadaan merilevistä.
Aldosteronin liiallinen erittyminen, samoin kuin muiden lisämunuaisenkuorikerroksen hormonien, voi aiheuttaa natriumin kertymistä elimistöön. Samoin tapahtuu tietyissä sydän- ja munuaissairauksissa.
Veren korkea kalsiumpitoisuus ja/tai matala kaliumpitoisuus voivat aiheuttaa natriumpitoisuuden nousua veressä
Runsas käyttö pahentaa:
Epilepsia
Migreeni
Menierin tauti (huimaus, kuulohäiriöt, tinnitus (korvien soiminen), pahoinvointi ja oksentelu)
PMS
Sydänsairaudet
Maksasairaudet
Munuaissairaudet
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Kova jano
Nesteen keräytyminen kehoon
Jalkojen ja kasvojen turpoaminen (silmäluomet, kaksoisleuka)
Verenpaineen kohoaminen
Verenkiertoelimistön sairaudet (valtimonkovettumatauti, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta, aivohalvaus)
Sydämentykytys
Migreeni
Turvotus
Sydänvauriot
Maksavauriot
Haiman vajaatoiminta
Munuaisvauriot
Diabetes
Osteoporoosi
Mahasyöpä
Kooma
Triviaa
Suolan käytön vähentämisellä ei ole todettu olevan mitään haittavaikutuksia. Runsaalle suolankäytölle ei ole olemassa mitään terveydellisiä perusteita. Ihminen tulee toimeen vaikka ei lisäisi ruokiin yhtään suolaa, edes valmistusvaiheessa.
Suolan määrän vähentäminen 1 tl päivässä (koko päivän suolamäärä) laskee verenpainetta yhtä paljon kuin 1 pilleri verenpainelääkettä. Miksi ihmiset syövät suolaa ja sitten syövät kalliita verenpainelääkkeitä? Käsittämätön yhtälö!!!

Nikkeli (Ni)
Ihmisessä nikkeliä on kaikissa kudoksissa, eniten selkäytimessä, ihossa ja hiuksissa. Kaikkiaan 10 g. Nikkeliä ei ole kuitenkaan vielä todistettu ihmiselle välttämättömäksi hivenaineeksi. Maaperässä nikkeliä on 180 mg/kg.
Vaikutus elimistössä
Entsyymien aktivointi
Suojelee solukalvoja
Mistä saa?
Nikkelikoruista
Vedenkeittimistä, joissa on nikkeliä
Nikkeliä sisältävistä metalliseoksista (kello, silmälasit, soljet, napit)
Tupankasavu
Ilmansaasteet
Saastunut vesi/juomavesi
Jalostetusta ruuasta
kelp 10 mg/100g
sienet 0,41 -9,08 μg/100g riippuen lajista ja maaperästä
margariini
kasvisruuista
täysjyvävilja
pähkinät
hedelmistä
vihannekset
osterit
soijapavut
kaakao
vilja
kasvikset
Saantisuositus
100-300 μg.
Keskimääräinen saanti ravinnosta:
60-260 μg. Kasvissyöjät saavat nikkeliä enemmän.
Imeytymistä vahvistaa
Rauta, B12-vitamiini
Imeytymistä heikentää
C-vitamiini, kahvi, tee, appelsiinimehu
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
Raskaus
Imetys
Raudan puute
Puutosraja
?
Puutosoireet
Munuaisten vajaatoiminta
Maksan vajaatoiminta
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Ei toistaiseksi mitään käyttöä.
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
250 mg annos on ihmiselle myrkyllinen. Nikkeli aiheuttaa yliherkkyyttä lähinnä ihokontaktin kautta.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Kosketusallergia
Immuunijärjestelmän häiriöt
Allergiat
Sydäninfarkti
Aivoverenvuoto
Raskausmyrkytys
Keuhkosyöpä
Kohtusyöpä
Triviaa
Sioille, kanoille ja rotille elintärkeä kivennäisaine. Eläinkokeissa todettu johtavan raudanpuutokseen ja anemiaan sekä kasvun ja lisääntymiskyvyn heikkenemiseen ja veren glukoositason alenemiseen.
Liiallinen määrä kanoilla aiheutti nahan pigmentoitumishäiriöitä, ihottumaa, maksanrasva- ja happivarastojen katoamista. Nikkeli kerääntyi maksaa, luihin ja aorttaan.
Ravinnosta nikkeli imeytyy heikosti, eikä imeytyminen lisäänny saannin kasvaessa.
Seerumin nikkelipitoisuuden mittauksella todetaan sydänkohtauksen kyseessä ollessa onko tila sydänlihaksen hapenpuute vai sydäninfarkti, jossa mukana soluvaurioita ja kuolio. Sydänlihaksen hapenpuutteessa seerumin nikkelipitoisuus lisääntyy.

Pii (Si)
Elimistössä on 1-4 g piitä. Sitä on eniten ihossa, jänteissä, lymfarauhasissa ja valtimoissa. Lisäksi piitä on luissa, rustoissa, lihaksissa, kynsissä ja aivokudoksessa. Piitä on runsaasti maaperässä 27,6 g/100g.
Vaikutus elimistössä
Muodostaa luuainesta ja osallistuu luiden luutumiseen
Edistää kollageenin ja elastiinin muodostumista.
Vahvistaa luustoa ja ylläpitää sidekudosten, ihon, verisuonten ja kynsien kimmoisuutta.
Mistä saa?
Kuitupitoisesta ruuasta
täysjyvähiutaleet
pavut
vihannekset
ruskea sokeri
eläinten sidekudos (rustot)
peltokorte
ruohovartiset kasvit
Saantisuositus
Ei annettu.
Keskimääräinen saanti ravinnosta:
29-99 mg
Tasapaino
Piin ja kalsiumin välinen tasapaino on tärkeä.
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
Alumiini
Haitalliset yhteisvaikutukset
Vatsahappoja neutraloivat lääkkeet (alumiinhydroksidi) estävät piin imeytymistä
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
5-20 mg
Puutosoireet
Verisuonten kalkkiutuminen
Rustokudoksen haurastuminen ja kovettuminen.
Välilevyongelmat
Nivelrikko
Ihosairaudet
Kasvuhäiriöt
Osteoporoosi
Hiustenlähtö
Kynsien hauraus
Hampaiden reikiintyminen
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Luukato
Nivelrikko
Jänteiden heikkous
Iho- ja kynsiongelmat
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
Myrkyllisen annoksen voi saada jos hengittää piipölyä (hiilenmurskaus, lasinvalmistus, keramiikanvalmistus, hiekkapuhallus). Sairaus on nimeltään silikoosi, ja johtuu piihiukkasista keuhoissa.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Tulehdusherkkyys
Triviaa
Luonnossa pii esiintyy piidioksidina. Eläinkokeissa piin puutoksen on todettu aiheuttavan kasvuhäiriöitä ja luuston epämuodostumista.

Rauta (Fe)
Ihmisen elimistössä rauta varastoituu proteiineihin sitoutuneena maksaan, pernaan ja haimaan. Lisäksi rautaa on luustossa luuytimessä, lihaksissa ja lymfajärjestelmässä sekä hemoglobiiniin sitoutuneena veressä. Rautaa ihmisen elimistössä on keskimäärin 3-4,5 g. Vastasyntyneellä 200 mg. Rauta on ihmiselle välttämätön hivenaine.
Vaikutus elimistössä
Mukana entsyymeissä (katalaasi, peroksidaasi, sytokromit) ja kemiallisissa prosesseissa.
Hemoglobiinin rakennusosa, kuljettaa happea elimistössä keuhkoista kehon kaikkiin soluihin
Parantaa vastustuskykyä osallistumalla T-solujen, B-solujen ja neutrofiilien tuotantoon
Mistä saa?
Rautapadassa valmistetusta ruuasta.
kelp 220 mg/100g
spirulinalevä (kuivattu) 99 mg/100g
Kräuterblutsaft 45 mg/100g
oregano (kuivattu) 44 mg/100g
basilika (kuivattu) 42 mg/100g
veri 41,9 mg/100g
sydänsimpukat 33 mg/100g
sian maksa 31 mg/100g
poron maksa 31 mg/100g
mustapippuri 28,9 mg/100g
veriohukaiset 21 mg/100g
kuivahiiva 20 μg/100g
vehnäleseet 19 mg/100g
intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 15,2 mg/100g
seesaminsiemenet 15 mg/100g
lihaliemiuute 14 mg/100g
kuivattu oluthiiva 17,3 mg/100g
vehnänalkiot 12,9 mg/100g
keitetty maksa 12,5 mg/100g
naudanmunuainen 12 mg/100g
keitetty munuainen 11,5 mg/100g
nori (kuivattu) 11,4 mg/100g
linssi 11 mg/100g
soijaproteiini 10,8 mg/100g
kaakaojauhe 10,5 mg/100g
metsälintu10 mg/100g
vehnänalkiot 9,7 mg/100g
maksamakkara 9,7 mg/100g
poronliha 9,6 mg/100g
ruislese 9,5 mg/100g
seesaminsiemenet (kuorineen) 8,8 mg/100g
munuainen 8,4 mg/100g
broilerin maksa 8,3 mg/100g
naudan maksa 8,3 mg/100g
mustamakkara 8,1 mg/100g
soijapavut, soijajauho 8 mg/100g
persilja 8 mg/100g
kauralese 8 mg/100g
maissihiutaleet 8 mg/100g
ruskeat pavut 7,9 mg/100g
purukumi 7,4 mg/100g
talkkunajauho 7 mg/100g
kaljamallas, mämmimallas 6,9 mg/100g
auringonkukansiemen 6,8 mg/100g
hirssi 6,8 mg/100g
poronkäristys 6,8 mg/100g
gluteeniton jauhoseos 6,5 mg/100g
riisijauhot 6,5 mg/100g
lihaliemijauhe 6,4 mg/100g
kaurahiutale 6,3 mg/100g
kaurajauho 6,3 mg/100g
halva 6,2 mg/100g
nahkiainen (savustettu) 6,1 mg/100g
cashewpähkinä 6 mg/100g
herne (kuivattu) 6 mg/100g
riisimurot 5,9 mg/100g
jälkiuuninleipä 5,8 mg/100g
näkkileipä 5,8 mg/100g
sinisimpukka 5,8 mg/100g
pellavansiemen 5,7 mg/100g
naudanmaksa 5,5 mg/100g
kananmunankeltuainen 5,5 mg/100g
basilika (tuore) 5,5 mg/100g
hapankorppu 5,5 mg/100g
ruskeat tai valkoiset pavut 5,3 mg/100g
grahamjauho 5,3 mg/100g
manteli 5,2 mg/100g
äidinmaidonkorvike jauhe 5,2 mg/100g
kaura 5 mg/100g
tuore hiiva 5 μg/100g
hirvenpaisti 5 mg/100g
ruisrouhe 5 mg/100g
vehnähiutale 5 mg/100g
makrilli (savustettu tai säilyke) 4,8 mg/100g
tonnikala (öljyssä) 4,8 mg/100g
hirssisuurimo 4,8 mg/100g
soijakastike 4,8 mg/100g
sardiinit 4,6 mg/100g
ruisleipä 4,4 mg/100g
pikakahvi 4,4 mg/100g
speltti 4,17 mg/100g
suodatinkahvi 4,1 mg/100g
wakame 4 mg/100g
maksamakkara 3,9 mg/100g
ruis 3,7 mg/100g
sardiinit (öljyssä) 3,7 mg/100g
kookospähkinä (kuivattu) 3,6 mg/100g
naudanpaisti 3,5 mg/100g
parapähkinä 3,4 mg/100g
lehtijuurikas 3,3 mg/100g
linssin idut 3,21 mg/100g
vehnä 3,1 mg/100g
voikukka 3,1 mg/100g
tattari 3,1 mg/100g
vehnä 3-3,9 mg/100g
ohra 3 mg/100g
pinaatti 3 mg/100g
kurkku 2,9 mg/100g
spirulina-levä (tuore) 2,79 mg/100g
kokojyväleipä 2,5 mg/100g
vihreät pavut 2,5 mg/100g
suklaa 2,4 mg/100g
lihapullat 2,3 mg/100g
herneenversot 2,26 mg/100g
saksanpähkinä 2,2 mg/100g
vehnän idut 2,14 mg/100g
kookospähkinä (tuore) 2,1 mg/100g
soijapavun idut 2,1 mg/100g
maapähkinävoi 2,1 mg/100g
maissi 2,1 mg/100g
herne 2 mg/100g
purjosipuli 2 mg/100g
maapähkinä 2 mg/100g
marsipaani 2 mg/100g
lehtikaali 1,9 mg/100g
maustesilli, suolasilli 1,7 mg/100g
avokado 1,5 mg/100g
ruusukaalin idut 1,4 mg/100g
tonnikala 1,3 mg/100g
endiivi 1,2 mg/100g
kevätsipuli 1,2 mg/100g
tarhapapu 1,1 mg/100g
hasselpähkinä 1,1 mg/100g
okra 1 mg/100g
ankerias 1 mg/100g
pavunidut (säilyke) 1 mg/100g
retiisi, retikka 1 mg/100g
parsakaali 1 mg/100g
ruusukaali 1 mg/100g
mustaherukka 1 mg/100g
vadelma 1 mg/100g
sinimailasen idut (alfalfa) 0,96 mg/100g
mungpavun idut 0,91 mg/100g
silakka 0,9 mg/100g
kurttukaali 0,9 mg/100g
parsa 0,9 mg/100g
guava 0,9 mg/100g
retiisin idut 0,86 mg/100g
kindeypavun idut 0,81 mg/100g
punajuuri 0,8 mg/100g
jättikurpitsa 0,8 mg/100g
kesäkurpitsa 0,8 mg/100g
kantalupenmeloni 0,8 mg/100g
peruna 0,8 mg/100g
mustikka 0,8 mg/100g
muikku 0,8 mg/100g
punaherukka 0,7 mg/100g
riisi 0,7 mg/100g
keräsalaatti 0,7 mg/100g
paprika 0,7 mg/100g
tarhamansikka 0,7 mg/100g
palsternakka 0,6 mg/100g
sipuli (kuivattu) 0,6 mg/100g
muurain 0,6 mg/100g
meloni 0,6 mg/100g
kyssäkaali 0,6 mg/100g
punakaali 0,6 mg/100g
lehtisalaatti 0,6 mg/100g
kiinankaali 0,6 mg/100g
kukkakaali 0,6 mg/100g
porkkana 0,6 mg/100g
mukulaselleri 0,5 mg/100g
tomaatti 0,5 mg/100g
karpalo 0,5 mg/100g
karviainen 0,5 mg/100g
vesimeloni 0,5 mg/100g
amerikansalaatti 0,5 mg/100g
lehtiselleri 0,5 mg/100g
latva-artisokka 0,5 mg/100g
lanttu 0,5 mg/100g
valkokaali 0,5 mg/100g
siika 0,5 mg/100g
särki 0,5 mg/100g
herkkusieni 0,5 mg/100g
banaani 0,4 mg/100g
sipuli 0,4 mg/100g
mango 0,4 mg/100g
kirsikka 0,4 mg/100g
maa-artisokka 0,4 mg/100g
raparperi 0,4 mg/100g
munakoiso 0,4 mg/100g
lahna 0,4 mg/100g
taimen 0,4 mg/100g
made 0,4 mg/100g
kevytkerma 0,31 mg/100g
omena 0,3 mg/100g
vesimeloni 0,3 mg/100g
puolukka 0,3 mg/100g
nauris 0,3 mg/100g
papaija 0,3 mg/100g
hauki 0,3 mg/100g
kuha 0,3 mg/100g
ahven 0,3 mg/100g
kampela 0,3 mg/100g
kirjolohi 0,3 mg/100g
lohi 0,3 mg/100g
vispikerma 0,25 mg/100g
hunajameloni 0,2 mg/100g
päärynä 0,2 mg/100g
turska 0,2 mg/100g
seiti (pakaste) 0,2 mg/100g
voi 0,2 mg/100g
kuohukerma 0,2 mg/100g
jogurtti 0,09 - 0,24 mg/100g
äidinmaito 0,026 – 0, 058 mg/100g
olut 0,01 - 1,21 mg/100g
Saantisuositus
Miehet 10 mg, naiset, joilla ei ole kuukautisia 10 mg, naiset (hedelmällinen ikä) eli joilla on kuukautiset 12-18 mg, RDA 10 mg
Keskimääräinen saanti ruokavaliosta
Miehet 15 mg, naiset 10 mg
Imeytymistä vahvistaa
Nikkeli, C-vitamiini, B2-vitamiini, mangaani, kupari, koboltti, fruktoosi, kalium?, natrium?, kromi?, seleeni?
Imeytymistä heikentää
Mangaani, molybdeeni, alumiini, kadmium, liiallinen fosfori, kalsium, fytiinihappo, tanniinit, polyfenolit, suolahapon puute vatsalaukussa,
Haitalliset yhteisvaikutukset
Antasidit + rauta, heikentää lääkkeen tehoa ja estää rautaa imeytymästä
Rauta heikentää antibioottien ja kolesterolilääkkeiden tehoa.
Kalsium-valmisteet estävät rautaa imeytymästä
Puutosta aiheuttaa
Runsas verenvuoto
Runsaat kuukautiset (yli 70 ml)
Raskaus (riippuen odottavan äidin ruokavaliosta)
Runsas maidonjuonti ja maitotaloustuotteiden käyttö
Runsas kahvin, teen ja kofeiinipitoisten juomien käyttö (estää imeytymistä 80%)
Viljatuotteiden fytiinihappo (fytiinihappo hajoaa kun viljatuotteet valmistetaan leiväksi juuren avulla) Fytiiniä on leseet 4 225 mg/100g, vilja, leipä 805 mg/100g, valkoiset vehnäjauhot 200 mg/100g . Jos leivän leipoo juureen se hajottaa fytiinihappoa 50%.
Yksipuolinen ravinto
Vatsalaukun pienennys- tai poistoleikkaus
Vatsahaava (vuotava)
Pohjukaissuolihaava
Peräpukamat (vuotavat)
Aspiriinin runsas käyttö
Puutosraja
Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla raudanpuutos on yleisempää kuin miehillä. Naisten kehon rautavarastot riittävät 4-5 kuukautta, miesten vuosia.
Puutosoireet
Väsymys
Ummetus
Kynsien halkeilu
Hiustenlähtö
Keskittymisvaikeudet
Käyttäytymishäiriöt
Päänsärky
Ihon kalpeus
Lusikkakynnet (kynnet ohuet ja kääntyvät ylöspäin kuin lusikka)
Heikotus
Lihasvoimien heikkous
Rytmihäiriöt
Seksuaalisen halun katoaminen
Tulehdusalttius
Masennus
Kutina
Hengitysvaikeudet
Lisääntynyt raskasmetallien imeytyminen
Lyijymyrkytys
Kadmium-myrkytys
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Anemia
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
18 mg. Lisäravinne nautitaan tyhjään vatsaan, koska suolahappo mahalaukussa edistää imeytymistä. 100 mg C-vitamiinia yhdessä rautavalmisteen kanssa edistää imeytymistä.
Älä koskaan nauti rautaa lisäravinteena ellei sinulla ole ihan oikeasti raudan puutetta!!!
Älä nauti rautavalmisteita yhdessä juuston, jogurtin, munien, maidon, pinaatin, teen. kahvin, kokojyväleivän tai muiden viljasta valmistettujen tuotteiden kanssa. Syy: Rauta ei imeydy kunnolla.
Yliannostus
Rautaa ei saa koskaan syödä varmuuden vuoksi, vasta kun puute on varmasti todettu. Lisärauta miehillä lisää riskiä sairastua sydänveritulppaan. Kuolemaan johtava yliannos on 250 mg/painokilo.
Lapsilla on olemassa suuri rautamyrkytysriski. Pidä rautatabletit aina lukkojen takana.
Perinnöllistä hemokromatoosia sairastavat (3-5% pohjolan väestöstä) eivät saa nauttia lisärautaa. Kyseessä on raudan varastoitumistauti, jolloin rautaa kertyy kudoksiin (ihon väri muuttuu harmahtavaksi tai pronssinruskeaksi, diabetes, maksan suureneminen, maksakirroosi, nivelsairaudet, sukupuolielinten kehittymättömyys, vähäinen sukupuolihormonien eritys)
Alkoholismi tai alkoholin liikakäyttö (jo lopetettukin), munuaistulehdus, maksasairaus tai pitkäaikainen rautalääkitys saattaa nostaa veren rautatasoja, josta seuraa yliannostusoireita.
Syy miksi alkoholisti ei syö maksalaatikkoa.

Lisärauta pahentaa:
Artriittia (reumaperäinen)
Astma
Allergiat
Sydänsairaudet
Koliitti
Hemokromatoosi
Hemosideroosi
Vatsahaava
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Pahoinvointi
Mahakivut
Selkäkipu
Lihaskipu
Rintakipu
Vilunväristykset
Nopea tai heikko sydämen syke
Kuume, johon liittyy runsasta hikoilua
Ihon punoitus
Metallin maku suussa
Ripuli (voi olla myös veristä)
Oksentelu (voi olla myös veristä)
Ummetus
Tummat ulosteet
Veriset ulosteet
Tunnottomuus
Jalkojen ja käsien kihelmöinti
Hengitysvaikeudet
Sinertävät huulet, kynnet, kämmenet ja jalkapohjat
Väsymys
Kihti
Verisuonten kalkkiutuminen
Syöpä
Veritulpat
Sydän- ja verisuonitaudit
Anemia (kuparin ja sinkin saannin vähenemisen vuoksi)
Reumaattisten oireiden paheneminen
Ikääntyminen
Kuolema
Triviaa
Veren alhainen rautapitoisuus ei kerro aina anemiasta. Tulehdustilan aikana veren rautapitoisuus on yleensä matala, vaikka elimistön rautavarastot olisivat suuret. Diagnoosi anemiasta tehdään oireiden, verikokeen ja veren ferriinipitoisuuden mukaan
Kasvissyöjät kärsivät hyvin harvoin raudanpuutteesta, koska he saavat kasviksista runsaasti aineita, jotka edistävät raudan imeytymistä.
Ravinnosta rautaa imeytyy tarpeen mukaan 0-90%. Lapsilla enemmän kuin aikuisilla. Kun elimistö tarvitsee lisää rautaa se ottaa sitä enemmän ravinnosta.
Elimistön raudasta poistuu joka päivä n. 1 mg. Naisella kuukautisten aikaan rautaa poistuu n. 0,5-0,8 mg lisää/päivä. Imetys verottaa rautaa 0,4 mg/päivä.

Rikki (S)
Ihmiselle välttämätön mineraali. Ihmisessä rikki on varastoituneena ihoon, nivelnesteeseen, nivelsiteisiin, ja rustoon. Keskimäärin noin 100-175 g. Maaperässä n 0,05 g/kg.
Vaikutus elimistössä
Kasvu
Haavojen paraneminen
Osallistuu hapettumisprosesseihin
Hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihdunta
Verenkierto
Hiusten, ihon ja nivelten hyvinvointi
Sidekudoksen vahvistaminen
Hermoston toiminta
Mistä saa?
B1-vitamiini
biotiini
sinappijauhe 1 280 mg/100g
kuivatut kanamunat 630 mg/100g
kampasimpukat 570 mg/100g
hummeri 510 mg/100g
ravut 470 mg/100g
maapähkinät 380 mg/100g
valkosipuli 370 mg/100g
katkaravut 370 mg/100g
sipuli 330 mg/100g
simpukka 300 mg/100g
maksa 260 mg/100g
kuha 260 mg/100g
fetajuusto 250 mg/100g
leipäjuusto 250 mg/100g
äyriäiset 250-450 mg/100g
kirjolohi 240 mg/100g
mäti 240 mg/100g
kuivattu persikka 240 mg/100g
ahven 230 mg/100g
maksa 220 mg/100g
lohi 210 mg/100g
sillisäilyke 210 mg/100g
maapähkinä 210 mg/100g
piparjuuri 210 mg/100g
emmentaljuusto 200 mg/100g
kauraleseet 200 mg/100g
broileri 200 mg/100g
liha 200 mg/100g
mung-pavut 190 mg/100g
munuainen 180 mg/100g
kananmuna 180 mg/100g
intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 180 mg/100g
vihreät pavut 170 mg/100g
vihanneskrassi 170 mg/100g
kaura 160 mg/100g
kuivatut aprikoosit 160 mg/100g
saksanpähkinä 160 mg/100g
silakka 150 mg/100g
kokojyväjauhot 150 mg/100g
herneet 130 mg/100g
vesikrassi 130 mg/100g
linssit 120 mg/100g
pannukahvi 110 mg/100g
ohra 110 mg/100g
sipuli (kuivattu) 88 mg/100g
marsipaani 81 mg/100g
kokojyväleipä 81 mg/100g
kookospähkinä (kuivattu) 76 mg/100g
sipuli (raaka) 51 mg/100g
kevätsipuli 50 mg/100g
kookospähkinä (tuore) 44 mg/100g
okra 30 mg/100g
sipuli (kypsennetty) 24 mg/100g
banaani 13 mg/100g
kantalupenmeloni 12 mg/100g
voi 9 mg/100g
omena 6 mg/100g
hunajameloni 6 mg/100g
päärynä (tuore) 5 mg/100g
kelp 4,6 mg/100g
päärynä (säilötty ilman sokeria) 3 mg/100g
päärynä (säilötty sokerin kera) 2 mg/100g
päärynä (säilyke) 1 mg/100g
härän sapesta eristetty tauriini (energiajuomat)
metyylisulfonyylimetaani (MSM)
Saantisuositus
Ei annettu. Arvellaan olevan 800 mg.
Keskimääräinen saanti ruokavaliosta
Miehet 1,2 g, naiset 0,8 g
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
halkeilevat kynnet
hiusten kiillottomuus
eloton iho
nivelkivut
rypyt
akne
rasvainen iho
psoriaasi
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Nivelrikko
Nivelkivut
Fibromyalgia
Yliannostus
Ravinnosta rikkiä ei voi saada liikaa. Lisäaineena käytetyt rikkiyhdisteet saattavat kuitenkin aiheuttaa yliherkkyysoireita.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
päänsärky
hengenahdistus
astma
Triviaa

Seleeni (Se)
Ihmisen elämälle välttämätön hivenaine. Elimistössä sitä on noin 5-30 mg. Eniten seleeniä on lihaksissa, maksassa, munuaisissa ja pernassa sekä miehillä kiveksissä. Orgaaninen seleeni imeytyy paremmin kuin epäorgaaninen.
Vaikutus elimistössä
Suojaa elimistöä hapettumiselta (antioksidantti).
Parantaa vastustuskykyä ja suojaa tulehduksilta, osallistumalla T- ja B-solujen toimintaan
Osallistuu kasvuhormonien ja prostaglandiinien toimintaan. (Vaikuttaa kivunsietokykyyn.)
Lisää hyvän HDL-kolesterolin osuutta.
Lisää solujen vastustuskykyä syöpäsoluja vastaan.
On osa monia glutationiperoksidaasi-entsyymejä, joka suojaa radioaktiivisen säteilyn, solumyrkkyjen, alkoholin, lyijyn, elohopean, kadmiumin ja arsenikin vaikutuksilta sekä hermolääkkeiden sivuvaikutuksilta.
Seleeni on osana n. 30 entsyymissä.
Seleeni osallistuu kilpirauhasen ja eturauhasen toimintaan
Suojelee maksaa
Pitää huolta silmien, näön, ihon ja hiusten terveydestä
Mistä saa?
Seleenin saanti vaihtelee runsaasti maaperän ja lannoituksen mukaan
keitetty munuainen 192,9 μg/100g
munuainen 135 μg/100g
herkkutatit 100 μg/100g
tonnikala vedessä 78 μg/100g
mustekala 75 μg/100g
anjovis 68 μg/100g
rapu 62 μg/100g
sinisimpukka 60 μg/100g
sianmaksa 58 μg/100g
poronliha 58 μg/100g
nahkiainen (savustettu) 57 μg/100g
ankerias 57 μg/100g
simpukat 56 μg/100g
sian maksa 56 μg/100g
hummeri 51,8 μg/100g
broilerin maksa 51 μg/100g
korvasieni (ryöpätty) 50,7 μg/100g
etana 50 μg/100g
auringonkukansiemenet 49 μg/100g
seesaminsiemen (kuorineen) 49 μg/100g
kanamunan keltuainen 46 μg/100g
naudanmaksa 46 μg/100g
poron maksa 46 μg/100g
siika (savustettu) 46 μg/100g
tonnikalasäilyke vedessä tai öljyssä 42 μg/100g
kuha 37 μg/100g
siika 37 μg/100g
tonnikala 36 μg/100g
rouskut 36 μg/100g
sardiinit (öljyssä) 35 μg/100g
halva 34,4 μg/100g
broileri 34 μg/100g
etikkasienet 32 μg/100g
maksapasteija 30 μg/100g
lipeäkala 30 μg/100g
kalkkuna 29,6 μg/100g
keittokinkku 28 μg/100g
lahna 28 μg/100g
ahven 28 μg/100g
sinappi 27,8 μg/100g
turska 27 μg/100g
taimen 26 μg/100g
pakasteseiti 26 μg/100g
puna-ahven 26 μg/100g
makrilli (savustettu tai säilyke) 25 μg/100g
kauraleseet 24 μg/100g
kampela 24 μg/100g
särki 22,4 μg/100g
made 22 μg/100g
maustesilli, suolasilli 22 μg/100g
emmentaljuusto 22 μg/100g
hauki 22 μg/100g
muikku (järv) 22 μg/100g
katkaravut 20 μg/100g
silakka 19 μg/100g
turska 19 μg/100g
lohi 16,9 μg/100g
hiivaleipä 12 μg/100g
kokojyvävilja 12 μg/100g
herkkusieni 9,3 μg/100g
kirjolohi 8,8 μg/100g
lehtikaali 8 μg/100g
parsakaali 8 μg/100g
spirulina-levä (kuivattu) 7,2 μg/100g
maitotuotteet 5 μg/100g
hedelmät ja vihannekset 2 μg/100g
peruna 1,4 μg/100g
äidinmaito 1 – 5,3 μg/100g
grahamjauhot 1 μg/100g
ruisleipä 1 μg/100g
wakame 1 μg/100g
spirulina-levä (tuore) 0,7 μg/100g
Saantisuositus
Miehet 50 μg, naiset 40-70 μg, lapset 15 μg, RDA 70 μg
Keskimääräinen saanti ravinnosta
Miehet 90 μg, naiset 70 μg
Imeytymistä vahvistaa
E-vitamiini, C-vitamiini, beetakaroteeni, natrium?, kalium?, kupari?, mangaani?, rauta?, kalsium?
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Hyödylliset yhteisvaikutukset
Seleeni + E-vitamiini, toimivat hyvin synergisesti, voimistaen molempien hyödyllisiä vaikutuksia Seleeni + E-vitamiini + C-vitamiini, suojaa syövältä (ihosyöpä)
Puutosta aiheuttaa
Yksipuolinen ruokavalio
Laihdutus
Pikaruoka, einekset
Tupakointi
Kasvissyönti, jos ei syödä sieniä
Raskaus
Imeytymishäiriöt
Suonensisäinen ravitsemus
Vauvoille annettava kuivamaito, äidinmaidon sijaan
Puutosraja
alle 1,2 μmol/l tai alle 100 μg/l veressä
Puutosoireet
toistuvat tulehdukset
astma
hiustenlähtö
allergia
stressiherkkyys
reuma
kihti
nivelrikko
maksan toimintahäiriöt
verisuonten kalkkiutuminen
sidekudostaudit
sydän- ja verisuonitaudit
syöpä (ruuansulatuskanavassa)
syövän esiasteet iholla
MS-tauti
ihottumat
harmaakaihi
miehillä potenssihäiriöt
ennenaikainen vanheneminen
raskasmetallimyrkytykset
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy
syöpä
korkea verenpaine
nivelreuma
sidekudossairaudet
astma
allergiat
iho-, kynsi- ja hiusongelmat
arsenikki, kadmium ja elohopea -myrkytykset
Keshanin tauti (sydänlihasrappeuma)
ulkoisesti hilseshampoissa (sienten ja hiivojen kasvua ehkäisevä) – myrkyllistä sisäisesti
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
50 μg
Yliannostus
yli 450 μg/vrk. Tappava annos yli 5 000 μg.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Valkosipulintuoksuinen iho tai hiki
Metallin maku suussa
Valkosipulihajuinen hengitys
Ihoärsytys
Ihon pistely tai kutina
Hiustenlähtö
Kynsien epämuodostuminen ja heikkous
Kynsien irtoaminen
Väsymys
Ihon pigmentin katoaminen
Hermostovauriot
Ripuli
Pahoinvointi
Oksentelu
Karies lapsilla
Ärtyneisyys
Selenoosi (hiustenlähtö, huonovointisuus, väsymys ja hermostohäiriöt)
Triviaa
Seleenin löysi Jöns J. Berzelius v. 1817 tutkiessaan rikkiyhdisteitä. Suomessa seleeniä on lisätty keinolannoitteisiin vuodesta 1984 alkaen, koska Suomen maaperässä on hyvin vähän seleeniä . Eläinkokeissa lisäseleeni on vähentänyt lihas- ja sydänsairauksia.
Orgaaninen seleeni (ruuasta saatava) imeytyy 85-95%:sti, epäorgaaninen seleeni 40-70%:sti.

Sinkki (Zn)
Ihmisen elimistölle välttämätön hivenaine. Suurin osa elimistön sinkistä on sitoutuneena luustoon (90%), muualla elimistössä sinkkiä on runsaasti haimassa, eturauhasessa, siemennesteessä, maksassa, silmissä, hiuksissa, ihossa ja lihaskudoksessa. Elimistössä on sinkkiä 1-3 g. Valkosoluissa sinkkiä on noin 25 kertaa enemmän kuin punasoluissa.
Vaikutus elimistössä
Mukana yli 200 entsyymissä ja osallistuu yli sadan entsyymiprosessin käynnistykseen.
Säätelee monien elintärkeiden hormoneiden ja aminohappojen tuotantoa.
Sinkki osallistuu kasvuun, sukupuoliseen kypsymiseen ja sukuhormonien tuotantoon.
Sinkki osallistuu insuliinin tuotantoon ja haavojen sekä kudosvaurioiden paranemiseen.
Vaikuttaa aivojen ja eturauhasen toimintaan.
Poistaa elimistöstä hiilidioksidia.
Välttämätön luuston muodostumiselle
Osallistuu perimäaineksen toimintaan ja korjaukseen
Osallistuu veren punasolujen ja hemoglobiinin muodostukseen
Vahvistaa immuunipuolustusta osallistumalla T-solujen tuotantoon ja toimii antioksidanttina
Mistä saa?
Sinkki imeytyy parhaiten eläinperäisestä ravinnosta, johtuen kysteiinipitoisuudesta
osterit 140 mg/100g
äidinmaito 2-138 mg/100g (vaihtelu riippuu äidin ravitsemuksesta)
silli 100 mg/100g
kelp 43 mg/100g
vehnälese 29 mg/100g
simpukat 20 mg/100g
vehnänalkio 17,8 mg/100g
naudanliha 17 mg/100g
maito 17-66 mg/100g (vaihtelu riippuu lehmän ravitsemuksesta)
kaurahiutaleet (kokojyvä) 14 mg/100g
vehnänjyvät 13 mg/100g
seesaminsiemenet 10 mg/100g
sian maksa 9 mg/100g
poron maksa 9 mg/100g
kuiva hiiva 8 mg/100g
ruislese 8 mg/100g
kuivattu oluthiiva 7,8 mg/100g
kaakaojauhe 6,9 mg/100g
poronpaisti 6,9 mg/100g
sianliha 6,6 mg/100g
hirvenpaisti 6,6 mg/100g
basilika (kuivattu) 5,8 mg/100g
naudan liha 5,8 mg/100g
maksa 5,7 mg/100g
cashewpähkinä 5,6 mg/100g
lampaanliha 5,5 mg/100g
äyriäiset 5,3 mg/100g
auringonkukansiemen 5,1 mg/100g
kuivattu taateli 5,1 mg/100g
emmentaljuusto 4,7 mg/100g
naudan kieli 4,6 mg/100g
naudanmaksa 4,5 mg/100g
hiiva (tuore) 4,5 mg/100g
kaurahiutale (ei kokojyvä) 4,5 mg/100g
broilerin maksa 4,5 mg/100g
naudan maksa 4,5 mg/100g
pellavansiemen 4,3 mg/100g
durum-vehnäjauho 4,2 mg/100g
bulgarian jogurtti 4,1 mg/100g
kebabliha 4,1 mg/100g
valkohomejuusto 4,1 mg/100g
muikku (järvi) 4 mg/100g
taskurapu 4 mg/100g
herneet 4 mg/100g
ruisnäkkileipä 4 mg/100g
fetajuusto 4 mg/100g
leipäjuusto 4 mg/100g
meetvursti 4 mg/100g
äidinmaidonkorvike, jauhe 3,9 mg/100g
linssit 3,9 mg/100g
soijauho 3,9 mg/100g
sika-nautajauheliha 3,9 mg/100g
kauramurot 3,8 mg/100g
kananmunan keltuainen 3,8 mg/100g
nori (kuivattu) 3,6 mg/100g
pavut 3,4 mg/100g
speltti 3,4 mg/100g
kaurapuuro 3,4 mg/100g
lampaanliha 3,4 mg/100g
maapähkinä 3,1 mg/100g
sardiinit (öljyssä) 3,1 mg/100g
kaura 3 mg/100g
intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 3 mg/100g
maapähkinävoi 3 mg/100g
tonnikalasäilyke vedessä 2,9 mg/100g
vehnämurot 2,8 mg/100g
nahkiainen (savustettu) 2,8 mg/100g
spirulinalevä (kuivattu) 2,7 - 3,9 mg/100g
ankerias 2,7 mg/100g
tuore hiiva 2,6 mg/100g
ruisleipä 2,3 mg/100g
silakka 2,3 mg/100g
kokojyväjauhot 2,4 mg/100g
kokojyväleipä 2 mg/100g
porkkana 2 mg/100g
makrilli (savustettu tai säilyke) 2 mg/100g
tonnikala (öljyssä) 2 mg/100g
hasselpähkinä 2 mg/100g
hiivaleipä 1,9 mg/100g
suklaa 1,9 mg/100g
kokojyväleipä 1,8 mg/100g
särki 1,8 mg/100g
lihaliemiuute 1,8 mg/100g
ruskea riisi 1,5 mg/100g
marsipaani 1,5 mg/100g
valkoiset vehnäjauhot 1,5 mg/100g
kananmuna 1,5 mg/100g
siika 1,2 mg/100g
hauki 1,1 mg/100g
broileri 1 mg/100g
maustesilli, suolasilli 1 mg/100g
pavunidut (säilyke) 0,8 mg/100g
kaali 0,8 mg/100g
ahven 0,8 mg/100g
made 0,7 mg/100g
tonnikala 0,7 mg/100g
jogurtti 0,6 -0,7 mg/100g
kuha 0,6 mg/100g
valkoinen leipä 0,6 mg/100g
kampela 0,5 mg/100g
lahna 0,5 mg/100g
taimen 0,5 mg/100g
kookospähkinä (tuore) 0,5 mg/100g
valkoinen riisi 0,5 mg/100g
pikakahvi 0,5 mg/100g
herkkusieni 0,5 mg/100g
turska 0,4 mg/100g
kevytmaito 0,4 mg/100g
taatelit (tuoreet) 0,34 mg/100g
peruna 0,3 mg/100g
lanttu 0,3 mg/100g
tomaatti 0,3 mg/100g
kukkakaali 0,3 mg/100g
maissihiutaleet 0,3 mg/100g
kirjolohi 0,3 mg/100g
seiti (pakaste) 0,3 mg/100g
lohi 0,3 mg/100g
banaani 0,28 mg/100g
ananas 0,26 mg/100g
kevytkerma 0,26 mg/100g
vispikerma 0,21 mg/100g
spirulina-levä (tuore) 0,2 mg/100g
punaiset viinimarjat 0,2 mg/100g
sitruuna 0,17 mg/100g
kuohukerma 0,17 mg/100g
voi 0,15 mg/100g
aprikoosi 0,12 mg/100g
omena 0,1 mg/100g
cantalupenmeloni 0,1 mg/100g
hunajameloni 0,1 mg/100g
vesimeloni 0,1 mg/100g
päärynä 0,1 mg/100g
äidinmaito 0,074 -0,39 mg/100g
olut 0,01-0,04 mg/100g
Saantisuositus
Miehet 9 mg, naiset 7 mg, lapset 7 mg, RDA 15 mg
Keskimääräinen saanti ruokavaliosta
Miehet 15-20 mg, naiset 16 mg
Tasapaino
Sinkin ja kuparin saanti pitäisi olla tasapainossa keskenään, koska jos sinkkiä saadaan paljon yli suosituksen ja kuparia suosituksen verran, kuparin imeytyminen häiriintyy.
Imeytymistä vahvistaa
B6-vitamiini, A-vitamiini, monityydyttymättömät rasvahapot, kalium?, magnesium?, kromi?
Imeytymistä heikentää
Kalsium, liiallinen fosfori, kupari, rauta, mangaani, elohopea, lyijy, kadmium, tina, liikahappoisuus, mahahapon vajaaeritys, teen- ja kahvinjuonti, fytiinihappo (fytaatti), kuidut, polyfosfaatit, EDTA (etyleenidiamiinitetra-asetaatti), TVP (teksturoitu kasvisproteiini)
Haitalliset yhteisvaikutukset
Sinkki heikentää tetrasykliininen, doksisykliinien, minosykliinien ja muiden antibioottien vaikutusta ratkaisevassa määrin.
Sinkki heikentää kuparivalmisteiden imeytymistä ja kupari heikentää sinkin imeytymistä.
Nesteenpoistolääkkeet estävät sinkkiä imeytymästä
Kalsiumvalmisteet (kalkkitabletit) – lisäävät sinkin erittymistä, kun luista poistuu kalsiumia, poistuu myös sinkkiä
Fosforia sisältävät valmisteet – häiritsevät sinkin imeytymistä
Hyödylliset yhteisvaikutukset
Sinkki + B6-vitamiini muodostavat yhdessä aivojen välittäjäaineita
Puutosta aiheuttaa
Runsas alkoholinkäyttö
Tupakointi
Kasvisruokavalio
Yksipuolinen ruokavalio
Runsas einesten ja jalostettujen elintarvikkeiden syönti
Saven syöminen
Laihdutus
Keliakia
Imeytymishäiriöt
Murrosikä
E-pillerit
Liiallinen kalsiumvalmisteiden syönti
Liiallinen maitotuotteiden käyttö
Foolihappovalmisteet
Pitkäaikainen rautalääkitys
Runsas kuparin saanti ravinnosta
Tulehdustaudit
Diureettien käyttö (nesteenpoistolääkkeet)
Laksatiivien käyttö (ulostuslääkkeet)
Vatsalaukun pienennysleikkaus tai poistoleikkaus
Pahanlaatuiset kasvaimet
Leukemia
Anemia
Maksatulehdus
Maksasairaudet
Munuaissairaudet
Haimansairaudet
Sirppisoluanemia
Palovammat
Downin syndrooma
Diabetes
Lisämunuaisen vajaatoiminta
Tuberkuloosi
Amalgaamipaikat
Raskasmetallimyrkytys
Rasvaripuli (steatorrea)
Acrodermatitis enteropathica (sinkin imeytymishäiriö)
Suonensisäinen ravitsemus
Anoreksia
Bulimia
Seksuaalinen yliaktiivisuus miehillä
Puutosraja
Puutosoireet
Anemia
Vastustuskyvyn heikentyminen
Epäsäännölliset kuukautiset
Ihottuma kasvoissa ja käsissä
Tulehdukset
Ajokset, paiseet
Akne
Flunssa
Testosteronitason lasku (miehillä)
Steriliteetti, impotenssi
Eturauhasongelmat (laajentunut eturauhanen)
Raskausarvet (striat)
Iho-, hius- ja kynsiongelmat (akne, hiusten kasvun hidastuminen, hiustenlähtö, valkoiset täplät kynsissä)
Raskauden aikaiset oudot maku- ja hajuaistihäiriöt
Kuulohäiriöt
Heikko maku- ja hajuaisti
Ruokahaluttomuus
Haavojen hidas paraneminen
Säärihaavat
Kasvuhäiriöt
Sukupuolielinten kehityshäiriöt
Myöhäinen murrosikä (kuukautisten myöhäinen alkaminen, poikien hidas nuoruuskasvu)
Neurologiset häiriöt
Aistiharhat
Raajojen puutuminen
Raskaudenjälkeinen masennus
Pica (erilaiset syömishäiriöt, mm. halu syödä multaa.)
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Hormonihäiriöt
Sukuelinten sairaudet
Sinkin imeytymishäiriöt
Anoreksia ja bulimia
Makuuhaavat
Säärihaavat
Psoriaasi
Rosacea
Ekseemat
Akne
Kadmiumin neutralointi
Sallittu määrä erityisvalmisteissa:
15 mg. Lisäravinne nautitaan aterian kera, kuitenkin ei kuitupitoisia (leipä, murot) eikä fosforiasisältäviä (maitotuotteet, lihatuotteet, kala) ruokia samalla aterialla
Yliannostus
30 mg päiväsaanti voi häiritä kuparin, raudan ja seleenin saantia.
1-2 g kerta-annos aiheuttaa myrkytysoireita.
150-450 mg annokset pitkään käytettyinä vähentävät veren valkosoluja ja pienentävät punasoluja. Jatkuva yliannos johtaa kuparinpuutteeseen, anemiaan ja vastustuskyvyn heikkenemiseen.
Pahentaa seuraavia tiloja:
Kuparin puute
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
metallin maku suussa
pahoinvointi
oksentelu
ripuli
vatsakivut
suun haavaumat
närästys
ruuansulatusongelmat
kurkkukipu
kuume
anemia
lihasten hallintavaikeudet
rintakipu
hengenahdistus
keltaiset silmät tai iho
kiihtynyt aineenvaihdunta
korkea verenpaine
liian korkea hemoglobiiniarvo
Triviaa
Sinkin ja kuparin saanti pitäisi olla tasapainossa keskenään, koska jos sinkkiä saadaan paljon yli suosituksen ja kuparia suosituksen verran, kuparin imeytyminen häiriintyy. Liiallinen sinkki taas estää rautaa imeytymästä ja häiritsee kolesteroliaineenvaihduntaa.
Sinkkiä imeytyy elimistöön 15-40% elimistön tarpeen mukaan, ellei mukana ole estäviä tekijöitä. Ruuan jalostuksessa sinkkiä katoaa valkoisista jauhoista 77%, valkoisesta riisistä 83% ja viljatuotteiden jalostamisesta 80%.

Strontium (Sr)
Kertyy ihmisessä luustoon. Ei ole todistettu ihmiselle tärkeäksi. Toimii kalsiumin tavoin.
Vaikutus elimistössä
Mistä saa?

Kalsium-pitoiset ruuat
maitotuotteet
viljatuotteet
vihannekset
Saantisuositus
?
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
?
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
Strontiumia kertyy herkemmin lehmänmaitoon kuin ihmisen maitoon, Pulloruokitut lapset saavat yleensä 4 kertaisen määrän strontiumia kuin äidinmaidolla ruokitut.
Strontium-90 on radioaktiivinen aine, jota vapautuu ydinreaktiossa. Se kerääntyy luihin sekä ihmisillä että eläimillä. Oireet ilmenevät yleensä vasta vuosikymmenien (28 vuotta) päästä.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
?
Triviaa
Yleensä keho pyrkii erittämään strontiumin ulos.
Joitakin tutkimuksia on tehty strontiumin vaikutuksesta hammaskariekseen ja osteoporoosin hoitoon.

Tina (Sn)
Ihmisen elimistössä on 12 mg tinaa, jokaista painokiloa kohti. Eniten tinaa on maksassa ja pernassa. Tina on elimistölle välttämätön hivenaine. Maaperässä sitä on 6 mg/kg.
Vaikutus elimistössä
Osallistuu aineenvaihduntaan ja proteiinien tuotantoon.
Tehostaa immuunijärjestelmää ???
Mistä saa?
Säilykepurkeista
Purkkiruoka avaamattomassa säilykepurkissa sisältää 1-2 g/kg
Avatussa säilykepurkissa säilytetystä ruuasta yli 2 g/kg
Saantisuositus
Ei annettu. Arvellaan 1 mg?
Keskimääräinen saanti ravinnosta
0,2 - 17 mg. Purkkiruokaa syövät saavat enemmän.
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö
Paiseet
Akne
Lapamato
Heisimato
Yliannostus
6 mg/painokilo. Tuoreravinto on yleensä terveellistä, säilykepurkit ovat asia erikseen. Tinan hengittäminen johtaa penumokonioosiin. Max määrä epäorgaanista tinaa 2 mg/ m³ ja orgaanista 100 μg/m³.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Ruuansulatusongelmat (ummetus, ilmavaivat)
Hermostohäiriöt
Anemia
Pahoinvointi
Vatsakivut
Päänsärky
Heikotus
Kuume
Lihaskivut
Nivelkivut
Tinnitus (korvien soiminen)
Triviaa
Rottien kasvulle ja kehitykselle välttämätön. Vähäinen tinan saanti aiheutti kasvun hidastumista, karvanlähtöä, ihottumaa ja lihasvoimien heikkenemistä. Hiirillä tina estää syöpäkasvainten kasvua. Eläinkokeissa tinan on todettu lisäävän RNA:n ja DNA:n kopioitumista, RNA:n proteiinisynteesiä.

Titaani (Ti)
Ihmisen elimistössä on titaania 14 mg. Eniten pernassa, lisämunuaisissa, kilpirauhasessa, lihaksissa, jänteissä, rustossa, pikkuaivoissa, aivojen kuulo- ja näkökeskuksissa, haimassa, kiveksissä, maksassa, ihossa, sydämessä, munuaisissa, luuytimessä, suolessa. Veressä titaania on plasmassa.
Vaikutus elimistössä
Salpaa syöpäsolujen etenemistä
Mistä saa?
?
Saantisuositus
?
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
?
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Suolistotulehdus
Nivelrikko
Lasten leukemia
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
?
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
?
Triviaa
Eläinkokeissa titaani vaikuttaa suotuisasti vereen ja kasvaimiin.

Vanadiini (V)
Vanadiini on ihmiselle välttämätön hivenaine. Ihmisen kudoksissa luissa ja maksassa on vanadiinia. Maaperässä vanadiinia on 100 mg/kg.
Vaikutus elimistössä
Natrium-kaliumtasapainon säätely
Verenpaineen ja sokeritasapainon säätely
Osallistuu luiden mineralisaatioon
Osallistuu rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan
Mistä saa?
Teollisesti valmistetussa ruuassa on yleensä enemmän vanadiinia, koska sitä on ruostumattomassa teräksessä, jota käytetään ruoka-aineita käsittelevissä koneissa
persilja 2 950 μg/100g
hummeri 1 610 μg/100g
retiisi 790 μg/100g
tilli 460 μg/100g
liivate 250 μg/100g
kalanruodot 240 μg/100g
mansikat 70 μg/100g
mustikat 54 μg/100g
vasikanmaksa 11-51 μg/100g
sardiinit 46 μg/100g
kurkku 38 μg/100g
omenat 33 μg/100g
kukkakaali 9 μg/100g
tomaatit 4 μg/100g
perunat 1 μg/100g
äyriäiset
nilviäiset
simpukat
etanat
sienet
mustapippuri
rasvaton maito
merilevä
broileri
lehtisalaatti
luujauho
valmisruuat
Saantisuositus
Arvioitu tarve 10-100 μg
Keskimääräinen saanti ravinnosta:
6-170 μg
Imeytymistä vahvistaa
?
Imeytymistä heikentää
C-vitamiini, kromi, kloori, rauta, alumiini
Haitalliset yhteisvaikutukset
?
Puutosta aiheuttaa
?
Puutosraja
?
Puutosoireet
?
Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu
Diabetes (kokeiluasteella)
Syöpähoidot (4-12 mg)
Sallittu määrä erityisvalmisteissa
?
Yliannostus
4-20 mg. Kertyy elimistöön ja aiheuttaa sitä kautta myrkytyksen.
Yliannostusoireet/Myrkytysoireet
Ripuli
Kouristukset
Maanis-depressiivisyys
Keuhkoputkentulehdus
Päänsärky
Uupumus
Näköhäiriöt
Kromin puute
Triviaa
Tärkeä hivenaine rotilla ja kanoilla. Eläimillä vanadiini osallistuu solujen jakaantumiseen ja erilaistumistapahtumiin. Lisäksi se edistää glukoosin pääsyä soluihin. Merkitystä on myös solujen hapettumis-pelkistymisreaktioissa. Kanoilla vanadiinin puute vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan nostaen kolesteroliarvoja.





Kun nyt pääsit tänne asti, niin ymmärrät varmaan miksi ruuan on hyvä olla terveellistä, monipuolista ja sitä on syötävä riittävästi. Ymmärrät myös varmaan että on lähes mahdotonta syödä ”millintarkasti oikein”, sillä ravintoainemäärät ruoka-aineissa vaihtelevat, samoin oma ravintoaineenkulutuksesi vaihtelee päivittäin.

Lopuksi on hyvä muistaa, että ei ole olemassa ainetta, joka ei olisi suurina annoksina myrkyllinen. Tämä pätee myös veteen.

Tämä artikkeli on jaettu 3 osaan. Lue myös muut osat :
Vitamiinit
Rasvahapot ja aminohapot

1 kommentti: