11.2.10

Retiisi - viljelyä, ruokaa ja terveyttä

Retiisi (Raphanus sativus radicula, Raphanus sativus var. sativus)

Retiisin viljelystä kotipuutarhureille
Retiisi kuuluu samaan ristikukkaisten heimoon kuin lanttu ja nauriskin. Retiisi on yksivuotinen siemenkasvi. Kasviopillisesti retiisi ei kuitenkaan ole juurikasvi, vaan maanalainen pullistunut osa on sirkkavarresta syntynyt varsimukula. Retiisin luonnonvarainen kantamuoto on hämärän peitossa. Sen arvellaan polveutuvan peltoretikasta (Raphanus raphanistrum) tai retikasta (Raphanus sativus) viljelyksen kautta syntyneen mutaation seurauksena. Viljellystä retiisistä on olemassa paljon erilaisia lajikkeita aina 75 cm pituisesta vaaleasta japanilaisesta, pinkkien tai violettien keskikokoisten kautta, pieniin punaisiin pallomaisiin. Laijkkeita on talvi-, kevät- ja kesäviljelyyn.

Retiisi kuuluu maailman vanhimpiin viljelyskasveihin. Japanissa, Kiinassa, Intiassa ja Välimeren maissa sitä on viljelty pitkään. Pohjoismaihin retiisi saapui 1600-luvulla.

Retiisi on nopeakasvuinen ja valmistuu syötäväksi (jopa 3!) 4-6 viikossa. Retiisi viihtyy viileässä ilmanalassa ja sitä voidaan kasvattaa myös kasvihuoneessa tai parvekkeella. Retiisi itää 5°C:ssa, optimi 10-12°C. Taimia näkyy 4-8 vrk kuluttua. Retiisi kylvetään avomaalle toukokuun puolivälin jälkeen tai yöpakkasten mentyä noin 0,5-1 cm syvyyteen, (jos kylvetään syvemmälle retiisistä tulee epämuotoisia) 2-3 cm taimivälillä, rivivälin ollessa 20 cm.

Retiisit voidaan istuttaa erikseen tai muiden kasvien väliin, koska retiisin sato korjataan pois nopesti se ei häiritse muiden kasvien kasvua. Tästä syystä retiisi sopii hyvin limittäiseen (sekaviljely) tai peräkkäiseen viljelyyn ja maa-alue saadaan hyödynnettyä paremmin.
Jos haluaa syödä retiisejä koko kesän on retiisin kylvö uusittava 2 viikon välein. Keskikesällä (heinäkuu) pidetään tauko ja elokuussa kylvetään taas retiisiä.

Retiisimaan pH on hyvä olla 6-7. Retiisi viihtyy myös laihassa maassa, koska ei tarvitse typpeä, fosforia tai kaliumia kuin vähän. Retiisin tarvitsema ravintoaine on boori. Ensimmäistä satoa ei tarvitse lannoittaa, myöhemmillekin riittää kevyt pintalannoitus kompostimullalla. Parhaiten retiisi viihtyy kuohkeassa, tuoreessa hiekansekaisessa multamaassa, aurinkoisessa tai puolivarjossa.

Retiisi ei viihdy kurkun, kiinankaalin tai sipulien seurassa. Sen sijaan se kukoistaa kaalien, krassien, salaattien, mangoldin, porkkanan, palsternakan, lehtisalaatin, pinaatin ja tomaatin seurassa. Krassi jopa parantaa retiisin makua.

Retiisiin kertyy nitraatteja jos se kärsii valon puutteesta, kuivuudesta tai sitä lannoitetaan liikaa typpilannoitteella. Kuivuus, typpilannoite ja kasvihuoneviljely lisäävät retiisien nitraattipitoisuutta.

Jos retiisi jää liian pitkäksi aikaa maahan se alkaa kukkia. Retiisi kukkii myös pitkässä päivässä eli kesällä juhannuksen jälkeen kylvettynä. Kukinnan voi hyödyntää keräämällä siemenet ja siemenkodat talteen. Koska retiisi risteytyy helposti muiden ristikukkaisten kanssa, siemenistä voi kasvattaa mielenkiintoisia retiisejä tai käyttää siemenet ja siemenkodat ruuanlaitossa.

Retiisien halkeilu johtuu epätasaisesta kosteudesta, siksi retiisejä on hyvä hieman kastella kuivina kausina. Retiisimaa nautii tasaisesta kosteudesta.

Kaalikärpäsen toukat ja rapsikuoriaiset pitävät myös retiiseistä, kaalikärpäsen toukat lehdistä ja rapsikuoriaiset kaivelevat reikiä mukuloihin. Niiden torjunnassa auttaa harso. Puuntuhkaa, kivijauhoa ja chilipippuria voi myös kokeilla kuten mäntysuopavettä retiisin lehdille.

Retiisi kärsii myös möhöjuuresta kuten muutkin ristikukkaiset kasvit. Viljelykierto auttaa asiaa. Retiisiä voidaan käyttää indikoimaan onko maassa mahdollisesti möhöjuurisientä vielä jäljellä. Jos retiisissä on tautia, silloin ei kannata maahan kylvää mitään ristikukkaiskasvia (=kaikki kaalikasvit, nauris, lanttu, retika, piparjuuri, vihanneskrassi, vesikrassi) 8-10 vuoteen. Lisätietoa möhöjuuresta, katso Lanttu.

Myös luomuretiisin naatit voi syödä, suurin osa retiisin ravintoarvosta (90%) on naateissa. On olemassa retiisilajeja, joita kasvatetaan vain naattien takia. Naatit sopivat salaatteihin ja niissä on hyvin mieto retiisin maku. Oikeastaan kaikki retiisin osa voi syödä siemeniä ja hedelmiä myöten. Retiisiä voi myös idättää.

Retiisin makuun vaikuttaa se mihin aikaan vuodesta retiisi on kasvatettu kevät-kesä retiisit ovat kirpeimpiä kuin syksy-talviretiisit.

Retiisin sadokorjuu
Pallomaiset punaiset retiisit ovat valmiita kun mukula on 15-25 mm läpimittainen. Liian suuret retiisit ovat mauttomia ja hohkaisia. Kuivuneet retiisit ovat kitkeriä ja aiheuttavat ilmavaivoja. Retiisit korjataan naatteineen ja niputetaan noin 10 kpl nippuihin. Naatteja ei saa ruhjoa tai retiisi alkaa pilaantua. Ohuen juuren voi katkaista pois. Niputuksen jälkeen mukulat pestään kylmällä vedellä. Niput pakataan puulaatikkoihin juuret alaspäin.
Mikäli naatit listitään pois retiisit pakataan läpinäkyviin muovipusseihin.

Retiisin säilyvyys
Retiisit on hyvä syödä mahdollisimman pian maastanoston jälkeen, silloin niissä on vielä makua jäljellä. Retiisi säilyy 0°C:n lämpötilassa 95% ilmankosteudessa pari viikkoa. 10°C:ssa säilyvyys on 3-4 vrk. Jääkaapissa noin viikon kaksi. Retiisi ei pidä pakastamisesta.

Retiisi muilla kielillä
ruotsiksi rädisa
saksaksi Radiechen
englanniksi radish
ranskaksi radis
portugaliksi rabanete
viroksi redis
italiaksi ravanello
espanjaksi rábano
hollanniksi radijs
kroaatiksi rotkvica
turkiksi turp
puolaksi rzodkiewka
unkariksi retek
norkaksi reddik
tanskaksi radise

Retiisin "tuoteseloste"
Retiisissä on vähän energiaa 68 kJ /100 g, mutta runsaasti rautaa 0,77 mg/100 g, kaliumia 490 mg/100 g ja C-vitamiinia 33 mg/100 g. Lisäksi retiisissä on foolihappoa, kalsiumia, rikkiä ja seleeniä. Suurin osa vitamiineista on kuoriosassa ja lehdissä. Retiisin maku johtuu sen sisältämästä sinappiöljystä. Retiisissä on 70% hiilihydraatteja, 25% proteiinia ja 5% rasvaa.

Retiisi ruuanlaitossa
Retiisi voidaan syödä sellaisenaan, käytää ruokien koristeluun, raasteisiin, salaatteihin, leivänpäällisenä, dippivihannekseksi, pikkelsiin, keittoihin, uuniruokiin, muhennoksiin, pataruokiin, munakkaisiin, juustoihin, friteerattujen ruokien lisukkeeksi, ryöpättynä, höyrytettynä, kalan seuraksi, liharuokien kanssa jne.
Retiisistä voidaan tehdä teetä yhdessä inkiväärin kanssa. Retiisi sopii myös vihreän teen kanssa teeksi.
Nuoria retiisin lehtiä voidaan käyttää keittoihin ja salaatteihin.
Retiisin harvennustaimetkin voi syödä, niissä on paljon C-vitamiinia.
Vihreitä retiisin siemeniä ja siemenkotia voi käyttää wokkiruokiin tai syödä sellaisenaan.

Retiisi terveydenhoidossa
1700-luvulla retiisistä sanotaan näin "Retiisit vilkastuttavat ruoansulatusta, lisäävät ruokahalua ja suojaavat keripukilta, mutta koska ne syödään raakoina, tulee vain voimakkaan vatsan omaavien nauttia niitä ja silloinkin retiisit tulee pureskella hyvin."

Retiisin terveysvaikutuset nykytiedon mukaan:
-edistää ruuansulatusta
-poistaa tulehdusta
-sopii ummetukseen, ripuliin, turvotukseen, flunssaan, influenssaan, kurkkukipuun, yskään, päänsärkyyn, migreeniin, nenäverenvuotoon
-retiisi sopii myös diabeetikolle
-ehkäisee syöpää

Jo 6 retiisiä päivässä riittää normalisoimaan suun, nielun, ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen limakalvojen bakteerikannan. Käytä vain biologisesti viljeltyjä luomuretiisejä.

Liiallinen retiisien syöminen ärsyttää maksaa, munuaisia ja sappirakkoa. Toisaalta sappi-, munuais- ja virtsakivien hoitoon on kansanperinteessä käytetty 1 rkl raastettua retiisiä päivässä useiden viikkojen ajan.

3 kommenttia:

  1. Eihän sovi diapeetikoille, koska siinä on hiilihydraatteja joita pitää välttää.

    VastaaPoista
  2. Sopii aivan loistavasti diabeetikolle, koska diabeetikkoja kehoitetaan syömään hyviä hiilihydraatteja, joita on vihanneksissa, hedelmissä ja palkokasveissa. Diabeetikon ei tarvitse vältää kaikkia hiilihydraatteja, enemmän huomiota on syytä kiinnittää ruuan rasvaisuuteen ja rajoittaa sokerin ja sokeripitoisten ruokien määrää sekä alkoholinkäyttöä. Ruokavaliosuosituksia diabeetikolle löytyy mm. "Diabetes-keittokirjasta".

    VastaaPoista
  3. ...kyllä diabeetikon pitääpi syödä vihanneksia, samoin kuin kaikkien meidän.

    Jos vilkaiset retiisin ravintoarvot vaikka finelistä, huomaat että se on suht alhaisen hiilihydraattimääränsä takia hyvä valinta myös diabeetikolle. :)

    VastaaPoista