18.2.11

Ilmalämpöpumppu - lämmitysjärjestelmä vai ongelmajärjestelmä?

Kun ilmalämpöpumppumainoksia katselee, tulee mieleen että siinäpä yksinkertainen ja nerokas lämmitysjärjestelmä. Mutta toimiiko se Suomen olosuhteissa?

Käsittelen tässä pelkästään ilmalämpöpumppuja, vaikka käytän jatkossa nimityksiä lämpöpumppu tai pumppu. En käsittele maalämpöä tässä jutussa.

Tämä juttu voi sisältää materiaalia, joka järkyttää. Jos olet intohimoinen ilmalämpöpumppujen ystävä, voit kokea tämän ahdistavana. Sinua on varoitettu. Eteenpäin vain omalla vastuulla.

Suomen oloissa pelkällä ilmalämpöpumpulla ei pärjää, vaan tarvitaan myös muita lämmitysjärjestelmiä lisäksi, kattamaan pakkaskauden lämmöntarve sekä varalämmitysjärjestelmä, joka laitetaan päälle, silloin kun ilmalämpöpumppu päättää yhtäkkiä lopettaa toimintansa tuntemattomasta syystä johtuen. Voipi muuten tulla vilu.

Lämpöpumpun toimintaperiaate
Sanotaan että lämpöpumppu toimii samoin kuin jääkaappi käänteisesti. Kuinka moni tietää miten jääkaappi toimii ja osaa mieltää mielessään tämän toiminnan käänteisenä ? Avainasemassa on kylmäaine, joka kiertää järjestelmässä ja kompressori. Kylmäaineena käytetään fuorihiilivetyjä (HFC-yhdisteitä), jotka ovat kasvihuonekaasuja. Lisäksi ne lasketaan ongelmajätteeksi. Kylmäaine siis ottaa ilmasta lämpöä ja höyrystyy. Kylmäaine siirtyy höyrystyneenä kompressoriin, joka nostaa kylmäaineen painetta. Kun korkeapaineinen kylmäaine johdetaan seuraavaksi lauhduttimeen, se luovuttaa sitomansa lämmön. Tämän jälkeen kylmäaineen paine alennetaan ja se palaa takaisin kiertoon.
Tätä kiertoa ohjaa kompressori. Kompressori voi toimia kahdella tavalla. Se voi joko pyörittää kylmäainetta järjestelmässä koko ajan säädellen kylmäaineen pyörimisnopeutta (invertteri), sen mukaan miten paljon lämpöä kulloinkin tarvitaan tai toinen vaihtoehto (on-off -malli) on että kompressori kytkeytyy päälle kun lämmöntarvetta ilmenee ja kun haluttu lämpötila on saavutettu pysäyttää kylmäaineen virtauksen. Kunnes taas tarvitaan lämpöä ja kylmäaineen kierto lähtee taas liikkeelle.
Kun ilma viilenee (ilman ulkolämpötila +2- +5° C) tarvitaan sulatustoimintoa. Sulatustoiminto kestää 2-10 minuuttia kerrallaan, riippuen olosuhteista eli ilmasta. Sulatustoiminnon tarkoitus on estää huurteen ja jään muodostuminen ulkoyksikköön, sillä jos ulkoyksikkö jäätyy, ilmalämpöpumppu ei toimi. Sulatustoiminnon aikana kylmäaine kiertää laitteessa, mutta päinvastaiseen suuntaan. Nyt lämpöä ei puhalleta sisään taloon, vaan ulos, jolloin muodostunut vesihöyry sulattaa ulkoyksiköstä huurteen. (Se wuush-ääni, joka aina välillä ulkoyksiköstä kuuluu.) Kun tarvitaan vielä lisää sulatustehoa ulkoyksikön tuuletin pysähtyy sulatuksen ajaksi. Toinen vaihtoehto tähän on sähköllä toimiva lämpövastus, joka sulattaa ulkoyksikön jään. Kun jää on sulanut tai tietty ohjausyksikköön säädetty aika on kulunut lämpöpumppu palaa takaisin normaaliin toimintamoodiin ja kääntää kylmäaineen virtauksen suunnan.
Mitä enemmän lämpöä on ulkoilmassa, sen vähemmällä energialla lämpöpumppu toimii, kun ilman lämpötila laskee, kompressorin toimintaan tarvitaan enemmän energiaa ja sähköä kuluu.

Sää ja ilmalämpöpumppu
Ulkolämpötila voi olla sama, mutta ilma ei välttämättä ole sama. Suomessa samaankin lämpötilaan mahtuu monenlaista säätä. Voi olla auringonpaistetta, lumisadetta, ilmakosteus voi vaihdella kuivasta pakkasilmasta vesisateeseen. Tällä kaikella on vaikutusta ilmalämpöpumpun toimintaan. Jos aurinko paistaa ja ilma on kuiva, ilmalämpöpumpun ei tarvitse sulattaa itseään niin usein, sen sijaan jos sataa lunta ja ilmankosteus on korkeampi, ilmalämpöpumpun sulatustoiminto käynnistyy ja sammuu jopa tunnin välein tai tiheämmin säätöjen mukaan. Tämä vie energiaa ja tehoja pois lämmitykseltä, sekä kuluttaa laitetta.
Yleensä kun lämpötila alkaa laskea, taloon sisään halutaan lämpimämpää ilmaa. Kun ilman lämpötila laskee ilmalämpöpumppu ei pystykään tuottamaan niin paljoa lämpöä kuin tarvitaan. Lämmöntuotanto loppuu kokonaan ilma-ilmalämpöpumpuilla -15/-18°C:ssa. Huonoimmilla pumpuilla yleensä jo -2 / -12°C.:ssa. Vesi-ilmalämpöpumpuilla vastaavasti -20/-25°C:ssa. Poistoilmalämpöpumpun toimintaan sää ei vaikuta, koska se ottaa lämmön ilmastointilaitteen poistoilmasta.

COP (Coefficient of performance) eli lämpökerroin – Ymmärrätkö mitä tämä oikeasti tarkoittaa?
Kyseessä on teollinen standardi, jolla määritellään miten paljon tehoa pumpusta saadaan irti (hyötysuhde) suhteessa käytettyyn sähkömäärään. Mitä korkeampi COP-lukema, sen tehokkaampi pumppu, eikös niin? Paitsi että asia ei ole ollenkaan näin yksinkertainen. Koska kyseessä on standardi, on määriteltävä ne olosuhteet, missä tämä standardi pätee eli COP:n ollessa kyseessä testimittaus tehdään ulkolämpötilan ollessa +7-8°C ja sisälämpötilan +21°C. Kuinka usein Suomessa lämpötila on +7°C ulkona? Yleensä silloin kun kesä alkaa ja silloin kun kesä päättyy syksyyn eli noin 2-4 viikon ajan vuodessa touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa.
Mikä on ilmalämpöpumpun toiminnan kannalta ulkoilman ihannelämpötila? +7°C. Missä lämpötilassa ilmalämpöpumppu vielä toimii, ilman että tarvitaan lisäsähköä? +2 - +7°C Kun ilman lämpötila laskee alle +2°C, tarvitaan jo pumpun sulatustoimintoa ja lisää sähköä että pumppu pystyy yleensä tuottamaan lämpöä. Milloin Suomessa sää on 2-7°C? Maalis-huhtikuussa ja syys-lokakuussa.
Ilmalämpöpumppu toimii siis optimaalisesti vain 2-4 kuukautta riippuen ollaanko etelässä vai Lapin korkeudella. Toki ilmalämpöpumppua voi käyttää kesällä ilmastointilaitteena, kun lämpötila nousee yli 22°C. Ja tälläisiä päiviähän on Suomessa peräti viikosta kuukauteen pariin riippuen kesästä ja paikkakunnasta.
Ai niin, ne COP-arvot. Kun ulkoilman lämpötila on +15°C , niin COP-kerroin voi olla jopa yli 6. (Tosin kuinka paljon lämmitystä sisällä ulkolämpötilan ollessa +15 °C :ssa tarvitaan? ) Kun ulkoilman lämpötila laskee, COP-arvo pienenee myös. Tämä tarkoittaa sitä että hyötysuhde pienenee. +7°C :ssa lämpökerroin on noin 3-6. Lämpöpumpun normaaleissa käyttöolosuhteissa eli ulkolämpötilan ollessa +2- +7°C lämpökerroin on noin 2-6, riippuen pumppumallista. Tämä on se lukema, jolla lämpöpumppuja yleensä myydään. Kuitenkin kun ulkolämpötila tästä laskee, kerroin pienenee eli huononee. Kun kerroin on alle 2, se tarkoittaa sitä että sähköä kuluu lämpöpumpun pyörittämiseen, mutta pumppu ei tuota juuri mitään.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että tarvittaisiin huomattavasti kehittyneempiä laitteita, jotka on tarkoitettu Suomen ilmastoon eli myös kovaan pakkaseen.

Sisälämpötila ja ilmalämpöpumppu
Mitä merkitystä on sisälämpötilalla? Kuten varmaan vielä muistissa on, COP:n testimittaus tehtiin sisälämpötilan ollessa +21°C:ssa. Jos ilmalämpöpumpusta haluaa enemmän tehoa irti sisälämpötilaa täytyy siis laskea tästä. Jos sisälämpötilaa nostaa, pumppu joutuu tekemään enemmän työtä pitääkseen lämpötilan halutussa lukemassa, tämä taas tarkoittaa sitä että pumppu vie enemmän energiaa toimintaansa ja sähköä kuluu.

Eristäminen ja ilmalämpöpumppu
Jos asut talossa, jossa nurkista, ikkunoista ja ovista vetää, ilmalämpöpumppu ei ole sinun laitteesi, ennen kuin lisäeristät mökkisi ja vaihdat uudet ovet ja ikkunat. Tämä tulee kalliiksi. Samoin tulee ilmalämpöpumppu, jonka tuoma lämpöhyöty karkaa raoista pihalle, jos asennat sen vanhaan huonosti eristettyyn taloon.

Miten kauan ilmalämpöpumppu kestää käytössä?
Takuuaika on yleensä 2 vuotta, kovin moni ilmalämpöpumppu ei pääse takuuajan loppupuolelle ennen kuin tarvitaan korjausta. Osa myyjistä lupailee lisämaksusta lisää takuuaikaa, tähän ansaan ei pidä langeta, koska lisätakuu ei välttämättä korvaa kaikkia korjauksesta aiheutuvia kuluja tai vaihdettavia osia. Ilmalämpöpumpun pitäisi kestää 10-15 vuotta eli yhtä kauan kuin jääkaappienkin, tosin jääkaappeja ei yleensä pidetä ulkona. Siinä lienee suurin syy. Ensimmäiset ongelmat ja viat ilmenevät yleensä kun pakkaskausi alkaa tai kun pumpun pitäisi käynnistyä pakkaskauden jälkeen. Sitten se onkin jatkuvaa korjaamista ja säätämistä. Suuren osan ajasta, jolloin pumpun pitäisi toimia, se ei toimi. Tämä tietysti säästää sähköä, mutta mökkiä se ei lämmitä. Isännän ja emännän pääkopan se kyllä saa kuumenemaan, valitettavasti tälläkään energialla taloa ei lämmitetä. Ymmärrän aivan loistavan hyvin, miksi kuluttajaviranomaiset saavat runsaasti valituksia lämpöpumpuista.
Löytyykö ketään, jolla olisi ollut sama lämpöpumppu käytössä 12 vuotta ilman että se olisi kertaakaan hajonnut?

Kenelle ilmalämpöpumppu sopii?
Ainoa lämmitysmuoto, jota ilmalämpöpumppu mielestäni hyödyttää, on suora sähkölämmitys päiväsähköllä. Keväällä ja kesällä voi hieman säästää lämmityskuluissa, mutta onko säästö niin suuri että ilmalämpöpumpun hinta saadaan koskaan sen elinkaaren (2 vuotta?) aikana maksettua? Tätä on hyvä miettiä itsekseen.
Kerros- ja rivitaloissa tarvitaan taloyhtiön hyväksyntä ennen kuin ilmalämpöpumpun voi hankkia.

Jos nyt kuitenkin olet sitä mieltä että ilmalämpöpumppu sopii Suomen oloihin ja juuri sinun taloosi, niin jatketaan eteenpäin.

Seuraavaksi on aika tehdä aloituskartoitusta:
-miten paljon lämmön ja viilennyksen tarvetta kotonasi on
-miten paljon tästä tarpeesta ajattelit kattaa ilmalämpöpumpulla ja miten paljon muilla järjestelmillä, käytännössä Suomen oloissa on mahdollista kattaa lämmöntuotosta 20-50% ilmalämpöpumpulla. Toisaalta lämpöpumppu pitäisi mitoittaa niin että se kattaa 85-90% lämmöntuotosta, vaikka Suomessa tämä ei ole ollenkaan mahdollista.
-käy tutustumassa eri ilmalämpöpumppumalleihin, älä juttele vain myyjien kanssa, juttele myös ilmalämpöpumpun omistajien/käyttäjien, maahantuojien ja LVI-alan ammattilaisten kanssa. Saat paljon erilaisia mielipiteitä, joiden pohjalta voit muodostaa omaa mielipidettäsi.
-punnitse hyviä ja huonoja puolia
-mieti minne sijoitat ulko- ja minne sisäyksikön
-mieti kuka asentaa ilmalämpöpumpun ja kuka hoitaa korjauksen ja huollon (Suomessa ilmalämpöpumppujen asennus ja huolto ovat auktorisoituja kylmäalan lainsäädännön alaisia töitä ja vain TUKES:n rekisteröimät kylmälaiteliikkeet, saavat tehdä asennuksia ja huoltaa ilmalämpöpumppuja)
-laske mitä järjestelmän maksaa ja mitä sen ylläpito tulee sinulle maksamaan
-arvioi ilmalämpöpumpun tehokkuus ja käyttökustannukset juuri sinun kotonasi ja asuinpaikkakunnallasi

Millainen ilmalämpöpumppu valita?
Ilma-ilmalämpöpumppu
Jos asut Suomessa, tämä on ainoana lämmitysmuotona naurettava lämmitysratkaisu. Kun tulee pieni pakkanen, lämmitykseen tarvitaan sähkötehoa ja kun pakkanen hieman kiristyy, pumppu lakkaa kokonaan toimimasta. Ihan kiva kuitenkin kesämökillä, kun mökkikauden haluaa aloittaa muutamaa viikkoa aiemmin.
Vesi-ilmalämpöpumppu
Hieman toimivampi Suomen oloissa, mutta ei riitä yksinään kattamaan pakkasajan lämmitystarvetta. Kun lämpötila laskee alle -20°C:een sinulla ei ole enää lämmitysjärjestelmää, ellei sinulla ole jotain varajärjestelmää. Toki ilmalämpöpumppu toimii, mutta suoralla sähköllä ja se on kallista. Käytännössä sinulla on suora sähkölämmitys ilmalämpöpumpun muodossa.
Poistoilmalämpöpumppu
Jos kodissasi on koneellinen ilmanvaihto, siihen voidaan asentaa poistoilmalämpöpumppu, joka ottaa lämpöä talteen ilmanvaihdon poistoilmasta. Tämän lämpöpumpun etu on siinä että sisäilma on yleensä aina lämmintä ja näin ollen lämmöntuottokyky ei hyydy talvellakaan. Kuitenkin se tarvitsee toimiakseen sähköä, ellei sitten kodissasi ole jotain muuta lämmitysjärjestelmää, jolla lämmitys hoidetaan ilman sähköä.

Minkä kokoinen ilmalämpöpumppu sopii juuri minun kotiini?
Tämä on erittäin tärkeä kysymys, sillä vääränkokoinen ilmalämpöpumppu on aika kallis sisustuselementti. Aika monella suomalaisella tällainen sisustuselementti jo onkin, itseni mukaan lukien. Jos tarkoitus on käyttää ilmalämpöpumppua lämmitykseen, riittää 1kW:n teho per 30 m² huonepinta-ala. Jos tarkoitus on myös viilentää huoneistoa kesällä 1 kW per 40 m² riittää. Tämä on nyrkkisääntö. Se ei vain valitettavasti päde käytännössä.
Missä talo eli koti sijaitsee vaikuttaa siihen kuinka monena päivänä ilmalämpöpumppu vuodessa toimii, myös säätila vaikuttaa toimintaan. Siihen pysyykö ilmalämpöpumpun tuottama lämpö sisällä talossa, vaikuttaa talon ikkunatyyppi, ikkunoiden, katon ja seinien lämmönhukka, ilmastointi, talon asukkaiden määrä ja monet muut pikkuasiat. Tästä seuraa tilanne että ilmalämpöpumppu pitääkin oikeasti mitoittaa jopa 50% suurempaan tarpeeseen, mitä asunnon pinta-ala antaisi ymmärtää. Tämä tarkoittaa yleensä sitä että joudutaan ostamaan kalliimpi ilmalämpöpumppu, jolla välttämättä ei ole käyttöä kuin osan vuotta. Valinnan vaikeudeksi jää ostaako halvempi malli, joka ei tuota tarpeeksi lämpöä vai kalliimpi malli, joka tuottaa tarpeeksi lämpöä, mutta jota ei voi hyödyntää kuin osan vuotta?

Mihin ulkoyksikkö sijoitetaan?
Suomessa ulkoyksikkö sijoitetaan useimmiten ulkoseinälle tai maahan tukevalle alustalle. Etäisyys lähimpään rakennukseen tai muuhun esteeseen (aita, naapurin vaja, metsä, pensas tai jokin muu este) tulisi olla vähintään 75 cm sivusuunnassa. Pystysuunnassa yksikön yläpuolella pitäisi olla esteetöntä tilaa 150 cm eli 1,5 m. Nämä kun pitää mielessä säästyy monelta harmilta jatkossa.
Ulkoyksikkö on hyvä suojata myös tuulelta. Usein rakennetaan aita tai istutetaan pensaita tuulensuojaksi, ellei ulkoyksikölle löydy suojaista sijoituspaikkaa. Muista että pensaat kasvavat, joten istuta ne riittävän kauas ulkoyksiköstä, 75 cm etäisyys ei riitä, ota huomioon pensaan kasvu.
Katso että ulkoyksikkö ei tule suoraan räystäskourun alle tai paikkaan missä lumi, jää tai sade pääsee putoamaan ulkoyksikön päälle katolta. Rakenna tarvittaessa katos ulkoyksikölle, muista 1,5 m etäisyys pystysuunnassa.
Runsas lumi saattaa haudata ulkoyksikön kokonaan alleen, eli jos asut seudulla jossa sataa paljon lunta, kuten Suomessa. Ulkoyksikkö on sijoitettava siis lumikorkeuden yläpuolelle. Tämä tarkoittaa seinäsijoitusta, betonikoroketta, kulmarautoja, jaloilla seisovaa taso tms. pääasia on että ulkoyksikkö on ja pysyy tukevasti paikoillaan.
Ulkoyksikön sijoituksessa on otettava huomioon myös sulatuksen takia yksiköstä valuvat vedet ja niitähän tulee valumaan kun Suomessa ollaan. Jos mitään salaojajärjestelmää ei järjestetä on kohta kotisi hometalo. Ilmalämpöpumpun ympäristöön on siis tehtävä sorasta tai hiekasta alue, johon vedet pääsevät valumaan tai tarvittaessa johdettava sulatusvedet pois kourulla kauemmas rakennuksen ulkoseinästä.
Lisäksi on syytä huomioida mahdollinen meluhaitta. Ilmalämpöpumppu ei ole täysin äänetön, joten makuuhuoneen tai lastenhuoneen seinän taakse sitä ei kannata asentaa.

Mihin sisäyksikkö sijoitetaan?
Mahdollisimman keskeiselle paikalle kotiin, ei se missään käytävän nurkassa lämpöä tuota, eikä talon peräseinällä. Paras paikka on sellainen, missä on runsaasti tilaa ilman kiertää. Kattoon on hyvä olla matkaa 5-10 cm, että sisäyksilön kannen pystyy hyvin avaamaan puhdistus- ja huoltotoimia varten sekä pyyhkimään pölyt laitteen päältä.
Sijoituksessa on huomioitava ilmastointilaitteiden sijainti (ei kovin lähelle, koska vievät tehoa ilmalämpöpumpulta), varaava takka/uuni (että ilmanvirran kulkusuunta on sama myös ilmalämpöpumpulla).
Sisäyksikköä ei yleensä kannata sijoittaa kovin likaiseen tilaan, koska pöly ja muut ilman epäpuhtaudet tukkivat suodattimet helposti. On syytä muistaa että sisäyksiköstä tulee vetoa kun se puhaltaa ilmaa ympäristöönsä, sitä ei siis pidä asentaa alueelle, jossa istuskellaan tai nukutaan.
Sisäyksikön kondenssivesi on muistettava johtaa jonnekin, viemäriin tai ulos, riippuen sisäyksikön sijoituspaikasta. Muuten voi tulla homeongelmia.
Kaikesta tästä huolimatta sisäyksikkö on hyvä sijaita mahdollisimman lähellä ulkoyksikköä, koska näin estetään lämpöhävikkiä ja saadaan se vähäkin lämpö mitä ulkoyksikkö tuottaa paremmin käyttöön. Mitä pitemmän matkaa kylmäaineputkia joutuu vetämään, sen enemmän lämpöä haihtuu matkan varrella ja sen enemmän myös kylmäainetta tarvitaan, jotta järjestelmä yleensä toimii. Jos matka menee yli 8-12 m:n kylmäainetta joutuu lisäämään n. 20 g/m. Noudata tässä valmistajan ohjeistusta. Jyrkkiä mutkia on myös syytä välttää putkien kulkua suunniteltaessa. Sanomattakin on selvää että ulkoyksikön ja sisäyksikön väliset putkivedot ja sähköjohdot täytyy eristää hyvin ja suojata suojakotelolla Suomen rankoilta ilmastonvaihteluilta. Kaikkien putkivetojen tiiviys on hyvä tarkistaa ennen laitteen käyttöönottoa.

Asennusajankohta
Kesä on yleensä paras asennusaika, koska tarvittavat tiiviyskokeet, tyhjiöinti ja muut tarkistukset on helpoin tehdä.

Asennusohjeita en anna kun asennus on kielletty muilta kuin ammattilaisilta. Tekstin lopussa muutama vianetsintäohje. Korjaamaan ja osien vaihtoon et saa kuitenkaan itse ryhtyä.

Ilmalämpöpumppujen historiaa – lyhyt, mutta ytimekäs katsaus
1824
Sadi Carnot kuvasi lämpökoneen eli termodynaamisen koneen toiminnan.
1835 Jacob Perkins sai patentin kehiteltyään laitteen, joka valmisti jäätä ja viilensi juomat, jääkaapin ensimmäinen prototyyppi oli valmis.
1851 William Thomsen (tunnetaan paremmin Lordi Kelvin -nimellä) keksi mahdollisuuden tuottaa energiaa aineen lämpötilaa nostamalla. Hän keksi mekaanisen järjestelmän rakennusten lämmittämiseen ja viilentämiseen.
1856/57 Peter Ritter von Rittinger rakensi Ebenseessä Itävallassa kylmälaitteen suolantuotannon lämmöntarpeisiin. Kyseessä oli ensimmäinen lämpöpumppu.
1877 Carl Linde rakensi kompressori-jääkaappin, joka toimi ammoniakilla.
1920-luku Käsite lämpöpumppu syntyi. Ensimmäiset lämmitykseen tarkoitetut lämpöpumput asennettiin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
1932 Ensimmäinen lämpöpumppu asennettiin Tokioon.
1938 Kantonin kaupungintalon lämmitys Zürichissä Sveitsissä hoidettiin lämpöpumpulla. Lämmönlähteenä toimi Limmat-joen vesi.
1940 Jopa Zürichin uimahalli lämmitettiin lämpöpumpulla
1950-luvun loppu Lämpöpumppukuume iskee Yhdysvaltoihin. Lämpöpumput sopivat sekä lämmitykseen että viilennykseen.
1960-luku Saksassa lämpöpumpuilla lämmitetään vettä ja viilennetään maitoa
1970-80 –luvuilla Ensimmäiset lämpöpumput rantautuivat Suomeen, vastaanotto oli melko viileä
1990-luvulla Lämpöpumppujen uusi aalto saapui Suomeen ja lämpöpumppukuume alkoi nousta
1995 Maailmalla on 55 miljoonaa lämpöpumppua
2007 YK:n ilmastokokous
2009 Uusia normeja ja säännöksiä lämpöpumppuihin kylmäaineiden osalta Suomessa, osaa kylmäaineista ei saa enää käyttää ja Suomessa säädetään pätevyysvaatimukset ilmalämpöpumppujen asentajille, vain rekisterissä olevat saavat asentaa
2011 HCF-kylmäaineiden käyttö ajoneuvojen ilmastointijärjestelmissä kiellettiin, saa kuitenkin vielä käyttää ilmalämpöpumpuissa. Jos käyttö kielletään ilmalämpöpumpuissa, mistä korvaava kylmäaine vai tulivatko ilmalämpöpumput jo tiensä päähän?

Ilmalämpöpumpun siivous ja huoltotoimet
-puhdista sisäyksikön suodattimet pölynimurilla imuroimalla tai jos ovat oikein likaiset vedellä pesemällä noin 2 viikon – kuukauden välein asuntosi siisteystasosta ja sisäyksikön sijainnista riippuen
-pyyhi sisäyksikön ulkopuolelta pölyt ja pidä huone, jossa sisäyksikkö on siistissä kunnossa
-tarkista ulkoyksikön tilanne aina lumisateen ja myrskyn jälkeen sekä syksyllä kun puista putoilee lehtiä. Siivoa tarvittaessa.
-poista muodostuva jää sulattamalla lämpimällä vedellä, joko puutarhaletkulla tai kastelukannulla, säännöllisesti
-kutsu ammattilainen huoltamaan laite 3-4 vuoden välein

Ilmalämpöpumppu ongelmat – syitä ja korjausehdotuksia
Kun ”huollat” ilmalämpöpumppuja on syytä muistaa että ainoastaan rekisteröidyt toiminnanharjoittajat ja -henkilöt saavat asentaa ja huoltaa ilmalämpöpumppuja Suomessa. Kylmäainettakaan ei pysty itse hankkimaan, koska sitä myydään vain rekisterissä oleville. Myös laitetakuu raukeaa jos laitteen asentanut henkilö ei ole rekisterissä.

(S)-kirjain on niiden töiden kohdalle, mitkä voit tehdä itse.

Yleisin ilmalämpöpumppu vika on kompressorivaurio, joka yleensä johtuu asentajan hutiloinnista. Syynä se, että tyhjiöintiä ei ole tehty ennen laitteen käyttöönottoa tai se on tehty huolimattomasti. Huom! Tyhjiöinnin voi tehdä vain kesäaikaan, kun vesi ei ole jäässä. Tyhjiöinnin tarkoitus on poistaa ylimääräinen kosteus ja kaasut laitteistosta. Kompressorivaurio ilmenee yleensä 0-5 vuoden kuluessa asennuksesta.

Ilmalämpöpumppu ei toimi
-sähköt ovat poikki tai yksikkö ei saa sähköä. Tarkista sähkötaulusta että kaikki kolme vaihetta ovat päällä. (S)
-sulake on palanut. Vaihda sulake tai kuittaa automaattisulake (S)
-katkaisija on off-asennossa. Vaihda on-asentoon (S)
-tarkista säätimen asetukset, testaa eri asetuksilla käynnistyykö. (S)
-katso säätimen lämpötila-asetukset, sopivatko ne haluttuun lämpötilaan (S)
-tarkista että termostaatti toimii (yleensä termostaatin mukana tulevat oma ohjeet tähän)
-takista että lauhduttimeen yleensä kulkee virta
-tarkista toimiiko virranmuunnin
-kompressori on hajonnut. Vaihda uusi.

Jäätä ulkoyksikössä
-sammuta ulkoyksikkö, ota puutarhaletku tai kastelukannu ja kaada lämmintä vettä ulkoyksikön päälle kunnes yksikkö sulaa. ÄLÄ KOSKAAN POISTA JÄÄTÄ ULKOYKSIKÖSTÄ TERÄVÄLLÄ ESINEELLÄ (puukko, pora, kirves, saha yms.) Jos ilman lämpötila on (+2/-10°C) ja ilmankosteus suuri ulkoyksikön jäätyminen on ihan normaalia Suomessa. Jos yksikkö jäätyy jatkuvasti, on aika soittaa huoltomiehelle tai jos olet itse ilmalämpöpumppuasiantuntija hoitaa homma itse. (S)

Lämpöpumppu kuluttaa runsaasti sähköä
-liian pieni laite tilaan nähden
-likaiset suodattimet. Poista ja puhdista (S)
-eristyksessä puutteita
-termostaatti väärässä paikassa
-likainen sisäyksikkö. Puhdista (S)
-viallinen termostaatti
-tuulettimen hihna ei ole kohdallaan
-liian pieni tai matala jännite
-termostaatin asetukset liian korkeat.

Lämpöpumppu lämmittää liikaa
-yksikkö liian iso
-termostaatti väärin säädetty
-termostaatti väärässä paikassa
-termostaattiasetukset liian korkeat. Piennenä lämpötila-asetusta (S)

Lämpöpumppu toimii, mutta ei lämmitä
-likaiset suodattimet. Poista ja puhdista. (S)
-ilmalämpöpumppu on lämmitettävään tilaan nähden liian pieni
-ulkona on liian kylmää. Odota lämpimämpää säätä.
-tarkista ovatko sähkövastukset päällä. Jos eivät, laita päälle (S)
-termostaatin lämpöanturi väärin kytketty tai väärässä paikassa
-termostaatti on säädetty liian pieneen lämpötilaan. Suurennan lämpötilaa (S)
-termostaattia ei ole säädetty.
-jännite on liian pieni
-puutteita lämpöpumpun ja kylmäainejohtojen eristyksessä
-palaneet lämpöelementit
-viallinen termostaatti
-ulkolämpötilan termostaatin asetukset liian matalat
-kylmäainetta on liian vähän.
-kompressorin venttiili on viallinen
-sulatuksen säädöt ovat pielessä

Sisäyksikön puhaltaman ilmamäärän määrä vähäinen
-likaiset suodattimet. Poista ja puhdista. (S)
-likainen tuuletin. Puhdista pölynimurilla (S)
-katkennut tai kulunut tuulettimen hihna
-liian korkea tai matala jännite
-viallinen tuulettimen moottori
-yhteyshäiriö, ei saa kontaktia

Sulatustoiminto alkaa, mutta keskeytyy kesken kaiken ja jäätä ei saada pois
-kompressorin venttiili on viallinen
-kylmäainetta on liian vähän
-kompressori on hajoamassa
-sulatustoiminnan säädin on epäkunnossa
-sulatustoiminnan säädin on väärin säädetty
-väärä sulatusajastus

Sulatustoiminto ei lakkaa, sulatustoiminto jatkuvaa
-tukkeutunut tai likainen käämi
-likainen sisäyksikön suodatin. Poista ja puhdista. (S)
-kylmäainetta on liian vähän
-sulatustoiminnan säädin on epäkunnossa
-sulatustoiminnan säädin väärin säädetty
-väärä sulatusajastus
-viallinen lauhduttimen venttiili
-viallinen kompressorin venttiili
-sähköasennukset eivät ole kunnossa

Sulatustoiminto käynnistyy, vaikka huurretta ei ole
-kylmäainetta on liian vähän
-sulatustoiminnan säädin epäkunnossa
-sulatustoiminnan säädin väärin asennettu tai säädetty
-väärä sulatusaika
-sulatusyksikön säädin ei saa kontaktia
-ulkoyksikön käämi on likainen
-ulkoyksikön tuulettimen hiha ei ole paikoillaan

Sulatustoiminto ei toimi – ulkoyksikkö jäätyy
(-toimimaton sulatuksen säädin tai ajastin. Vaihda sulatuksen säädin tai ajastin.
-toimimaton termostaatti tai sensori. Vaihda termostaatti tai sensori.
-toimimaton rele. Vaihda rele.
-kylmäaineen virtaussuunnan käännöstä huolehtiva venttiili ei toimi. Vaihda venttiili.
-virtaussuunnan käännöstä huolehtivan venttiilin käämi ei toimi. Vaihda käämi.
-toimimaton ulkoilman puhaltimen moottori. Vaihda moottori.
-liian vähän kylmäainetta. Lisää järjestelmään kylmäainetta.) Suluissa olevat saa tehdä vain valtuutettu ja rekisterissä oleva henkilö.
-väärät säädöt. Korjaa säätöjä (S)
-ulkoyksikkö tukossa (lunta tai puiden lehtiä). Puhdista ulkoyksikkö aika ajoin ja aina kun lunta sataa ja lehtiä lentää. Tarvittaessa rakenna ulkoyksikölle katos tai tuulisuoja. (S)
-ulkoyksikkö uponnut maahan/hankeen tai on liian lähellä maapintaa/lumen alla (jäälle ei ole tilaa sulaa). Korjaa asia nostamalla ulkoyksikkö ylemmäs. Suomessa kun tuota lunta tuppaa aina välillä olemaan, ulkoyksikkö on sijoitettava niin korkealle että se ei pääse hautautumaan lumen alle. Tarvittaessa jalat alle tai yksikön nostaminen seinälle.
-räystäskourusta tippuu sulamisvesiä tai lunta ulkoyksikön päälle. Korjaa asia lumiesteillä, pidennä räystäspituutta, levennä vesikouruja tai rakenna ilmalämpöpumpulle katos. (S)
-jäätävä tihkusade – aiheuttaa ulkoyksikön pinnan jäätymisen, mistä johtuen koko yksikkö jäätyy. Rakenna ilmalämpöpumpulle katos. (S)

Tuuletin ei pyöri
-moottori rikki
-tuulettimen hihna poikki
-tuulettimen rele rikki
-viallinen tuulettimen säädin
-viallinen johdotus
-tuuletin ei saa kontaktia

Tuuletin puhaltaa kylmää ilmaa
-lämpöelementti on palanut
-yhteyshäiriö, ei saa kontaktia
-viallinen termostaatti
-tuuletin on on-asennossa, käännä off (S)
-tuulettimen säädin on rikki

Tuulettimen moottori pitää ääntä, mutta ei pyöri
-moottori on rikki
-moottorin laakerivika
-moottorin katkaisinvika
-tuulettimen laakerivika
-yhteyshäiriö, ei saa kontaktia

Lisää mahdollisia vikatilanteita ja korjausehdotuksia ammattilaisille:
Billy C. Langley: Heat Pump Technology, 2002
R. Dodge Woodson: Troubleshooting and Repairing Heat Pumps

Lämpöpumpputekniikasta:
Alkeiskirjoja, joiden lukeminen vaatii hyvää teknistä saksankielen taitoa
Wolfgang Waldschmidt: ABC der Wärmepumpe, 2010
Johannes Reichelt: Wärmepumpen Stand der Technik, 2008

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti