tag:blogger.com,1999:blog-11685783729300199082012-01-30T09:24:37.527+02:00Neuvoja ja ohjeita tee-se-itse -ihmisille sekä uusavuttomille.Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.comBlogger1381100tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-70297614014070878112011-11-02T11:20:00.009+02:002011-11-05T12:30:48.624+02:00Miten haet töitä Suomessa? Miten välttää yleisimmät sudenkuopat työnhaussa? Miten annat itsestäsi mahdollisimman edullisen kuva työpaikan saamiseksi? <br />Tätä juttua ovat monet toivoneet. Tässä tämä nyt sitten on.<br /><br /><strong>Työnhakija</strong><br />Aluksi on hyvä selvittää itselleen millainen tyyppi olet työnhakijana, mitä osaat, mitä olet opiskellut, missä olet ollut töissä, missä olet hyvä ja missä et ole hyvä. Työnantajan kannalta tärkein asia on, mitä annettavaa juuri sinulla on kyseiselle yritykselle. Miten juuri sinä hyödynnät yritystä ja saan sen menestymään vielä paremmin. Työnhakijana sinun täytyy pystyä osoittamaan että juuri sinä olet yritykselle menestystekijä ja perustella miksi juuri sinut kannattaa palkata. <br /><br /><em>Kuka olet?</em> <br />Mieti itseäsi. Millainen on luoteesi? Miten käyttäydyt? Millaiset ovat tapasi? Mistä pidät ja mistä et? Mitä harrastat? Mistä aineista pidit koulussa? Mitä osaat hyvin juuri nyt? Missä on vahvuutesi? Missä on parantamisen varaa? Mitä osaat heikosti? Tee listoja. Listaa ominaisuuksia itsestäsi ja kysy myös muiden mielipidettä. Miten muut näkevät sinut? Kun olet saanut selville sen, millainen olet, työnhaku on helpompaa. Tiedät millaiseen työpaikkaan sovit ja millaiseen et sovi. Osaat tuoda esiin vahvuutesi ja kertoa miksi juuri sinut kannattaa palkata. Osaat etsiä apua niihin kohtiin, missä sinulla on vielä parantamisen varaa. <br /><br /><strong>Ansioluettelo eli curriculum vitae</strong><br />Ansioluettelo on eräänlainen lyhyt elämänkerta. Se kertoo tiivistetyssä muodossa työnantajalle mitä olet elämäsi aikana saanut aikaan, mitä olet tehnyt, missä menestynyt ja mitä harrastanut. <br />Ansioluettelon laatimiseen löytyy netistä ohjeita ja erilaisia runkoja. Monilla tekstinkäsittelykursseilla ja tietokoneen ajokorttikurssilla käydään läpi myös ansioluettelon laatiminen. Monet työnantajat kiinnittävät valitettavasti enemmän huomiota ansioluettelon oikeaoppiseen rakenteeseen, kuin siihen, mitä ansioluettelossa oikeasti on. Ansioluettelo pitäisi saada tiivistetyksi 1-2 sivuun. Jos olet korkeasti koulutettu ja/tai paljon opiskellut sekä sinulla on runsaasti meriittejä työelämästä, ansioluettelostasi tulee väkisinkin huomattavasti pitempi, vaikka kuinka tiivistäisit. <br />Huomioi että fontti ansioluettelossa on helposti luettava ja asiat helposti havaittavissa sekä teksti siistiä ja tulostusjälki tasaista. Kirjoitusvirheitäkään ei ansioluettelossa saisi olla. <br /><br /><strong><em>Mitä ansioluetteloon laitetaan ja miten työnantaja asian tulkitsee?</em></strong><br /><em>Oma nimi</em><br />Nimi kertoo enemmän kuin pitäisi. Saatat olla todella hyvä työntekijä ja parasta A-luokkaa työsuorituksesi suhteen sekä ihmisenä täysi kymppi, siltikin jos sinulla sattuu olemaan ns. vaikea nimi, monet työnantajat karttavat sinua. Vaikealla nimellä tarkoitan nimeä, joka ei tunnu suomalaiselta, eikä oikein käänny suomalaisen suussa. Suomenkielesi saattaa olla täydellistä ja puhut monia muitakin kieliä hyvin. Ainoa kompastuskivi on nimesi. Jos ongelma on tämä, nimen voi vaihtaa suomalaisemmaksi. Mieti kuitenkin onko työpaikka identiteettisi menettämisen arvoinen? Nimen perusteella syrjiminen työpaikan haussa on oikeasti rasismia. Valitettavasti sitä harjoitetaan edelleen Suomessa. Sinun täytyy kuitenkin pystyä todistamaan, että et saanut hakemaasi työpaikkaa, johtuen nimestäsi. <br /><br /><em>Asuinpaikka eli osoite</em><br />Asuinpaikka kertoo myös paljon. Työnantaja haluaa hyviä ja luotettavia työntekijöitä, jotka tulevat töihin ja tekevät työnsä hyvin. Jos satut asumaan ns. huonolla alueella. Voi olla että matkasi kohti työpaikkaa tyssää tähän. Kaikilla ei ole varaa asua luksuslokaaleissa ja osoite on kuitenkin työhakemukseen jonnekin laitettava. Varaudu perustelemaan asuinpaikkasi. Niin hassulta kun se kuulostaa, tämäkin asia on tärkeä. Työnantaja kysyy aika usein miten aiot työpaikalle tulla, varsinkin jos osoitteesi on kaukana työpaikan sijainnista ja sinulla ei ole autoa. Valmistaudu perustelemaan, ota selvää julkisen liikenteen vuoroista ja mahdollisuudesta kimppakyytiin.<br /><br /><em>Puhelinnumero</em><br />Nimi ja osoitetietojen alapuolelle tulee puhelinnumero. Nykyään tähän kohtaan laitetaan kiintopuhelinnumeron lisäksi myös matkapuhelinnumero tai pelkkä matkapuhelinnumero, jos kiintopuhelinta ei ole. Jos sinulla ei ole omaa puhelinta, laita numero, josta sinut saa tarvittaessa kiinni. Voit mainita tämän toisen henkilön nimen, joka puhelimen omistaa suluissa numerotiedon jälkeen. Tämän kohdan voi myös jättää tyhjäksi, jos puhelinta tai puhelinnumeroa ei ole.<br /><br /><em>Sähköpostiosoite</em><br />Nykyään oletetaan että kaikilla on oma sähköpostiosoite. Ansioluetteloon tuleva sähköpostiosoite on hyvä olla muotoa etunimi.sukunimi@ palveluntarjoaja.fi/com. Jos sähköpostisi on muotoa dizzydavid567836@peep.com. , voi olla että ansioluettelosi päätyy roskiin. Valitse luotettavan oloinen sähköpostiosoite, josta nimesi käy selväsi ilmi. Vältä kirjoitusvirheitä. Jos sinulla ei ole toimivaa ja/tai asiallista sähköpostiosoitetta jätä tämä kenttä tyhjäksi. Monet työnantajat lähettävät tietoja sinulle sähköpostilla.<br /><br /><em>Päiväys</em><br />Ansioluettelo päivätään ja päiväys on hyvä olla mahdollisimman tuore. Mielellään tätä päivää, eikä vuosikymmenten takaa. Tarkista edes että vuosiluku on tuore ja korjaa jos ei ole.<br /><br /><strong>Henkilötiedot</strong><br /><em>Nimi</em><br />Äsken kirjoitit juuri nimesi ansioluettelon alkuun ja taas joudut kirjoittamaan nimesi. Henkilötietoihin tulevaan nimikohtaan kirjoitat koko nimesi, alun osoitetietokohtaan vain sen nimen, jota käytät normaalisti. Voit alleviivata puhuttelunimesi, koska osa työnantajista ei tajua lukea puhuttelunimeäsi ansioluettelon alusta. Puhuttelunimi on etunimi, jota käytät tavallisesti. Lempinimiä ei kannata laittaa mihinkään kohtaan. Kaikilla työnantajilla ei huumorintaju riitä tähän. Toki senkin voi tehdä, jos haet rentoon paikkaan. Laita lempinimi silloin nimesi keskelle lainausmerkeillä ympäröitynä. En kuitenkaan suosittele.<br /><br /><em>Syntymäaika ja –paikka</em><br />Syntymäaika tarkoittaa syntymäpäivääsi, syntymäkuukauttasi ja syntymävuottasi. Kellonaikaa tähän kohtaan ei kannata laittaa, vaikka sen tietäisikin. Tämä on kohta, jonka työnantajat katsovat tarkkaan. Tällä hetkellä syntymävuoden on hyvä olla suurempi kuin 1976 ja pienempi kuin 1993. Muutoin hakemuksesi päätyvät roskiin. Valitettavasti ikärasisimi on myös erittäin yleistä. Muilla syntymävuosilla varustetut, itse mukaan lukien, joutuvat vain pitämään peukkuja ettei työnantaja huomaa syntymävuotta ja kiinnittää enemmän huomiota hyväkuntoisen, kauniisti hymyilevän henkilön valokuvaan ansioluettelon oikeassa yläkulmassa. Miksi työnantajalle tämä kohta on tärkeä? Hän haluaa parhaan mahdollisen työntekijän ja osalle työnantajista tämä tarkoittaa henkilöä, joka on jo ollut hieman työelämässä ja jolla on suhteellisen tuore koulutus. Työnantaja kokee että vanhempi henkilö on urautunut, joustamaton ja ikäloppu, joka ei kykene oppimaan mitään uutta, eikä jaksa tehdä mitään, vaikkei näin oikeasti olisi. Työnantaja myös miettii työntekijän hintaa, nuori ja kokematon tulee usein halvemmaksi kuin vanha ja kokenut, varsinkin jos työsuhde on lyhytaikuinen. Pitemmällä aikavälillä hyväkuntoinen vanha ja kokenut olisi voinut tulla paljon halvemmaksi ja olla yritykselle hyödyllisempi. Työnantaja tekee kuitenkin nämä päätökset, et sinä.<br /><br /><em>Siviilisääty</em><br />Tähän kohtaan kirjoitetaan oletko naimisissa, naimaton vai asutko avoliitossa. Seksuaalista suuntautumista ei tarvitse mainita. Siitä tulee kyllä runsaasti puhetta sitten työhaastattelussa. Aikaisemmin työnantaja kiinnitti tähän kohtaan paljon huomiota. Naishakijan kohdalla valitettavasti työnantaja kiinnittää tähän kohtaan edelleen huomiota. Jos ole lapsentekoiässä, sinulta voidaan kysyä aiotko koska jäädä äitiyslomalle? Oletko raskaana tai aiotko hankkiutua raskaaksi? Kysymykset ovat mielestäni tungettelevia, mutta jos työhaastatteluun asti pääset, joudut niihin vastaamaan. Monet työnantajat pitävät kuitenkin naimisissa olevia luotettavampina kuin naimattomia tai avoliitossa asuvia. Tosin joihinkin työpaikkoihin otetaan mieluummin naimattomia henkilöitä, varsinkin jos työhön sisältyy paljon matkustelua ja kotoa poissaoloa.<br /><br /><em>Sotilasarvo</em><br />Tämä kohta kertoo isänmaallisuudestasi, varsinkin jos olet mieshakija, sekä siitä miten kilpailuhenkinen olet ja sovitko mahdollisesti johtotehtäviin. Naishakijoille tämä voi olla eduksi, varsinkin jos haet miesvaltaiselle alalle. Jos sotilasarvoa ei ole, jätä kohta tyhjäksi. Toisaalta tiedän paljon miesjohtajia, joiden sotilasarvo ei ole kovinkaan korkea, joten tätä ei pidä ottaa niin vakavasti.<br /><br /><em>Ajokortti</em><br />Työpaikat eivät ole useinkaan kävelymatkan päässä ja monissa töissä tarvitaan autoa. Jos sinulla on ajokortti, kirjoita millainen ajokortti sinulla on tällä hetkellä voimassa. Esim. AB-ajokortti, IDP eli kansainvälinen ajokortti. Monet työt vaativat myös raskaiden ajoneuvojen ajoa tai siirtelyä, joten tämä kohta on tärkeä. Tähän kohtaan ei kirjoiteta mitään tietokoneen ajokortista, vaikka sinulla sellainen olisikin. Jos sinulla ei ole ajokorttia, jätä kohta tyhjäksi. <br /><br /><strong>Koulutus</strong><br />Henkilötietojen jälkeen ansioluetteloon tulee koulutustiedot. Aloittaen korkeimmasta perusasteen koulutuksesta, joka sinulla on. Matalin perusasteen koulutustieto on oppikoulu/peruskoulu, korkein lukio. Jos olet käynyt lukion, voit jättää oppikoulun/peruskoulun pois. Jos olet opiskellut hyvin paljon, voit jättää myös lukion pois ja keskittyä enemmän myöhempiin koulutuksiisi. Kaikkein tärkeintä tässä kohdassa on mielestäni keskittyä oleelliseen eli niihin koulutuksiin, jotka johtavat hakemaasi työpaikkaan. Valitettavasti työnantaja kiinnittää enemmän huomiota aukkoihin eli niihin kohtiin, joissa et ole ollut opiskelemassa etkä työelämässä. Mielipiteestäni huolimatta kirjoita tähän kaikki paikat, missä olet peruskoulun tai lukion jälkeen opiskellut ja mahdollisimman aukottomasti. Mainitse myös mistä kouluista olet saanut päästötodistuksen, tutkintotodistuksen ja/tai päättötodistuksen.<br />Tähän kohtaan on hyvä mainita myös kurssit, joita olet käynyt sekä nimike/titteli/oppiarvo/ammatti, mihin kurssi on sinut valmentanut. <br />Valmistaudu perustelemaan kaikki mahdolliset aukkokohdat koulutuksessasi hyvin. Mitä olet silloin tehnyt ja miksi? Tätä kysytään hyvin usein työhaastattelussa. Valmistaudu myös siihen että työnantaja ei osaa lukea tai ei ymmärrä koulutustasi, varsinkin jos olet opiskellut ulkomailla kielellä, jota työnantaja ei osaa. Ammattinimike, johon olet valmistunut voi olla myös jotenkin hämärä työnantajalle, valmistaudu selittämään mitä taitoja ammattinimike kätkee sisälleen. Tätä ei tarvitse selittää ansioluettelossa, vaan vasta työhaastattelussa. Valmistaudu hyvin jo etukäteen.<br />Mitä enemmän sinulla on koulutusta, sen enemmän ovia sinulle pitäisi aueta. Käytännössä monet työnantajat kuitenkin vierastavat kovin monelle alalle suuntautunutta työnhakijaa, vaikka hän olisi todellinen voimavara työyhteisössä. Jos taas koulutusta ei ole, se voi olla myös etenemisen este, ellei työkokemusta ole sitten sitäkin enemmän. Itse pitäisin kovin yhdelle alalle suuntautunutta ihmistä fakki-idioottina, joka ei ymmärrä mistään muusta kuin työstään mitään ja ei aina siitäkään, jos ei ole perehtynyt muuhun työtään sivuavaan asiaan yhtään. Valitettavan usein myös työnantaja on suuntautunut vain omalle alalleen ja ei halua palkata oikeasti moniosaajaa, vaan ottaa mieluummin samalla alalla jo 10-15 vuotta junnaavan perusosaajan. Tämä pätee myös työkokemuksen suhteen, valitettavan usein. Työnantajan yleisin pelko tässä on että monelle alalle suuntautunut henkilö ei oikeasti osaakaan yhtään mitään tai on luonteeltaan tuuliviiri ja lähtee työpaikasta sopivan tilaisuuden tullen. Perusosaajan ongelma taas on että hän on melko rajoittunut ja häneltä ei useinkaan tule kovin paljon innovatiivisia ideoita. Hän tekee kyllä yleensä hyvin sen mitä osaa tehdä. <br /><br /><strong>Työkokemus</strong><br />Jos työkokemusta ei vielä ole, tämä kohta jää tyhjäksi. Työkokemusta alkaa kertyä vasta kun pääsee töihin. Monet työnantajat eivät ymmärrä tätä. Töihin ei nykyään mennä noin vain. Töihin päästään, jos sattuu hyvä tuuri käymään. Jos olet nuori, voit kirjoittaa tähän kesätyöpaikkasi tai viikonloppu tai –iltatyösi. Kerrot näin työnantajalle että olet jo ollut työelämässä ja että olet ahkera ja oma-aloitteinen nuoresta iästäsi huolimatta. Nuorena ei siis kannata levätä laakereillaan, vaan pyrkiä työhön kuin työhön. Siitä on hyötyä myöhemmin elämässä.<br />Mikäli työkokemusta on karttunut runsaasti, voit jättää kesätyöpaikat väliin ja keskittyä olennaiseen eli siihen koulutukseen, josta on hyötyä juuri hakemaasi työpaikkaa silmälläpitäen. Tosin tässäkin monet työnantajat keskittyvät niihin aukkopaikkoihin kokemuksessasi. Parempi vaan taas listata kaikki paikat, missä olet töissä ollut ja mahdollisimman aukottomasti. Työpaikan lisäksi mainitaan, missä työtehtävässä olet toiminut kyseisessä työpaikassa. Valmistaudu selittämään työhaastattelussa kaikki pitkät työttömyysjaksot ja aukot työkokemuksessasi. Valmistaudu selittämään myös työkokemuksesi, jos työnantaja ei sitä ymmärrä.<br /><br /><strong>Kielitaito</strong><br />Monilla aloilla vaaditaan hyvän suomenkielen taidon lisäksi vähintään hyvää englannin- ja ruotsinkielen taitoa. Alasta riippumatta hyvästä kielitaidosta pitäisi olla etua. Omasta mielestäni kielitaitoa ei ole koskaan riittävästi ja asiaa voi aina parantaa. On kuitenkin työnantajia, jotka eivät palkkaa ”liian” kielitaitoista henkilöä. Mieti siis mitä kieliä kielitaito -kohtaan laitat. Viiden kielen taitaminen katsotaan jo ihan hyväksi. Kun osaat kahtakymmentä, sinua katsotaan kieroon. Hyvä kielitaito tarkoittaa että tulet toimeen ja pystyt ilmaisemaan itseäsi kyseisellä kielellä. Jos ymmärrät jotain kieltä, mutta puhut sitä heikosti, voit mainita asiasta. Saattaa olla että tämä riittää työnantajalle, useimmiten nykyaikana ei enää riitä. Mene kielikurssille, jos ammatissasi tarvitaan hyvää kielitaitoa. Se kannattaa.<br />Valmistaudu myös siihen että työhaastattelussa sinua haastatellaan jollakin kielitaitokohtaan kirjoittamallasi kielellä ja sinun tulee myös vastata samalla kielellä. Parhaissa haastatteluissa pääset käyttämään ihan kaikkia osaamiasi kieliä.<br /><br /><strong>ATK-taidot</strong><br />Uutena kohtana ansioluetteloon on ilmestynyt tietokoneen käsittelytaidosta kertova osio. Melkein joka ikisellä alalla tarvitaan nykyään ATK-taitoja. Nuorille tämä kohta on ilmiselvä ja koulussa on opittu jo perusteet. Meille vanhemmille työnhakijoille, joiden peruskoulutuksesta nämä taidot puuttuvat on vain yksi tie: opiskele ne taidot!. Tietokoneen A-ajokortti kertoo että hallitset edes perusteet. Kaikki muu sen lisäksi on pelkkää plussaa. Jos olet ns. ”itseoppinut”, voit olla todella hyväkin, et vaan pysty perustelemaan asiaa mitenkään työnantajalle ellet käy esim. tietokoneen ajokortin näyttökokeessa, jossa osaamisesi mitataan oikeasti. Näyttökoe on äärimmäisen helppo, siis jos oikeasti osaat käyttää tietokonetta. Mitään estettä kokeeseen menemiseen ei siis ole, ellei rahaa oteta huomioon. Näyttökoe on maksullinen ja siitä saa sitten todistuksen, jos läpäisee kokeen. Jos ei läpäise, on aika lähteä oikeasti opiskelemaan näitä taitoja.<br />Jos pyrit IT-alalle, nämä taidot pitäisi löytyä ansioluettelon koulutus –osiosta. <br /><br /><strong>Luottamustoimet</strong><br />Jos olet opiskeluaikana, töissä ollessa tai muutenkin toiminut luottamustehtävissä, tähän kohtaan kannattaa mainita mitä ja missä olet tehnyt, sekä kuinka kauan. Tämä kohta kertoo työnantajalle että muut luottavat sinuun ja että olet eteenpäinpyrkivä sekä huolehdit yhteisistä asioista. Jos et ole ollut luottamuksen arvoinen, jätä tämä kohta pois ansioluettelostasi.<br /><br /><strong>Harrastukset</strong><br />Vaikka harrastuksesi eivät liittyisikään hakemaasi työpaikkaan, ne kannattaa mainita. Monet työnantajat ovat kiinnostuneita työnhakijan fyysisestä kunnosta, lähinnä työntekijän jaksamisen kannalta. Urheiluharrastus kertoo että fysiikkasi on kunnossa. Tosin, jos et harrasta mitään urheilua, ei urheiluharrastusta kannata keksiä. Ole rehellinen. <br />Jos harrastus liittyy tai sivuaa hakemaasi työpaikkaa, monet työnantajat ottavat tämän myös plussana. Itse pitäisin sitä lähinnä merkkinä fakki-idiotismista ja varoitusmerkkinä siitä että kyseinen työnhakija saattaa polttaa itsensä loppuun työssään, kun ei osaa valita sellaista harrastusta, jossa pääsee irti työstä. Työtahti on nykyään huomattavasti kovempi kuin ennen ja työ polttaa ihan oikeasti loppuun, jos siitä ei osaa päästää vapaa-ajalla irti.<br />Harrastukset kertovat myös miten mielenkiintoinen olet ihmisenä ja siitä onko sinulla sosiaalisia suhteita, oletko ulospäin suuntautunut vai sisäänpäin kääntynyt persoonallisuus, oletko koti-ihminen, uraohjus vai baarikärpänen. Mieti siis tarkkaan mitä tähän kohtaan laitat. Harrastuksesi voivat paljastaa sinusta enemmän kuin haluaisitkaan. Myös se että tämä kohta jää tyhjäksi hakemuksessasi kertoo sinusta jotain. <br /><br /><strong>Tulevaisuuden suunnitelmat</strong><br />Tämä on vapaaehtoinen kohta. Jos sinulla on jotain merkittäviä tulevaisuuden suunnitelmia, jotka vaikuttavat työnhakuusi ja työpaikan saamiseen, ne on hyvä kirjata tähän kohtaan. Sellaisia voi olla esim. kielikurssi tai ATK-koulutus, oman ammattiosaamisen parantamiseen tähtäävä kurssi, pyrkimys johtotehtäviin tai pyrkimys nostaa yrityksen tulosta seuraavalla vuosineljänneksellä. Mikä hyvänsä, mikä saa työnantajan arvostamaan sinua työntekijänä myös tulevaisuudessa kelpaa. Älä kuitenkaan sepittele tähän kohtaan mitään sellaista, mitä et ihan oikeasti aio tai pysty toteuttamaan. <br /><br /><strong>Suosittelijat</strong><br />Mikäli epäilet että ansioluettelosi ei ole ihan riittävä, voit pyytää oppilaitoksestasi tai viimeisimmästä työpaikastasi henkilöä (tai henkilöitä) suosittelijaksesi. Kirjoita heidän nimensä, osoitteensa ja puhelinnumeronsa tähän kohtaan. Muutoin tämän kohdan voi jättää pois. Tällä kohdalla osoitat työnantajalle että taustasi kestää tarkistamista. Varaudu siihen että monet työnantajat tarkistavat taustasi todella tarkkaan. Nimesi googlataan useammin kuin uskoisitkaan. Pidä huolta että Googlen setä tai täti ei ole löytänyt taustastasi epämääräisiä valokuvia tai huolestuttavia tietoja. Tietysti sekin että sinusta ei löydy mitään, kertoo sinusta jotain. Joskus samannimisiä henkilöitä on monia, joten kaikki mitä sinusta löytyy, ei aina kerro sinusta yhtään mitään. Valitettavasti työnantaja ei aina tätä tiedä. Hän voi kyllä kysyä asiaa, valmistaudu perustelemaan tämäkin. Googlaa itsesi aina silloin tällöin ja toivo että kaimasi ei ole tehnyt pahojaan. <br />Nykyisin monet työnantajat tarkistavat oletko rikosrekisterissä. Nuorena ei siis kannata tehdä mitään laitonta. Rikosrekisteri on este moneen työpaikkaan pääsemiselle ja elämässä etenemiselle. Osa työnantajista tarkistaa sinun tietosi myös monista muista rekistereistä. Kunpa tietäisit, miten monessa rekisterissä oletkaan, ihan tietämättäsi.<br /><br />Lopuksi allekirjoitat ansioluettelon, kirjoitat nimenselvennyksen ja numeroit kaikki mainitsemasi koulutodistukset ja työtodistukset liitteiksi, sekä järjestelet ne siististi mappiin, josta ne on helppo esittää työnantajalle, jos hän niitä haluaa nähdä. Useimmin ei, jos ansioluettelo on jo hyvin laadittu.<br /><br />Aikaisemmin ansioluettelo vielä todistutettiin oikeaksi kahden todistajan voimin. En pidä tätä asiaa enää nykyaikana kovin tärkeänä, koska kaikki koulutustiedot voi yleensä jo tarkistaa oppilaitosten tietokannoista ja yrityksillä on omat rekisterinsä työntekijöistä ja heidän palkkauksestaan.<br /><br /><strong>Mistä töitä etsitään?</strong><br />Työpaikka voi löytyä ihan mistä hyvänsä. Katsele lehti-ilmoitukset, netti-ilmoitukset, työvoimatoimistot, henkilöstönvälitystoimistot, kauppojen ilmoitustaulut, ovet ja ikkunat (hämmästyttävän usein työpaikkailmoitus voi olla myös ulko-ovessa). Oma-aloitteisuus ei ole koskaan pahasta tässäkään asiassa ja nepotismi rehottaa, joten sukulaisilta ja tuttavilta kannattaa aina kysellä. Usein työpaikka löytyykin sukulaisen tai tuttavan kautta. Myös vanhat työpaikat kannattaa aina kysellä, hyvälle työntekijälle löytyy aina käyttöä, jos ei muuta niin lomasijaisena. Mitä enemmän sinulla on sosiaalisia suhteita ja kontakteja, sen enemmän sinulla on paikkoja mistä etsiä töitä. <br />Voit myös itse laatia itsestäsi ilmoituksen, julkaista sen lehdessä, netissä tai työnvälitystoimiston sivuilla. Varaudu siihen että voit saada aika paljon epäasiallisia vastauksia kateellisilta kanssaihmisiltä, toisaalta voit saada myös työpaikan. Oma rohkeutesi ratkaisee. Voit myös soittaa tai lähettää kirjeen tai sähköpostia yritykseen, joka kiinnostaa sinua työnantajana ja esitellä itsesi. Joskus tärppää tätäkin kautta. <br />Monilla työpaikoilla on työnhakulomakkeita, niitä on myös netissä. Tälläistä paikkaa kannattaa hakea jos ei omaa mitään erityistaitoja ja haluaa saada nopeasti töitä. Täytä lomake huolellisesti ja vastaa kaikkiin kysymyksiin niin hyvin kuin osaat. Lue ja tarkista. Täytetty lomake lähetetään eteenpäin ja odotellaan kutsua haastatteluun. Lomakkeen täyttäminen ei kuitenkaan takaa työpaikkaa. Huonot ja epäsopivat karsiutuvat aina, oli sitten millainen työpaikka kysymyksessä tahansa. <br /><br /><strong>Työpaikkailmoitus - Millaista työntekijää haetaan ja mihin töihin? </strong><br />”Palvelukseen halutaan” –palsta lehdissä (sanomalehdet, ammattilehdet, alan julkaisut) on edelleen se suosituin paikka etsiä töitä. Jos sinulle ei tule sanomalehtiä, käy kirjastossa lukemassa. Kun työpaikkaa haetaan lehdessä, se on jo vapaa ja sinne halutaan äkkiä pätevä työntekijä. Sinun on toimittava nopeasti. Lue ilmoitukset kuitenkin huolellisesti läpi. Mitä haetaan? Millaista työntekijää haetaan? Jos et ymmärrä jotain kohtaa ilmoituksessa, se työpaikka ei ole sinulle. Katso erityisen tarkkaan mitä ammatti-nimikettä haetaan ja mitä vaatimuksia työnantaja asettaa tulevalle työntekijälle. Sopivatko ne sinuun? Muista alussa tekemäsi lista hyvistä ja huonoista puolistasi, vahvuuksistasi ja heikkouksistasi, osaamisistasi ja siitä, missä sinulla on vielä parantamisen varaa.<br />Kun sopiva työpaikka löytyy, löytyi se sitten mistä ja miten hyvänsä, tartu siihen. Käsittelen myöhemmin tässä tekstissä vielä työhakemuksen kirjoittamista. Sitä ennen sinun on otettava selvää tästä työpaikasta, jos se ei ole sinulle entuudestaan tuttu. Mitä paremmin tunnet yrityksen, sen tuotteet ja/tai palvelut, sitä parempi sinulle. Jos et tunne hakemaasi työpaikkaa, et osaa laatia vetävää työpaikkahakemusta. Pyri siihen että tunnet työnantajapuolen kuin omat taskusi ja vieläkin paremmin. Selvitä millainen on kyseisen työpaikan tapakulttuuri ja käytännöt, miten siellä toimitaan ja miten asiat on tapana tehdä. Tämä vaihtelee huomattavasti eri työpaikoilla. Ota selvää yrityksen/laitoksen tuloksesta viimeisiltä viideltä vuodelta, mitä yrityksessä/laitoksessa on sinä aikana tapahtunut, onko ollut henkilöstövaihdoksia, onko ollut hyviä vai huonoja vuosia. Kaikki on tärkeää. Erityisen tärkeää on miksi kyseinen työpaikka on vapaa? kuoliko joku, erotettiinko joku, tarvitaanko vain lisää väkeä? mikä on todellinen syy? Kun olet asioista ajan tasalle, tiedät kenen saappaisiin hyppäät ja mitä sinulta odotetaan. Joka tapauksessa voit olla varma että sinulta odotetaan enemmän kuin edeltäjältäsi. Sinun on pystyttävä työpaikkahaastattelussa todistamaan että olet niin hyvä kuin hakemuksesi antaa ymmärtää ja mieluummin vielä parempi. Työnantaja hakee parasta mahdollista työntekijää. <br />Työpaikkaa on hakemassa satoja muitakin hakijoita ja sinun on erotuttava eduksesi. Sinun on oltava se paras. Lue ilmoitus aina huolellisesti ja ole se henkilö, jota haetaan. Ota asioista selvää. Jos ilmoituksessa on puhelinnumero, voit soittaa ja kysyä lisätietoja, jos mielestäsi kaikki oleellinen ei käy ilmi ilmoituksesta. Älä utele tai jaarittele turhia, pysy asiassa ja ole asiallinen. Kiitä aina saamistasi tiedoista. Muista että sinua ennen on voinut soittaa jo parisataa muuta hakijaa kysyen samaa asiaa ja että puhelimeen vastannut henkilö ei ole enää kovin ilahtunut asiasta. Pyri antamaan itsestäsi positiivinen vaikutelma myös puhelimessa. Mielellään sellainen että sinut muistetaan ja tunnistetaan hyvistä puolistasi. Ole paras.<br /><br /><strong>Ilmoitukseen vastaaminen eli työhakemus</strong><br />Kun olet vakuuttunut että juuri sinä olet se paras hakija ja vaikka et olisi ihan täysin vakuuttunutkaan, on aika vastata ilmoitukseen. Lue ilmoitus vielä huolellisesti läpi. Jos ilmoituksessa edellytetään jotain, sinulla pitää olla tarjota työnantajalle tuo jokin, oli se sitten koulutus, kokemus, kielitaito, jokin ominaisuus tai erityiskyky. Ole sanojesi mittainen. Kuvittele itsesi mielessäsi tuohon työpaikkaan ja kuvittele miten suoriudut. Ole rehellinen itsellesi. <br />Jos ilmoituksessa haetaan oma-aloitteista henkilöä, sinun hakemuksessasi tulee olla jokin esimerkki siitä että olet oma-aloitteinen. Jos haetaan tarkkaa ja näppärää henkilöä, sinun pitää hakemuksessasi todistaa että olet sellainen. Kun ilmoitus etsii joustavaa työntekijää, kerro miten joustat ja miten olet valmis joustamaan. Lue ilmoitus sana sanalta läpi ja käy jokainen adjektiivi erityisen huolellisesti läpi. Oletko se sinä? Haetaanko tässä juuri sinua?<br />Ei riitä että kirjoitat ”olen rehellinen ja luotettava henkilö”, sen tulee käydä myös ilmi hakemuksessasi jotenkin. <br />Ilmoituksessa voidaan myös tarjota jotain työpanostasi vastaan. Kyseessä voi olla työhön sisältyvä, työympäristöön liittyvä, uralla etenemiseen, palkkaan tai johonkin muuhun liittyvä etu. Aika harvoin ilmoituksessa ilmoitetaan suoraan palkka. Mieti tarjottavia etuja ja suhteuta ne haluamaasi palkkaan. Aika usein ilmoituksissa mainitaan näennäisetuja (mukavat työkaverit, suuren talon resurssit, haasteellinen tehtävä, eturivin paikka, mielenkiintoinen työ jne.), joilla ei ole mitään merkitystä minkään kannalta. Mieti millä palkalla olet valmis lähtemään tähän työhön. Mikä on sinulle riittävä minimipalkka? Jos hakijoita on todella runsaasti, palkkatoiveesi voi olla ratkaiseva tekijä. Älä kuitenkaan myy ammattitaitoasi halvalla. Jos olet huipputyöntekijä, joita vain harvoin tapaa, mieti että palkka vastaa ammattitaitoasi ihan oikeasti. Monilla ihmisillä on nykyään hieman liiankin kova käsitys omasta osaamisestaan ja palkkatoive voi olla runsaasti ylimitoitettu. Ota selvää alan keskipalkoista ja millainen palkka vastaisi sinun työvuosiasi. Jos et ole töissä vielä ollut, eikä sinulla ole työvuosia, et voi vaatia huippupalkkaa oli koulutuksesi taso mikä hyvänsä. Ota järki ja suhteellisuudentaju käteen tässä asiassa. Jos taas olet ollut töissä, mutta et ole kouluttanut itseäsi ja/tai pitänyt yllä ammattitaitoasi, et voi vaatia huippupalkkaa myöskään. Huippupalkka on tarkoitettu huipuille. Niille, joiden tietotaito vie yritystä eteenpäin ja niille, joita ilman yritys ei tule toimeen. Oletko sinä sellainen? Jos et, tyydy vähempään. <br />Mitä hyvänsä työhakemukseesi kirjoitatkin, pyri siihen että erotut parhaana työntekijänä. Sinun on erotuttava työnhakijana ja työntekijänä. Monet työnantajat painottavat taas työhakemuksen oikeakielisyyttä ja muotoa enemmän kuin sisältöä, mikä on todella valitettavaa. Pyri siis kirjoittamaan täysin virheetön työhakemus, noudattaen mahdollisimman tarkkaan kaikkia muotoseikkoja, jotka alaasi liittyvät. Tässä vaiheessa on tärkeintä päästä työhaastatteluun ja hakemuksen on oltava sen mukainen eli paras. Hakemuksen on kuvattava sinua ja sitä, miten juuri sinä olet se paras hakija ilman että käytät sanaa ”paras” missään koko hakemuksessasi. Työhakemuksesi täytyy vain saada huokumaan tietoa, taitoa, tyyliä ja kykyä, ilman että vaikutat pipokireältä pilkunviilaajalta. Tämä on taito sinänsä.<br />Hakemuksen alkuun tulevat samat nimi- ja osoitetiedot kuin kirjasit ansioluetteloonkin. Malleja ja kaavoja tähän voi hakea netistä hakusanoilla: työhakemus malli. <br />Tärkeitä tietoja, jotka hakemukseen laitat, ovat mistä työpaikkailmoituksen bongasit ja koska tämä tapahtui. Erittäin tärkeä tieto on mitä paikkaa haet. Tämä voi tuntua hieman pöljältä, mutta syy on se, että usein yritykset hakevat työntekijöitä monien kanavien kautta ja usein avoinna on monia eri paikkoja. Työnantajan on tiedettävä mihin paikkaan sinä olet pyrkimässä ja mistä olet tiedon työpaikasta saanut. <br />Näiden tietojen jälkeen esittelet itsesi lyhyesti, kerrot koulutuksestasi ja työkokemuksesta. Tämä kaikki lyhyesti ja mielellään niin että korostat sitä, miksi juuri sinä sovit tähän työpaikkaan tällä koulutuksella ja kokemuksella. Pyri olemaan innostunut asiasta ja työpaikasta. Mikäli palkkatoivetta ei kysytty, sitä ei laiteta työhakemukseen, vaan neuvotellaan vasta työhaastattelussa. Jos palkkatoive kysyttiin, se on laitettava, muuten hakemuksesi päätyy roskiin. Mieti tämä kohta tarkkaan, sillä voit päästä töihin tällä palkalla. <br />Jos olet vanhemman puoleinen työnhakija, mutta näytät edelleen nuorekkaalta voi olla hyvä laittaa kuva mukaan työhakemukseen, vaikka sitä ei kysytä. Jos kysytään, silloin kuva on aina laitettava. Yritä vaikuttaa tehokkaalta työntekijältä, joka sopii juuri tähän työpaikkaan. Älä missään nimessä lähetä mitään juhlimiskuvia tai passikuvaa, jossa olet kuin harpun niellyt. Yritä näyttää miellyttävältä, työpaikkaan sopivalta ja muista hymy. <br />Kun olet hakemuksen kirjoittanut, lue se huolella läpi. Tarkista kielioppi, korjaa kirjoitusvirheet ja tarkista se, että olet vastannut niihin kohtiin, mitä työpaikkailmoituksessa oikeasti haettiin tai kysyttiin. Tarkista että olet perustellut jokaisen kohdan ja että antamasi tiedot voidaan tarkistaa ansioluettelosta ja todistusjäljennöksistä. Kirjoita positiivinen loppuviesti koskien työpaikan saamista, kunnioittava lopputervehdys ja allekirjoita hakemuksesi.<br />Työhakemus ei saa olla pidempi kuin yksi sivu, muuten se on liian pitkä. Puoli sivua on jo hyvä mitta. Ansioluettelo on se paperi, missä kerrot itsestäsi enemmän. <br />Vastaa ilmoitukseen siinä muodossa kun vastaus halutaan. Jos vastaus halutaan sähköpostilla, lähetä hakemus sähköpostilla. Tässä piilee kuitenkin se vaara, että vastaanottajapuoli ei ole aina ajan tasalla sähköpostilaatikkonsa vastaanottokapasiteetistä. Kun hakemuksia tulee paljon, hakemuksesi ei välttämättä pääse perille. Vain ensimmäiset hakemukset tulevat perille, eivätkä aina nekään. Toinen vaara on se, että vastaanottaja eli työnantajapuoli ei aina osaa käyttää sähköpostia. Mahdolliset liitteet eivät aukeakaan tai koko hakemuksesi päätyy roskapostin joukkoon. Kun olet lähettänyt hakemuksesi, soita tai lähetä sähköpostia muutaman päivän kuluttua ja kysy onko hakemuksesi tullut perille. Työnantajapuolen olisi aina kohteliasta lähettää ilmoitus siitä että hakemus on tullut perille, jos käsin ei jaksa kirjoittaa, tähän on olemassa ohjelma, jolla ilmoituksen voi laatia ihan automaattisesti lähteväksi. En ole vielä tähän päivään mennessä saanut yhtäkään ilmoitusta työnantajapuolelta siitä että työhakemukseni on tullut perille. Olen aina soitellut perään. Aika usein on käynyt niin että liitteitä ei ole osattu avata ja kun olen kysynyt millaisessa muodossa liitteet haluaisitte, ei ole osattu vastata. Siinä vaiheessa on konstit yleensä aika vähissä työnhakijan puolelta. Olen sitten lähetellyt liitteet ihan kaikissa tiedostomuodoissa ja toivonut että joku kelpaa. En ole vielä töitä saanut, joten ei ilmeisesti ole auennut tai sitten en ole vain ollut sopiva työntekijä heille. Eivät vain ole vaivautuneet sitä kertomaan suoraan.<br />Varminta on lähettää hakemus postin kautta ja jos oikein haluaa varman päälle pelata kirjattuna kirjeenä. Tässäkin on hyvä varmistaa soittamalla onko hakemus tullut perille, jos työnantajasta ei mitään elonmerkkiä lähiaikoina ilmene. Aika usein ei ilmene. Yksikään työnantaja ei ole vielä ilmoittanut että hakemukseni on tullut perille, mielestäni se olisi vähintä mitä voi tehdä. Ilmoituksen työhakemuksen saamisesta voi lähettää vaikka postitse tai tekstiviestinä, jos puhelimeen ei ennätä. Toki se vaatii työnantajapuolelta hieman ponnisteluja jos hakemuksia tulee sadoittain päivässä. Tähän olisi ihan hyvä varautua, jos kerran työntekijöitä hakee. Heistä on pidettävä huolta. Hyväkin työnhakija voi kyllästyä, jos työnantajapuoli tuntuu ihan taukilta jo alkuvaiheessa. <br /><br /><strong>Odotteluaika</strong><br />Mikä on kohtuullinen odotteluaika? Hyvässä työpaikkailmoituksessa on mainittu mihin mennessä hakemukset jätetään ja mihin mennessä työnhakijoille ilmoitetaan mahdollisesta haastatteluun pääsystä tai ei-pääsystä. Jos mitään mainintaa ei ole, kohtuullista on odotella n. pari viikkoa ja lähteä sitten taas kyselemään asiaa työnantajapuolelta. Aika usein vastaus onkin että et päässyt haastatteluun. Vastausta ei vain vaivauduttu ilmoittamaan. <br />Kun työhaastatteluun päästyä odottelee, on hyvä alkaa valmistautua henkisesti ja ulkonäöllisesti työhaastattelua varten. Koska työnantaja ei tunne sinua, hän tekee päätelmät ulkonäkösi ja käytöksesi perusteella. Näytätkö siltä että sovit työhösi? Sinun tulee haastattelussa viestiä sitä että olet paras henkilö hakemaasi työhön myös ulkoasullasi ja olemuksellasi. <br />Onko tukka hyvin ja näkyykö kello? –fraasilla pääsee jo melko pitkälle. Kun tukka on hyvin ja kellokin ranteesta löytyy, niin työpaikka on aika varma, jos muut taidot vastaavat työpaikkailmoituksen määritelmää. Käy muutama päivä ennen työhaastattelua kampaajalla tai parturissa siistimässä hiuksesi. Jos olet mies siisti myös partasi, jos sinulla sellainen on. Joskus kauneushoitolassa käyntikin auttaa asiaa olit sitten mies- tai naispuolinen työnhakija. Tärkeintä on kuitenkin että olet puhdas, siisti ja huoliteltu, olit sitten hakemassa mitä paikkaa hyvänsä. Tarkista että kynnenalustat ovat puhtaat ja kynnet muuten siistit. Manikyyri ei ole välttämätön, mutta monilla aloilla käsien on hyvä olla huolitellut, varsinkin jos olet hakemassa asiakaspalvelutehtäviin. Naisilla siisti ja asiallinen meikki edesauttaa asiaa. Meikittäkin näyttää pärjäävän, jos olet maaseudulla hakemassa asiakaspalvelutyöhön. <br />Mieti vaatetuksesi valmiiksi. Älä pukeudu ylihienoksi tai juhliin. Valitse vaatteet niin, kuin olisit jo haluamassasi työssä. Ajattele asiallista pukeutumista ja miten se sinun työssäsi ilmenisi. Työhaastatteluun ei mennä likaisissa työhaalareissa, vaikka työsi haalarityö olisikin. Asiallinen siisti ja puhdas vaatetus on aina hyvä. Sinun ei tarvitse käydä värianalyysissä ennen haastattelua tai miettiä sopiiko joku väri varmasti sinulle, ellet sitten ole hakemassa värianalyytikon paikkaa. Perussääntö on että kolme väriä on maksimi vaatetuksessasi, vähemmälläkin pärjää. Tarkoitus ei ole olla joulukuusi. Monet päävärit kuten sininen, tumma violetti, ruskea ja punainen ovat hyviä. Vältä täysmustaa tai täysvalkoista, jos pukeudut yksivärisesti. Valitse asusteisiin edes jotain pientä väriläikkää. Annat muuten itsestäsi tylsän kuvan. Muista että sinun tulee erottua eduksesi muista hakijoista. Laukku ja kengät kuitenkin samaa väriä, niin hyvä tulee. Sukat mielellään samaa väriä kuin housut tai tummemmat kuin housut. Ei kuitenkaan valkoisia housuja ja mustia sukkia. Ei mitään läpinäkyvää vaatetusta ja tarkista ettei rintaliivien olkaimet näy mistään tai että vaatteet eivät ole niin kireät että pikkuhousut näkyvät. Yritä herättää luottamusta vaatevalinnallasi ja näyttää siltä että otat tämän työnhaun tosissasi. Sinun ei tarvitse pukeutua viimeisen muodin mukaisesti, katso kuitenkin että et pukeudu kuten 10 vuotta sitten oli muodikasta. Se kertoo, että et seuraa aikaasi ja et elä tätä päivää. Klassinen pukeutuminen on aina tyylikästä.<br />Mieti korut. Mikä on liikaa? Kannattaako jotain jättää mieluummin pois? Työpaikka ei ole paikka, missä ilmennät itseäsi. Se on paikka, missä edustat työnantajaasi. Mieti mikä on kohtuullista ja sopivaa ja mikä ei. <br />Jos et hallitse käytöstapoja ja sosiaalista etikettiä sinulla on vaikeaa missä hyvänsä työhaastattelussa, olit sitten ulkoisesti miten hyvin laittautunut tahansa. Opettele jo normaalielämässäsi ottamaan muut huomioon, niin se sujuu hyvin työelämässäkin. Ole kohtelias. Kiitä. Ole avulias ja huomaavainen. Pyydä anteeksi tarvittaessa ja korjaa tekemäsi virheet. Ole täsmällinen. Tervehdi aina ensin. Kättele jämäkästi, ei liian lujaa tai ei liian löysästi. Puhu selkeällä äänellä, älä huuda tai kuiskaa. Pyri lausumaan sanat selvästi. Älä mumise. Nämä ovat ihan perusasioita. Älä arvostele muita ja jos se on pakko tehdä, tee se itseksesi, älä muiden kuullen. Puhu työhaastattelussa edellisistä työnantajistasi vain jos niistä sinulta kysytään ja pyri olemaan positiivinen ja kohtelias. Vältä kuitenkin imartelua ja ylisulavuutta, sillä se antaa niljakkaan kuvan. Ole luonteva. Harjoittele. Työhaastattelu on edessä ennemmin tai myöhemmin. <br /><br /><strong>Työhaastattelu</strong><br />Kun olet valmistautunut asiaan hyvin, paikka on miltei sinun. Tarkista edellisenä päivänä että sinulla on kaikki tarvittavat paperit ja jos jotain puuttuu korjaa asia. Varaa vaatteet valmiiksi ja mieti mitä sinulta mahdollisesti kysytään ja mitä itse haluat vielä kysyä ja tarkentaa. Työhaastattelu on kaksipuolinen tapahtuma, myös sinä voit esittää kysymyksiä ja tutustua paremmin työnantajaasi. Monet työnantajat pitävät siitä että olet kiinnostunut heistä.<br />Älä missään nimessä mene edellisenä iltana juhlimaan työhaastatteluun pääsyä. Sinun pitää olla haastattelussa vesiselvä ja pääsi terävä kuin partaveitsi. Jos haiset vanhalle viinalle, menetät paikan, vaikka olisit kuinka hyvä. Hyvää ensivaikutelmaa ei korvaa mikään. <br />Työhaastattelu voi olla kertaluontoinen tai sitten siihen kuuluu useita haastattelukierroksia (seulontahaastattelu). Jos hakijoita on paljon ja heidän joukostaan on hankala seuloa paras hakija, voidaan tarvita useita haastatteluja. Tässä vaiheessa on hyvä jos olet henkisesti valmistautunut tunteja kestävää henkiseen ja joskus myös fyysiseen rääkkiin. Voin kertoa että haastattelu ei ole yhtään mitään verrattuna itse työn vaativuuteen. Muista että mitä vaativampi työ, sen kovempi haastattelu. Työnantaja etsii parasta työntekijää.<br />Mene ajoissa paikalle, myöhästyminen voi maksaa tulevan työpaikkasi. Sulje kännykkä. Pidä huolta paperista ja vaatteistasi. Älä jätä mitään vartioimatta. Työhaastattelu on ajoittain kuin sotatanner, jossa kaikki keinot ovat sallittuja ja osa muista työpaikkaa hakevista ei epäröi käyttää kierojakin konsteja hyväkseen. <br />Kun tulet haastatteluun katso ympärillesi, jos hakijoita on vähänlaisesti, kyseessä on kertaluontoinen tapahtuma. Jos taas saavut suureen joukkoon, olet seulontahaastattelussa, johon saattaa kuulua erilaisia testejä. Sinun tehtäväsi on selvitä näistä testeistä seuraavalle portaalle ja kohti työpaikkaa.<br />Tässä vaiheessa työnantaja on lukenut tietosi ja koska olet haastattelussa, hän pitää sinua potentiaalisena ehdokkaana tähän työhön. Näytä että olet sellainen, näytä että sinussa on muutakin kuin potentiaalia. <br />En keskity seulontahaastattelun kulkuun, koska se on erilainen eri työpaikoissa. Seulontahaastattelu voi olla melkein mitä hyvänsä psykologisista testeistä, älykkyystestien ja orientoitumistestien kautta fyysistä suorituskykyä mittaaviin testeihin. Täytyy myöntää että olen nähnyt monenlaisia haastatteluja ja usein ihmetellytkin että mitähän niillä on oikeasti tarkoitus mitata. Kun olet testissä, keskity tekemään parhaasi ja älä arvostele testiä tai testin tekijää testin aikana, vaikka testi mielestäsi olisi miten mäntti hyvänsä. Tuloksen kuulet kyllä sitten aikanaan. Tee vain parhaasi, sen pitäisi riittää. Voit sitten myöhemmin kysellä lisää, jos vielä lisätietoa kaipaat.<br />Kun olet lopulta päässyt viimeiseen haastatteluun eli valintahaastatteluun, paikalla voi olla joko yksi tai useampia työnantajapuolen edustajia. Paikalla voi olla myös psykologi tai muu ulkopuolinen henkilö, joka arvioi sopivuuttasi työtehtävään. Älä anna ihmismäärän hämätä, vaikka joskus voisi tuntua että olet yksin ja kaikki muut ovat sinua vastaan. Pyri olemaan oma rento itsesi. Keskity. Rauhoitu. Hengitä. Istu suorassa, pidä ilmeesi kurissa, pidä katsekontakti. Pyri antamaan itsestäsi hyvä kuva haastattelun kaikissa vaiheissa. <br />Tässä vaiheessa on tärkeää olla asiallinen ja unohtaa vitsailu. Toki jos työnantajapuoli vitsailee, niille vitseille on hyvä nauraa. Keskity siihen mitä sanot, pyri pitämään lauseesi ymmärrettävinä ja mahdollisimman yksiselitteisinä. Ole asiallinen koko ajan, sinua saatetaan ärsyttää tahallaan ja reaktiotasi testata. Älä mene mukaan mihinkään sellaiseen, mikä suistaa mielesi radaltaan. Pidä mielesi kasassa. Pidä ajatuksesi kasassa. Ole terävä. Ole paras. Keskity ja perustele vastauksesi. Pysy koko ajan kohteliaana, älä moiti edellisiä työnantajiasi tai kouluttajiasi, vaikka vika olisi mielestäsi heidän. Muista koko ajan käytöstavat ja pidä mielesi tyynenä kysymysten ristitulessa. Sinulta tullaan kysymään aika varmasti myös sellaisia kysymyksiä, joihin et ole varautunut, kysymykset eivät aina ole reiluja. Ei ole elämäkään. Osa kysymyksistä on vaikeita ja osa vielä vaikeampia. Osaan ei edes ole oikeita ratkaisuja. Tee parhaasi.<br />Kohtaat haastattelijoita, joiden ei edes pitäisi olla siinä tehtävässä. Joudut pelaamaan outoja pelejä, jossa mielesi haastetaan ja testataan, arvosi käännetään nurin ja moraalisi kyseenalaistetaan. Tämä kaikki on vain peliä, asennoidu siihen niin. Pysy rauhallisena ja tyynenä, mitä hyvänsä sinulle sanotaan tai mitä hyvänsä sinusta väitetään. Vältä väittelyä, mutta puolusta itseäsi ja perustele näkemyksesi aina, niin hyvin kuin osaat. Jos alkaa tuntua että haastattelu menee mielestäsi väärään suuntaan, voit sanoa mielipiteesi ja tarvittaessa jopa poistua haastattelusta kesken kaiken, jos sinusta tuntuu että haastattelu loukkaa sinua jotenkin.<br />Muista että joudut todella perustelemaan miksi juuri sinut pitäisi valita. Mitä sellaista osaat mitä muut eivät? Missä olet paras? Miksi olet sopivin juuri tähän työhön? <br />Miksi olet työtön? Miksi lähdit edellisestä työpaikastasi? Miksi sait potkut? Johtiko sinun toimintasi yrityksen kaatumiseen? Miksi et tehnyt parastasi? Miksi vaihdat työpaikkaa? Minkä syyn takia sait lähtöpassit? Miksi et ole edennyt urallasi? Mikä on sinulle tärkeää töissä? Mikä sinua motivoi? Mikä oli sinulle tärkeää edellisessä työpaikassasi? Mitä tiedät yrityksestämme? Kuka on yrityksemme johtaja? Mitä olet mieltä yrityksemme saamasta julkisuudesta lähiaikoina? Tämä on vielä ihan lievää verrattuna siihen mitä sinulta oikeasti tullaan kysymään.<br />Kun työnantaja on saanut selville työhistoriasi ja suhteesi työhön, hän alkaa pommittaa henkilökohtaista elämääsi. Nyt pääset vastaamaan melkein kaikkeen seksuaalista suuntautumistasi myöten. Sinulta kysytään lapset ja raskaudet. Raskauden suunnittelut ja suunnittelemattomuudet. Osa tämän ryhmän kysymyksistä on aina ollut mielestäni epäasiallisia, kuitenkin työnantajaa vain kiinnostaa se, kuinka tasapainoinen olet ja oletko lähtemässä heti äitiys/isyyslomalle kun töihin tulet ja tulevatko pienet lapset pitämään sinut pois töistä pitkäänkin. Työnantajaa kiinnostaa tässäkin vain se että työt tulevat tehdyksi. Yritä olla ottamatta tätä osaa haastattelusta henkilökohtaisesti. Pidä asiat asioina, kotielämäsi kotona ja työelämäsi töissä. <br />Sinulta voidaan kysyä myös terveydentilaasi liittyviä kysmymyksiä. Älä salaa mitään oleellista seikkaa. Jos sinulla on diabetes, on oman etusi mukaista kertoa siitä. Samoin jo sinulla on mielenterveysongelmia. Sairaus harvoin estää työhön pääsyn kokonaan, mutta työnantajan on hyvä tietää asia, jotta saat apua nopeasti tarvittaessa. Jos olet salannut sairautesi ja asia tulee ilmi jossain vaiheessa, voi olla että sinulta menee tämän asian takia työpaikka. Syy ei ole sairaus vaan valehtelusi oleellisessa asiassa. Työnantaja olettaa että olet muutenkin epärehellinen, vaikka asia ei näin olisikaan.<br />Seuraavaksi työnantaja etsii sinusta heikkouksia. Niitä kohtia, jotka saavat sinut romahtamaan. Sinulta voidaan suoraan kysyä, mitkä asiat sinua eivät kiinnosta? tai mikä kiinnostaa vähiten? mikä sinua stressaa? miten suhtaudut ylitöihin? miten suhtaudut matkustamiseen? puhutko mielelläsi isoille ihmisjoukoille? miten suhtaudut valittaviin asiakkaisiin? aikaisiin aamuheräämisiin? sunnuntaitöihin? töihin tuloon kesken loma-ajan? minkä tyyppisten ihmisten kanssa sinusta on vaikea tulla toimeen? miten arvioit omaa menestystäsi? mistä sinua on arvosteltu? miksi? Muista että kaikilla ihmisillä on heikkoja kohtia. Ne eivät aina välttämättä ole este juuri tämän työn tekemiseen. Mieti tarkkaan mitä vastaat. Kaikkein parasta olisi jos heikkoutesi olisi vahvuutesi, harvoin kuitenkaan näin on. Se, miten vastaat heikkouttasi hakeviin kysymyksiin, kertoo myös sinusta paljon. Jos sanot, ettei sinulla ole heikkouksia, sinua ei palkata. Usko pois. Älä ole ylimielinen. Älä myöskään epäröi. Ole rehellinen itsellesi, niin voit olla rehellinen myös työnantajallesi. Työnantaja ei hae yli-ihmistä, vaan henkilöä, joka pystyy hoitamaan juuri tämän työn, jota olet hakemassa.<br />Lopuksi työnantaja kysyy palkkatoivettasi. Kerro toiveesi ja perustele se. Älä valehtele. Vältä ylilyöntejä. Älä pyydä enempää kuin esimiehesi saa, mutta älä myöskään puolta vähempää kuin työstä muuten maksettaisiin. Kun olet selvittänyt tämän kohdan huolellisesti itsellesi jo etukäteen, nyt sinulla ei ole mitään hätää. Summan ei tarvitse olla tarkka, suuruusluokka riittää hyvin.<br />Kun haastattelu on ohi työnantaja kiittää haastattelusta, kiitä sinä myös. Kysy myös koska saat tiedon haastattelun lopputuloksesta, ellei sitä sinulle heti ilmoiteta. Kättele kaikki haastattelijat ja poistu. Seuraava haastateltava on jo oven takana odottamassa. Älä jää vitkastelemaan. Se on pois sekä sinulta että seuraavalta haastateltavalta.<br />Kun lähdet haastattelusta, perääsi voidaan lähettää tunnustelija. Hän on vaatimattoman oloinen henkilö, joka alkaa iskeä juttua kanssasi. Se miten häneen reagoit ja miten kanssakäymisenne sujuu, saattaa vaikuttaa enemmän kuin koko työhaastattelu. Ole siis tarkkana ja kohtelias kaikille. Älä pura kiukkuasi häneen tai kerro hänelle haastattelun kulusta. Jos hän kysyy mistä tulet, voit sanoa että olit haastattelusta, mutta varo puhumasta sivu suusi. Säilytä sama tyyneys, joka sinulla oli haastattelussa. Olet ammattilainen myös työpaikan ulkopuolella, tätähän tässä testataan. Tämä viimeinen testi on yleensä se pahin ja myös se, missä työnhakijat mokaavat täysin. <br /><br /><strong>Odottelua ja pettymyksiä</strong><br />Saat tiedon pääsystä töihin ihan muutaman päivän kuluttua. Jos mitään ei taaskaan kuulu, soita perään. Jos mitään ei kuulu, se on usein merkki siitä että et päässyt töihin. Aina on kuitenkin hyvä varmistaa asia. Joskus ensisijainen hakija ei otakaan paikkaa ja soitolla varmistat että paikka sinua edelleen kiinnostaa. Joskus voit jopa kuulla että paikka on sinun.<br />Varaudu myös pettymykseen. Olet uhrannut aikaa ja vaivaa runsaasti saadaksesi juuri tämän työn ja taas kävi niin, ettet saanut työtä. Älä anna pettymyksen masentaa. Saat runsaasti kokemusta, uusia yrityksiä varten. Ota opiksesi niistä virheistä, joita teit ja pyri parempaan seuraavalla kerralla. Kun olet käynyt läpi tämän saman satoja kertoja, olet jo konkari. Mitä pettymyksiin tulee, voin kertoa että kun sinua on kymmeniä vuosia taottu päähän pettymyksillä, alat uskoa siihen että sinusta ei ole mihinkään. Yritä kuitenkin pinnistellä, kehitä itseäsi. Pyri olemaan vielä parempi seuraavalla kerralla ja jos oikein sisuunnut pistä oma yritys pystyy ja näytä mistä sinut on tehty. Sinä olet elämäsi tärkein ihminen ja pystyt moniin asioihin. Etsi vahvuutesi ja loista!<br /><br />Onnea työnhakuun!<br /><br />Lisätietoa asiasta:<br />Olli Aulio: Työnhakijan kirja, 1990<br />Dalailama & Howard C. Cutler: Työn ilo – onnellisuuden taito työssä, 2005<br />Mirelle Guiliano: Nainen ja työelämän taito, 2010<br />Eric Jensen: Sanoista tekoihin, 1995<br />Minna Kalajoki, Jouni Mäkelä: Eurooppaan töihin, 1994<br />Marketta Rentola: Täydellisen naisen opas, 1983<br />Magdalena Ribbing: Etikett på jobbet - bra att veta på kontoret, 2011<br />Richard Templar: Työn säännöt, 2006<br /> <br />Muuta asiaan liittyvää:<br /><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/09/kodin-raha-asiat-rempallaan.html">Kodin raha-asiat kuntoon</a><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/ajanhallinta.html">Ajanhallinta</a><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/11/asioiden-tekeminen-loppuun-asti.html">Asioiden tekeminen loppuun asti</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-7029761401407087811?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-8355655703682578152011-08-31T12:02:00.004+03:002011-08-31T12:26:24.946+03:00Tämä blogi täytti tänään 2 vuotta. Sen kunniaksi hieman tylsää tilastotietoa. <br /> <br />Eniten kävijöitä blogissa oli 28.8.2011 ( 1511 kpl). <br />Kokonaiskävijämäärä näkyy tällä hetkellä sivun alalaidassa. <br /> <br />Vuoden 31.8.2010 -31.8.2011 suosituimmat artikkelit olivat: <br /> <br />1.<a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/09/tee-itse-kodin-puhdistusaineet.html">Tee itse - Kodin puhdistusaineet</a> <br />2.<a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/12/tahrojen-poisto-kankaista.html">Tahrojen poisto kankaista</a> <br />3. <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/tuholaisia-ja-syopalaisia.html">Tuholaisia ja syöpäläisiä - luonnonmukaista torjuntaa</a> <br />4.<a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/12/tee-itse-esiliina.html">Tee itse Esiliina</a> <br />5.<a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2010/01/lattioiden-siivous-puhdistus-ja-hoito.html">Lattioiden siivous, puhdistus ja hoito</a> <br />6.<a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/11/jaakaappi-hoito-puhdistus-ja-kaytto.html">Jääkaappi - hoito, puhdistus ja käyttö</a> <br />7.<a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/12/smoothiet.html">Smoothiet</a> <br />8.<a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/09/mustatorvisieni-mita-ruokaa-siita-voi.html">Mustatorvisieni - Mitä ruokaa siitä voi tehdä?</a> <br />9.<a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/09/juusto.html">Juuston valmistus</a> <br />10.<a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/lampopatterit-hoito-saato-ja-ilmaus.html">Lämpöpatterit - hoito, säätö ja ilmaus</a> <br /> <br /><strong>Kävijät maittain:</strong> <br />1.Suomi <br />2.Yhdysvallat <br />3.Iso-Britannia <br />4.Ruotsi <br />5.Saksa <br />6.Ranska <br />7.Italia <br />8.Espanja <br />9.Viro <br />10.Norja <br /> <br /><strong>Lukijoiden uskollisuus: </strong> <br />yli 200 kertaa blogia on lukenut 400 henkilöä <br />100-199 kertaa 810 henkilöä <br />50-99 kertaa 1023 henkilöä <br />26-49 kertaa 1284 henkilöä <br />15-25 kertaa 1243 henkilöä <br />9-14 kertaa 1591 henkilöä <br /> <br />Osa lukijoista tietääkin että tämän blogin kirjoittajalle sattui vakava tapaturma reilu puoli vuotta sitten. Aivot ilmeisesti alkavat jo toimia kun tämä tilasto syntyi, mutta kehoa vielä kuntoutetaan. Päivityksiä ja uusia tekstejä ilmestyy kun aikaa kirjoittamiseen alkaa jäädä kuntoutukselta. <br /> <br />Toivottavasti olette tästä huolimatta viihtyneet blogini parissa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-835565570368257815?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-35751492305242413612011-05-07T11:30:00.003+03:002011-05-07T11:41:30.579+03:00Monet mikrobit kasvavat ihmisen iholla, limakalvoilla ja suolistossa aivan normaalisti kaikessa rauhassa, aiheuttamatta suurempaa haittaa. Haittaa aiheutuu yleensä vasta silloin kun vastustuskyky alentuu ja mikrobit pääsevät lisääntymään liiallisesti tai kun olosuhteet sairauden, immuunipuolustuksen heikkenemisen tai jonkun muun syyn takia muuttuvat mikrobeille otolliseksi. Tämä sanasto liittyy aikaisempaan kirjoitukseen: <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/luonnon-antibiootit.html">Luonnon antibiootit</a> <br /><br /><strong>Campylobacter</strong> = kampylobakteeri. Gramnegatiivinen käyrä sauvabakteeri. Suolistobakteeri, aiheuttaa ripulia.<br /><strong>Candida</strong> = suun, suoliston, ihon ja emättimen mikrobikasvustoon kuuluvia hiivasieniä.<br /><strong>Candida albicans</strong> = tavallisin suun, ihon ja emättimen hiivasienitaudin eli kandidaasin aiheuttaja. Kun olosuhteet muuttuvat otollisiksi tämä mikrobi lähtee leviämään.<br /><strong>Chlamydia</strong> = klamydia. pieniä gramnegatiivisia bakteereja, jotka lisääntyvät isäntäsolun sisällä. <br /><strong>Chlamydia trachomatis </strong>= klamydialaji, jonka eri kannat aiheuttavat silmätulehdusta, keuhkotulehdusta, sukupuolielinten tulehdusta, sukupuolitauteja…<br /><strong>Cholera</strong> = kolera. Vibrio cholerae-bakteerin aiheuttama suolistotauti, jolle on ominaista voimakas ripuli ja oksentelu ja tästä johtuva kuivuminen. <br /><strong>Diplococcus pneumoniae </strong>= pneumokokki. Normaali nielun bakteeri, joka voi aiheuttaa keuhkokuumeen, välikorvan tulehduksen, sivuontelotulehduksen tai aivokalvon tulehduksen.<br /><strong>Enterobacter </strong>= normaaliin suolikasvustoon kuuluva bakteeri, joka voi sairaaloissa aiheuttaa hengitysteiden, virtsateiden, haavojen ja palovammojen infektioita.<br /><strong>Enterobacteria</strong> = enterobakteerit, laaja gramnegatiivisten sauvabakteerien heimo, johon kuuluuvat mm. Escherichia, Klebsiella, Enterobacter, Proteus, Salmonella, Shigella, Yersina.<br /><strong>Enterococcus</strong> = enterokokki. Limakalvojen ja suoliston normaalikasvustoon kuuluva streptokoki, joka voi aiheuttaa virtsatieinfektioita. VRE = vankomysiinille resistentti (vastustuskykyinen) enterokokki.<br /><strong>Escherichia coli</strong> = kolibakteeri, ihmisen suolen yleisin aerobinen bakteeri, aiheuttaa joskus virtsatietulehdusta, suolitulehdusta tai aivokalvontulehdusta.<br /><strong>Giardia lamblia</strong> = siimallinen alkueläin, joka aiheuttaa suolistoinfektion. Infektio voi olla oireeton tai aiheuttaa ripulia, vatsan turpoamista, ylävatsakipuja ja laihtumista. Lisää Giardiasta ja muusta löytyy <a href= "http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/ruokahygienia.html">Ruokahygienia</a><br /><strong>Haemophilus</strong> = gramnegatiivinen sauvabakteeri, joka tarvitsee kasvaakseen veressä olevia kasvutekijöitä<br /><strong>Haemophilus influenzae</strong> = nenänielun normaalikasvuston bakteeri, joka voi aiheuttaa ylähengitysteiden tulehduksia, välikorvan tulehdusta ja siedkalvontulehdusta<br /><strong>Helicobacter</strong> = helikobakteeri, kierteinen, värekarvallinen bakteeri, joka esiintyy ruuansulatuskanavan normaalikasvustossa. <br /><strong>Helicobacter pylori</strong> = helikobakteeri, joka tuottaa suolahapon vaikutusta neutraloivaa ureaasia. Elää ihmisen mahalaukussa ja pohjukkaissuolessa. Aiheuttaa mahatulehdusta, maha- ja pohjukkaissuolihaavoja sekä suurentaa mahasyövän riskiä. Katso lisää <a href="http://luovataito.wordpress.com/?s=helikobakteeri" >Helikobakteeri</a><br /><strong>Herpes</strong> = herpes eli rokahtuma. Virus, joka aiheuttaa iho- ja limakalvo-oireita, yleensä pieniä kirkkaan nesteen täyttämiä rakkuloita. Lisää tietoa Herpeksestä täältä: <a href="http://noidankattila.blog.com/tag/rokahtuma/"> Herpes</a><br /><strong>Klebsiella</strong> = suolen normaalikasvustossa esiintyviä gramnegatiivisia sauvabakteereja.<br /><strong>Klebsiella pneumoniae</strong> = aiheuttaa keuhko- ja virtsatietulehduksia<br /><strong>Legionella</strong> = suolattomien vesien gramnegatiivinen aerobinen sauvabakteeri. <strong>Legionella pneumoniae</strong> = legionelloosin (legioonalaistauti tai Pontiac-kuume) tavallisin aiheuttaja, yleensä hotellien tai sairaaloiden vesijohtoverkossa, myös kotitalouksien jos talousvettä ei kuumenneta riittävästi ja se saa seisoa putkissa kauan. Asustaa myös ilmastointijärjestelmissä.<br /><strong>Mycobacterium</strong> = mykobakteeri. Vahapintaisia, haponkestäviä grampositiivisia ohuita sauvabakteereja, jotka kasvavat sienirihmaston tavoin.<br /><strong>Naegleria</strong> = lämpimien suolattomien vesien alkueläin, joka viihtyy uima-altaissa. Saattaa uimarin nenän limakalvon kautta tunkeutua aivoihin ja aiheuttaa tappavan aivokalvojen ja aivojen tulehduksen.<br /><strong>Proteus</strong> = suoliston normaalikasvustoon kuuluva enterobakteeri, jota voi olla haavoissa ja voi aiheuttaa virtsatietulehduksen.<br /><strong>Pseudomonas</strong> = gram negatiivinen sauvabakteeri, runsaasti luonnossa ja ihmisen suolistossa. Aiheuttavat infektioita, jos vastustuskyky on heikentynyt<br /><strong>Pseudomonas aeruginosa</strong> = tärkein infektioita aiheuttava pseudomonas. Aiheuttaa mm. virtsatieinfektioita, palovammojen tulehtumista, säärihaavoja, silmähaavojen tulehtumista, korvakäytävän tulehdusta<br /><strong>Salmonella</strong> = suolisto- ja yleisinfektioita aiheuttavia enterobakteereja.<br /><strong>Shigella</strong> = helposti tarttuva gramnegatiivinen sauvabakteeri<br /><strong>Shigella dysenteriae </strong>= punataudin aiheuttaja, yleisoireet korkea kuume ja verinen ripuli. Yleinen tropiikissa<br /><strong>Staphylococcus</strong> = stafylokokki eli rypälekokki. Ihon ja limakalvojen normaalikasvustoon kuuluva kokkibakteeri, kasvaa viinirypälemäisissä ryhmissä.<br /><strong>Staphylococcus aureus</strong> = tavallisin märkäbakteeri, joka aiheuttaa paiseita, haavainfektioita ja luuydintulehdusta. MRSA = metisilliinille resistentti (vastustuskykyinen) Staphylococcus aureus . MSSA = metisilliinille sensitiivinen (herkkä) Staphylococcus aureus. ORSA = oksasilliinille resistentti Staphylococcus aureus. <br /><strong>Streptococcus</strong> = ketjukokki, streptokokki. Ketjuina esiintyvä kokkibakteerisuku. Kuuluu ihmisen suun ja limakalvon normaalikasvustoon. Streptokokit jaetaan useisiin ryhmiin (alfa, beeta, gamma) ja beetahemolyyttiset streptokokit jaetaan vielä soluseinämän antigeenien mukaan ryhmiin A-U.<br /><strong>Trichomonas</strong> = trikomonas. Loisena elelevä siimaeliö, joka liikkuu rihmojen ja aaltoilevan kalvon avulla<br /><strong>Trichomonas vaginalis</strong> = emätinsiimaeliö. Ihmisen sukuelimissä elävä trikomonas, joka voi aiheuttaa emätintulehduksen.<br /><br />Lisätietoa:<br />Pentti Huovinen: Hyvät, pahat ja näkymättömät – Miten selvitä elämässä mikrobien kanssa, 2003<br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/ruokahygienia.html">Ruokahygienia</a><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/luonnon-antibiootit.html">Luonnon antibiootit</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-3575149230524241361?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-44620070733464924192011-04-10T17:38:00.003+03:002011-04-10T17:45:24.923+03:00Mikä on sinun kotisi tuoksu? Miltä sinun kotonasi tuoksuu? <br /><br />Käytät aikaa valitessasi kotiin mattoja, verhoja ja tapetteja, suunnittelet kodin valaistuksen ja pidät kodin siistinä siivoamalla, oletko miettinyt että kodin tunnelmaan vaikuttaa myös tuoksu? <br /><br />On hyvin helppoa vaihtaa kodin tunnelmaa, pelkästään muuttamalla kodin tuoksua. Olisiko kiva tulla kotiin stressaavan työpäivän jälkeen kun kotona tuoksuu rentouttavalta? Eri vuodenajoilla on myös omat tuoksunsa, kesä tuoksuu erilaiselta kuin talvi, keväällä kaipaa aivan eri tuoksuja kuin syksyllä. <br /><br />Ihmisillä on myös omat tuoksumieltymyksensä, yksi pitää kevyistä tuoksuista, toinen haluaa tummempia sävyjä ja raskaampia tuoksuja. Mieliala vaikuttaa myös siihen haiseeko jokin tuoksu hyvältä vai pahalta. On myös ihmisiä, jotka eivät pidä tuoksuista. Tuoksut ovat vähän kuin uusi ruokalaji, vaativat totuttelua. Jos on aina syönyt vain pizzaa muut maut maistuvat aluksi pahoilta, sama pätee tuoksuihin. Jos on elänyt tuoksutonta elämää, tuoksut voivat vaikuttaa aluksi päällekäyviltä ja hyökkääviltä. Tarkoitus ei ole hukuttaa ketään tuoksuihin, vaan rohkaista kokeilemaan. Voit löytää aivan uuden tuoksuvan maailman kotonasi.<br /><br /><strong>On monta tapaa saada kotiin tuoksuja </strong><br />Tuoksukynttilät ovat hyvin suosittuja. Tosin jos kotona on pieniä lapsia ja lemmikkieläimiä, ne eivät ole paras vaihtoehto.<br />Toinen vaihtoehto on valita eteerinen öljy tai öljyjä, joita laitetaan n. 5 tippaa 500 ml suihkepulloon ja suihkutellaan ilmaan. Tosin mattoja ja verhoja, puukalusteita, silkkiä ja samettia on syytä varoa suihkutellessa, sillä osa eteerisistä öljyistä jättää kankaaseen tai puuhun todella pysyvän tahran.<br />Jossain sisustusoppaissa mainitaan eteerisen öljyn laittamisesta valaisimiin. Erityisesti lamppujen pintaan. En suosittele. Kun lamppu kuumenee öljy saattaa leimahtaa palamaan. <br />Edullisin ja helpon tapa on laittaa muutama tippa eteeristä öljyä vesikulhoon ja nostaa kulho lämpimään paikkaan, patterin viereen, uunin päälle jne.. Jos kotona on lemmikkieläimiä ja lapsia on syytä muistaa että kulho on nostettava niin korkealla että lemmikit tai lapset eivät pääse siitä juomaan.<br />Eteeristen öljyjen käytössä suosituin tapa on laittaa niitä tuoksulyhtyyn, jota myös tuoksulampuksi kutsutaan. Tuoksulyhdyssä on paikka lämpökynttilälle ja sen yläpuolella pieni allas johon tulee vettä ja muutama pisara eteeristä öljyjä. Tuoksulyhtyä ei saa jättää valvomatta ja sen valvontaan pätee samat säännöt kuin kynttilöihin. <br />Muista pestä tuoksulyhdyn vesiallas aina käytön jälkeen, näin edelliset tuoksut eivät häiritse uusia tuoksuluomuksiasi.<br /><br /><strong>Huoneet ja tuoksut</strong><br />Teet erilaisia asioita eri huoneissa, joten huoneiden tuoksutkin voivat vaihdella. Huoneen ilmapiiriä voi muuttaa muuttamalla huoneen tuoksua. Seuraavaksi muutama esimerkki eteerisillä öljyillä kodin raikastamisesta. Tietysti teet itse kokeiluja sen mukaan mikä sinusta tuoksuu hyvältä. <br /><br /><strong>Olohuone</strong><br />Tämä huone on tarkoitettu oleskeluun ja tässä huoneessa viettää aikaa yleensä koko perhe. Millainen tuoksu sopii olohuoneeseen? Tämä riippuu siitä, millainen on elämäntyylisi, ketä kotona asuu ja millainen ilmapiiri olohuoneeseen halutaan luoda. Lapsiperheen olohuone tuoksuu erilaiselta kuin sinkun. <br />Voit kokeilla vaikka 3 tippaa bergamottia ja 3 tippaa geraniumia. Tuloksena on kotoisa, lämmin, kohottava tuoksu, joka hieman piristää.<br />Jos kaipaat enemmän lämpöä yhdistelmä: 3 tippaa kanelia ja 3 tippaa petitgrainin toimii paremmin. Tunnelmasta tulee hieman raskaampi.<br />Jos olet sitrustuoksujen ystävä ja kaipaat piristystä 6 tippaa sitruunaa tai 3 tippaa sitruunaa ja 3 tippaa appelsiinia antaa kotoisamman olon.<br />Tasapainoa ja rauhaa antaa yhdistelmä 3 tippaa laventelia, 2 tippaa geraniumia, 1 tippa seetriä ja 1 tippa korianteria. <br />Jos elämä on hyvin hektistä ja kiireistä ja olohuone on rauhoittumispaikka kokeile 2 tippaa santelia, 3 tippaa sitruunamelissaa ja 1 tippa laventelia. Tämä yhdistelmä voi myös nukuttaa.<br />Steriiliä ilmapiiriä kaipaavalle 3 tippaa sitruunaa ja 3 tippaa teepuuta tai 3 tippaa eukalyptusta. Pitäisi antaa mielikuvan puhtaudesta. Itselleni tulee mielikuva apteekista tai sairaudesta. Jos joskus kutsut minut kylään, älä käytä tätä yhdistelmää.<br /><br /><strong>Keittiö</strong><br />Ruuanlaittohuone ja usein myös se huone, missä ruoka syödään. Keittiön hajustamisessa on hyvä olla tarkka että ei pilata ruuan makua väärillä tuoksuyhdistelmillä. Oikealle yhdistelmällä ruoka maistuu entistä paremmalle ja keittiöstä tulee viihtyisä paikka koko perheelle.<br />Kaikki ruokaa laittavat tietävät, että ruuan tuoksu on oleellinen asia, jotta ruoka maistuisi hyvälle. Tuoksuton ruoka on mautonta. Väärän tuoksuinen (palanut, raaka, väärät/liialliset maustesekoitukset) on pahan makuista. Siispä se, mille keittiö tuoksuu, on tärkeää myös ruuan maun kannalta.<br />Keittiössä on monia asioita, jotka tuoksuvat, kuten myös monia asioita, jotka suorastaan haisevat, kuten esim. roska-astiat, pesemättömät astiat, huonosti hoidettu jääkaappi jne. Nämä eivät lisää keittiön viihtyisyyttä. Siivoa ensin, hajusta vasta sitten.<br />Varman päälle pelaavat valitsevat keittiöön tuoksuiksi ruoka-aineiden tuoksuja. Maustetuoksut keittiössä eivät yleensä mene pieleen, kuten eivät myöskään sitrustuoksut. Kuitenkin on hyvä muistaa mitä ruokaa laittaa. Itämaiset maustetuoksut keittiössä, jossa laitetaan Välimerellistä ruokaa sotivat keskenään. Eri keittiöille on ominaista erilaiset tuoksut. Mieti mitä mausteita ruokiisi tulee ja valitse keittiön tuoksu korostamaan ruuan makua. Älä kuitenkaan liioittele. Muista että keittiön hyvä tuoksu ei korvaa mautonta ruokaa. Molempien sekä ruuan että keittiön tuoksun on oltava tasapainossa.<br />Keittiöön sopii paremmin suihkepullo, johon tuoksut laittaa ja sumuttelee ilmaan, kuin muut tuoksujen levitystavat. <br />Jos keittiössä on hieman palaneen käryä sopii yhdistelmä 2 tippaa bergamottia, 2 tippaa greippiä, 2 tippaa mandariiniä.<br />Hyvä yhdistelmä on myös 2 tippaa neilikkaa, 2 tippaa rosmariinia ja 2 tippaa appelsiinia. Toinen vaihtoehto 2 tippaa meiramia, 3 tippaa timjamia ja 1 tippa piparminttua. Jouluista tunnelmaa tuo 1 tippa neilikkaa, 1 tippa inkivääriä, 2 tippaa kanelia ja 3 tippaa appelsiinia. Pääsiäiseen sopii vaikka 2 tippaa sitruunamelissa, 2 tippaa mustapippuria, 3 tippaa mandariinia. Nämä ovat vain ehdotelmia, sinulla voi olla ihan omat tuoksumuistot juhlapäiville.<br /><br /><strong>Makuuhuone</strong><br />Hyvin yksityinen huone. Huoneen omistaja(t) päättää mikä tuoksu sinne sopii. Käytä mieluummin makuuhuoneessa hieman vähemmän tuoksuja, kuin liikaa. Makuuhuoneeseen varmoja valintoja ovat laventeli, sitruunamelissa, sitronella, ruusu, neroli. Jos itse tai lapsesi näkevät painajaisunia voit kokeilla frankinsensia, nerolia, santelia, room. kamomillaa, laventelia, ruusupuuta, sitruunamelissaa tai bergamottia.<br />Unettomalle sopivat laventeli, sitruuna, bergamotti, mandariini, valerian, ruusu, santeli.<br />Jos makuuhuoneeseen kaivataan romantiikkaa sopivia tuoksuja ovat ylang-ylang, ruusu tai jasmiini. Mikä hyvänsä muukin tuoksu, joka saa sinut vireeseen sopiimyös.<br />Makuuhuone on hyvä huone hoitaa tuoksuilla esim.<br />pelkotiloja (greippi, bergamotti, vetiver, santeli, appelsiini, sypressi, geranium, seetri, laventeli), <br />syyllisyyttä (ylang-ylang, muskotti, vetiver, kataja, mänty, sypressi, sitruuna, jasmiini, ruusu, lehmuksenkukka), <br />ahdistusta (muskatellisalvia, laventeli, room. kamomilla tai vetiver, kataja, seetri tai neroli, ruusu otto, bergamotti), <br />masennusta (greippi, geranium, laventeli, frankinsensi, santeli, ylang-ylang, muskotti), <br />stressiä (geranium, laventeli, mandariini, petitgrain, bergamotti).<br />Lapsien makuuhuone on yleensä myös läksyjentekohuone, keskittymiskykyä voi parantaa: 1 tippa laventelia, 2 tippaa geraniumia, 1 tippa seetriä ja 2 tippaa piparminttua. <br />Itseluottamusta lisäämään (seetri, sypressi, mänty), (appelsiini, rosmariini), (bergamotti, jasmiini),(rosmariini, fenkoli).<br /><br /><strong>Kylpyhuone</strong><br />Kylpyhuoneen olisi hyvä viestiä puhtautta ja rauhaa. Kestosuosikkeja ovat 1 tippa sypressiä, 2 tippaa eukalyptusta ja 1 tippa katajaa tai 1 tippa katajaa, 1 tippa mäntyä ja 1 tippa rosmariinia.<br />Kylpyhuoneen aamusekoitukseen voi laittaa 2 tippaa santelia, 2 tippaa seetriä ja 2 tippaa rosmariinia tai 3 tippaa limettiä ja 3 tippaa laventelia.<br />Iltasekoitukseen sopii 2 tippaa geraniumia, 2 tippaa palmaroosaa, 2 tippaa ylang-ylangia tai 2 tippaa ylang-ylangia, 2 tippaa ruusua ja 2 tippaa laventelia.<br /><br />Tässä oli muutama esimerkki. Tuoksuyhdistelmiä on olemassa lukematon määrä ja omat mieltymyksesi ratkaisevat mikä sinusta tuoksuu hyvältä.<br /><br />Eteerisiä öljyjä on myytävänä luontaistuotekaupoissa ja monien isojen markettien luontaistuoteosastoilla. Muista haistella testereitä ennen ostopäätöksen tekoa, vaikka tuoksun nimi tuntuu kutsuvalta, itse tuoksu ei aina ole sitä. Muista että tuoksu ei tuoksu tuoksulyhdyssä yhtä voimakkaalta kuin testeripullossa. Kun tuoksu on jo tuttu, voit tilata lisää vaikka netin kautta. <br /><br />Katos myös:<br /><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/08/huoneilman-raikastus.html">Huoneilman raikastus</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-4462007073346492419?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-9251763986745807662011-03-23T15:15:00.005+02:002011-03-28T12:06:52.939+03:00Kaikki alkaa piimästä. Kun maito happanee siitä tulee piimää. Entisaikaan ei ollut jääkaappeja, joten jos maidon halusi säilyvän, se hapatettiin ja tästä hapatetusta maidosta tehtiin viiliä, kokkelia, jogurttia, rahkaa, juustoa, voita jne.. Syy maidon hapattamiseen on myös siinä että suurin osa maailman aikuisväestöstä ei siedä laktoosia, kun maito happanee maitohappobakteerit syövät laktoosin ja aikuisetkin voivat tuotetta käyttää. Tuore maito on lapsien ja vasikoiden juoma, sanottiin ennen. Tämäkin asia on nykyään päässyt unohtumaan ja ihmiset kärsivät laktoosi-intoleranssi nimisestä vaivasta, kun yrittävät käyttää tuoremaitotuotteita.<br />Piimä voi olla lyhyttä piimää tai pitkää piimää. Suomi jakautui ennen itäiseen lyhyen piimän alueeseen ja läntiseen pitkän piimän alueeseen. Kun piimä hapatettiin siemen (bakteerikäymisen) avulla siitä tuli venyvää eli pitkää piimää eli viilipiimää.<br />Siemenenä käytettiin samoja aineksia mitä on käytetty juuston juoksettamiseen. Katso <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/09/juusto.html">Juuston valmistus</a><br />Suomi ei ole ainoa maa, jossa maitoa hapattamalla on valmistettu viilituotteita, myös Ruotsissa viili (filbunke, filmjölk) kuluu kansanperinteeseen, Saksassa, Puolassa, Norjassa, Islannissa ja Tanskassa on omat viilinsä ja Venäjän arokansojen keskuudessa tunnettiin viilinvalmistus, samoin Keski-Aasiassa.<br />Alunperin viiliä tehtiin puisessa, tuohisessa tai saviastiassa, sittemmin posliini- ja lasiastiassa. 1600-luvulla ”hienolla” väellä oli erityiset viilinvalmistusastiat ja 1800-luvulla viilinvalmistusastia oli laakea lasikulho, jonka reunaa kiersi sininen raita. Kirpparilta tai antiikkiliikkeestä tällaisen astian voi joskus löytää. Viiliastiasta on käytetty myös nimitystä ”kehlo”.<br />Ennen viilin valmistukseen käytettiin pastöroimatonta täysrasvaista maitoa, joten silloin maidosta tuli viiliä kun tuoreen maidon jätti lämpimään paikkaan happanemaan 2 päiväksi. Happanemista autettiin lisäämällä astian pohjalle kirnupiimää. Joskus kesällä ukonilmalla viili juoksettui ja siitä ei tullut kunnollista. Syynä lienee ukonilmalla tapahtuva sähkövarauksen muutos niin että happiatomeista tulee kolmiarvoisia eli syntyy otsonia, joka tapaa maitohappobakteerit.<br /><br />Kun teet viiliä käytä täysrasvaista maitoa tai mieluummin luomumaitoa, jota ei ole homogenoitu. Maidon homogenisointi hajottaa maidon rasvan, niin että se ei enää erotu kermaksi maidon pinnalle. Voit myös lisätä maitoon vuolukermaa eli smetanaa tai voita saadaksesi viilin pintaan kauniin samettisen rasvakerroksen.<br /><br /><strong>Perusohje:</strong><br />1.muista viilin siemen (hapanmaitotuote, jossa maitohappobakteerit)<br />2.käytä pieniä laakeita lasi- tai posliinikuppeja tai korkeareunaisia lautasia<br />3.kaada maito siemenen päälle, älä sekoita<br />4.siirrä kupit puhtaaseen, vedottomaan paikkaan (mielellään pimeään)<br />5.älä liikuta viilikuppeja valmistumisen aikana<br />Viilin valmistumiseen vaikuttaa säilytyspaikan lämpötila, kuinka paljon viilin siementä on ja millaista viilin siemen on. Mitä kauemmin viilin valmistuu, sen happamampaa siitä tulee.<br /><br />Voit valmistaa viiliä myös jogurttikoneessa.<br /><br />Viilejä on monenlaisia, osa muistuttaa juustoa, rahkaa tai jogurttia, joten rajanveto ei aina ole helppoa, seuraavaksi muutama perusohje:<br /><br /><strong>Ak irimšik</strong><br />1 l tuoretta maitoa<br />1 l katykia (katso ohje alempaa) tai paksua jogurttia (kreikkalaista, bulgarialaista tai turkkilaista)<br />25 g voita<br />2 tl suolaa<br />Kiehauta maito ja lisää kiehumishetkellä katyk. Keitä vielä n. 5 min. Nosta massa reikäkauhalla siivilään ja anna valua, sekoita joukkoon voi ja suola. Eräänlainen juuston, jogurtin ja viilin välimuoto.<br /><br /><strong>Fiili<br /></strong>1½ l täysmaitoa<br />1 dl hapanta maitoa<br />Pienien lasikippojen pohjalle tai isompaan maljaan laitetaan hapan maito. Sen päälle kaadetaan kädenlämpöinen maito. Viedään hapantumaan, fiili eli viili on valmista 1-2 vuorokauden kuluttua.<br /><br /><strong>Hapanmaito<br /></strong>2½ dl maitoa<br />½ dl kuohu- tai vispikermaa<br />Maito kaadetaan kulhoon ja viedään lämpimään paikkaan happanemaan. Maitoa vatkataan aika ajoin, kun näyttää siltä että maito alkaa kuplia vatkataan kerma vaahdoksi. Kermavaahto sekoitetaan hapanmaidon joukkoon. Viedään vielä lämpimään paikkaan vuorokaudeksi. Maustetaan inkiväärillä tai piparkakuilla.<br /><br /><strong>Katyk, gusljanka, rjaženka<br /></strong>1 l maitoa<br />100-150 g smetanaa<br />Sekoita ainekset keskenään ja anna olla vuorokausi avoimessa astiassa lämpimässä paikassa.<br /><br /><strong>Kesfil, tjesfil (Jämtlannin viili)<br /></strong>1 l maitoa<br />1 tl juustonjuoksutetta<br />2 dl paksua kermaa<br />1 rkl sokeria<br />Lämmitä maito haaleaksi ja lisää juustonjuoksutin. Anna olla, kunnes hera alkaa erottua, kaada ylimääräinen neste (hera) pois ja vatkaa maitoseos kuohkeaksi. Jätä jäähtymään. Vatkaa kerma ja sokeri ja levitä maitoseoksen päälle juuri ennen tarjoilua<br /><br /><strong>Kuurnattu piimä<br /></strong>½ l piimää tai kirnupiimää<br />½ dl hapanta kermaa<br />½ l maitoa<br />Kaada piimä esim. juustoliinaan valumaan. Anna valua yön yli. Sekoita hapanta kermaa ja maitoa keskenään, kunnes seos vaahtoaa. Ota juustoliinassa valumassa olleesta piimästä lusikalla nöttösiä (rahkilo) ja laita kerma-maitoseokseen. Tarjoile raastetun sitruunankuoren ja sokerin kera.<br />Mitä piimästä jää yli, sen voi laittaa jääkaappiin (säilyy 3-4 päivää) ja tehdä aina uuden satsin lisäämällä sitä kerma-maitoseokseen. Toki piimää voi käyttää myös vähemmän, jolloin sitä ei jää niin paljon yli.<br /><br /><strong>Perinteinen viili (kuoripiimä, viilipiimä, kokkelipiimä, lyhytpiimä jne.)<br /></strong>3 l pastöroimatonta täysmaitoa eli maitoa suoraan lehmästä<br />Maito jätetään lämpimään paikkaan hapantumaan 2-3 päiväksi. Viili on valmista.<br />Tästä saa kokkelia kun hapantuneen maidon keittää kattilassa ja erottelee heran pois. Kokkelista voi tehdä rahkapiirakkaa tai käyttää rahkantapaan tai syödä sellaisenaan maidon, sokerin ja kanelin tai inkiväärin tai hapanleivän kanssa.<br /><br /><strong>Pišlok</strong><br />1 l katykiä (ohje ylempää) tai piimää<br />Kiehautetaan ja kun hera erottuu, sakasta kootaan massa posliiniastiaan, joka on voideltu voilla. Seokseen sekoitetaan suolaa. Siirretään sitten vuorokaudeksi lepäämään sideharsolla peitettynä. Sitten massaa sekoitetaan ja laitetaan liinaan (esim. juustoliina) vuorokaudeksi painon alle. Kun saadaan lättänä ”kakku”, se paistetaan voissa.<br /><br /><strong>Pitkäpiimä, paksupiimä, venypiimä, viilipiimä eli pohjapiimä<br /></strong>Maitoa tai kermaa<br />Murskattua yökönlehteä tai kihokkia<br />Laita yrtit astian pohjalle, kaada päälle kerma tai maito. Vie lämpimään paikkaan ja anna olla paikoillaan vuorokauden ajan. Kun piimästä tulee venyvää, se on valmista viilipiimää ja sitä voidaan käyttää viilin valmistukseen lisäämällä sitä hieman viilinvalmistusastian pohjalle ja kaatamalla maitoa päälle. Viilierästä voi ottaa aina uuden siemenen ja tehdä samalla siemenelle viiliä vaikka koko kesän.<br /><br /><strong>Ruotsalainen filbunke<br /></strong>2½ dl maitoa (250 g)<br />12 g sokeria<br />½ dl kermaa (50 g)<br />1 rkl hapanta maitoa, kermaa tai piimää<br />Laita kulhoon hapanmaitotuote. Sekoita keskenään maito, kerma ja sokeri. Kaada maito-kermaseos kulhoon hapanmaitotuotteen päälle. Vie astia lämpimään paikkaan ja anna olla rauhassa vuorokauden ajan. Syödään kaneli, inkiväärin, sokerin, maissin, vehnähiutaleiden, kuivatun leivän tai piparkakkujen kanssa.<br /><br /><strong>Sary irimšik<br /></strong>1 l maitoa<br />1 l katykia (katso ohje ylempää)<br />Kiehauta maito ja lisää kiehumishetkellä katyk. Keitä kunnes hera erottuu. Kaada hera pois. Tulos on eräänlainen juuston, jogurtin tai viilin välimuoto.<br /><br /><strong>Súrmjólkur hlaupið (Islantilainen viili)</strong><br />4 dl piimää tai kirnupiimää<br />40 g sokeria<br />1 tl vaniljaa<br />5 liivatelehteä<br />1 dl kermaa<br />Liota liivate kylmässä vedessä 10 min. Sulata sitten liivate vesihauteessa juoksevaksi. Kaada piimä, sokeri ja vanilja kulhoon. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää joukkoon. Lisää lopuksi liivate. Anna jähmettyä viileässä paikassa. Tarjoile lämpimän mehukeiton, marjojen tai hedelmien kera.<br /><br /><strong>Viili I<br /></strong>1 l maitoa<br />½ dl hapanta kermaa<br />Lämmitä maito 37° C:een. Jaa hapan kerma tasaisesti 5-6 kuppiin. Kaada päälle maito ja vie lämpimään ja vedottomaan paikkaan hapattumaan, noin vuorokauden kuluttua viili on valmista. Voit jäähdyttää viilin kellarissa tai jääkaapissa ennen tarjoilua<br /><br /><strong>Viili II<br /></strong>4 tl pitkää piimää, kirnupiimää tai maustamatonta viiliä (ota vain viilin pintakerros)<br />8 rkl kermaa<br />8 dl maitoa<br />Ota neljä kuppia ja laita jokaisen pohjalle piimää tai viiliä. Sekoita kerma ja maito keskenään ja kaada ”pohjapiimän” päälle. Vie viili viileään paikkaan (kellari, eteinen, jääkaappi) hapantumaan. Anna kuppien olla rauhassa, älä koske tai liikuttele niitä. Vuorokauden kuluttua viili alkaa valmistua.<br />Viiliin voi sekoittaa talkkunaa ja tehdä pöperöä tai syödä viili myslin, hillon, marjojen tai hedelmien kera.<br /><br /><strong>Ymer (Tanskalainen viili)</strong><br />1 l täysmaitoa<br />Lactococcus lactis -maitohappobakteerivalmistetta<br />Kuumenna maito kiehumispisteeseen ja anna sen jäähtyä 18°C. Lisää sitten maitohappobakterivalmiste. Vie maito vuorokaudeksi viileään hapantumaan. Voit kokeilla myös muita maitohappobakteereita (apteekista, luontaistuotekaupasta tai kaupan luontaistuoteosastolta). Tätä ohjetta en ole kokeillut, joten en osaa sanoa oikeaa määrää. Tee kokeiluja.<br /><br /><strong>Mikä meni pieleen, kun...</strong><br /><em>viili juoksettui</em><br />-kesällä syynä voi olla ukonilma <br />-syynä voi olla myös maitohappobakteerikannan tuhoutuminen, liiallisen kuumuuden, liian happamuuden tai liian emäksisyyden takia<br />-viilinvalmistusastiat on pesty antibakteerisella astianpesuaineella, joka tappoi bakteerikannan<br />-viiliä valmistettiin liian kauan ja viili rupesi käymään<br />-voit parantaa asiaa hieman sekoittamalla viilin joukkoon maitojauhetta, jolloin siitä tulee kiinteämpää, parantaa myös hieman hapahkoa juoksettumisesta johtuvaa makua<br /><br /><em>viili näyttää hyvältä, mutta maistuu oudolta tai pahalta</em><br />-viilissä on jotain sinne kuulumatonta, älä syö. Peitä jatkossa viiliastia harsolla tai hengittävällä kankaalla, että kärpäset tai muut ötökät eivät pääse sinne. Jos kotona on lemmikkieläimiä säilytä astia poissa niiden ulottuvilta.<br /><br /><em>viilin pinnalla on samettimainen nukka</em><br />-viilisi on juuri sellaista kun pitää. Onnittelut! Sitten vaan syömään.<br /><br /><em>viilin pinnalla on valkoisia läiskiä - homettako?</em><br />-jos läiskistä ei näytä kasvavan "karvoja" eli homerihmoja, mitään ei varsinaisesti ole pielessä, kerma vaan ei täysin erottunut maidosta, syynä maidon homogenisointi. Viilin voi syödä.<br /><br /><em>viilin pinnalla on valkoisia läiskiä, joista kasvaa harmaita karvoja</em><br />-viilisi on homeessa, älä syö.<br />-myös jos viilissä on minkä hyvänsä muun värisiä outoja läiskiä, älä syö. <br /><br /><em>viilistä ei tullut viiliä</em><br />-siemenen määrä oli liian pieni suhteessa maitomäärään<br />-viilikuppia liikuteltiin valmistumisen aikana<br />-viilinvalmistusastiat oli pesty antibakteerisella astianpesuaineella<br /><br /><br />Katso myös:<br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/09/jogurtin-valmistus-kotona.html">Jogurtin valmistaminen kotona</a><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/09/juusto.html">Juuston valmistus</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-925176398674580766?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-83856827794846685622011-03-14T09:12:00.003+02:002011-03-14T09:52:50.907+02:00<div align="right"><span style="font-size:85%;"><em><span style="font-size:78%;">Fear is a weapon of fearless, fear is a weakness of fearful, don’t carry fear – trust.</span></em></span></div><span style="font-size:85%;"><div align="left"><br /></span><br />Tämä blogi alkoi ihan viattomasti kodinhoitoblogina, koska kyllästyin siihen että ihmiset soittelivat minulle kaiken päivää kysellen apua kodinhoitopulmiinsa ja muihin ongelmiinsa. Ajattelin että kun kirjoitan asiat nettiin, niin sieltäpähän löytyvät ja minun ei tarvitse selittää samaa asiaa moneen kertaan ja juurta jaksaen rautalangasta vääntäen. Joskus sitä on niin hyväuskoinen… nykyään selitän vielä enemmän ja vielä isommalle joukolle. Joten se siitä ideasta.<br />Kun kirjoitin asioista, jouduin myös tarkastamaan asiat ja miettimään asioita enemmän ja uusilta kanteilta. Huomasin miten vähän ihmiskunta oikeasti tietää, miten paljon ihmiset pelkäävät ja huomasin myös miten paljon tietoa katoaa koko ajan. Tajusin että minun maailmani ja nykyajan maailma eivät aina kohtaa. Ymmärsin että syynä ei ole pelkästään tiedon puute vaan kokonaisuuden tajun puute. Ihmiset eivät enää ymmärrä asioita kokonaisuuksina, vaan juuttuvat yksityiskohtiin, joilla ei kokonaisuuden kannalta ole mitään merkitystä. Tästä seuraa pelkoa, asioita pelätään sen sijaan että niille oikeasti tehtäisiin jotain. Pelko aiheuttaa lamaantumista ja estää etenemästä. Pelkoa on monenlaista, siinä vaiheessa kun pelko ei enää perustu järkeen (perustuuko pelko koskaan järkeen?), mennään hakoteille ja siirrytään uskomusten vaaralliseen maailmaan. Media pelaa pitkälti ihmisten tunteilla, ruokkien pelokkaiden pelkoja ja johdatellen ihmisiä eri suuntiin. Älä anna tunteiden ja pelkosi viedä sinua harhaan.<br />Se, että tieto on netissä tai sen lukee lehdestä, ei tee tiedosta oikeaa. Olen aikaisemmin käsitellyt oikeaa ja väärää tietoa ja niiden erottamista, joten en palaa aiheeseen uudelleen. Mielipiteeni asiasta ei ole muuttunut. <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/totta-vai-illuusio-tietoyhteiskuntamme.html">Totta vai illuusio - tietoyhteiskuntamme</a><br />En väitä että olen aina oikeassa. Olen korjannut ja täydentänyt lähestulkoon kaikkia artikkeleitani, jotka olen tässä blogissani julkaissut, vähintäänkin kerran, joitakin useamman kerran. Muutan näkemyksiä, kun saan hyvät perusteet. Yleinen mielipide asiasta, ei riitä perusteeksi, jos kokemusperäinen ja/tai tutkimustieto kumoaa asian. Olen elänyt jo aika kauan, joten vertailupohjaa löytyy. Omia kokemuksia löytyy myös ja kirjasto kotonani on suurempi kuin moni uskoo olevan mahdollista. Kaikki vanha tieto ei ole ainaväärää tietoa ja kaikki uusi tieto ei ole aina oikeaa tietoa. Tätä on myös hyvä pohtia silloin tällöin.<br />Monet asiat maailmassa ovat mielipidekysymyksiä ja makuasioita, joista ei voi kiistellä. Tärkeät asiat ovat asia erikseen. Valitettavasti kaikille ihmisille samat asiat eivät ole tärkeitä. Jossain vaiheessa laadin kyselyn: <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/12/mika-on-sinulle-tarkeinta-elamassa.html.">Mikä on sinulle tärkeintä elämässä?</a> Saadakseni tietää ihmisten arvoista ja tärkeysjärjestyksestä. Kysely ei saavuttanut suurta suosiota. Kaikkia ihmisiä ei kiinnosta pohtia sitä mikä on tärkeää ja mikä ei.<br />Sen sijaan ihmiset tuntuvat haluavan selkeitä ohjeita ongelmiinsa: Tee näin, niin asia ratkeaa. Maailmassa asiat, vain eivät ole aina näin helppoja ja mustavalkoisia. On asioita, joiden ratkaisut ovat hyvin monimutkaisia ja vaativat muutosta – suurta muutosta. Muutos ei tarkoita pelkästään muutosta ajattelussa, vaan muutosta myös teoissa.<br />Joskus muutos tarkoittaa paluuta taaksepäin, kohtaan missä ihmiskunta otti harha-askeleen. Muutos voi tarkoittaa myös sitä että joistakin nyt itsestään selvistä asioista joudutaan luopumaan. Muutos tarkoittaa myös sitä, että monet asiat ovat vielä korjattavissa. On kuitenkin asioita, joita ei saa takaisin. Kuolema oli se sitten ihmisen, eläimen, sienen, kasvin tai minkä hyvänsä olion sukupuutto - se on lopullinen ja peruuttamaton. Kun elämä loppuu sitä ei enää ole. Kunnioita elämää. Ihminen osaa jo manipuloida geenejä ja kloonata, mutta ihminen ei osaa vielä palauttaa kuolleita takaisin henkiin. (No-joo. Voodo ja zombit ovat asia erikseen.)<br />Niin kauan kun asioista syytellään toisia, ei päästä eteenpäin. Aina kun asioista kiistellään, sen sijaan että etsitään edes kompromissiratkaisua, ei päästä eteenpäin. Ongelmaan oli se mikä ongelma hyvänsä, ei ole aina olemassa vain yhtä hyvää ratkaisua. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tietä, vaan monia polkuja, joiden kautta pääsee samaan päämäärään. Ratkaisu löytyy yleensä vasta sitten kun asian ydin ymmärretään. Tässä on pidettävä järki päässä ja muistettava myös että kaikki ratkaisut eivät ole hyviä kokonaisuuden kannalta. Osa ratkaisuista jopa voi pahentaa ongelmaa tai olla ongelman osa.<br />Ihmiskunta on tehty paljon huonoja ratkaisuja, nyt korjaamme sen satoa. Ihmiskunta tekee edelleen huonoja ratkaisuja ja siihen emme voi vaikuttaa. Ainoa asia mihin voimme vaikuttaa, on oma itsemme ja se, että emme itse tekisi huonoja ratkaisuja kovin paljon. Kukaan ei ole täydellinen, kaikki tekevät aina välillä huonoja päätöksiä ja tekoja, joiden seuraukset sitten löytävät edestään.<br />Ihmiskunnan toivo on pyrkiä parempaan, pyrkiä korjaamaan se, mitä vielä korjata voi. Jos majakka on kaatunut, se ei enää valaise. Majakan potkiminen ei auta nostamaan sitä pystyyn. Majakan hautaaminen ei myöskään auta. Ainoa keino on vain korjata majakka ja nostaa majakka pystyyn, niin että se valaisee jälleen. Valossa kaikki näkyy selvemmin, niin hyvät asiat, kuin ikävätkin asia. Majakka valaisee kaiken. Kun huonot asiat näkyvät selvemmin, ne on helpompi havaita ja korjata. Hyvät asiat on hyvä ottaa talteen ja muistaa. Tieto on siirrettävä eteenpäin jälkipolville, vaikka he eivät aina jaksaisikaan kuunnella tai kunnioittaa vanhaa tietoa. Uusi tieto on liitettävä vanhaan ja luotava se uusi maailma, joka jää perinnöksi jälkipolville. Vanhaa ei pidä aina hylätä, eikä uutta aina hyväksyä sellaisenaan ainoana ja oikeana totuutena. Asioita on katsottava valossa ja pyrittävä löytämään se oikea polku, joka vie ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ihmiskunta päättää kohtalostaan joka päivä ja ne päätökset tehdään meidän kaikkien sisimmässä.<br />Olemme kaikki samassa veneessä, halusimme tai emme. Kuka soutaa, kuka huopaa, kuka äyskäröi, kuka virittelee purjeita, kuka käynnistelee moottoria viimeisillä bensoilla , ketkä tappelevat keskenään siitä kuka saa katsoa kiikareilla ja kuka idiootti potkaisi sen tapin mereen, niin että joudun sen taas hakemaan uimalla takaisin….<br />Niille, jotka ymmärtävät: Jonain kauniina päivänä en selviä uintimatkasta takaisin veneelle, joten hyvät ihmiset teidän on vihdoin viimein otettava aivonne käyttöön ja ajateltava asioita. Tappia ei voi potkia mereen loputtomasti, jossain vaiheessa vene uppoaa. </div><div align="right"><br /><em><span style="font-size:78%;">Courage is fear that has said it's prayers </span></em></div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-8385682779484668562?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-16713811729998139582011-02-20T18:52:00.003+02:002011-02-20T19:01:12.032+02:00<ol><li>Valitse tuoreita, laadukkaita ja mahdollisimman vähän käsiteltyjä raaka-aineita</li><li>Kuljeta raaka-aineet nopeasti kotiin (osta siis lähiruokaa)</li><li>Säilytä raaka-aineita niille tarkoitetussa lämpötilassa jääkaapissa tai kellarissa ja pakasta ne elintarvikkeet (esim. lihat, kalat, sienet, marjat), joita et käytä heti</li><li>Käytä raaka-aineet mahdollisimman pian ruuaksi</li><li>Pese kädet aina ennen ruuanlaiton aloittamista ja pese kädet aina kun siirryt raaka-aineesta toiseen</li><li>Pidä keittiö puhtaana, puhdista leikkuulaudat ja ruuanlaittovälineet aina huolellisesti</li><li>Hanki oma leikkuulauta ja veitset, lihalle, kalalle ja vihanneksille, ettet levittelisi bakteereita lihasta ja kalasta vihanneksiin ja päinvastoin</li><li>Kuumenna ruuat aina täysin kypsäksi</li><li>Tarjoile ruoka heti kun se on valmista tai jäähdytä nopeasti ja laita jääkaappiin</li><li>Kun lämmität ruokaa uudelleen kuumenna se huolellisesti (vähintään 15 min. kiehumispisteessä tai mikrossa kiehumispisteeseen).</li></ol><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-1671381172999813958?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-47189370171742808292011-02-18T18:15:00.005+02:002011-02-19T13:35:16.344+02:00Kun ilmalämpöpumppumainoksia katselee, tulee mieleen että siinäpä yksinkertainen ja nerokas lämmitysjärjestelmä. Mutta toimiiko se Suomen olosuhteissa?<br /><br />Käsittelen tässä pelkästään ilmalämpöpumppuja, vaikka käytän jatkossa nimityksiä lämpöpumppu tai pumppu. En käsittele maalämpöä tässä jutussa.<br /><br />Tämä juttu voi sisältää materiaalia, joka järkyttää. Jos olet intohimoinen ilmalämpöpumppujen ystävä, voit kokea tämän ahdistavana. Sinua on varoitettu. Eteenpäin vain omalla vastuulla.<br /><br />Suomen oloissa pelkällä ilmalämpöpumpulla ei pärjää, vaan tarvitaan myös muita lämmitysjärjestelmiä lisäksi, kattamaan pakkaskauden lämmöntarve sekä varalämmitysjärjestelmä, joka laitetaan päälle, silloin kun ilmalämpöpumppu päättää yhtäkkiä lopettaa toimintansa tuntemattomasta syystä johtuen. Voipi muuten tulla vilu.<br /><br /><strong>Lämpöpumpun toimintaperiaate</strong><br />Sanotaan että lämpöpumppu toimii samoin kuin jääkaappi käänteisesti. Kuinka moni tietää miten jääkaappi toimii ja osaa mieltää mielessään tämän toiminnan käänteisenä ? Avainasemassa on kylmäaine, joka kiertää järjestelmässä ja kompressori. Kylmäaineena käytetään fuorihiilivetyjä (HFC-yhdisteitä), jotka ovat kasvihuonekaasuja. Lisäksi ne lasketaan ongelmajätteeksi. Kylmäaine siis ottaa ilmasta lämpöä ja höyrystyy. Kylmäaine siirtyy höyrystyneenä kompressoriin, joka nostaa kylmäaineen painetta. Kun korkeapaineinen kylmäaine johdetaan seuraavaksi lauhduttimeen, se luovuttaa sitomansa lämmön. Tämän jälkeen kylmäaineen paine alennetaan ja se palaa takaisin kiertoon.<br />Tätä kiertoa ohjaa kompressori. Kompressori voi toimia kahdella tavalla. Se voi joko pyörittää kylmäainetta järjestelmässä koko ajan säädellen kylmäaineen pyörimisnopeutta (invertteri), sen mukaan miten paljon lämpöä kulloinkin tarvitaan tai toinen vaihtoehto (on-off -malli) on että kompressori kytkeytyy päälle kun lämmöntarvetta ilmenee ja kun haluttu lämpötila on saavutettu pysäyttää kylmäaineen virtauksen. Kunnes taas tarvitaan lämpöä ja kylmäaineen kierto lähtee taas liikkeelle.<br />Kun ilma viilenee (ilman ulkolämpötila +2- +5° C) tarvitaan sulatustoimintoa. Sulatustoiminto kestää 2-10 minuuttia kerrallaan, riippuen olosuhteista eli ilmasta. Sulatustoiminnon tarkoitus on estää huurteen ja jään muodostuminen ulkoyksikköön, sillä jos ulkoyksikkö jäätyy, ilmalämpöpumppu ei toimi. Sulatustoiminnon aikana kylmäaine kiertää laitteessa, mutta päinvastaiseen suuntaan. Nyt lämpöä ei puhalleta sisään taloon, vaan ulos, jolloin muodostunut vesihöyry sulattaa ulkoyksiköstä huurteen. (Se wuush-ääni, joka aina välillä ulkoyksiköstä kuuluu.) Kun tarvitaan vielä lisää sulatustehoa ulkoyksikön tuuletin pysähtyy sulatuksen ajaksi. Toinen vaihtoehto tähän on sähköllä toimiva lämpövastus, joka sulattaa ulkoyksikön jään. Kun jää on sulanut tai tietty ohjausyksikköön säädetty aika on kulunut lämpöpumppu palaa takaisin normaaliin toimintamoodiin ja kääntää kylmäaineen virtauksen suunnan.<br />Mitä enemmän lämpöä on ulkoilmassa, sen vähemmällä energialla lämpöpumppu toimii, kun ilman lämpötila laskee, kompressorin toimintaan tarvitaan enemmän energiaa ja sähköä kuluu.<br /><br /><strong>Sää ja ilmalämpöpumppu</strong><br />Ulkolämpötila voi olla sama, mutta ilma ei välttämättä ole sama. Suomessa samaankin lämpötilaan mahtuu monenlaista säätä. Voi olla auringonpaistetta, lumisadetta, ilmakosteus voi vaihdella kuivasta pakkasilmasta vesisateeseen. Tällä kaikella on vaikutusta ilmalämpöpumpun toimintaan. Jos aurinko paistaa ja ilma on kuiva, ilmalämpöpumpun ei tarvitse sulattaa itseään niin usein, sen sijaan jos sataa lunta ja ilmankosteus on korkeampi, ilmalämpöpumpun sulatustoiminto käynnistyy ja sammuu jopa tunnin välein tai tiheämmin säätöjen mukaan. Tämä vie energiaa ja tehoja pois lämmitykseltä, sekä kuluttaa laitetta.<br />Yleensä kun lämpötila alkaa laskea, taloon sisään halutaan lämpimämpää ilmaa. Kun ilman lämpötila laskee ilmalämpöpumppu ei pystykään tuottamaan niin paljoa lämpöä kuin tarvitaan. Lämmöntuotanto loppuu kokonaan ilma-ilmalämpöpumpuilla -15/-18°C:ssa. Huonoimmilla pumpuilla yleensä jo -2 / -12°C.:ssa. Vesi-ilmalämpöpumpuilla vastaavasti -20/-25°C:ssa. Poistoilmalämpöpumpun toimintaan sää ei vaikuta, koska se ottaa lämmön ilmastointilaitteen poistoilmasta.<br /><br /><strong>COP (Coefficient of performance) eli lämpökerroin – Ymmärrätkö mitä tämä oikeasti tarkoittaa?<br /></strong>Kyseessä on teollinen standardi, jolla määritellään miten paljon tehoa pumpusta saadaan irti (hyötysuhde) suhteessa käytettyyn sähkömäärään. Mitä korkeampi COP-lukema, sen tehokkaampi pumppu, eikös niin? Paitsi että asia ei ole ollenkaan näin yksinkertainen. Koska kyseessä on standardi, on määriteltävä ne olosuhteet, missä tämä standardi pätee eli COP:n ollessa kyseessä testimittaus tehdään ulkolämpötilan ollessa +7-8°C ja sisälämpötilan +21°C. Kuinka usein Suomessa lämpötila on +7°C ulkona? Yleensä silloin kun kesä alkaa ja silloin kun kesä päättyy syksyyn eli noin 2-4 viikon ajan vuodessa touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa.<br />Mikä on ilmalämpöpumpun toiminnan kannalta ulkoilman ihannelämpötila? +7°C. Missä lämpötilassa ilmalämpöpumppu vielä toimii, ilman että tarvitaan lisäsähköä? +2 - +7°C Kun ilman lämpötila laskee alle +2°C, tarvitaan jo pumpun sulatustoimintoa ja lisää sähköä että pumppu pystyy yleensä tuottamaan lämpöä. Milloin Suomessa sää on 2-7°C? Maalis-huhtikuussa ja syys-lokakuussa.<br />Ilmalämpöpumppu toimii siis optimaalisesti vain 2-4 kuukautta riippuen ollaanko etelässä vai Lapin korkeudella. Toki ilmalämpöpumppua voi käyttää kesällä ilmastointilaitteena, kun lämpötila nousee yli 22°C. Ja tälläisiä päiviähän on Suomessa peräti viikosta kuukauteen pariin riippuen kesästä ja paikkakunnasta.<br />Ai niin, ne COP-arvot. Kun ulkoilman lämpötila on +15°C , niin COP-kerroin voi olla jopa yli 6. (Tosin kuinka paljon lämmitystä sisällä ulkolämpötilan ollessa +15 °C :ssa tarvitaan? ) Kun ulkoilman lämpötila laskee, COP-arvo pienenee myös. Tämä tarkoittaa sitä että hyötysuhde pienenee. +7°C :ssa lämpökerroin on noin 3-6. Lämpöpumpun normaaleissa käyttöolosuhteissa eli ulkolämpötilan ollessa +2- +7°C lämpökerroin on noin 2-6, riippuen pumppumallista. Tämä on se lukema, jolla lämpöpumppuja yleensä myydään. Kuitenkin kun ulkolämpötila tästä laskee, kerroin pienenee eli huononee. Kun kerroin on alle 2, se tarkoittaa sitä että sähköä kuluu lämpöpumpun pyörittämiseen, mutta pumppu ei tuota juuri mitään.<br /><br />Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että tarvittaisiin huomattavasti kehittyneempiä laitteita, jotka on tarkoitettu Suomen ilmastoon eli myös kovaan pakkaseen.<br /><br /><strong>Sisälämpötila ja ilmalämpöpumppu<br /></strong>Mitä merkitystä on sisälämpötilalla? Kuten varmaan vielä muistissa on, COP:n testimittaus tehtiin sisälämpötilan ollessa +21°C:ssa. Jos ilmalämpöpumpusta haluaa enemmän tehoa irti sisälämpötilaa täytyy siis laskea tästä. Jos sisälämpötilaa nostaa, pumppu joutuu tekemään enemmän työtä pitääkseen lämpötilan halutussa lukemassa, tämä taas tarkoittaa sitä että pumppu vie enemmän energiaa toimintaansa ja sähköä kuluu.<br /><br /><strong>Eristäminen ja ilmalämpöpumppu<br /></strong>Jos asut talossa, jossa nurkista, ikkunoista ja ovista vetää, ilmalämpöpumppu ei ole sinun laitteesi, ennen kuin lisäeristät mökkisi ja vaihdat uudet ovet ja ikkunat. Tämä tulee kalliiksi. Samoin tulee ilmalämpöpumppu, jonka tuoma lämpöhyöty karkaa raoista pihalle, jos asennat sen vanhaan huonosti eristettyyn taloon.<br /><br /><strong>Miten kauan ilmalämpöpumppu kestää käytössä?<br /></strong>Takuuaika on yleensä 2 vuotta, kovin moni ilmalämpöpumppu ei pääse takuuajan loppupuolelle ennen kuin tarvitaan korjausta. Osa myyjistä lupailee lisämaksusta lisää takuuaikaa, tähän ansaan ei pidä langeta, koska lisätakuu ei välttämättä korvaa kaikkia korjauksesta aiheutuvia kuluja tai vaihdettavia osia. Ilmalämpöpumpun pitäisi kestää 10-15 vuotta eli yhtä kauan kuin jääkaappienkin, tosin jääkaappeja ei yleensä pidetä ulkona. Siinä lienee suurin syy. Ensimmäiset ongelmat ja viat ilmenevät yleensä kun pakkaskausi alkaa tai kun pumpun pitäisi käynnistyä pakkaskauden jälkeen. Sitten se onkin jatkuvaa korjaamista ja säätämistä. Suuren osan ajasta, jolloin pumpun pitäisi toimia, se ei toimi. Tämä tietysti säästää sähköä, mutta mökkiä se ei lämmitä. Isännän ja emännän pääkopan se kyllä saa kuumenemaan, valitettavasti tälläkään energialla taloa ei lämmitetä. Ymmärrän aivan loistavan hyvin, miksi kuluttajaviranomaiset saavat runsaasti valituksia lämpöpumpuista.<br />Löytyykö ketään, jolla olisi ollut sama lämpöpumppu käytössä 12 vuotta ilman että se olisi kertaakaan hajonnut?<br /><br /><strong>Kenelle ilmalämpöpumppu sopii?<br /></strong>Ainoa lämmitysmuoto, jota ilmalämpöpumppu mielestäni hyödyttää, on suora sähkölämmitys päiväsähköllä. Keväällä ja kesällä voi hieman säästää lämmityskuluissa, mutta onko säästö niin suuri että ilmalämpöpumpun hinta saadaan koskaan sen elinkaaren (2 vuotta?) aikana maksettua? Tätä on hyvä miettiä itsekseen.<br />Kerros- ja rivitaloissa tarvitaan taloyhtiön hyväksyntä ennen kuin ilmalämpöpumpun voi hankkia.<br /><br />Jos nyt kuitenkin olet sitä mieltä että ilmalämpöpumppu sopii Suomen oloihin ja juuri sinun taloosi, niin jatketaan eteenpäin.<br /><br /><strong>Seuraavaksi on aika tehdä aloituskartoitusta:<br /></strong>-miten paljon lämmön ja viilennyksen tarvetta kotonasi on<br />-miten paljon tästä tarpeesta ajattelit kattaa ilmalämpöpumpulla ja miten paljon muilla järjestelmillä, käytännössä Suomen oloissa on mahdollista kattaa lämmöntuotosta 20-50% ilmalämpöpumpulla. Toisaalta lämpöpumppu pitäisi mitoittaa niin että se kattaa 85-90% lämmöntuotosta, vaikka Suomessa tämä ei ole ollenkaan mahdollista.<br />-käy tutustumassa eri ilmalämpöpumppumalleihin, älä juttele vain myyjien kanssa, juttele myös ilmalämpöpumpun omistajien/käyttäjien, maahantuojien ja LVI-alan ammattilaisten kanssa. Saat paljon erilaisia mielipiteitä, joiden pohjalta voit muodostaa omaa mielipidettäsi.<br />-punnitse hyviä ja huonoja puolia<br />-mieti minne sijoitat ulko- ja minne sisäyksikön<br />-mieti kuka asentaa ilmalämpöpumpun ja kuka hoitaa korjauksen ja huollon (Suomessa ilmalämpöpumppujen asennus ja huolto ovat auktorisoituja kylmäalan lainsäädännön alaisia töitä ja vain TUKES:n rekisteröimät kylmälaiteliikkeet, saavat tehdä asennuksia ja huoltaa ilmalämpöpumppuja)<br />-laske mitä järjestelmän maksaa ja mitä sen ylläpito tulee sinulle maksamaan<br />-arvioi ilmalämpöpumpun tehokkuus ja käyttökustannukset juuri sinun kotonasi ja asuinpaikkakunnallasi<br /><br /><strong>Millainen ilmalämpöpumppu valita?<br /></strong><em>Ilma-ilmalämpöpumppu<br /></em>Jos asut Suomessa, tämä on ainoana lämmitysmuotona naurettava lämmitysratkaisu. Kun tulee pieni pakkanen, lämmitykseen tarvitaan sähkötehoa ja kun pakkanen hieman kiristyy, pumppu lakkaa kokonaan toimimasta. Ihan kiva kuitenkin kesämökillä, kun mökkikauden haluaa aloittaa muutamaa viikkoa aiemmin.<br /><em>Vesi-ilmalämpöpumppu<br /></em>Hieman toimivampi Suomen oloissa, mutta ei riitä yksinään kattamaan pakkasajan lämmitystarvetta. Kun lämpötila laskee alle -20°C:een sinulla ei ole enää lämmitysjärjestelmää, ellei sinulla ole jotain varajärjestelmää. Toki ilmalämpöpumppu toimii, mutta suoralla sähköllä ja se on kallista. Käytännössä sinulla on suora sähkölämmitys ilmalämpöpumpun muodossa.<br /><em>Poistoilmalämpöpumppu<br /></em>Jos kodissasi on koneellinen ilmanvaihto, siihen voidaan asentaa poistoilmalämpöpumppu, joka ottaa lämpöä talteen ilmanvaihdon poistoilmasta. Tämän lämpöpumpun etu on siinä että sisäilma on yleensä aina lämmintä ja näin ollen lämmöntuottokyky ei hyydy talvellakaan. Kuitenkin se tarvitsee toimiakseen sähköä, ellei sitten kodissasi ole jotain muuta lämmitysjärjestelmää, jolla lämmitys hoidetaan ilman sähköä.<br /><br /><strong>Minkä kokoinen ilmalämpöpumppu sopii juuri minun kotiini?</strong><br />Tämä on erittäin tärkeä kysymys, sillä vääränkokoinen ilmalämpöpumppu on aika kallis sisustuselementti. Aika monella suomalaisella tällainen sisustuselementti jo onkin, itseni mukaan lukien. Jos tarkoitus on käyttää ilmalämpöpumppua lämmitykseen, riittää 1kW:n teho per 30 m² huonepinta-ala. Jos tarkoitus on myös viilentää huoneistoa kesällä 1 kW per 40 m² riittää. Tämä on nyrkkisääntö. Se ei vain valitettavasti päde käytännössä.<br />Missä talo eli koti sijaitsee vaikuttaa siihen kuinka monena päivänä ilmalämpöpumppu vuodessa toimii, myös säätila vaikuttaa toimintaan. Siihen pysyykö ilmalämpöpumpun tuottama lämpö sisällä talossa, vaikuttaa talon ikkunatyyppi, ikkunoiden, katon ja seinien lämmönhukka, ilmastointi, talon asukkaiden määrä ja monet muut pikkuasiat. Tästä seuraa tilanne että ilmalämpöpumppu pitääkin oikeasti mitoittaa jopa 50% suurempaan tarpeeseen, mitä asunnon pinta-ala antaisi ymmärtää. Tämä tarkoittaa yleensä sitä että joudutaan ostamaan kalliimpi ilmalämpöpumppu, jolla välttämättä ei ole käyttöä kuin osan vuotta. Valinnan vaikeudeksi jää ostaako halvempi malli, joka ei tuota tarpeeksi lämpöä vai kalliimpi malli, joka tuottaa tarpeeksi lämpöä, mutta jota ei voi hyödyntää kuin osan vuotta?<br /><br /><strong>Mihin ulkoyksikkö sijoitetaan?<br /></strong>Suomessa ulkoyksikkö sijoitetaan useimmiten ulkoseinälle tai maahan tukevalle alustalle. Etäisyys lähimpään rakennukseen tai muuhun esteeseen (aita, naapurin vaja, metsä, pensas tai jokin muu este) tulisi olla vähintään 75 cm sivusuunnassa. Pystysuunnassa yksikön yläpuolella pitäisi olla esteetöntä tilaa 150 cm eli 1,5 m. Nämä kun pitää mielessä säästyy monelta harmilta jatkossa.<br />Ulkoyksikkö on hyvä suojata myös tuulelta. Usein rakennetaan aita tai istutetaan pensaita tuulensuojaksi, ellei ulkoyksikölle löydy suojaista sijoituspaikkaa. Muista että pensaat kasvavat, joten istuta ne riittävän kauas ulkoyksiköstä, 75 cm etäisyys ei riitä, ota huomioon pensaan kasvu.<br />Katso että ulkoyksikkö ei tule suoraan räystäskourun alle tai paikkaan missä lumi, jää tai sade pääsee putoamaan ulkoyksikön päälle katolta. Rakenna tarvittaessa katos ulkoyksikölle, muista 1,5 m etäisyys pystysuunnassa.<br />Runsas lumi saattaa haudata ulkoyksikön kokonaan alleen, eli jos asut seudulla jossa sataa paljon lunta, kuten Suomessa. Ulkoyksikkö on sijoitettava siis lumikorkeuden yläpuolelle. Tämä tarkoittaa seinäsijoitusta, betonikoroketta, kulmarautoja, jaloilla seisovaa taso tms. pääasia on että ulkoyksikkö on ja pysyy tukevasti paikoillaan.<br />Ulkoyksikön sijoituksessa on otettava huomioon myös sulatuksen takia yksiköstä valuvat vedet ja niitähän tulee valumaan kun Suomessa ollaan. Jos mitään salaojajärjestelmää ei järjestetä on kohta kotisi hometalo. Ilmalämpöpumpun ympäristöön on siis tehtävä sorasta tai hiekasta alue, johon vedet pääsevät valumaan tai tarvittaessa johdettava sulatusvedet pois kourulla kauemmas rakennuksen ulkoseinästä.<br />Lisäksi on syytä huomioida mahdollinen meluhaitta. Ilmalämpöpumppu ei ole täysin äänetön, joten makuuhuoneen tai lastenhuoneen seinän taakse sitä ei kannata asentaa.<br /><br /><strong>Mihin sisäyksikkö sijoitetaan?<br /></strong>Mahdollisimman keskeiselle paikalle kotiin, ei se missään käytävän nurkassa lämpöä tuota, eikä talon peräseinällä. Paras paikka on sellainen, missä on runsaasti tilaa ilman kiertää. Kattoon on hyvä olla matkaa 5-10 cm, että sisäyksilön kannen pystyy hyvin avaamaan puhdistus- ja huoltotoimia varten sekä pyyhkimään pölyt laitteen päältä.<br />Sijoituksessa on huomioitava ilmastointilaitteiden sijainti (ei kovin lähelle, koska vievät tehoa ilmalämpöpumpulta), varaava takka/uuni (että ilmanvirran kulkusuunta on sama myös ilmalämpöpumpulla).<br />Sisäyksikköä ei yleensä kannata sijoittaa kovin likaiseen tilaan, koska pöly ja muut ilman epäpuhtaudet tukkivat suodattimet helposti. On syytä muistaa että sisäyksiköstä tulee vetoa kun se puhaltaa ilmaa ympäristöönsä, sitä ei siis pidä asentaa alueelle, jossa istuskellaan tai nukutaan.<br />Sisäyksikön kondenssivesi on muistettava johtaa jonnekin, viemäriin tai ulos, riippuen sisäyksikön sijoituspaikasta. Muuten voi tulla homeongelmia.<br />Kaikesta tästä huolimatta sisäyksikkö on hyvä sijaita mahdollisimman lähellä ulkoyksikköä, koska näin estetään lämpöhävikkiä ja saadaan se vähäkin lämpö mitä ulkoyksikkö tuottaa paremmin käyttöön. Mitä pitemmän matkaa kylmäaineputkia joutuu vetämään, sen enemmän lämpöä haihtuu matkan varrella ja sen enemmän myös kylmäainetta tarvitaan, jotta järjestelmä yleensä toimii. Jos matka menee yli 8-12 m:n kylmäainetta joutuu lisäämään n. 20 g/m. Noudata tässä valmistajan ohjeistusta. Jyrkkiä mutkia on myös syytä välttää putkien kulkua suunniteltaessa. Sanomattakin on selvää että ulkoyksikön ja sisäyksikön väliset putkivedot ja sähköjohdot täytyy eristää hyvin ja suojata suojakotelolla Suomen rankoilta ilmastonvaihteluilta. Kaikkien putkivetojen tiiviys on hyvä tarkistaa ennen laitteen käyttöönottoa.<br /><br /><strong>Asennusajankohta<br /></strong>Kesä on yleensä paras asennusaika, koska tarvittavat tiiviyskokeet, tyhjiöinti ja muut tarkistukset on helpoin tehdä.<br /><br />Asennusohjeita en anna kun asennus on kielletty muilta kuin ammattilaisilta. Tekstin lopussa muutama vianetsintäohje. Korjaamaan ja osien vaihtoon et saa kuitenkaan itse ryhtyä.<br /><br /><strong>Ilmalämpöpumppujen historiaa – lyhyt, mutta ytimekäs katsaus<br />1824</strong> Sadi Carnot kuvasi lämpökoneen eli termodynaamisen koneen toiminnan.<br /><strong>1835</strong> Jacob Perkins sai patentin kehiteltyään laitteen, joka valmisti jäätä ja viilensi juomat, jääkaapin ensimmäinen prototyyppi oli valmis.<br /><strong>1851</strong> William Thomsen (tunnetaan paremmin Lordi Kelvin -nimellä) keksi mahdollisuuden tuottaa energiaa aineen lämpötilaa nostamalla. Hän keksi mekaanisen järjestelmän rakennusten lämmittämiseen ja viilentämiseen.<br /><strong>1856/57</strong> Peter Ritter von Rittinger rakensi Ebenseessä Itävallassa kylmälaitteen suolantuotannon lämmöntarpeisiin. Kyseessä oli ensimmäinen lämpöpumppu.<br /><strong>1877</strong> Carl Linde rakensi kompressori-jääkaappin, joka toimi ammoniakilla.<br /><strong>1920-luku</strong> Käsite lämpöpumppu syntyi. Ensimmäiset lämmitykseen tarkoitetut lämpöpumput asennettiin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.<br /><strong>1932</strong> Ensimmäinen lämpöpumppu asennettiin Tokioon.<br /><strong>1938</strong> Kantonin kaupungintalon lämmitys Zürichissä Sveitsissä hoidettiin lämpöpumpulla. Lämmönlähteenä toimi Limmat-joen vesi.<br /><strong>1940</strong> Jopa Zürichin uimahalli lämmitettiin lämpöpumpulla<br /><strong>1950-luvun loppu</strong> Lämpöpumppukuume iskee Yhdysvaltoihin. Lämpöpumput sopivat sekä lämmitykseen että viilennykseen.<br /><strong>1960-luku</strong> Saksassa lämpöpumpuilla lämmitetään vettä ja viilennetään maitoa<br /><strong>1970-80 –luvuilla</strong> Ensimmäiset lämpöpumput rantautuivat Suomeen, vastaanotto oli melko viileä<br /><strong>1990-luvulla</strong> Lämpöpumppujen uusi aalto saapui Suomeen ja lämpöpumppukuume alkoi nousta<br /><strong>1995</strong> Maailmalla on 55 miljoonaa lämpöpumppua<br /><strong>2007</strong> YK:n ilmastokokous <br /><strong>2009</strong> Uusia normeja ja säännöksiä lämpöpumppuihin kylmäaineiden osalta Suomessa, osaa kylmäaineista ei saa enää käyttää ja Suomessa säädetään pätevyysvaatimukset ilmalämpöpumppujen asentajille, vain rekisterissä olevat saavat asentaa<br /><strong>2011</strong> HCF-kylmäaineiden käyttö ajoneuvojen ilmastointijärjestelmissä kiellettiin, saa kuitenkin vielä käyttää ilmalämpöpumpuissa. Jos käyttö kielletään ilmalämpöpumpuissa, mistä korvaava kylmäaine vai tulivatko ilmalämpöpumput jo tiensä päähän?<br /><br /><strong>Ilmalämpöpumpun siivous ja huoltotoimet<br /></strong>-puhdista sisäyksikön suodattimet pölynimurilla imuroimalla tai jos ovat oikein likaiset vedellä pesemällä noin 2 viikon – kuukauden välein asuntosi siisteystasosta ja sisäyksikön sijainnista riippuen<br />-pyyhi sisäyksikön ulkopuolelta pölyt ja pidä huone, jossa sisäyksikkö on siistissä kunnossa<br />-tarkista ulkoyksikön tilanne aina lumisateen ja myrskyn jälkeen sekä syksyllä kun puista putoilee lehtiä. Siivoa tarvittaessa.<br />-poista muodostuva jää sulattamalla lämpimällä vedellä, joko puutarhaletkulla tai kastelukannulla, säännöllisesti<br />-kutsu ammattilainen huoltamaan laite 3-4 vuoden välein<br /><br /><strong>Ilmalämpöpumppu ongelmat – syitä ja korjausehdotuksia<br /></strong>Kun ”huollat” ilmalämpöpumppuja on syytä muistaa että ainoastaan rekisteröidyt toiminnanharjoittajat ja -henkilöt saavat asentaa ja huoltaa ilmalämpöpumppuja Suomessa. Kylmäainettakaan ei pysty itse hankkimaan, koska sitä myydään vain rekisterissä oleville. Myös laitetakuu raukeaa jos laitteen asentanut henkilö ei ole rekisterissä.<br /><br />(S)-kirjain on niiden töiden kohdalle, mitkä voit tehdä itse.<br /><br />Yleisin ilmalämpöpumppu vika on kompressorivaurio, joka yleensä johtuu asentajan hutiloinnista. Syynä se, että tyhjiöintiä ei ole tehty ennen laitteen käyttöönottoa tai se on tehty huolimattomasti. Huom! Tyhjiöinnin voi tehdä vain kesäaikaan, kun vesi ei ole jäässä. Tyhjiöinnin tarkoitus on poistaa ylimääräinen kosteus ja kaasut laitteistosta. Kompressorivaurio ilmenee yleensä 0-5 vuoden kuluessa asennuksesta.<br /><br /><em>Ilmalämpöpumppu ei toimi<br /></em>-sähköt ovat poikki tai yksikkö ei saa sähköä. Tarkista sähkötaulusta että kaikki kolme vaihetta ovat päällä. (S)<br />-sulake on palanut. Vaihda sulake tai kuittaa automaattisulake (S)<br />-katkaisija on off-asennossa. Vaihda on-asentoon (S)<br />-tarkista säätimen asetukset, testaa eri asetuksilla käynnistyykö. (S)<br />-katso säätimen lämpötila-asetukset, sopivatko ne haluttuun lämpötilaan (S)<br />-tarkista että termostaatti toimii (yleensä termostaatin mukana tulevat oma ohjeet tähän)<br />-takista että lauhduttimeen yleensä kulkee virta<br />-tarkista toimiiko virranmuunnin<br />-kompressori on hajonnut. Vaihda uusi.<br /><br /><em>Jäätä ulkoyksikössä<br /></em>-sammuta ulkoyksikkö, ota puutarhaletku tai kastelukannu ja kaada lämmintä vettä ulkoyksikön päälle kunnes yksikkö sulaa. ÄLÄ KOSKAAN POISTA JÄÄTÄ ULKOYKSIKÖSTÄ TERÄVÄLLÄ ESINEELLÄ (puukko, pora, kirves, saha yms.) Jos ilman lämpötila on (+2/-10°C) ja ilmankosteus suuri ulkoyksikön jäätyminen on ihan normaalia Suomessa. Jos yksikkö jäätyy jatkuvasti, on aika soittaa huoltomiehelle tai jos olet itse ilmalämpöpumppuasiantuntija hoitaa homma itse. (S)<br /><br /><em>Lämpöpumppu kuluttaa runsaasti sähköä<br /></em>-liian pieni laite tilaan nähden<br />-likaiset suodattimet. Poista ja puhdista (S)<br />-eristyksessä puutteita<br />-termostaatti väärässä paikassa<br />-likainen sisäyksikkö. Puhdista (S)<br />-viallinen termostaatti<br />-tuulettimen hihna ei ole kohdallaan<br />-liian pieni tai matala jännite<br />-termostaatin asetukset liian korkeat.<br /><br /><em>Lämpöpumppu lämmittää liikaa<br /></em>-yksikkö liian iso<br />-termostaatti väärin säädetty<br />-termostaatti väärässä paikassa<br />-termostaattiasetukset liian korkeat. Piennenä lämpötila-asetusta (S)<br /><br /><em>Lämpöpumppu toimii, mutta ei lämmitä<br /></em>-likaiset suodattimet. Poista ja puhdista. (S)<br />-ilmalämpöpumppu on lämmitettävään tilaan nähden liian pieni<br />-ulkona on liian kylmää. Odota lämpimämpää säätä.<br />-tarkista ovatko sähkövastukset päällä. Jos eivät, laita päälle (S)<br />-termostaatin lämpöanturi väärin kytketty tai väärässä paikassa<br />-termostaatti on säädetty liian pieneen lämpötilaan. Suurennan lämpötilaa (S)<br />-termostaattia ei ole säädetty.<br />-jännite on liian pieni<br />-puutteita lämpöpumpun ja kylmäainejohtojen eristyksessä<br />-palaneet lämpöelementit<br />-viallinen termostaatti<br />-ulkolämpötilan termostaatin asetukset liian matalat<br />-kylmäainetta on liian vähän.<br />-kompressorin venttiili on viallinen<br />-sulatuksen säädöt ovat pielessä<br /><br /><em>Sisäyksikön puhaltaman ilmamäärän määrä vähäinen<br /></em>-likaiset suodattimet. Poista ja puhdista. (S)<br />-likainen tuuletin. Puhdista pölynimurilla (S)<br />-katkennut tai kulunut tuulettimen hihna<br />-liian korkea tai matala jännite<br />-viallinen tuulettimen moottori<br />-yhteyshäiriö, ei saa kontaktia<br /><br /><em>Sulatustoiminto alkaa, mutta keskeytyy kesken kaiken ja jäätä ei saada pois<br /></em>-kompressorin venttiili on viallinen<br />-kylmäainetta on liian vähän<br />-kompressori on hajoamassa<br />-sulatustoiminnan säädin on epäkunnossa<br />-sulatustoiminnan säädin on väärin säädetty<br />-väärä sulatusajastus<br /><br /><em>Sulatustoiminto ei lakkaa, sulatustoiminto jatkuvaa<br /></em>-tukkeutunut tai likainen käämi<br />-likainen sisäyksikön suodatin. Poista ja puhdista. (S)<br />-kylmäainetta on liian vähän<br />-sulatustoiminnan säädin on epäkunnossa<br />-sulatustoiminnan säädin väärin säädetty<br />-väärä sulatusajastus<br />-viallinen lauhduttimen venttiili<br />-viallinen kompressorin venttiili<br />-sähköasennukset eivät ole kunnossa<br /><br /><em>Sulatustoiminto käynnistyy, vaikka huurretta ei ole<br /></em>-kylmäainetta on liian vähän<br />-sulatustoiminnan säädin epäkunnossa<br />-sulatustoiminnan säädin väärin asennettu tai säädetty<br />-väärä sulatusaika<br />-sulatusyksikön säädin ei saa kontaktia<br />-ulkoyksikön käämi on likainen<br />-ulkoyksikön tuulettimen hiha ei ole paikoillaan<br /><br /><em>Sulatustoiminto ei toimi – ulkoyksikkö jäätyy<br /></em>(-toimimaton sulatuksen säädin tai ajastin. Vaihda sulatuksen säädin tai ajastin.<br />-toimimaton termostaatti tai sensori. Vaihda termostaatti tai sensori.<br />-toimimaton rele. Vaihda rele.<br />-kylmäaineen virtaussuunnan käännöstä huolehtiva venttiili ei toimi. Vaihda venttiili.<br />-virtaussuunnan käännöstä huolehtivan venttiilin käämi ei toimi. Vaihda käämi.<br />-toimimaton ulkoilman puhaltimen moottori. Vaihda moottori.<br />-liian vähän kylmäainetta. Lisää järjestelmään kylmäainetta.) Suluissa olevat saa tehdä vain valtuutettu ja rekisterissä oleva henkilö.<br />-väärät säädöt. Korjaa säätöjä (S)<br />-ulkoyksikkö tukossa (lunta tai puiden lehtiä). Puhdista ulkoyksikkö aika ajoin ja aina kun lunta sataa ja lehtiä lentää. Tarvittaessa rakenna ulkoyksikölle katos tai tuulisuoja. (S)<br />-ulkoyksikkö uponnut maahan/hankeen tai on liian lähellä maapintaa/lumen alla (jäälle ei ole tilaa sulaa). Korjaa asia nostamalla ulkoyksikkö ylemmäs. Suomessa kun tuota lunta tuppaa aina välillä olemaan, ulkoyksikkö on sijoitettava niin korkealle että se ei pääse hautautumaan lumen alle. Tarvittaessa jalat alle tai yksikön nostaminen seinälle.<br />-räystäskourusta tippuu sulamisvesiä tai lunta ulkoyksikön päälle. Korjaa asia lumiesteillä, pidennä räystäspituutta, levennä vesikouruja tai rakenna ilmalämpöpumpulle katos. (S)<br />-jäätävä tihkusade – aiheuttaa ulkoyksikön pinnan jäätymisen, mistä johtuen koko yksikkö jäätyy. Rakenna ilmalämpöpumpulle katos. (S)<br /><br /><em>Tuuletin ei pyöri</em><br />-moottori rikki<br />-tuulettimen hihna poikki<br />-tuulettimen rele rikki<br />-viallinen tuulettimen säädin<br />-viallinen johdotus<br />-tuuletin ei saa kontaktia<br /><br /><em>Tuuletin puhaltaa kylmää ilmaa<br /></em>-lämpöelementti on palanut<br />-yhteyshäiriö, ei saa kontaktia<br />-viallinen termostaatti<br />-tuuletin on on-asennossa, käännä off (S)<br />-tuulettimen säädin on rikki<br /><br /><em>Tuulettimen moottori pitää ääntä, mutta ei pyöri<br /></em>-moottori on rikki<br />-moottorin laakerivika<br />-moottorin katkaisinvika<br />-tuulettimen laakerivika<br />-yhteyshäiriö, ei saa kontaktia<br /><br />Lisää mahdollisia vikatilanteita ja korjausehdotuksia ammattilaisille:<br />Billy C. Langley: Heat Pump Technology, 2002<br />R. Dodge Woodson: Troubleshooting and Repairing Heat Pumps<br /><br />Lämpöpumpputekniikasta:<br />Alkeiskirjoja, joiden lukeminen vaatii hyvää teknistä saksankielen taitoa<br />Wolfgang Waldschmidt: ABC der Wärmepumpe, 2010<br />Johannes Reichelt: Wärmepumpen Stand der Technik, 2008<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-4718937017174280829?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-3713545879825445462011-02-12T13:12:00.004+02:002011-02-12T14:03:34.506+02:00Lipeäkalaksi sopii suolattu ja kuivattu turska (molva) tai seiti (harmaaseiti) eli kapakala. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa lipeäkala on nykyisin jouluruokaa. Aiemmin se oli juhlaruokaa myös kesällä ja muina vuodenaikoina, mm. juhannuksena, pääsiäisenä, häissä ja hautajaisissa. 1700-luvulla lipeäkalasta oli tullut jo arkiruokaa. Alunperin lipeäkala on peräisin Hollannista. Pohjoismaissa lipeäkalaa tiedetään syödyn 1400-1500-luvuilla. Olaus Magnus kirjoittaa v. 1555 sitä syödyn voisulan kera hienoimmissakin perheissä.<br /><br />Ennen kuin kapakalasta tuli lipeäkalaa se käsiteltiin lipeällä. Käsittelyn tarkoitus oli pehmittää tönköksi suolattu ja kuivattu kala. Lipeäkalaksi sopiva kala on valkoisenharmaata ja valoa vasten katsottuna se kuultaa hieman punertavalle.<br /><br />Ruotsissa Annan päivä (9.12.) on perinteinen lipeäkalan valmistuksen aloituspäivä: "kolme päivää vedessä, kolme päivää lipeässä, kolme päivää vedessä" on vanha ohje. Nykyään lipeäkalaa voi ostaa kaupasta valmiina jouluntienoissa, mutta koska lipeäkalan vanhoja valmistusohjeita on kyselty, niin tässäpä kaksi.<br /><br /><em>Tarvikkeet:</em><br />25 l puusaavi<br />saha<br />2 juuriharjaa (yksi kaloille ja yksi saaville)<br />suojakäsineet<br />suojalasit<br />suojavaatetus<br /><br /><strong>Lipeäkala I</strong><br />4 kg kapakalaa<br />400 g soodaa<br />2 l sammutettua kalkkia<br />vettä<br />Sahaa kalat kolmeen osaan ja harjaa palat huolellisesti puhtaiksi juuriharjalla. Kalat laitetaan isoon puusaaviin ja vettä kaadetaan päälle niin paljon että kalat peittyvät. Kalojen annetaan liota vedessä 5-6 päivää. Vesi vaihdetaan joka toinen päivä.<br />Sitten kalat otetaan saavista ja saavi hangataa puhtaaksi juuriharjalla. Kun saavi on puhdas pohjalle ripotellaan kerros kalkkia, sitten kerros kaloja nahkapuoli ylöspäin ja taas kalakerroksen päälle kalkkia. Näin jatketaan kunnes kaikki kalat on taas saavissa.<br />Sooda liotetaan lämpimään veteen. Veden annetaan jäähtyä ja sitten liuosta laimennetaan niin paljon että se riittää peittämään kalat. Kalat saavat liota lipeässä n. viikon. Viikon aikana kaloja hieman siirrellään että ne turpoavat tasaisesti. Tarkoitus olisi saada kalasta niin pehmeää että sormi menee kalan läpi helposti.<br />Kalat nostetaan lipeästä ja saavi puhdistetaan taas huolellisesti juuriharjalla. Kalanpalat huuhdotaan hyvin tarkasti ja laitetaan takaisin saaviin. Saaviin kaadetaan kylmää vettä niin paljon että kalat peittyvät. Isot kalapalat voi pieniä, kalat likoavat vedessä noin viikon ajan ja vesi vaihdetaan 1-2 kertaa päivässä.<br />Kun tuntuu että lipeäkala on valmista otetaan pieni koepala ja tehdään keittokoe. Tämä on tärkeää, sillä jos kalaa on liotettu liian vähän, siitä tulee keitettäessä hyytelöä tai se liukenee kokonaan veteen. Jos taas on liotettu liikaa, siitä tulee liian kovaa.<br />Usein tehdään niin että kalat laitetaan kahteen pienempään saaviin, näin yleensä toisesta erästä edes tulee syömäkelpoista. Lipeäkalan valmistuksen oppii vain tekemällä.<br /><br /><strong>Lipeäkala II</strong><br />4 kg kapakalaa<br />4 l seulottua koivuntuhkaa<br />½ l sammutettua kalkkia<br />16 l vettä<br />Sahaa kalat kolmeen osaan ja harjaa palat huolellisesti puhtaiksi juuriharjalla. Kalat laitetaan isoon puusaaviin ja vettä kaadetaan päälle niin paljon että kalat peittyvät. Kalojen annetaan liota vedessä 5-6 päivää. Vesi vaihdetaan joka toinen päivä.<br />Sitten kalat otetaan saavista ja saavi hangataa puhtaaksi juuriharjalla. Kun saavi on puhdas pohjalle ripotellaan kerros kalkkia, sitten kerros kaloja nahkapuoli ylöspäin ja taas kalakerroksen päälle kalkkia. Näin jatketaan kunnes kaikki kalat on taas saavissa.<br />Vedsi, tuhka ja kalkki keitetään yhdessä ja annetaan tekeytyä seuraavaan päivään. Saatu lipeäliuos siivilöidään tiheän liian läpi. Lipeä kaadetaan kalojen päälle niin että ne peittyvät. Kalat saavat liota lipeässä n. viikon. Viikon aikana kaloja hieman siirrellään että ne turpoavat tasaisesti. Tarkoitus olisi saada kalasta niin pehmeää että sormi menee kalan läpi helposti.<br />Kalat nostetaan lipeästä ja saavi puhdistetaan taas huolellisesti juuriharjalla. Kalanpalat huuhdotaan hyvin tarkasti ja laitetaan takaisin saaviin. Saaviin kaadetaan kylmää vettä niin paljon että kalat peittyvät. Isot kalapalat voi pieniä, kalat likoavat vedessä noin viikon ajan ja vesi vaihdetaan 1-2 kertaa päivässä.<br />Kun tuntuu että lipeäkala on valmista otetaan pieni koepala ja tehdään keittokoe. Tämä on tärkeää, sillä jos kalaa on liotettu liian vähän, siitä tulee keitettäessä hyytelöä tai se liukenee kokonaan veteen. Jos taas on liotettu liikaa, siitä tulee liian kovaa.<br />Usein tehdään niin että kalat laitetaan kahteen pienempään saaviin, näin yleensä toisesta erästä edes tulee syömäkelpoista. Lipeäkalan valmistuksen oppii vain tekemällä.<br /><br /><strong>Lipeäkalan perinteiset lisukkeet, kun lipeäkala on keitetty tai käytetty mikroaaltouunissa:</strong><br />-kuutioitua savustettua siansilavaa ja sinappikastiketta<br />-siirappia ja raastettua <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/09/juusto.html">gjetostia</a> (juusto)<br />-<a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/11/kastikkeet.html">bechamel-kastike (valkokastike)</a> ja maustepippuri<br />-suola ja voisulaa<br />-herneitä<br />-perunoita<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-371354587982544546?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-53552872620719771772011-02-09T12:40:00.003+02:002011-02-09T12:51:40.293+02:00Asuuko sinunkin kotonasi pikku hamstraaja? vai hieman isompi taskurotta, joka kerää nurkkiin kaikkea enemmän ja vähemmän tarpeellista? Onko keräilyharrastuksesi hieman ”levinnyt ympäriinsä”?<br /><br /><strong>Muutama vinkki, joilla pääset alkuun:</strong><br /><br />1. Tee PÄÄTÖKSET heti!<br />2. Hoida asia heti!<br />3. Älä tuo kotiisi mitään sellaista, mille sinulla ei ole paikkaa.<br />4. Hävitä, jätä hankkimatta tai kieltäydy ottamasta vastaan tavaraa, joka ylittää sietokynnyksesi!<br />5. Sano EI kaikille, jotka tarjoavat sinulle tavaroitaan.<br />6. Katsele työ- ja asuintilaasi ulkopuolisen silmin.<br />7. Käsittele joka päivä tai aina kun ehdit 5 esinettä rojusi seasta.<br />8. Keksi tavaroille paikat.<br />9. Jos et ole käyttänyt tavaraa vuoteen hankkiudu siitä eroon.<br />10. Jos et osaa päättää säilytätkö tavaran vai luovutko, valitse jälkimmäinen vaihtoehto.<br />11. Heitä pois tahriintuneet, rikkinäiset ja korjauskelvottomat tavarat.<br />12. Myy, lahjoita tai anna pois tarpeettomaksi käyneet tavarat.<br />-myydä voi kirpparilla, internetissä, myyjäisissä, lehti-ilmoituksilla, kauppojen ilmoitustauluilla.<br />-lahjoittaa voi pelastusarmeijalle, kirkon avustustyöhön, lastenkoteihin, turvakoteihin ym. keräyksiin. Jos et jaksa viedä tavaroitasi omaa pihaasi kauemmas, laita vaikka “Ota ilmaiseksi, mitä tarvitset” -kyltti pihatien varteen ja toivo että joku toinen hamstaaja innostuu tavaroistasi..<br /><br /><strong>Käytännön toimet:</strong><br /><br />1. Käsittele pieni alue kerrallaan.<br />2. Pyhitä tunti päivässä rojunraivaukseen.<br />3. Varaa 4 laatikkoa: 1) roskiin, 2) kierrätykseen, 3) säilytykseen, 4) myyntiin/lahjoitettavaksi.<br />4. Vie väärissä paikoissa olevat tavarat omille paikoilleen.<br />5. Saata loppuun aloittamasi projektit pienin askelin.<br />6. Puolivuosittain kesä- ja talvivaatekaapin siivous. Pohdi: Kuinka usein käytät tätä vaatetta? Mahtuuko se päälle? Miksi olen säilyttänyt tämän vaatteen?<br />-Poista ne vaatteet, joita ei ole käyttänyt 6 vuoteen etkä aio käyttää.<br />-Poista ne vaatteet, jotka ovat liian pieniä.<br />-Poista kaikki ne väärät hankintasi, jotka eivät näytä hyvältä päällä tai et vain pidä niistä muuten.<br />-Lajittele vaatteet 1) säilytettäviin, 2) hävitettäviin (sisältää “en osaa päättää” -ryhmän), 3) myytäviin tai lahjoitettaviin, 4) varastoitaviin.<br />7. Käy joka päivä läpi 5 paperia ja päätä HETI mitä teet niille.<br />8. Hankkiudu AJOISSA eroon korteista ja muistoesineistä.<br />9. Älä säilytä toimimattomia, ruostuneita, rikkinäisiä, veden vahingoittamia, homeisia, härmäisiä, liian vanhoja, vaarallisia, korjauskelvottomia, lian, pölyn, kylmän, kuuman tai eläinten pilaamia esineitä. Jos et ole näitä esineitä tähän päivään mennessä korjannut, et tule korjaamaan niitä jatkossakaan. Hankkiudu niistä eroon.<br /><br />Katso myös:<br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/12/home-ja-homevauriot-talossa-ja.html">Home ja homevauriot talossa ja ihmisessä</a><br /><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/kodin-laakekaappi.html">Kodin lääkekaappi</a><br /><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/11/ongelmajatteet-ja-jateongelmat.html">Ongelmajätteet ja jäteongelmat</a><br /><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/09/siivoussuunnitelma.html">Siivoussuunnitelma</a><br /><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/11/turhat-laakkeet.html">Turhat lääkkeet</a><br /><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/09/tee-se-itse-vaatekaappi.html">Tee-se-itse Vaatekaappi</a><br /><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2010/01/vaatekaapin-siivous-ja-jarjestaminen.html">Vaatekaapin siivous ja järjestäminen</a><br /><br /><br />Sitten vaan hommiin!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-5355287262071977177?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-41903859966330695112011-02-05T17:58:00.010+02:002011-03-05T20:08:03.475+02:00Tämä artikkeli on jatkoa artikkeleille Vitamiinit, Kivennäisaineet ja hivenaineet. <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Alfa-linoleenihappo (ALA), Omega-3-rasvahappo (alfa-linolihappo) <br /></span><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Välttämätön aivojen rakenteelle ja toiminnalle, hermostolle, immuunijärjestelmälle, hormonijärjestelmälle ja verenkiertoelimistölle. <br /><strong>Mistä saa?</strong> <br />sardiini (öljyssä) 502 mg/100g <br />ankerias 420 mg/100g <br />nahkiainen 420 mg/100g <br />tonnikala (öljyssä) 278 mg/100g <br />makrilli 221 mg/100g <br />muikku (järvi) 136 mg/100g <br />taimen 120 mg/100g <br />silakka 83 mg/100g <br />silli 79 mg/100g <br />lohi 78 mg/100g <br />kirjolohi 67 mg/100g <br />äidinmaito 60 – 122 mg/100g <br />siika 27 mg/100g <br />lahna 22 mg/100g <br />kuha 13 mg/100g <br />haku 11 mg/100g <br />särki 10 mg/100g <br />wakame 10 mg/100g <br />kampela 5 mg/100g <br />seiti 5 mg/100g <br />ahven 4 mg/100g <br />made 3 mg/100g <br />turska 2 mg/100g <br />tonnikala 0 mg/100g <br />rypsiöljy <br />kurpitsansiemenet <br />pellavansiemenet <br />vihreät kasvinosat <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>E-vitamiini, B6-vitamiini, C-vitamiini, beetakaroteeni, seleeni, sinkki <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br /></strong>? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet</strong> <br />Ihon kuivuminen <br />Silmien kuivuminen <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa <br /></strong>? <br />Yliannostus <br />? <br />Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br />? <br />Triviaa <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Linolihappo (LA, F-vitamiini), Omega-6-rasvahappo (cis-linolihappo) <br /></span><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Välttämätön aivojen rakenteelle ja toiminnalle, hermostolle, immuunijärjestelmälle, hormonijärjestelmälle ja verenkiertoelimistölle. <br />Muodostaa solukalvoja ja hermosolujen myeliinitupet <br />Prostaglandiinien esiaste <br />Osana kehon rasvoja <br /><strong>Mistä saa?</strong> <br />jättihelokkiöljy 72,7 g/100g <br />safloriöljy 71,63 g/100g <br />soijapapuöljy 49,66 g/100g <br />maissiöljy 47,75 g/100g <br />vehnänalkioöljy 41,54 g/100g <br />maapähkinäöljy 27,70 g/100g <br />kalanmaksaöljy 23 g/100g <br />oliiviöljy 10,51 g/100g <br />sardiini (öljyssä) 3,88 g/100g <br />tonnikala (öljyssä) 2,5 mg/100g <br />nahkiainen 0,97 g/100g <br />ankerias 0,9 g/100g <br />kirjolohi 0,357 g/100g <br />äidinmaito 0,29 – 0,61 g/100g <br />makrilli 0,224 g/100g <br />taimen 0,212 g/100g <br />wakame 0,188 g/100g <br />silakka 0,174 g/100g <br />silli 0,142 g/100g <br />lohi 0,138 g/100g <br />muikku (järvi) 0,08 g/100g <br />tonnikala 0,053 g/100g <br />siika 0,048 g/100g <br />lahna 0,035 g/100g <br />särki 0,018 g/100g <br />hauki 0,016 g/100g <br />kuha 0,013 g/100g <br />kampela 0,011 g/100g <br />ahven 0,01 g/100g <br />made 0,008 g/100g <br />turska 0,007 g/100g <br />seiti 0,007 g/100g <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>Ei asetettu. Arvioidaan että rasvakaloreista n. 25-35%. <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>Magnesium, sinkki, B6-vitamiini, E-vitamiini, C-vitamiini, seleeni, <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br /></strong>Ikääntyminen <br />Runsas alkoholinkäyttö <br />Tupakointi <br />Runsas lihan ja maitotuotteiden syönti <br />Yksipuoleinen ruokavalio <br />Diabetes <br />Stressi <br />Sairaudet <br /><strong>Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>hilseilevä ihottuma <br />lasten ekseema <br />verisuonten kalkkiutuminen <br />sydän- ja verisuonitaudit <br />astma <br />PMS <br />Veritulppa <br />Palelu <br />Iskeeminen kipu <br />astma <br />tulehdustaipumus <br />sokeriaineenvaihdunnan häiriöt <br />korkea kolesteroli <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu</strong> <br />atooppinen ekseema <br />lasten ekseemat <br />PMS <br />MS-tauti <br />skitsofrenia <br />lasten ylivilkkaus <br />verisuonitukoksien ennaltaehkäisy <br />korkea kolesteroli <br />Angina pectoris <br />eturauhasongelmat (3 g + 25 g sinkkiä) <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa <br /></strong>? <br /><strong>Yliannostus <br />? <br />Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br />? <br />Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Alaniini <br /></span>Ei välttämätön aminohappo. Luultavasti osallistuu asparagiinihapon synteesiin. Sitä on suuria määriä lihaksissa. Alaniini muodostaa nopeasti energiaa rasvasta. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Nostaa veren glukoosipitoisuutta, mikä lisää glukagonin vapautumista <br />On välittäjäaine <br />Osallistuu lymfosyyttien tuotantoon <br />On mukana eturauhasen eritteessä <br /><strong>Mistä saa?</strong> <br />avokado <br />vehnä <br />naudanliha <br />maitotuotteet <br />linnun liha <br />jogurtti <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>200 - 600 mg <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>? <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />= <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500- 2 000 mg <br /><strong>Yliannostus</strong> <br />Ei määritelty <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>? <br /><strong>Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Arginiini <br /></span>Ruuan proteiineissa oleva aminohappo, joka sitoo metalleja (kelaatinmuodostaja). Arginiini ei ole välttämätön aminohappo, elimistö pystyy valmistamaan sitä itsekin. Osallistuu luultavasti ornitiinin synteesiin. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Maksan aineenvaihdunta mangaanin kanssa. <br />Edistää kasvua ja haavojen paranemista. <br />Tasapainottaa hormonijärjestelmää. <br />Tuottaa verisuonia laajentavia typpiyhdisteitä. <br />Vahvistaa immuunijärjestelmää <br />Estää syöpäkasvainten kasvua <br />Osallistuu lihaskudoksen muodostamiseen ja polttaa rasvaa <br />Suojaa maksaa <br />Lisää miehillä siittiöiden määrää <br />Laskee veren kolesterolitasoja <br />Stimuloi kasvuhormonin tuotantoa <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirulina-levä (kuivattu) 4 150 mg/100g <br />emmentaljuusto 1400 mg/100g <br />lohi 1000 mg/100g <br />naudanliha 990 mg/100g <br />gelatiini 850 mg/100g <br />kaurahiutale 760 mg/100g <br />herneet 730 mg/100g <br />ruisnäkkileipä 610 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 427 mg/100g <br />vehnä 380 mg/100g <br />riisi 380 mg/100g <br />sipuli 230 mg/100g <br />pavut 110 mg/100g <br />suklaa <br />pähkinät <br />maissihiutaleet <br />mantelit <br />maapähkinät <br />kaura <br />vehnä <br />suklaa <br />vehnänalkiot <br />cashewpähkinät <br />kokopähkinä <br />kananmuna <br />ohra <br />kalat <br />maitotuotteet <br />rusinat <br />ruskea riisi <br />soija <br />liha <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>500 mg /2 krt /vrk <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet</strong> <br />Korkea verenpaine <br />Migreeni <br />Insuliinin tuotanto häiriintyy <br />Hiusten lähtö <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>? <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:</strong> <br />500 – 6 000 mg. Ei sovi skitsofreenikolle. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>yli 8 g. Herpeksestä kärsivillä yliannostusraja on paljon matalampi (1 g?). Luultavasti herpes-viruksen elimistöönsä saaneilla arginiinia sisältävät ruoka-aineet riittävät laukaisevaksi tekijäksi herpeksen puhkeamiselle. Skitsofreniassa raja on 30 mg. <br />Lisäravinteena ei saa ottaa tyhjään vatsaa ja pitkään käytettynä vaaraksi lapsille, maksa- ja munuaispotilaille. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>Pahoinvointi <br />Ripuli <br />Psyykkiset häiriöt <br />Aineenvaihduntahäiriöt <br />Heikotus <br />Herpes viruksen aktivoituminen <br />Katatonia <br /><strong>Triviaa</strong> <br />Eläinkokeissa sen on havaittu parantavan glukoosin sietokykyä, insuliinintuotantoa ja rasvojen aineenvaihduntaa. <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Asparagiini <br /></span>Tämä aminohappo ei ole elimistölle välttämätön ja se osallistuu ehkä asparagiinihapon synteesiin. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Tasapainottaa keskushermostoa <br />Osallistuu aminohappojen muuntamiseen <br />Vähentää epilepsiakohtauksia <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>Vehnänalkiot <br />Kanamuna <br />Maitotuotteet <br />Liha (erityisesti sianliha) <br />Linnun liha <br /><strong>Saantisuositus <br />? <br />Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>? <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />? <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>400 – 1 500 mg <br /><strong>Yliannostus</strong> <br />Ei määritely. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>? <br /><strong>Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Asparagiinihappo <br /></span>Ei ole elimistölle välttämätön aminohappo, koska elimistö pystyy valmistamaan sitä myös itse. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Poistaa elimistöstä ammoniakkia ja suojaa keskushermostoa <br />Osallistuu RNA:n ja DNA:n, immunoglobuliinien ja vasta-aineiden synteesiin <br />Parantaa kestävyyttä <br />Muodostaa yhdessä derivaattansa N-asparagiinihapon kanssa aivojen päävälittäjäaineet. <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirullina-levä (kuivattu) 5 790 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 597 mg/100g <br />naudanliha <br />idut <br />maitotuotteet <br />broileri <br /><strong>Saantisuositus <br />? <br />Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br /></strong>? <br /><strong>Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>masennus <br />krooninen väsymys <br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu 250-500 mg/3 krt/vrk <br />Krooninen väsymys <br />Huumeiden vieroitushoidot <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa <br /></strong>? <br /><strong>Yliannostus</strong> <br />Yli 1 g annos. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>Ilmavaivat <br /><strong>Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Fenyylialaniini <br /></span>Välttämätön aminohappo, jota elimistö ei pysty tuottamaan itse, vaan sitä on saatava ravinnosta. <strong>Vaikutus elimistössä</strong> <br />Osallistuu moniin biokemiallisiin prosesseihin (mm. välittäjäaineiden synteesi aivoissa). <br />Tukee henkistä vireyttä, osallistuu muistin ja muistamisen säätelyyn <br />Osallistuu ruokahalun säätelyyn. <br />Edistää seksuaalista kiihottumista <br />Aktivoi endorfiineja eli toimii kehossa luonnollisena särkylääkkeenä <br />Vähentää ruokahalua <br /><strong>Mistä saa?</strong> <br />spirulina-levä (kuivattu) 2 780 mg/100g <br />soijajauhot 1 980 mg/100g <br />parmesaani 1 928 mg/100g <br />maito 1 710 mg/100g <br />kurpitsansiemenet 1 623 mg/100g <br />maapähkinät 1 533 mg/100g <br />Edam-juusto 1 532 mg/100g <br />seesaminsiemenet 1 383 mg/100g <br />lima-pavut 1 212 mg/100g <br />mantelit 1 145 mg/100g <br />lampaan liha 10 66 mg/100g <br />kikherneet 1 004 mg/100g <br />maksa 996 mg/100g <br />vehnänalkiot 966 mg/100g <br />naudanliha 870 mg/100g <br />kotijuusto 886 mg/100g <br />broileri 832 mg/100g <br />taimen 796 mg/100g <br />saksanpähkinät 767 mg/100g <br />kanamunat 738 mg/100g <br />kalat 709 mg/100g <br />katkaravut 670 mg/100g <br />linssit 654 mg/100g <br />kokojyväjauhot 653 mg/100g <br />parapähkinät 616 mg/100g <br />soijapavut 594 mg/100g <br />kokojyväleipä 508 mg/100g <br />speltti 400 mg/100g <br />ruskea riisi 377 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 286 mg/100g <br />jogurtti 180 mg/100g <br />piimä 176 mg/100g <br />kaurapuuro 116 mg/100g <br />peruna 114 mg/100g <br />valkoinen riisi 100 mg/100g <br />vihreät pavut 38 mg/100g <br />porkkanat 33 mg/100g <br />tomaatti 30 mg/100g mg/100g <br />mansikka 22 mg/100g <br />persikka 13 mg/100g <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>1 g <br />Lisäaineena ei sovi ihosyöpäpotilaille, korkeasta verenpaineesta kärsiville, raskaana oleville, fenylketonuriaa sairastaville, ei verenkiertohäiriöistä kärsiville. <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset</strong> <br />Mao-inhibiittorit eli monoamiinioksidaasin estoaineet <br /><strong>Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>Masennus <br />Addiktiot <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>Krooninen kipu ( 400 -750 mg) <br />Migreeni <br />Kolmoishermosärky <br />Jalkojen kouristukset <br />Masennus (100 – 500 mg/vrk, 2 viikon ajan) <br />Painonpudotus (100 – 500 mg) <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500 mg. Nautitaan tyhjään vatsaan, illalla ennen nukkumaanmenoa. Ei saa käyttää yhdessä muiden proteiinien kanssa. Raskaana oleville tai imettäville naisille ei suositella lisäravinteena. Ei sovi myöskään diabeetikoille, korkeasta verenpaineesta, fenyyliketonuriasta, psykoosista tai melanoomasta kärsiville. Masennuslääkkeiden käyttäjät ja Mao-estäjien (monoamiini-oksidaasi) käyttäjät eivät saa myöskään nauttia lisäravinteena. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>2 g. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>hyperaktiivisuus <br />unettomuus <br />ärtyisyys <br />verenpaineen kohoaminen <br /><strong>Triviaa <br /></strong>DL-fenyylialaniini on fenyylialaniinin muoto, joka rakentuu luonnollisesta L-fenyylialaniinista ja synteettisestä D-fenyylialaniininista. <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Glutamiini</span> <br />Ei ole elimistölle välttämätön aminohappo. Sitä on runsaasti lihaksissa. Osallistuu luultavasti glutamiinihapon synteesiin. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Typen kuljetus <br />Lihasten aineenvaihdunta <br />Vastustuskyky <br />Glutationin tuotanto yhdessä glutamiinihapon ja kysteiinin kanssa <br />Muuntuu ehkä glutamiinihapoksi aivoissa <br />Muodostaa enterosyyttien ja lymfosyyttien tärkeän energianlähteen <br />Edistää haavojen paranemista <br />Antaa aivoille energiaa <br />Edistää glykogeenivarastojen käyttöä <br />Osallistuu happo-emästasapainon säätelyyn <br />Osallistuu kasvuun ja kudosvaurioidenkorjaukseen <br />Edistää henkistä kehitystä <br />Tasoittaa sokerin ja alkoholin vaikutuksia elimistössä ? <br /><strong>Mistä saa?</strong> <br />pinaatti (tuore) <br />härkäpavut <br />persilja (tuore) <br />kalat <br />maitotuotteet <br />liha <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>1 g 2krt/vrk, <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br /></strong>? <br /><strong>Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>Väsymys <br />Masennus <br />Mahahaava <br />Paksusuolen tulehdus <br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu 5 g <br />AIDS <br />Mahahaava <br />Suolistotulehdukset <br />Alkoholismi <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500 – 5 000 mg. Ei saa käyttää maksakirroosissa tai munuaissairauksissa. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>yli 20 g. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>Happo-emäs-tasapainon häiriöt <br /><strong>Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Glutamiinihappo <br /></span>Aminohappo, jota saadaan yleensä ruuasta. Glutamiinihappoa on runsaasti aivoissa ja eturauhasen eritteessä. Luultavasti liittyy glutamiinin synteesiin. Glutamiinihappoa kutsutaan myös glutamaatiksi, ja sitä on mm. suolassa ja soijakastikkeessa natriumglutamaatin muodossa. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>GABA:n esiaste (keskushermoston tuottama luonnollinen rauhoittava aine) <br />Glutamiinin esiaste <br />Osallistuu eturauhasen toimintaan <br />Toimii välittäjäaineena <br />Osallistuu hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaan <br />Kuljettaa kaliumia aivoissa <br />Toimii ehkä aivojen energian lähteenä <br />On välttämätön glutationin synteesille yhdessä glutamiinin ja kysteiinin kanssa. <br /><strong>Mistä saa?</strong> <br />Elimistö pystyy valmistamaan jonkin verran itse <br />spirulina-levä(kuivattu) 8 390 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 861 mg/100g <br />kanamuna <br />kalat <br />maitotuotteet <br />liha <br />lintu <br /><strong>Saantisuositus <br />? <br />Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>B6-vitamiini <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br /></strong>? <br /><strong>Puutosoireet</strong> <br />Kouristelu (lapsilla) <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>? <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500-2 000 mg. Ei sovi natriumglutamaatille allergisille. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>Ei määritelty. Luultavasti sama kuin suolalla. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>”Kiinalaisravintola- syndrooma” <br />Päänsärky <br />Neurologiset ongelmat <br />Huimaus <br />Heikotus <br />Horrostila <br />Masennus <br />Pahoinvointi <br />Oksentelu <br />Suun kuivuus ja voimakas janon tunne <br />Kasvojen punoitus <br />Runsas hikoilu <br />Vatsan kouristelu <br />Puistatukset <br />Ruokahalun menetys <br />Ikenien tunnottomuus <br />Nuha <br /><strong>Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Glutationi, tripeptidi <br /></span>Muodostuu kolmesta aminohaposta. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>On osa glutationiperoksidaasia, joka koostuu glutamiinista, kysteiinistä, metioniinista ja seleenistä. <br />Neutraloi formaldehydiä <br />Suojaa verisoluja peroksidaaseilta. <br />Säätelee elimistön insuliinipitoisuutta. <br />Suojaa raskasmetallimyrkytyksiltä <br />Säätelee tyrosiini-aminohapon tuotantoa <br />Tekee insuliinista tehotonta. <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>? <br /><strong>Saantisuositus <br />? <br />Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br /></strong>? <br /><strong>Puutosoireet <br />? <br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />? <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa <br />? <br />Yliannostus <br />? <br />Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>? <br /><strong>Triviaa</strong> <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Glysiini <br /></span>Ei ole elimistölle välttämätön aminohappo. Osallistuu seriinin ja treoniinin synteesiin. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Stimuloi glukagonin vapautumista, jolloin glykogeenia siirtyy glukoosina vereen <br />Osallistuu lihasten kasvuun <br />Tarvitaan kreatiinin synteesissä <br />Rauhoittaa hermosoluja <br />Tarvitaan DNA:n ja RNA:n synteesiin <br />Laskee veren triglyseridi ja kolesterolitasoja <br />Osallistuu haavojen arpeutumiseen <br />Suojelee maksaa <br />On mukana eturauhasen eritteessä <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirulina-levä (kuivattu) 3 100 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 319 mg/100g <br />Liivate <br />härkäpavut <br />kalat <br />maitotuotteet <br />liha <br /><strong>Saantisuositus <br />? <br />Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br /></strong>? <br /><strong>Puutosraja <br /></strong>1 g <br /><strong>Puutosoireet <br /></strong>Aivolisäkkeen toiminnan häiriöt <br />Hypoglykemia <br />Lihasten surkastuminen <br />Kalsiumin keräytyminen kudoksiin <br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />Aivolisäkkeen vajaatoiminta <br />MS-tauti <br />Lihasdystrofia <br />Hypoglykemia <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500 – 2000 mg <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>Ei suositella nautittavaksi, muutoin kuin lääkärin valvonnassa. Alle 1 g annoksia pidetään turvallisina <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br />Väsymys <br />Triviaa <br /></strong> <br /><span style="font-size:180%;">Histidiini <br /></span>Katsotaan ihmiselle välttämättömäksi aminohapoksi. Histidiinin synteesiin tarvitaan glutamiinihappoa tai biotiinia. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Osallistuu kasvuun ja kudosten uusiutumiseen <br />Tarvitaan myeliinituppien toimintaan <br />On välttämätön puna- ja valkosolujen synteesissä. <br />Osallistuu verenpaineen säätelyyn <br />Poistaa raskasmetalleja elimistöstä <br />On histamiinin esiaste <br />Lisää seksuaalista halukkuutta <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>emmentaljuusto 1100 mg/100g <br />spirulina-levä (kuivattu) 1090 mg/100g <br />naudanliha 930 mg/100g <br />lohi 760 mg/100g <br />gelatiini 340 mg/100g <br />kaurahiutale 310 mg/100g <br />ruisnäkkileipä 250 mg/100g <br />vehnä 210 mg/100g <br />riisi 160 mg/100g <br />herneet 120 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 112 mg/100g <br />pavut 51 mg/100g <br />sipuli 18 mg/100g <br />tofu <br />siemenet <br />juusto <br />vehnänalkiot <br />sianliha <br />broileri <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>1,5 g <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br /></strong>? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>anemia <br />kuulon heikentyminen <br />reuma <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>Niveltulehduksen hoito (1-6 g/vrk) <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500-3000 mg. Käytetään yhdessä C-vitamiinin kanssa. Ei sovi skitsofrenikoille, masentuneille eikä henkilöille, joilla on korkea histidiinipitoisuus veressä. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>Ei määritelty. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>levottomuus <br />skitsofrenia <br />stressi <br /><strong>Triviaa <br /></strong> <br /><span style="font-size:180%;">Hydroksiproliini <br /></span>Tämä aminohappo ei ole välttämätön, elimistö muodostaa sitä proliinista. Ihmisen hydroksiproliinivarastot ovat kollageenissa, joka muodostaa 25-30% kehon proteiineista. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Proliinin esiaste <br />Kollageenin rakenneosa <br />Osallistuu haavojen paranemiseen <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>härkäpavut <br />kokojyvävilja <br />kanamuna <br />kala <br />maitotuotteet <br />liha <br />linnunliha <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br /></strong>? <br /><strong>Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br />? <br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />? <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa:</strong> <br />500 – 3000 mg. <br /><strong>Yliannostus <br />? <br />Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br />? <br />Triviaa <br /></strong> <br /><span style="font-size:180%;">Isoleusiini <br /></span>Välttämätön aminohappo, jota elimistö ei pysty tuottamaan itse, vaan sitä on saatava ravinnosta. <strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Tärkeä hemoglobiinin muodostumiselle <br />Säätelee veren glukoosipitoisuutta <br />Osallistuu energia-aineenvaihduntaan <br />On lihasenergian lähde <br />Parantaa kestävyyttä <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirulina-levä (kuivattu) 3 210 mg/100g <br />parmesaani 2 392 mg/100g <br />maito 2 282 mg/100g <br />soijajauhot 2 163 mg/100g <br />Edam-juusto 1 867 mg/100g <br />kurpitsansiemenet 1 623 mg/100g <br />taimen 1 468 mg/100g <br />lampaan liha 1 273 mg/100g <br />vehnänalkiot 1 266 mg/100g <br />maapähkinät 1 246 mg/100g <br />kikherneet 1 189 mg/100g <br />naudanliha 1 104 mg/100g <br />broileri 1 102 mg/100g <br />lima-pavut 992 mg/100g <br />kalat 979 mg/100g <br />kotijuusto 951 mg/100g <br />katkaravut 917 mg/100g <br />seesaminsiemenet 892 mg/100g <br />mantelit 872 mg/100g <br />kanamuna 840 mg/100g <br />maksa 835 mg/100g <br />saksanpähkinät 767 mg/100g <br />soijapavut 649 mg/100g <br />parapähkinät 592 mg/100g <br />kokojyväjauhot 573 mg/100g <br />speltti 560 mg/100g <br />linssit 540 mg/100g <br />kokojyväleipä 460 mg/100g <br />sienet 420 mg/100g <br />ruskea riisi 355 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 321 mg/100g <br />jogurtti 214 mg/100g <br />piimä 209 mg/100g <br />kaurapuuro 116 mg/100g <br />peruna 114 mg/100g <br />valkoinen riisi 94 mg/100g <br />vihreät pavut 72 mg/100g <br />porkkana 36 mg/100g <br />tomaatti 32 mg/100g <br />mansikat 18 mg/100g <br />persikka 13 mg/100g <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>240 mg – 360 mg. <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>leusiini, valiini <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br /></strong>700 mg <br /><strong>Puutosoireet <br /></strong>hypoglykemia <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>1-20 g. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>Ei määritelty. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br />? <br />Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Karnitiini (BT-vitamiini, B11-vitamiini) <br /></span>Aminohapon kaltainen aine. Elimistössä on 20 g karnitiinia. Runsaasti sydänlihaksessa, lisäksi lihaksissa ja maksassa sekä miehillä siittiöissä. Ihminen saa ravinnosta päivittäin noin 50 mg karnitiinia. Karnitiini ei ole välttämätön aminohappo, elimistö tuottaa sitä itsekin lysiinistä ja metioniinista. <br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong> <br />Säätelee rasva-aineenvaihduntaa. <br />Kuljettaa rasvoja mitokondrioon. <br />Kiihdyttää rasvan palamista. <br />Purkaa aminohappoketjuja. <br />Säätelee veren ketonitasoja, kolesterolitasoja ja triglyseriditasoja. <br />Vahvistaa sydänlihasta <br />Lisää suorituskykyä <br />Lisää sperman liikkuvuutta <br />Lisää C- ja E-vitamiinien aktiivisuutta <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>Elimistö tuottaa sitä lysiini- ja metioniini-aminohapoista C-vitamiinin, B3- ja B6-vitamiinien sekä raudan avulla, joten lisiä ei tarvita, jos ravinto on normaalia. <br />Lampaanliha 150 mg <br />Naudanliha 60 mg <br />Maito <br />Maksa <br />Hiiva <br />Äidinmaito <br />Ternimaito <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>200-600 mg. <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>C-, B3-, B6 –vitamiinit ja rauta <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br /></strong>? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset</strong> <br />Astianpesukoneissa käytettävät huuhtelu- ja kirkasteaineet (polyglykoli) heikentää elimistön kykyä polttaa rasvaa. Katso myös <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/tiskaaminen.html">Tiskaaminen</a> <br />Puutosta aiheuttaa <br />Kasvissyönti <br />Krooniset sairaudet <br />Diabetes <br />Lihassairaudet <br />Runsas urheilu <br />Dialyysi <br />Valproaattilääkitys (Epilepsia) <br /><strong>Puutosraja <br /></strong>? <br /><strong>Puutosoireet</strong> <br />Krooninen väsymys <br />Mielenterveysongelmat <br />Kasvun hidastuminen lapsilla <br />Tulehduskierre <br />Alhainen verensokeri <br />Sydämen vajaatoiminta <br />Heikko vastustuskyky <br />Sydänlihaksen akuutti ja krooninen hapenpuute <br />Lihasheikkous <br />Hedelmättömyys (miehillä) <br />Verisuonten kalkkiutuminen <br />Angina pectoris (rasitusrintakipu) <br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />Elimistön kyvyttömyys tuottaa karnitiinia (perinnöllinen sairaus tai ominaisuus) <br />Lihasdystrofia <br />Kardiomyopatia (sydämen vajaatoiminta ja rasva kertyminen sydämeen) <br />Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt <br />Diabetes <br />Laihdutus <br />Urheilu <br />AIDS <br />Alkoholismi ( 1-3 g/vrk) <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500 mg. Lisäravinteena ei sovi raskaana oleville tai imettäville. Ei sovi munuaispotilaille. <br /><strong>Yliannostus</strong> <br />Päivittäissaannin raja 1,5- 2 g. Ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön, vain noin 1 viikon ajan/kuukausi. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>Ruuansulatushäiriöt <br /><strong>Triviaa <br /></strong>Karnitiinia on kahta muotoa L-karnitiini ja dL-karnitiini. L-muoto on luonnollinen muoto. dL-karnitiini salpaa luonnollisen muodon esiintymisen ja saattaa johtaa puutostiloihin. <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Kysteiini <br /></span>Ei ole välttämätön aminohappo. Elimistö valmistaa sitä tarvittaessa. Osallistuu metioniinin synteesiin. Rikkipitoinen aminohappo. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Suojaa elimistöä vapailta radikaaleilta (antioksidantti) <br />Korjaa DNA vaurioita <br />Tärkeä hormonien muodostukselle <br />Toimii kelaattina raskasmetallimyrkytyksissä <br />Osallistuu rasvahappojen synteesiin <br />Tuottaa koentsyymi A:ta (tarvitaan sitruunahappokierrossa) <br />On tärkeä ihon, kynsien ja hiusten muodostumiselle <br />On tärkeä glutationin synteesille yhdessä glutamiinin ja glutamiinihapon kanssa. <br />On kystiinin ja L-tauriinin esiaste <br />Estää hiustenlähtöä <br /><strong>Mistä saa?</strong> <br />elimistö tuottaa metioniinista <br />muna <br />liha <br />maitovalmisteet <br />maissihiutaleet <br />valkosipuli <br />parsakaali <br />ruusukaali <br />härkäpavut <br />juustot <br />äyriäiset <br />vehnänalkiot <br />oluthiiva <br />pähkinät <br />sipulit <br />kalat <br />soija <br />riisileseet <br />liha <br /><strong>Saantisuositus</strong> <br />1 g <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>C-vitamiini, B5-vitamiini <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br />? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset</strong>? <br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong> <br />Tupakointi <br />Alkoholinkäyttö <br /><strong>Puutosraja</strong> <br />1 g. <br /><strong>Puutosoireet <br /></strong>Maksavauriot <br />Lihasheikkous <br />Hiusten ja ihon pigmenttihäiriöt <br />Kasvuhäiriöt <br />Apatia <br />Väsymys <br />Turvotus <br />Rasvakudoksen menetys <br />Krooninen väsymys <br />Allergiat <br />Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt <br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />Ilmansaasteiden, raskasmetallinen, alkoholin ja tupakan aiheuttamien vaurioiden hoito. <br />Parasetamolin aiheuttama myrkytystila <br />Krooniset sairaudet <br />Ennenaikainen synnytys (sikiöllä ei ole vielä tarvittavaa määrä kysteiiniä elimistössä ja sikiöaikainen rasvakudos ei pysty muuntamaan metioniinista kysteiiniä. <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500 – 3000 mg. Ei suositella diabeetikoille, koska saattaa tehdä insuliinista tehotonta. Ei suositella odottaville tai imettäville äideille. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>Ei määritelty, joissain lähteissä yli 1 g ??? 1 g. Ei sovi diabeetikoille. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br />Munuaiskivet <br /><strong>Triviaa</strong> <br />Ellei elimistössä ole riittävästi C-vitamiinia kysteiini muuttuu liukenemattomaan muotoon ja aiheuttaa rakko- ja munuaiskiviä. Ei sovi insuliinilääkityksellä oleville diabetespotilaille. Hiivasieni käyttää kysteiiniä ravintonaan. <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Kystiini <br /></span>Mielenkiintoinen aminohappo, sillä jokainen kystiini-molekyyli on muodostunut kahdesta kysteiini-molekyylistä. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>On tärkeä osa keratiinia, joka on kynsissä, hiuksissa ja ihon pintakerroksessa oleva proteiini <br />Osallistuu elimistön kuona-aineiden poistoon <br />On tärkeä palovammojen ja haavojen parantumiselle <br />Vahvistaa immuunijärjestelmää <br />Suojelee C-vitamiinia hapettumiselta <br /><strong>Mistä saa?</strong> <br />spirulina-levä (kuivattu) 662 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 68 mg/100g <br />valkosipuli <br />parsakaali <br />ruusukaali <br />härkäpapu <br />juustot <br />äyriäiset <br />vehnänalkiot <br />viljat <br />oluthiiva <br />pähkinät <br />kananmuna <br />sipulit <br />kala <br />maitotuotteet <br />soija <br />riisileseet <br />liha <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br /></strong>? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset <br /></strong>? <br /><strong>Puutosta aiheuttaa <br /></strong>? <br /><strong>Puutosraja <br /></strong>? <br /><strong>Puutosoireet <br /></strong>? <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>? <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500- 2000 mg. Ei sovi diabeetikoille, koska tekee insuliinista tehotonta. <br /><strong>Yliannostus</strong> <br />? <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>munuaiskivet <br />virtsakivet <br /><strong>Triviaa <br /></strong> <br /><span style="font-size:180%;">Leusiini <br /></span>Välttämätön aminohappo, jota elimistö ei pysty tuottamaan itse, vaan sitä on saatava ravinnosta. <strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Osallistuu proteiinisynteesiin lihaksissa <br />Muodostaa lihasten energialähteen <br />Vapauttaa insuliinia, jota tarvitaan veren glukoositason säätelyssä <br />Vahvistaa luiden, ihon ja lihasten paranemisprosessia <br />Edistää kasvuhormonien synteesiä <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirulina-levä (kuivattu) 4 950 mg/100g <br />parmesaani 3 500 mg/100g <br />maito 3 468 mg/100g <br />soijauho 3 116 mg/100g <br />Edam-juusto 2 767 mg/100g <br />kurpitsansiemenet 2 290 mg/100g <br />lammas 2 003 mg/100g <br />maksa 1853 mg/100g <br />maapähkinät 1 846 mg/100g <br />vehnänalkiot 1 833 mg/100g <br />kotijuusto 1772 mg/100g <br />naudanliha 1 741 mg/100g <br />lima-pavut 1628 mg/100g <br />taimen 1611 mg/100g <br />broileri 1 518 mg/100g <br />kik-herneet 1 517 mg/100g <br />seesaminsiemenet 1 504 mg/100g <br />kala 1 458 mg/100g <br />mantelit 1 454 mg/100g <br />katkaravut 1 377 mg/100g <br />saksanpähkinät 1 228 mg/100g <br />parapähkinät 1 128 mg/100g <br />kananmunat 1 118 mg/100g <br />kokojyväjauhot 1050 mg/100g <br />speltti 900 mg/100g <br />linssit 954 mg/100g <br />soijapavut 935 mg/100g <br />kokojyväleipä 830 mg/100g <br />ruskea riisi 648 mg/100g <br />vehnä 600 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 495 mg/100g <br />jogurtti 336 mg/100g <br />piimä 329 mg/100g <br />kananmuna 300 mg/100g <br />sienet 222 mg/100g <br />kaurapuuro 212 mg/100g <br />peruna 130 mg/100g <br />valkoinen riisi 101 mg/100g <br />vihreät pavut 98 mg/100g <br />porkkanat 51 mg/100g <br />tomaatti 45 mg/100g <br />mansikat 42 mg/100g <br />persikka 29 mg/100g <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>240 mg – 360 mg. <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>isoleusiini, valiini <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br /></strong>? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset <br /></strong>? <br /><strong>Puutosta aiheuttaa <br /></strong>? <br /><strong>Puutosraja</strong> <br />1100 mg <br /><strong>Puutosoireet <br /></strong>? <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>? <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>1-20 g. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>Yli 20 g. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>hypoglykemia <br />pellagra <br /><strong>Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Lysiini <br /></span>Välttämätön aminohappo, jota elimistö ei pysty tuottamaan itse, vaan sitä on saatava ravinnosta. <strong>Vaikutus elimistössä</strong> <br />Osallistuu sitruunahappokiertoon (elimistön aineenvaihduntaan) <br />Kasvu ja luiden kehittyminen lapsilla <br />Edistää kalsiumin imeytymistä aikuisilla <br />Lihaskudoksen kasvu <br />Hedelmällisyys <br />Keskittymiskyky <br />Kudosten uudistuminen <br />Osallistuu vasta-aineiden, hormonien ja entsyymien tuotantoon <br />Karnitiinin esiaste <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirulina-levä(kuivattu) 3 030 mg/100g <br />maito 2 781 mg/100g <br />parmesaani 2 607 mg/100g <br />soijajauhot 2 530 mg/100g <br />Edamjuusto 2 110 mg/100g <br />lampaanliha 2 106 mg/100g <br />taimen 1892 mg/100g <br />broileri 1 851 mg/100g <br />naudanliha 1 847 mg/100g <br />kala 1689 mg/100g <br />vehnänalkiot 1 650 mg/100g <br />katkaravut 1 594 mg/100g <br />maksa 1 494 mg/100g <br />limapavut 1488 mg/100g <br />kikherneet 1 415 mg/100g <br />kotijuusto 1 378 mg/100g <br />kurpitsansiemenet 1 333 mg/100g <br />maapähkinät 1 080 mg/100g <br />kokojyväjauhot 1072 mg/100g <br />linssit 898 mg/100g <br />kanamunat 816 mg/100g <br />soijapavut 759 mg/100g <br />mantelit 581 mg/100g <br />seesaminsiemenet 546 mg/100g <br />parapähkinät 443 mg/100g <br />saksanpähkinät 441 mg/100g <br />kokojyväjauhot 360 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 312 mg/100g <br />kokojyväleipä 308 mg/100g <br />ruskea riisi 293 mg/100g <br />jogurtti 282 mg/100g <br />piimä 275 mg/100g <br />speltti 275 mg/100g <br />kananmuna 250 mg/100g <br />peruna 138 mg/100g <br />kaurapuuro 93 mg/100g <br />vihreät pavut 83 mg/100g <br />valkoinen riisi 78 mg/100g <br />tomaatti 46 mg/100g <br />porkkanat 41 mg/100g <br />mansikat 32 mg/100g <br />persikka 30 mg/100g <br />appelsiini 26 mg/100g <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>500 mg – 1, 5 g. <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br /></strong>? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset <br /></strong>? <br /><strong>Puutosta aiheuttaa <br />Puutosraja</strong> <br />800 mg <br /><strong>Puutosoireet <br /></strong>anemia <br />silmien punoitus <br />ruokahaluttomuus <br />painon lasku <br />keskittymisvaikeudet <br />ärtyisyys <br />hiustenlähtö <br />apatia <br />hidas kehittyminen lapsilla <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>Herpes simplex (estolääkitys) (300 - 1 200 mg) <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500- 3000 mg. Lisäravinteena ei sovellu lapsille, odottaville tai imettäville naisille <br /><strong>Yliannostus</strong> <br />Ei määritelty. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>? <br /><strong>Triviaa</strong> <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Metioniini <br /></span>Välttämätön rikkipitoinen aminohappo, jota elimistö ei pysty tuottamaan itse, vaan sitä on saatava ravinnosta. <br />Vaikutus elimistössä <br />Osallistuu tauriinin, kysteiinin, karnitiinin, koliinin, kreatiinin ja endorfiinien tuotantoon. <br />Osallistuu adrenaliinin, noradrenaliinin ja serotoniinin tuotantoon, muuttumalla homokysteiiniksi. <br />Poistaa verestä rasvaa <br />Säätelee hermostoa <br />Auttaa poistamaan elimistöstä raskasmetalleja <br /><strong>Mistä saa?</strong> <br />spirulina-levä (kuivattu) 1 150 mg/100g <br />parapähkinät 940 mg/100g <br />parmesaani 928 mg/100g <br />maito 890 mg/100g <br />Edam-juusto 753 mg/100g <br />lampaan liha 636 mg/100g <br />taimen 624 mg/100g <br />seesaminsiemenet 600 mg/100g <br />soijajauhot 590 mg/100g <br />kalat 556 mg/100g <br />kurpitsansiemenet 550 mg/100g <br />broileri 541 mg/100g <br />naudan liha 530 mg/100g <br />katkaravut 525 mg/100g <br />maksa 478 mg/100g <br />kotijuusto 459 mg/100g <br />speltti 400 mg/100g <br />vehnänalkiot 433 mg/100g <br />kanamuna 394 mg/100g <br />saksanpähkinät 306 mg/100g <br />maapähkinät 266 mg/100g <br />kikherneet 266 mg/100g <br />mantelit 258 mg/100g <br />lima-pavut 250 mg/100g <br />kokojyväjauhot 200 mg/100g <br />soijapavut 165 mg/100g <br />kokojyväleipä 160 mg/100g <br />sienet 133 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 118 mg/100g <br />linssit 100 mg/100g <br />jogurtti 78 mg/100g <br />piimä 76 mg/100g <br />ruskea riisi 45 mg/100g <br />kaurapuuro 36 mg/100g <br />valkoinen riisi 36 mg/100g <br />persikka 31 mg/100g <br />peruna 31 mg/100g <br />vihreät pavut 24 mg/100g <br />tomaatti 8 mg/100g <br />porkkanat 7 mg/100g <br />appelsiini 3 mg/100g <br />mansikka 1 mg/100g <br /><strong>Saantisuositus</strong> <br />25 mg/painokilo tai 200 mg – 1 g. <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br /></strong>? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset <br /></strong>? <br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong> <br />? <br /><strong>Puutosraja <br /></strong>? <br /><strong>Puutosoireet <br /></strong>Sydämentykytys <br />Hikoilu <br />Pahantuulisuus <br />Hyperaktiivisuus <br />Aggressiivisuus <br />Ruoka-allergiat <br />Intoleranssit <br />Psyykkiset oireet <br />Oppimisvaikeudet <br />Kulumat <br />Sydän- ja verisuonitaudit (valtimoiden kovettuminen) <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>? <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa <br /></strong>500- 3000 mg. Yhdessä B6-vitamiinin kanssa. <br /><strong>Yliannostus</strong> <br />Ei suositella lisäravinteena, yli 3 g. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>Homokysteiinin muodostuminen <br />Turvotus <br />Ilmavaivat <br /><strong>Triviaa</strong> <br />Metioniinin poistuminen elimistöstä vaatii riittävästi B6- ja B12-vitamiineja, foolihappoa ja magnesiumia. <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Ornitiini <br /></span>Ei välttämätön aminohapo, elimistö muodostaa sitä arginiinista. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Edistää kasvuhormonien muodostusta <br />On sitrulliinin, proliinin ja glutamiinihapon esiaste <br />Auttaa poistamaan ylimääräistä rasvaa kehosta yhdessä arginiinin ja karnitiinin kanssa <br />On tärkeä maksan ja immuunijärjestelmän toiminnalle <br />Poistaa elimistöstä ammoniakkia <br />Edistää kudosten parantumista <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>Kananmunat <br />kalat <br />maitotuotteet <br />liha <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br /></strong>? <br /><strong>Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br />? <br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />+ <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa <br /></strong>500 – 3000 mg. Lisäravinteena ei suositella raskaana oleville tai imettäville äideille, lapsille tai skitsofreniaa sairastaville. <br /><strong>Yliannostus</strong> <br />10 g. Skitsofreniassa vain 30 mg. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong> <br />Ruuansulatuskanavan oireita <br /><strong>Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Proliini <br /></span>Tämä aminohappo ei ole välttämätön, elimistö muodostaa sitä ehkä ornitiinista ja glutamiinihaposta. Osallistuu myös hydroksiproliinin tuotantoon elimistössä. Kollageeni toimiin proliinin varastona elimistössä. <br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong> <br />Hydroksiproliinin esiaste <br />Osallistuu kollageenin tuotantoon, jolla on tärkeä osa myös sidekudoksen muodostumisessa <br />Vahvistaa sydänlihasta <br />Osallistuu haavojen paranemiseen <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirulina-levä (kuivattu) 2 380 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 245 mg/100g <br />vehnänalkiot <br />kanamuna <br />kalat <br />maitotuotteet <br />liha <br />linnunliha <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>500 mg – 1 g <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>Verisuonien heikkous <br />Sydämen heikkous <br />Nivelongelmat <br />Ihon hauraus <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />? <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500 – 3000 mg. Nautitaan yhdessä C-vitamiinin kanssa. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>Ei määritelty. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>? <br /><strong>Triviaa <br /></strong> <br /><span style="font-size:180%;">Seriini <br /></span>Elimistö pystyy tuottamaan seriiniä B6-vitamiinin avulla. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>On tärkeä rasvahappojen aineenvaihdunnalle <br />Osallistuu lihasten kasvuun <br />Pitää yllä immuunijärjestelmän tasapainoa <br />On osa aivojen proteiinia ja myeliinituppia <br />Osallistuu kreatiinin synteesiin <br />Osallistuu immunoglobuliinien ja vasta-aineiden tuotantoon <br />On osa fosfolipidien ja solukalvojen rakennetta <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirulina-levä (kuivattu) 3 000 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 309 mg/100g <br />maapähkinät <br />vehnä <br />maitotuotteet <br />soija <br />liha <br /><strong>Saantisuositus</strong> <br />1000 mg + B6-vitamiinia <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>Metioniini, <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br /></strong>Magnsiumin puute <br />B6-vitamiinin puute <br /><strong>Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>Suoliston vajaatoiminta <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />? <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa <br /></strong>500 – 3000 mg. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>Ei määritelty. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>Immuunijärjestelmän heikkous <br />Pahentaa skitsofreniaa <br /><strong>Triviaa <br /></strong> <br /><span style="font-size:180%;">Sitrulliini <br /></span>Ei välttämätön aminohappo, jota elimistö muodostaa ornitiinista. Elimistö varastoi sitrulliinia rasvakudokseen. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Osallistuu energian tuotantoon <br />On arginiinin esiaste <br />Vahvistaa imuunijärjestelmää <br />Auttaa poistamaan elimistöstä ammoniakkia <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>cantaloupen meloni <br />kurkku <br />vesimeloni <br /><strong>Saantisuositus</strong> <br />? <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br /></strong>? <br /><strong>Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet</strong> <br />väsymys <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />? <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa <br /></strong>500- 3000 mg. <br /><strong>Yliannostus <br />? <br />Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>? <br /><strong>Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Tauriini <br /></span>Elimistö valmistaa tauriinia metioniinista ja kysteiinista enimmäkseen maksassa. Tauriini ei ole ihmiselle välttämätön aminohappo, koska keho pystyy muodostamaan sitä itse. Elimistössä tauriinia on sydämessä, keskushermostossa, valkosoluissa ja luurankolihaksissa. Näihin elimiiin myös liiallinen tauriini keräytyy. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Säätelee kivennäisaineiden aineenvaihduntaa. <br />Toimii aivojen välittäjäaineena <br />Antioksidantti <br />Vaikuttaa silmien toimintaan <br />Parantaa vastustuskykyä <br />Säätelee hermoston ja lihasten toimintaa sekä elimistön sähköistä toimintaa. <br />Osallistuu sappihappojen tuotantoon ja pitää sapen juoksevana <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>Liha <br />Kala <br />Kananmunat <br />Levät <br />Äyriäiset <br />Maitotuotteet <br />Äidinmaito <br /> <br />Tauriini-pitoiset energiajuomat <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>100mg -1 g/vrk . <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br /></strong>Liiallinen magnesium, kalsium ja natrium, estradioli <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset <br /></strong>? <br /><strong>Hyödylliset yhteisvaikutukset <br /></strong>Sinkki+tauriini suojelee harmaakaihilta. <br /><strong>Puutosta aiheuttaa <br /></strong>Suolistosairaudet <br />Kasvissyönti, ellei syödä leviä <br />Elimistön happamoituminen <br />Kivennäisaineiden epätasapaino elimistössä (magnesium, kalsium, kalium, natrium) <br /><strong>Puutosraja <br />Puutosoireet</strong> <br />Huono muisti <br />Päänsärky <br />Tulehdukset <br />Sappikivet <br />Rytmihäiriöt <br />Korkea verenpaine <br />Makularappeuma (verkkokalvon rappeutuminen) <br />A-, D-, ja E-vitamiinin puutostilat <br />Korkea kolesteroli <br />Alkoholi-intoleranssi <br />Kala-intoleranssi <br />Klooriyhdisteiden intoleranssi (suola-intoleranssi???) <br />Alzheimerin tauti <br />Down syndrooma <br />Epilepsia <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>Kihti <br />Korkea verenpaine <br />Epilepsia (1 g aloitus ja sitten vähennetään 50 mg/päivä) <br />Silmäsairaudet <br />Kemikaalien, flooriyhdisteiden, sienimyrkkyjen ja vieraiden proteiinien neuralointi. <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500 – 5 000 mg. Lisäaineena ei sovi jos kalium-arvot ovat korkealla. Ei sovi sappipotilaille, kortikosteroidien puutostilassa eikä rasvaliukoisten vitamiinien liikasaantitapauksissa. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>Korkeat annokset ovat vähemmän tehokkaita pienet annokset. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>Masennus <br /><strong>Triviaa <br /></strong>Löydettiin 1827, mutta sen merkitys ravintoaineena selvisi vasta 1975. Keskosina syntyneiltä lapsilta puuttuu kyky muodostaa tauriinia, niinpä heidän on erityisen tärkeää saada sitä äidinmaidosta. <br />Kun elimistössä on vähän sinkkiä seerumin tauriinipitoisuus nousee, samalla aivojen tauriinipitoisuus laskee ja saattaa aiheuttaa epilepsiakohtauksen. <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Treoniini <br /></span>Välttämätön aminohappo, jota elimistö ei pysty tuottamaan itse, vaan sitä on saatava ravinnosta. <strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Glysiinin ja seriinin esiaste <br />Osallistuu kollageenin, elastiinin ja hammaskiilteen muodostamiseen <br />Osallistuu vasta-aineen muodostumiseen <br />Osallistuu suoliston toimintaan ja ruuansulatukseen <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>maito 1 676 mg/100g <br />soijajauhot 1 576 mg/100g <br />vehnänalkiot 1 433 mg/100g <br />parmesaani 1 321 mg/100g <br />taimen 1 240 mg/100g <br />lampaan liha 1 200 mg/100g <br />Edam-juusto 1071 mg/100g <br />maksa 956 mg/100g <br />naudan liha 934 mg/100g <br />broileri 894 mg/100g <br />kurpitsansiemenet 870 mg/100g <br />limapavut 836 mg/100g <br />kala 826 mg/100g <br />maapähkinät 813 mg/100g <br />katkaravut 779 mg/100g <br />kotijuusto 771 mg/100g <br />kikherneet 738 mg/100g <br />seesaminsiemenet 673 mg/100g <br />kanamuna 636 mg/100g <br />mantelit 609 mg/100g <br />saksanpähkinät 589 mg/100g <br />speltti 560 mg/100g <br />vehnä 550 mg/100g <br />linssit 496 mg/100g <br />soijapavut 426 mg/100g <br />parapähkinät 422 mg/100g <br />kokojyväleipä 313 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 306 mg/100g <br />ruskea riisi 293 mg/100g <br />jogurtti 160 mg/100g <br />piimä 156 mg/100g <br />peruna 107 mg/100g <br />kaurapuuro 86 mg/100g <br />valkoinen riisi 78 mg/100g <br />vihreät pavut 60 mg/100g <br />tomaatti 36 mg/100g <br />porkkanat 34 mg/100g <br />persikka 27 mg/100g <br />mansikka 25 mg/100g <br />Saantisuositus <br />150 – 500 mg/vrk <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br /></strong>500 mg <br /><strong>Puutosoireet <br /></strong>ärtyisyys <br />iho ongelmat <br />heikotus <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />? <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500- 500 mg. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>Ei määritelty. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br />? <br />Triviaa <br /></strong> <br /><span style="font-size:180%;"><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/12/ruokaa-pimeaa-ja-valoa-tryptofaani.html">Tryptofaani</a> <br /></span>Välttämätön aminohappo, jota elimistö ei pysty tuottamaan itse, vaan sitä on saatava ravinnosta. <strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Aivojen välittäjäaineen serotoniin ja B3-vitamiinin tuotanto yhdessä muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa. <br />Helpottaa unentuloa <br />Vähentää aikaeroväsymystä <br />Parantaa vastustuskykyä osallistumalla jonkin verran B-solujen toimintaan <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirulina-levä (kuivattu) 999 mg/100g <br />soijapavut 410 mg/100g <br />emmentaljuusto 400 mg/100g <br />naudanliha 320 mg/100g <br />tonnikala (öljyssä) 306 mg/100g <br />sianliha 280 mg/100g <br />sardiinit (öljyssä) 276 mg/100g <br />taimen 268 mg/100g <br />tonnikala 260 mg/100g <br />muikku (järvi) 250 mg/100g <br />siika 250 mg/100g <br />lohi 240 mg/100g <br />hauki 240 mg/100g <br />seiti (pakaste) 230 mg/100g <br />lahna 230 mg/100g <br />ahven 230 mg/100g <br />särki 230 mg/100g <br />makrilli (savustettu tai säilyke) 220 mg/100g <br />silakka 219,6 mg/100g <br />kampela 211 mg/100g <br />turska 210 mg/100g <br />kananmuna 210 mg/100g <br />made 210 mg/100g <br />ankerias 207 mg/100g <br />nahkiainen (savustettu) 207 mg/100g <br />kuha 200 mg/100g <br />speltti 180 mg/100g <br />maustesilli, suolasilli 170 mg/100g <br />hiivaleipä 150 mg/100g <br />kirjolohi 149,5 mg/100g <br />vehnä 120 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 96 mg/100g <br />riisi 86 mg/100g <br />jogurtti 51 mg/100g <br />maito 43 mg/100g <br />kukkakaali 35 mg/100g <br />pavut 27 mg/100g <br />keräkaali 21 mg/100g <br />peruna 19 mg/100g <br />banaani 13 mg/100g <br />mustikka 10 mg/100g <br />appelsiini 8 mg/100g <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>300 mg/vrk <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>B6-vitamiini, B3-vitamiini, magnesium <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br /></strong>? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset <br /></strong>? <br /><strong>Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br /></strong>250 mg <br /><strong>Puutosoireet <br /></strong>Ahdistus <br />Keskittymisvaikeudet <br />Liiallinen ruokahalu <br />Ääniherkkyys <br />Valoherkkyys <br />Kipuherkkyys <br />alkoholinhimo <br />Masennus <br />Unettomuus <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>Paniikkihäiriöt <br />Masennus (3 g + nikotiiniamidia 1,5 g) <br />Unettomuus (1 g + magnesium ja B6-vitamiini) ennen nukkumaan menoa <br />Kivunlievitys 2 g <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>500 mg. Ei saa käyttää valkuaisaineiden kanssa, eikä aterioilla. Nautitaan noin tunti ennen nukkumaanmenoa tai ruokailua. Hiilihydraatit lisäävät imeytymistä. Ei sovi raskaana oleville. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>6 g. Synteettinen tryptofaani on suurina annoksina myrkyllistä ja aiheuttaa maksavauroita. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>Entsyymisalpautuminen <br /><strong>Triviaa <br /></strong>B6-vitamiinin nauttiminen yhdessä tryptofaanin kanssa lisää serotoniinista vaikutusta. <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Tyrosiini <br /></span>Välttämätön aminohappo, jota saamme ruuasta. Osallistuu fenyylialaniinin synteesiin elimistössä. <br /><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Osallistuu dopamiinin, noradrenaliinin, adrenaliinin ja L-dopan valmistukseen <br />Osallistuu kilpirauhasen aineenvaihduntaan. <br />Osallistuu melaniinin tuotantoon (ihon ja hiusten väri) <br />Osallistuu välittäjäaineiden toimintaan aivoissa. <br />Lievittää stressiä. <br />Säätelee mielialaa <br />Vähentää ruokahalua <br />Tasapainottaa verenpainetta <br />Edistää henkisiä toimintoja <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirulina-levä (kuivattu) 2 580 mg/100g <br />emmentaljuusto 1800 mg/100g <br />soijapavut 1370 mg/100g <br />sianliha 670 mg/100g <br />lohi 610 mg/100g <br />naudanliha 590 mg/100g <br />kananmuna 580 mg/100g <br />hiivaleipä 350 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 266 mg/100g <br />maito 160 mg/100g <br />jogurtti 160 mg/100g <br />riisi 140 mg/100g <br />pavut 63 mg/100g <br />peruna 48 mg/100g <br />kukkakaali 47 mg/100g <br />keräkaali 22 mg/100g <br />mustikka 20 mg/100g <br />banaani 18 mg/100g <br />appelsiini11 mg/100g <br />mantelit <br />avokado <br />limapavut <br />vehnänalkiot <br />seesaminsiemenet <br />kurpitsansiemenet <br />maitotuotteet <br /><strong>Saantisuositus <br />? <br />Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>Foolihappo, magnesium, fenyylianiliini, insuliini, B3-vitamiini <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br /></strong>? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset <br /></strong>MAO-inhibiittorit eli monoamiinioksidaasin estoaineet <br /><strong>Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>Masennus <br />Stressi <br />Jännittyneisyys <br />Keskittymisvaikeudet <br />PMS <br />Väsymys <br />Alhainen verenpaine <br />Kilpirauhasen toimintahäiriöt <br />Paino-ongelmat <br />Alhainen ruumiinlämpö <br />Jalkojen pistely <br />Turvotus <br />Kasvuhäiriöt <br />Valkopälvi (vitiligo) <br />Hiusten värin katoaminen <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>Huumausaineiden vieroitushoidot <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:</strong> <br />500- 2000 mg. Ei saa nauttia yhdessä valkuaisaineiden kanssa. Ei sovi psykoosissa, maanis-depressiivisyydessä tai henkilöille, jotka käyttävät masenuslääkkeitä tai MAO-inhibiittoreita eli monoamiinioksidaasin estäjiä. Näille henkilöille voi liiallinen tyrosiinia sisältävien elintarvikkeiden nauttiminen aiheuttaa yliannostusoireita. Lisäaineena ei saa käyttää jos sinulla on migreeni, korkea verenpaine tai ihosyöpä. <br /><strong>Yliannostus <br />Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>Korkea tai matala verenpaine <br />Päänsärky <br /><strong>Triviaa <br /> <br /></strong><span style="font-size:180%;">Valiini <br /></span>Välttämätön aminohappo, jota elimistö ei pysty tuottamaan itse, vaan sitä on saatava ravinnosta. <strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>On osallisena lihasten energianlähteenä <br />Osallistuu kudosten muodostamisen <br />Stimulantti <br /><strong>Mistä saa? <br /></strong>spirulina-levä (kuivattu) 3 510 mg/100g <br />parmesaani 2 571 mg/100g <br />maito 2 460 mg/100g <br />soijajauho 2 126 mg/100g <br />Edam-juusto 2053 mg/100g <br />kurpitsansiemenet 1 566 mg/100g <br />taimen 1 529 mg/100g <br />maapähkinät 1 506 mg/100g <br />vehnänalkiot 1 466 mg/100g <br />lampaan liha 1 273 mg/100g <br />maksa 1 255 mg/100g <br />naudan liha 1 167 mg/100g <br />manteli 1 124 mg/100g <br />broileri 1 061 mg/100g <br />limapavut 1 030 mg/100g <br />kala 1017 mg/100g <br />kikherneet 1 004 mg/100g <br />saksanpähkinät 974 mg/100g <br />katkaravut 960 mg/100g <br />kotijuusto 951 mg/100g <br />kanamuna 940 mg/100g <br />seesaminsiemenet 836 mg/100g <br />parapähkinät 822 mg/100g <br />soijapavut 638 mg/100g <br />linssit 626 mg/100g <br />kokojyväjauho 615 mg/100g <br />spletti 580 mg/100g <br />ruskea riisi 528 mg/100g <br />kokojyväleipä 491 mg/100g <br />vehnä 420 mg/100g <br />spirulina-levä (tuore) 369 mg/100g <br />sienet 298 mg/100g <br />jogurtti 255 mg/100g <br />piimä 249 mg/100g <br />valkoinen riisi 140 mg/100g <br />peruna 138 mg/100g <br />kaurapuuro 135 mg/100g <br />vihreät pavut 76 mg/100g <br />porkkanat 44 mg/100g <br />persikka 40 mg/100g <br />tomaatti 30 mg/100g <br />mansikka 22 mg/100g <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>250 – 750 mg/vrk <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br /></strong>B1, B2, B3, B6, B12, biotiini, isoleusiini, leusiini <br /><strong>Imeytymistä heikentää <br /></strong>? <br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset <br />? <br />Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br /></strong>800 mg <br /><strong>Puutosoireet <br /></strong>? <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br /></strong>Painonpudotus 1 g/vrk (suhteessa fenyylialaniinia, valiinia, metioniinia ja tryptofaania 3:2:2:1) <br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa: <br /></strong>1-20g. Nautitaan ennen aterioita. <br /><strong>Yliannostus <br /></strong>yli 20 g. <br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>Kutina <br />Hallusinaatiot <br /><strong>Triviaa <br /></strong> <br /> <br /><span style="font-size:180%;">Melatoniini <br /></span><strong>Vaikutus elimistössä <br /></strong>Biologisen kellon säätely. <br />Vaikuttaa hormonitoimintaan ja aivoihin. <br /><strong>Mistä saa?</strong> <br />Muodostuu käpyrauhasessa tryptofaanista. <br /><strong>Saantisuositus <br /></strong>? <br /><strong>Imeytymistä vahvistaa <br />? <br />Imeytymistä heikentää <br />? <br />Haitalliset yhteisvaikutukset</strong> <br />Masennus ja hormonilääkkeiden kanssa käytettynä <br />Antihistamiinien, uni-ja nukahtamislääkkeiden sekä rauhoittavien lääkkeiden kanssa käytettynä aiheuttaa uneliaisuutta. <br /><strong>Puutosta aiheuttaa <br />? <br />Puutosraja <br />? <br />Puutosoireet <br /></strong>? <br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu <br />? <br />Sallittu määrä erityisvalmisteissa <br />? <br />Yliannostus <br />? <br />Yliannostusoireet/Myrkytysoireet <br /></strong>? <br /><strong>Triviaa <br /></strong>Melatoniini eristettiin 1958, mutta tutkimus aloitettiin 1980-luvulla. <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br />Kun nyt pääsit tänne asti, niin ymmärrät varmaan miksi ruuan on hyvä olla terveellistä, monipuolista ja sitä on syötävä riittävästi. Ymmärrät myös varmaan että on lähes mahdotonta syödä ”millintarkasti oikein”, sillä ravintoainemäärät ruoka-aineissa vaihtelevat, samoin oma ravintoaineenkulutuksesi vaihtelee päivittäin. <br /> <br />Lopuksi on hyvä muistaa, että ei ole olemassa ainetta, joka ei olisi suurina annoksina myrkyllinen. Tämä pätee myös veteen. <br /> <br />Tämä artikkeli on jaettu 3 osaan. Lue myös ensimmäiset osat : <br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2011/02/vitamiinit-kivennaisaineet-hivenaineet.html">Vitamiinit</a> <br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2011/02/kivennaisaineet-ja-hivenaineet.html">Kivennäis- ja hivenaineet</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-4190385996633069511?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-4589296151641572672011-02-05T16:43:00.016+02:002011-05-16T10:12:15.293+03:00Jatkoa artikkeliin vitamiinit, kivennäisaineet, hivenaineet ja ravintolisät<br /><br /><span style="font-size:180%;">Alumiini (Al)<br /></span>Ihmiselimistössä alumiinia pidetään haitallisena aineena, sitä on jo sikiöillä. Kertyy keuhkoihin, maksaan, sydämeen, luukudokseen, kilpirauhaseen, kiveksiin, aivoihin. Aikuisessa ihmisessä on alumiinia 50-150 mg. Maaperässä alumiinia on 8,8 g/100g, yleensä alumiinisilikaattina tai alumiinioksideina.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Imeytyy hitaasti – vaikutus alkaa noin 20 vuoden kuluttua, kun tietty alumiinitaso on saavutettu.<br />Aivovauriot<br />Dementia<br />Alzheimerin tauti<br />Osteoporoosi<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>Alumiinifoliossa kypsytetty ruoka<br />Alumiinikattilassa laitettu ruoka (happamat ruoka-aineet kuten sitrushedelmät, raparperi ja puolukat vapauttavat alumiinia kattilasta)<br />Juomavesi<br />Maitojauhe<br />Jauhemaiset ruoka-aineet<br />Ruuan lisäaineet<br />Leivinjauhe<br />Vatsahappoja neutraloivat aineet (antasidit)<br />Soijamaito<br />Rokotteet<br />Säilöntäaineet<br />Antiperspirantit<br />Aluna<br />Kidedeodorantit<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>?<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta<br /></strong>7 mg/vrk. Norjassa 80 mg/vrk ja Yhdysvalloissa 100 mg/vrk.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>Fosfaatit, fosfori, happosateet<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>?<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Fosfori + happolääkkeiden alumiinihydroksidi – alumiinia imeytyy enemmän, fosforia imeytyy vähemmän<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>?<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>?<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö</strong><br />Vatsahappoja neutraloivat lääkkeet<br />Munuaispotilaat (estämään fosforin ja piin imeytymistä)<br />Hikoilun hillitseminen (ulkoiset valmisteet)<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus</strong><br />12 μg määrä alumiinia grammassa aivokudosta on eläinkokeissa todettu aiheuttavan eläimille aivotoiminnan häiriöitä. Alzheimerin tautiin ja dementiaan sairastuneilta on löydetty aivan samoja määriä alumiinia aivokudoksesta. Pistää hieman ajattelemaan…<br />Letkuruokinnassa ja dialyysihoidossa elimistöön kertyy alumiinia, joka voi aiheuttaa luuston ja aivojen toimintaan häiriöitä, sekä myrkytystilan. Yli 50 μg/litra on varallinen annos. Yleensä dialyysivesi puhdistetaan alumiinista.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Ihottumat<br />Ripuli<br />Oksentelu<br />Vatsakipu<br />Jalkalihasten nykiminen<br />Runsas hikoilu<br />Osteomalasia<br />Aivotoiminnan häiriöt<br />Dementia<br />Alzheimerin tauti<br />Oppimisvaikeudet nuorilla<br />Käytöshäiriöt<br />Osteoporoosi<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Alumiinin kanssa ihminen on tekemisissä jos keittoastiat sisältävät alumiinia tai jos hän käyttää alumiinifoliota. Älä paista tai keitä ruokia alumiinifoliossa, äläkä käytä ruuanlaittoon alumiiniastioita. Monet säilöntäaineet sisältävät alumiinia, vältä niitä. Maitojauhe, leivinjauhe ja muut jauhemaiset ruoka-aineet voivat sisältää alumiinia. Rokotteissa voi olla alumiinia. Soijamaidossa voi olla alumiinia.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Arsenikki, Arseeni (As)<br /></span>Ympäristömyrkky. Ihmisessä on arseenia n. 14 mg. Arseeni imeytyy hyvin ja kertyy maksaan, kynsiin ja hiuksiin. Arseenia on maassa 0,05 mg/100g. Esiintyy luonnossa metallina ja yhdisteinä.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Seleenin vastavaikuttaja (pienet määrät arseenia estävä seleenimyrkytyksen)<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>Torjunta-aineet<br />Puunkyllästysaineet<br />Maalit<br />Rikkaruohomyrkyt<br />Hyönteismyrkyt<br />Saastunut vesi/Juomavesi<br />Sienet 0,14- 5,11 μg/100g (riippuen lajista ja maaperästä)<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Ei ole.<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta:<br /></strong>0,4 - 4 mg/vrk.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>?<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>?<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>?<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö<br /></strong>Syfiliksen hoito (1-5 mg arsenikkitrioksidia, käytettiin kupan hoitoon)<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>100 mg. Myrkytys tapahtuu melko nopeasti.<br />Arseenin määrä ruokatarvikkeissa on rajoitettu.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Kovat vatsakivut<br />Ruokahaluttomuus<br />Pahoinvointi<br />Ripuli (vetinen)<br />Valkuainen virtsassa<br />Kasvojen ja silmäluomien turvotus<br />Käsien ja jalkojen kihelmöinti ja tunnottomuus<br />Limakalvojen tulehtuminen<br />Kova jano<br />Krampit<br />Ihon kuivuus<br />Ihon värin muuttuminen tummemmaksi<br />Kovettumat<br />Hiusten ja kynsien irtoaminen<br />Munuaisten toimintahäiriöt<br />Maksakirroosi<br />Anemia<br />Aivovauriot<br />Väsymys<br />Päänsärky<br />Sydänsairaudet<br />Sydäninfarkti<br />Hermostohäiriöt<br />Raynaud'n tauti<br />Keuhkosyöpä (pitkäaikaisaltistus)<br />Ihosyöpä (pitkäaikaisaltistus)<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Monille eläimille välttämätön hivenaine. Annetaan sioille ja siipikarjalle edistämään kasvua. Koe-eläimillä vaikutti eläinten kasvuun ja lisääntymiseen. Ei ole todettu välttämättömäksi ihmiselle.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Beryllium (Bk)<br /></span><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Häiritsee kaikkien kehon entsyymien toimintaa<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>Teollisesti valmistetut laitteet<br />Teolllisuuden päästöt<br />Elektroniset laitteet<br />Neonvalot<br />Polkupyörän renkaat<br />Onkivapa<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>?<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Kalsium?<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Beryllium poistaa magnesiumia elimistöstä<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>?<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>?<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu</strong><br />?<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>Määrä ei tiedossa. Myrkytysoireet tulevat yleensä 1-20 päivän kuluttua altistuksesta. Kroonisessa myrkytyksessä 3 kk - 11 vuotta ensikontaktista.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Keuhko-ongelmat<br />Rintakipu<br />Kuume<br />Ihon sinertäminen<br />Yskä<br />Haavaumat ihossa<br />Sydämen pysähtyminen<br /><strong>Triviaa<br /><br /></strong><span style="font-size:180%;">Boori (B)<br /></span>Oletettavasti (tutkimustieto ei vielä riittävästi) välttämätön ihmisen aineenvaihdunnalle. Ihmisessä on booria n. 10 mg. Maaperässä booria on 10 mg/kg.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Tukee elimistön rakennusprosesseja.<br />Lisää luuaineksen kalsiumpitoisuutta<br />Lisää estrogeenin ja testosteronin määrää veressä.<br />Aivojen toiminta<br />Solujen viestitys<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Saanti vaihtelee maaperän booripitoisuuden sekä boorilannoituksen mukaan<br />boorihappo 17,5 mg/kg<br />pinaatti 12-88 mg/kg<br />booraksi 11,9 mg/kg<br />palkokasvit 10-73 mg/kg<br />kaali 7-42 mg/kg<br />salaatti 6-37 mg/kg<br />tomaatti 5-36 mg/kg<br />viini 0,001 mg/kg<br />Hedelmät<br />pähkinät<br />päärynät<br />kuivatut luumut<br />rusinat<br />tomaatit<br />omenat<br />avokado<br />appelsiini<br />marjat<br />sitruuna<br />mandariini, greippi<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>2 mg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta:<br /></strong>0,5-3,1 mg.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>?<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>Stressi<br />D-vitamiinin puutos<br />Runsas lihatuotteiden käyttö ja vähäinen kasvisten osuus ruokavaliossa<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>?<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />Hermoston ärtyvyys<br />Lihaksiston ärtyvyys<br />Lihaskouristukset<br />Hiustenlähtö<br />Kasvuhäiriöt<br />Allergiat<br />Niveltulehdus<br />Nivelreuma<br />Nivelrikko<br />Väsymys<br />Osteomalasia<br />Vaihdevuosi-ikäisten naisten osteoporoosi<br />Kalsium-, magnesium- ja fosforiaineenvaihdunnan häiriöt<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Nivelreuma (6-9 mg/vrk)<br />Reumaatikkojen luuston haurastuminen<br />Ulkoisesti bakteeri- ja sieni-infektioiden hoito (boorihappo)<br />Suun haavaumat, silmätulehdukset, nenätulehdus (booraksi-liuoksena)<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus</strong><br />100 mg/vrk on myrkyllinen annos. Boorihapon ja booraksin myrkyllinen kerta-annos aikuisille on 15-20 g ja lapsille 3-6 g. Jatkuva boorin nauttiminen voi johtaa myrkytykseen. Lapsilla myrkytys voi seurata jo boorijauheen levittämisestä rikkonaiselle iholle. Tämän takia puutereissa ja talkeissa ei saa olla booraksia tai boorihappoa enempää kuin 5%.<br />Booripitoisten tuotteiden (liuokset, talkit, emulsiot, voiteet) levittäminen limakalvoille on kiellettyä, koska imeytyminen on hyvin nopeaa.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong><br />ruokahalun menetys<br />ruuansulatushäiriöt<br />pahoinvointi<br />oksentelu<br />sinivihreä ripuli<br />ihon punoitus<br />punainen iho (”itkevä ihottuma”)<br />verenkierron heikkeneminen<br />shokkitila<br />tajuttomuus<br />kooma<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Eläinkokeissa boorin puutos aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Boori todettiin kasveille välttämättömäksi 1910.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Elohopea (Hg)<br /></span>Elohopea on ihmiselimistölle myrkyllistä. Sitä kertyy aivoihin, silmiin, maksaan, kilpirauhaseen, munuaisiin, suolistoon. Esiintyy luonnossa sinooperissa (elohopeasulfidi). Maaperässä 0,5 mg/kg.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Hermomyrkky<br />Aivovauriot<br />Syntymävammat<br />Geneettiset vauriot<br />Kromosomimuutokset<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Rasvaisista kaloista (pitkäikäiset lajit) 503 μg/100g<br />purkkitonnikala 10-80 μg/100g<br />miekkakala<br />hauki<br />äyriäiset<br />Amlagaamipaikoista – hitaasti etenevä myrkytystila<br />Vilja (alkyylielohopeayhdisteet peittausaineena)<br />Juomavesi<br />Paristot<br />Teollisuuden saasteet ja jätevedet<br />Polttoaineiden savukaasut<br />Lääkkeet<br />Elohopeapitoiset materiaalit<br />lämpömittarit<br />ilmanpainemittarit<br />paristot<br />elohopealamput<br />hiilenpoltto<br />kolikoiden ”hopeointi”<br />amalgaamipaikkojen valmistus<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />Seleeni, C-vitamiini, valkosipuli<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Amalgaamipaikat + happamat ja/tai kuumat juomat sekä runsas purukumin käyttö<br />Amalgaamipaikat + kultapaikat seurauksena voi olla sähköisiä ongelmia, joista seuraa elohopean vapautumista elimistöön.<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>?<br /><strong>Puutosraja</strong><br />?<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö<br /></strong>Märkärupi<br />Kihomadot<br />Sydänperäinen nesteen kertyminen<br />Ihon ja silmien desinfiointi<br />Kuppalääkkeet<br />Ekseema<br />Psoriaasi<br />Silmätulehdus<br />Oksetuslääkkeenä<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>0,5 μg/päivä. 300 μg/viikko, josta metyylielohopeaa 200 μg. Ilmassa 50 μg/m³ tai alkyylielohopealla 10 μg/m³. Virtsan elohopeapitoisuus yli 0,1 mg/päivä kertoo elohopeamyrkytyksestä.<br />Elohopeamyrkytyksen voi saada, jos syöt peitattuja jyviä tai ruokkii niillä eläimiä ja syö eläinten lihaa.<br />Iholle joutuessaan elohopea aiheuttaa ärsytystä, punoitusta ja rakkoja.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Sienitulehdus<br />Levottomuus<br />Vapina (Tremor mercurialis)<br />Ärtyisyys<br />Psyykkiset oireet<br />Epämuodostumat<br />Hermotulehdus<br />Anemia<br />Aineenvaihdunnan hitaus<br />Kilpirauhasen häiriöt<br />Hampaiden irtoaminen<br />Kuukautishäiriöt<br />Silmäsairaudet (harmaakaihi)<br />Nivelkivut<br />Käsivoimien menetys<br />Raajojen puutuminen ja pistely<br />Lihasten nykiminen<br />Päänsärky<br />Väsymys<br />Unettomuus<br />Hermostohäiriöt<br />Syljenerityksen lisääntyminen<br />Aivovauriot<br />Muistihäiriöt<br />Keskittymisvaikeudet<br />Sydänsairaudet<br />Syöpä<br />Korkea verenpaine<br />Akuutti myrkytys<br />Syljenerityksen lisääntyminen<br />Metallin maku suussa<br />Vatsakivut, joihin liittyy verenvuoto<br />Oksentelu<br />Suun ja kurkun väri muuttuu tuhkamaiseksi<br />Munuaisongelmat<br />Jano<br />Veriripuli<br />Kuume<br />Haavaumat<br />Munuaissairaudet<br />Maksasairaudet<br />Sininen ienraja<br />Keuhkotulehdus<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Elohopea on aiheuttanut paljon tuhoa ympäristölle, myrkyttämällä eläimiä.<br />Elohopeaa on lämpömittareissa, ilmapuntareissa ja amalgaamipaikoissa. Elohopeaa on käytetty kuppalääkkeenä ja vuoteen 1954 asti sitä käytettiin lumelääkkeenä. Maataloudessa elohopeaa käytetään sienitautien torjuntaan ja viljan peittaukseen.<br />Hiusanalyysistä voi mitata elimistön elohopeakuormituksen.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Fluori, fluoridit (F)<br /></span>Fluori esiintyy elimistössä fluorideina hampaissa ja luissa (95% fluorista) sekä kilpirauhasessa ja kudoksissa. Elimistössä fluoria on noin 3-7 mg. Fluori on ihmiselle välttämätön hivenaine fluoridimuodossa. Maaperässä fluoria on noin 65 mg/100g.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Ehkäisee hampaiden reikiintymistä<br />Rakentaa hammaskiillettä<br />Osallistuu luuston ja hampaiden muodostamiseen<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Fluorihammastahna 0,6-3,5 mg (riippuen määrästä pieni pallo vai koko hammasharjan harjaosan pituudelta)<br />Suuvedet<br />Juomavesi (keskimäärin 0,56 mg/l, max. 1,5-3 mg/l)<br />Flufenatsiini (psyykenlääke)<br />Hyönteismyrkyt<br />kiinalainen tee 10 mg/100g<br />intialainen tee 5 mg/100g<br />juomat 1,33 mg/100g<br />aamiaismurot 0,15 mg/100g<br />maito 0,09 mg/100g<br />kala 0,08 mg/100g<br />liha 0,05 mg/100g<br />rasvat 0,03 mg/100g<br />hedelmät 0,04 mg/100g<br />sokeri 0,04 mg/100g<br />juurekset 0,04 mg/100g<br />vihannekset 0,02 mg/100g<br />äidinmaito 0,013 – 0, 025 mg/100g<br />Kala<br />Silli<br />Sardiinit<br />Makrilli<br />Äyriäiset<br />Merilevä<br />Nokkonen<br />Juustot<br />Porkkana<br />Valkosipuli<br />Mantelit<br />Vihreät kasvikset<br />Suklaa<br />Broileri<br />Juustot<br />Silakka<br />Katkaravut<br />Kananmuna<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Ei asetettu Suomessa, arvio 1-2 mg. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa aikuiset 1,5-4 mg, lapset 0,5-1 mg.<br /><strong>Keskimääräinen saanti ruokavaliosta<br /></strong>Vaihtelee paikkakunnan juomaveden mukaan, keskimäärin 0,5-0,6 mg. Yleensä fluorin tarve tulee katettua kun hampaat harjaa kahdesti päivässä fluorihammastahnalla, eikä tahnaa edes tarvitse niellä. Keskimäärin 1,82 mg/päivä<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>Kalsium, rasvat<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Alumiini, magnesium, kloridi (natriumkloridi eli suola)<br />Haitalliset yhteisvaikutukset<br />Kalsium+fluori<br />Alumiinihydroksidi (mahahappolääkkeet) +fluori<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />?<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>alle14 μg/100 ml<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>Lapsilla karies<br />Osteoporoosi aikuisilla ?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Fluoritabletit<br />Purskutteluliuos<br />Osteoporoosi<br />Paget’n tauti (krooninen vanhojen ihmisten luusairaus, joka kohdistuu pään, selkärangan, lantion ja reisien luihin)<br />Luukipu<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>1 mg aikuiset ja 0,25-0,5 mg lapset. Toimii parhaiten ennen nukkumaanmenoa. Älä syö tai juo mitään fluorauksen jälkeen 15 minuuttiin.<br />Fluorituotteita saa käyttää vain jos juomaveden fluoripitoisuus on alle 0,3 mg/l.<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>10-20 mg/ vrk voi johtaa vakaviin hammas- ja luustovaurioihin sekä lisäkilpirauhasen liikatoimintaan.<br />Vedessä yli 2 ppm fluoripitoisuus johtaa fluoroosiin. Yli 8 ppm fluoripitoisuus vedessä johtaa luustovaurioihin sekä jänteiden ja nivelsiteiden kalsifikaatioon (kalkkiutumiseen).<br />Purskutteluliuos (450 mg) ja fluoritabletit on hengenvaarallinen nieltynä. Jos lapsi syö fluoritabletteja anna hänelle maitoa ja vie hänet ensiapuun.<br />Jos talousveden fluoripitoisuus on 1 mg/l tai yli lapsille ei saa antaa fluorivalmisteita. Hammaslääkäri arvioi fluorin tarpeen näissä tilanteissa.<br /><strong>Pahentaa seuraavia tiloja:<br /></strong>Nivelkivut<br />Munuaisongelmat<br />Vatsahaava<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Oksentelu<br />Pahoinvointi<br />Ripuli<br />Kiillevauriot (fluoroosi eli hampaiden valkoiset, keltaiset, ruskeat tai mustat laikut)<br />Kalpea, helposti palava iho<br />Haavat suussa ja huulissa<br />Ohuet hiukset<br />Ensimmäisten maitohampaiden aikainen irtoaminen<br />Ylivilkkaus lapsilla<br />Huono vastustuskyky (keuhkoputkentulehdukset, välikorvan tulehdukset)<br />Epämuodostumat luissa (kasvaimet)<br />Luiden kovettuminen, josta seuraa heikko ja hauras luusto<br />Nivelpussien kalkkeutuminen<br />Tukikudoksen kalkkeutuminen (aiheuttaa selän normaalien mutkien katoamisen)<br />Kalsiumia kertyy lihaksiin ja jänteisiin<br />Hermovauriot<br />Nivelkivut<br />Lasten leukemia<br />Geneettiset vauriot<br />Ihottumat<br />Syöpä ?<br />Yleiskunnon heikkeneminen<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Fluorin löysi Gay-Lussac vuonna 1805 eläimistä. Ranskalainen Henri Moissan eristi fluorin ja tutki sitä, saaden tutkimuksistaan Nobelin palkinnon 1906.<br />Minkään muun hivenaineen kohdalla ei haitallisen ja hyödyllisen annoksen väli ole ollut yhtä kapea. Kun ilmasto saastuu myös elimistön fluoripitoisuus kohoaa. Ravinnosta fluori imeytyy 80-90 %:sti.<br />Fluori on hieman kaksijakoinen, sillä pienet määrät vahvistavat luita, mutta suuret määrät lisäävät luiden murtumaherkkyyttä.<br />Yhdysvalloissa on todettu fluoratun juomaveden lisänneen syöpäriskiä 5%.<br />Fluoria ei ole äidinmaidossa, joten jos äiti nauttii suuren määrän fluoria, sen ei pitäisi imeytyä lapseen.???<br />Eläinkokeissa puutos on aiheuttanut anemiaa ja hedelmättömyyttä hiirillä. Rotilla ja kanoilla puute on aiheuttanut kasvuhäiriöitä ja luuston kehittymättömyyttä.<br />Yliannokset lehmillä ja lampailla ovat aiheuttaneet fluoroosia sekä luuston ylikehittymistä. sekä kalsiumin liiallista imeytymistä luustoon. Tästä on seurannut luuston kasvaimia, heikkoutta ja maidontuotannon vähentymistä.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Fosfori (P)</span><br />Ihmisen elimistössä on eniten fosforia. 90% siitä on sitoutuneena luihin ja hampaisiin kalsiumfosfaattina (hydroksiapatiitti). Loput fosforista on lihaksissa (9%) ja hermoissa (1%). Ylimääräinen fosfori sitoo kalsiumia ja poistaa sitä virtsan (70%) ja ulosteen (30%) mukana. Suomessa fosforin liikasaanti on tavallisempaa kuin puutos.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Ihminen ei tule toimeen ilman fosforia.<br />Solut varastoivat ja muuntavat energiaa fosforiyhdisteen (ATP= adenonsiinitrifosfaatti) avulla.<br />DNA:n, geenien, luuston ja hampaiden rakennusosa<br />Luuston rakennusaine<br />Hermoston toiminta<br />Sydämen toiminta<br />Hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien aineenvaihdunta<br />Veren emäksisyyden ylläpito (pH 7,39 - 7,41)<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />leivinjauhe 8 400 mg/100g<br />hiivauute 1 900 mg/100g<br />kuivattu oluthiiva 1 753 mg/100g<br />sulatejuusto 1 570 mg/100g<br />kuivahiiva 1 290 mg/100g<br />vehnänalkiot, vehnälese 1 100 mg/100g<br />maitojauhe 980 mg/100g<br />soijaproteiini 839 mg/100g<br />herajauhe 770 mg/100g<br />spirulinalevä (kuivattu) 761,7-894,2 mg/100g<br />ruislese 750 mg/100g<br />seesaminsiemenet (kuorineen) 715 mg/100g<br />auringonkukan siemenet 700 mg/100g<br />parapähkinä 693 mg/100g<br />kaakaojauhe 660 mg/100g<br />pellavansiemenet (kokonainen) 642 mg/100g<br />intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 630 mg/100g<br />soijajauhot 600 mg/100g<br />lihaliemiuute 590 mg/100g<br />maksa 557 mg/100g<br />kanamunan keltuainen 554 mg/100g<br />emmentaljuusto 550 mg/100g<br />kalasäilykkeet 520 mg/100g<br />Gouda 520 mg/100g<br />durum-vehnäjauho 508 mg/100g<br />halva 500 mg/100g<br />cashewpähkinät 490 mg/100g<br />basilika (kuivattu) 490 mg/100g<br />leipäjuusto 490 mg/100g<br />manteli 490 mg/100g<br />cheddar 470 mg/100g<br />soijapapu 467 mg/100g<br />sardiini (öljyssä) 450 mg/100g<br />poronliha 443 mg/100g<br />lohi (öljyssä) 440 mg/100g<br />kaurahiutale, kaurajauho, kauralese 430 mg/100g<br />lihaliemijauhe 430 mg/100g<br />poron maksa 430 mg/100g<br />sian maksa 430 mg/100g<br />makaroni, pasta 429 mg/100g<br />ruisnäkkileipä 428 mg/100g<br />pavut (ruskeat tai valkoiset) 422 mg/100g<br />hapankorppu 402 mg/100g<br />suolapähkinä 401 mg/100g<br />ruisrouhe 395 mg/100g<br />naudanmaksa 390 mg/100g<br />ankerias 390 mg/100g<br />tuore hiiva 390 mg/100g<br />kaljamallas, mämmimallas 390 mg/100g<br />broilerin maksa 390 mg/100g<br />metsälintu 386 mg/100g<br />vehnä 383 mg/100g<br />tuorepasta 382 mg/100g<br />herne (kuivattu) 380 mg/100g<br />kaura 380 mg/100g<br />ruis 376 mg/100g<br />lihaliemijauhe 371 mg/100g<br />maapähkinät 370 mg/100g<br />talkkunajauho 360 mg/100g<br />fetajuusto 360 mg/100g<br />ruisjauho, kokojyvä 356 mg/100g<br />mozzarella 354 mg/100g<br />grahamjauho 350 mg/100g<br />pikakahvi 350 mg/100g<br />linssi (vihreä tai punainen) 350 mg/100g<br />mannasuurimo 350 mg/100g<br />vehnärouhe 350 mg/100g<br />hiiva (tuore) 340 mg/100g<br />maapähkinävoi 330 mg/100g<br />vehnähiutale 330 mg/100g<br />tattari 320 mg/100g<br />hirvenliha 315 mg/100g<br />hirssi 311 mg/100g<br />tonnikala (öljyssä) 310 mg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilötty) 310 mg/100g<br />muikku (järvi) 290 mg/100g<br />siika 290 mg/100g<br />maissi 268 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 262 mg/100g<br />kirjolohi 260 mg/100g<br />taimen 260 mg/100g<br />särki 252 mg/100g<br />kokojyväleipä 240 mg/100g<br />hauki 240 mg/100g<br />ahven 240 mg/100g<br />ruisleipä 230 mg/100g<br />tonnikala 230 mg/100g<br />naudanpaisti 220 mg/100g<br />silakka 220 mg/100g<br />kuha 220 mg/100g<br />maksamakkara 220 mg/100g<br />marsipaani 220 mg/100g<br />kanamuna 218 mg/100g<br />lahna 210 mg/100g<br />porkkana (kuivattu) 200 mg/100g<br />keittokinkku 200 mg/100g<br />meetvursti 200 mg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 200 mg/100g<br />suklaa 190 mg/100g<br />hiivaleipä 190 mg/100g<br />made 190 mg/100g<br />kampela 180 mg/100g<br />maustesilli, suolasilli 180 mg/100g<br />seiti (pakaste) 170 mg/100g<br />kirjolohi 169 mg/100g<br />kookospähkinä (kuivattu) 160 mg/100g<br />pannukahvi 160 mg/100g<br />turska 160 mg/100g<br />lohi 156 mg/100g<br />valkosipuli 153 mg/100g<br />riisimurot 150 mg/100g<br />jogurtti 140 mg/100g<br />herne 130 mg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 94 mg/100g<br />nokkonen 90 mg/100g<br />palsternakka 90 mg/100g<br />parsakaali 90 mg/100g<br />maito 86-100 mg/100g<br />herkkusieni 86 mg/100g<br />piimä 86 mg/100g<br />juuriselleri 80 mg/100g<br />wakame 80 mg/100g<br />maa-artisokka 78 mg/100g<br />mustajuuri 76 mg/100g<br />parsa 75 mg/100g<br />pinaatti 70 mg/100g<br />persilja 70 mg/100g<br />sinimailasen (alfafa) idut 70 mg/100g<br />voikukka 66 mg/100g<br />vesikastanja 63 mg/100g<br />ruusukaali 60 mg/100g<br />okra 60 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 59 mg/100g<br />kurttukaali 54 mg/100g<br />ruohosipuli 51 mg/100g<br />valkokaali 50 mg/100g<br />kukkakaali 50 mg/100g<br />kyssäkaali 50 mg/100g<br />peruna 50 mg/100g<br />nauris 50 mg/100g<br />bataatti 47 mg/100g<br />kevytkerma 44 mg/100g<br />jättikurpitsa 44 mg/100g<br />kesäkurpitsa 44 mg/100g<br />guava 42 mg/100g<br />punajuuri 40 mg/100g<br />latva-artisokka 40 mg/100g<br />jäävuorisalaatti, amerikansalaatti 40 mg/100g<br />lehtisalaatti 40 mg/100g<br />retiisi 40 mg/100g<br />lehtijuurikas 39 mg/100g<br />basilika (tuore) 37 mg/100g<br />kiinanakaali 37 mg/100g<br />lehtiselleri 37 mg/100g<br />porkkana 37 mg/100g<br />sipuli 35 mg/100g<br />tilli (tuore) 35 mg/100g<br />vihanneskrassi 35 mg/100g<br />lanttu 34 mg/100g<br />retikka 31 mg/100g<br />sipuli (raaka) 30 mg/100g<br />keräsalaatti 30 mg/100g<br />cantalupenmeloni 30 mg/100g<br />raparperi 30 mg/100g<br />pinaatti 30 mg/100g<br />punakaali 30 mg/100g<br />tomaatti 30 mg/100g<br />fytiinihappo (fytaatti) 28,2 mg/100g<br />purjosipuli 28 mg/100g<br />banaani 28 mg/100g<br />vispikerma 27 mg/100g<br />paprika 25 mg/100g<br />voi 24 mg/100g<br />kevätsipuli 24 mg/100g<br />tomaatti 24 mg/100g<br />kuohukerma 21 mg/100g<br />munakoiso 21 mg/100g<br />pavunidut (säilyke) 20 mg/100g<br />meloni 20 mg/100g<br />kurpitsa 19 mg/100g<br />papaija 16 mg/100g<br />sipuli (kypsennetty) 16 mg/100g<br />äidinmaito 15 mg/100g<br />mango 13 mg/100g<br />äidinmaito 12 – 17 mg/100g<br />omena 12 mg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 11 mg/100g<br />vesimeloni 10 mg/100g<br />päärynä 10 mg/100g<br />hunajameloni 9 mg/100g<br />vesimeloni 8 mg/100g<br />päärynä (säilyke) 5 mg/100g<br />olut 3-40 mg/100g<br />suodatinkahvi 2 mg/100g<br />kelp 1 mg/100g<br />tee (pussitee) 1 mg/100g<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Aikuiset 600 mg,<br /><strong>Keskimääräinen saanti ruokavaliosta<br /></strong>Miehet 2000 mg, naiset 1500 mg<br /><strong>Tasapaino</strong><br />Erityisen tärkeää fosforin ja kalsiumin välinen tasapaino on vauvoilla (suhde äidinmaidossa on 1:2).<br />Fosforin ja kalsiumin välinen tasapaino on tärkeä (1:2). Jos ruokavaliossa on liikaa fosforia, kalsiumia poistuu elimistöstä ja elimistö happamoituu. Tästä seuraa osteoporoosi.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>D-vitamiini, A-vitamiini, fosfori, lisäkilpirauhasen hormoni, natrium?, kalium?, rauta?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Mangaani, alumiini, magnesium, liiallinen kalsium, liiallinen D-vitamiini, liiallinen A-vitamiini, rauta, sinkki, fytaatit<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Nesteenpoistolääkkeet (diureetit) – veren kaliumtaso kohoaa liian korkeaksi (hyperkalemia)<br />Takrolimus ja muut immunosupressiivit (immuunivastetta alentavat lääkkeet) – veren kaliumtaso voi kohota liian korkeaksi<br />NSAID-lääkkeet (ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni, muut steroideihin kuulumattomat tulehduskipulääkkeet) – veren kaliumtason kohoaminen liian korkeaksi<br />Kortikosteroidit, kortisoni beklometasoni, metyyliprednisoloni, prednisoni – lisää turvotusta<br />ACE-estäjät – veren kaliumtaso nousee liian korkeaksi.<br />Digoksiini (Digitalisglykosidit ) – veren kaliumtaso nousee liian korkeaksi.<br />Fosfori + happolääkkeiden (antasidit) alumiinihydroksidi – alumiinia imeytyy enemmän, fosforia imeytyy vähemmän.<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>Krooninen lisäkilpirauhashormonin liikaeritys<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>350 mg<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>Sekavuus<br />Puhehäiriöt<br />Heikkous<br />Ruokahaluttomuus<br />Anemia<br />Tulehdusherkkyys<br />Osteomalasia<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Ei käytetä lääkintään.<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>800 mg. Fosforin lisäkäyttöön ei ole mitään perusteita.<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>Yli 1 g.<br />Liikaa virvoitusjuomia ja valmisruokia (einekset, leivonnaiset, makkarat, juusto, maitotuotteet, jälkiruuat) syövät saavat liikaa fosforia.<br />Vanhemmiten munuaisten kyky poistaa elimistöstä fosforia heikkenee, viisaasti vanheneva siirtyy ajoissa kasvispitoisempaan ruokavalioon, joka on muutenkin helposti sulavampaa.<br />Yhdistelmä D-vitamiinivalmisteet ja fosforipitoinen ravinto edesauttaa elimistön kalsiumin poistumista ja johtaa osteoporoosiin.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Ripuli<br />Lasten yliaktiivisuus<br />Kasvukivut<br />Luustokivut<br />Hampaiden reikiintyminen<br />Lisäkilpirauhasen liikatoiminta<br />Niveltulehdukset<br />Sisäelinten ja pehmytkudosten kalkkiutuminen<br />Osteoporoosi<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Ravinnosta fosforia imeytyy 50-70% elimistön tarpeen mukaan. D-vitamiini edistää fosforin imeytymistä ja se myös edistää fosfaattien takaisinimeytymistä elimistössä.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Germanium (Ge)<br /></span>Tätä alkuainetta on maaperässä, vihanneksissa, eläimissä ja ihmisissä.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Parantaa soluhengitystä<br />Toimii antioksidanttina<br />Säätelee immuunijärjestelmän tasapainoa<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>valkosipuli<br />parsakaali<br />selleri<br />siitakesienet<br />hapankaali<br />tomaattimehu<br />maito<br />sipuli<br />raparperi<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>?<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>?<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />?<br /><strong>Puutosraja</strong><br />?<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />väsymys<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu</strong><br />?<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>50-150 mg<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>Munuaisten toimintahäiriöt<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>?<br /><strong>Triviaa<br /><br /></strong><span style="font-size:180%;">Hopea (Ag)<br /></span>Ihmiselimistössä hopeaa on hiuksissa, maksassa, sydämessä ja lymfarauhasissa.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Suojaa seleenin yliannostukselta<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Banaani<br />Maito<br />Hedelmät<br />Vihannekset<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Ei suosituksia.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>?<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />Kupari, E-vitamiini, seleeni<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>?<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>?<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu</strong><br />Paikallishoidossa syylien syövytykseen ja bakteerien tappamiseen<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus</strong><br />Hopeavesi, kuinka paljon on liian paljon?<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong><br />Silmän valkuaisen ja ihon värjäytyminen siniharmaaksi (argyria) pysyvästi<br /><strong>Triviaa</strong><br />Eläinkokeissa hopea aiheuttaa kasvun hidastumista, aortan kovettumista ja anemiaa. Koe-eläimillä hopeasta imeytyi vain 10%.<br />Hopean puoliintumisaika elimistössä on 50 vuotta.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Jodi, jodidi (I)<br /></span>Suurin osa jodista (2/3) on kilpirauhasessa. Elimistössä jodia on 10-50 mg. Jodi on välttämätön hivenaine. Ihmisen päivittäinen jodintarve vaihtelee eri henkilöillä, riippuen ravinnosta, juomavedestä ja ilmastosta. Jodin puutetta esiintyy yleisesti alueilla, jotka ovat kaukana merestä. Kalojen jodipitoisuus laskee 60% kun ne paistetaan, grillataan tai keitetään. Siirtyminen raakaan kalaan, kenties…<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Osallistuu kilpirauhashormoni tyroksiinin tuottamiseen, jolla on vaikutusta aineenvaihduntaan (erityisesti hiilihydraattiaineenvaihdunta).<br />Stressinsietokyky<br />Painohallinta<br />Energiantuotanto<br />Sydämen toiminta<br />Kasvu<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />kuivattu kelp 53 500 μg/100g<br />spirulina-levä (kuivattu) 36 000 μg/100g<br />laminaria hyperborea 5 800-6 800 μg/100g<br />ruokasuola, jodioitu 2 200 μg/100g<br />mineraalisuola 2 100 μg/100g<br />kolja 659 μg/100g<br />sushi 522 μg/100g<br />mäti (suolattu) 242 μg/100g<br />katkarapu 210 μg/100g<br />emmentaljuusto 200 μg/100g<br />kanamuna (ruokittu kalarehulla) 190 μg/100g<br />mätitahna 170 μg/100g<br />talkkunajauho 170 μg/100g<br />lipeäkala 179 μg/100g<br />kaviaari 140 μg/100g<br />maitojauhe 130 μg/100g<br />sinisimpukka 116 μg/100g<br />kirjolohifilee, tuoresuolattu 111 μg/100g<br />rapu 106 μg/100g<br />turska 105 μg/100g<br />äyriäispizza 104 μg/100g<br />äidinmaidon korvike, jauhe 87 μg/100g<br />puna-ahven (pakaste) 85 μg/100g<br />pakasteseiti 85 μg/100g<br />lohi 65 μg/100g<br />kananmuna 63 μg/100g<br />silakka 61,5 μg/100g<br />ankerias 60 μg/100g<br />proteiinipatukka 59 μg/100g<br />munuainen 51 μg/100g<br />munavoi 51 μg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilyke) 49 μg/100g<br />made 40 μg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 35 μg/100g<br />kuha 35 μg/100g<br />silakka 30 μg/100g<br />särki 30 μg/100g<br />tonnikala 30 μg/100g<br />makaronit 29 μg/100g<br />muikku (järvi) 25 μg/100g<br />taimen 25 μg/100g<br />lehtikaali 24 μg/100g<br />sardiini (öljyssä) 23 μg/100g<br />silli 21 - 27 μg/100g<br />hauki 20 μg/100g<br />kampela 20 μg/100g<br />siika 20 μg/100g<br />ruisleipä 19 μg/100g<br />ahven 18 μg/100g<br />kirjolohi 16,3 μg/100g<br />maito 16 μg/100g<br />piimä 16 μg/100g<br />jogurtti 16 μg/100g<br />herne (kuivattu) 15 μg/100g<br />tonnikala (öljyssä) 14 μg/100g<br />porkkana (kuivattu) 8,7 μg/100g<br />lahna 7 μg/100g<br />persilja 6 μg/100g<br />valkosipuli 2,7 μg/100g<br />bataatti 2 μg/100g<br />juuriselleri 2 μg/100g<br />paprika 1 μg/100g<br />herne 1 μg/100g<br />jäävuorisalaatti, amerikansalaatti 1 μg/100g<br />kesäkurpitsa 1 μg/100g<br />kurkku 1 μg/100g<br />kurpitsa 1 μg/100g<br />kyssäkaali 1 μg/100g<br />lanttu 1 μg/100g<br />lehtikaali 1 μg/100g<br />lehtisalaatti 1 μg/100g<br />lehtijuurikas, mangoldi 1 μg/100g<br />nauris 1 μg/100g<br />nokkonen 1 μg/100g<br />palsternakka 1 μg/100g<br />paprika 1 μg/100g<br />parsakaali 1 μg/100g<br />pinaatti 1 μg/100g<br />porkkana 1 μg/100g<br />punajuuri 1 μg/100g<br />punakaali 1 μg/100g<br />purjosipuli 1 μg/100g<br />raparperi 1 μg/100g<br />retiisi 1 μg/100g<br />ruohosipuli 1 μg/100g<br />ruusukaali 1 μg/100g<br />sipuli 1 μg/100g<br />tilli (tuore) 1 μg/100g<br />tomaatti 1 μg/100g<br />valkokaali 1 μg/100g<br />äidinmaito 0,5 - 9 μg/100g<br />maustesilli, suolasilli 0,1 μg/100g<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Aikuiset 150 μg, Lapset 40 μg, Raskauden aikana 175 μg, Imetyksen aikana 200 μg. Äidinmaidon jodipitoisuuden tulisi olla 50 μg/l<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta<br /></strong>Miehet 316 μg, naiset 230 μg. Monissa maissa jodia lisätään suolaan.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>Kalium<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />Tupakointi, tupakansavu<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset</strong><br />Heikentää kilpirauhasen toimintaa hillitsevien lääkkeiden tehoa.<br />Litium + Jodi<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>Tupakointi<br />Tupakan savussa oleskelu<br />Jos ei syö kalaa.<br />Kasvissyöjät, jotka eivät syö kalaa tai käytä jodipitoista suolaa.<br />Ristikukkaiset kasvit (kaalit, krassit, retiisi, sinappi, rapsi, lanttu, kassava, maapähkinät, soijapavut) sisältävät yhdisteitä, jotka vähentävä kilpirauhasen hormonituotantoa<br />Tietyt lääkkeet<br />Altistuminen radioaktiiviselle säteilylle.<br /><strong>Puutosraja</strong><br />50-100 μg/vrk<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>Aloitekyvyttömyys<br />Aineenvaihdunnan hidastuminen<br />Palelu<br />Ihon kuivuus<br />Väsymys<br />Apatia<br />Heikko vastustuskyky<br />Hitaus<br />Hajamielisyys<br />Anemia<br />Verenpaineen lasku<br />Ylipaino/lihomistaipumus<br />Viluisuus<br />Hiusten kuivuus ja hauraus<br />Estrogeenin liikatuotanto<br />Raskaudenaikainen jodinpuute aiheuttaa sikiövaurioita (Kretinismi: lyhytkasvuisuus, hermostolliset vauriot ja alhainen älykkyys)<br />Kilpirauhasen vajaatoiminta<br />Silmien pullistuminen<br />Endeeminen struuma<br />Parkinsonin tauti<br />Kilpirauhassyöpä<br />MS-tauti<br />Alzheimerin tauti<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Ennen kilpirauhasen leikkauksia<br />Altistuminen radioaktiiviselle säteilylle.<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>150 μg<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>Yli 1 000 μg/vrk annos aiheuttaa kilpirauhasen tulehtumisen. Yli 500 μg/vrk aiheuttaa vanhuksille hormonien liikatoimintaan ja kiihdyttää aineenvaihduntaa.<br />50-80 mg/pv aiheuttaa struuman.<br />Kilpirauhaslääkityksellä olevan ei pitäisi nauttia ylimääräistä jodia. Ei lisäravinteena, eikä ruuasta.<br />Jodia sisältävät laihdutusvalmisteet voivat järkyttää elimistön hormonitasapainoa. Pitkäaikainen yliannostus johtaa kilpirauhashormonien synteesi häiriintymiseen.<br />Raskaana oleville yliannostus voi aiheuttaa vastasyntyneelle kilpirauhasongelmia tai struuman.<br />Lapsilla yliannos voi aiheuttaa kilpirauhasongelmia ja ihottumaa. Jos imettävä äiti syö liikaa jodia tai lapsi saa sitä liikaa ruuasta.<br />Joditabletteja (ydinonnettomuuden varalle ja ties minkä vuoksi) ei pidä koskaan ottaa varmuuden vuoksi, vain vasta sitten kun viranomaiset niin neuvovat.<br /><strong>Pahentaa seuraavia tiloja:<br /></strong>Munuaissairaudet<br />Kilpirauhasen sairaudet (Graven tauti)<br />Tuberkuloosi<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Akne<br />Ihottumat<br />Nivelkivut<br />Käsien, kasvojen, jalkojen, huulten, kielen ja/tai kurkun turvotus<br />Lymfasolmukkeiden suureneminen<br />Sylkirauhasen suurentuminen<br />Kilpirauhasen suurentuminen<br />Polttava tunne suussa tai kurkussa<br />Päänsärky (kova)<br />Metallin maku suussa<br />Ripuli (verinen)<br />Hampaiden ja ikenien särky<br />Vatsan ärsytys<br />Hormonitoiminnan häiriöt<br />Sporadinen struuma<br /><strong>Triviaa</strong><br />Jodi löydettiin rakkolevistä vuonna 1812. Sen merkitys kilpirauhasen toiminalle keksittiin 1818. Lääkkeeksi sitä käytettiin ensimmäisen kerran 1918 kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville lapsille. Jodin lisääminen suolaa aloitettiin Yhdysvalloissa 1924 ja Suomessa sotien jälkeen. Suomen maaperässä on hyvin vähän jodia.<br />Säteilyonnettomuuksissa, joissa on osana radioaktiivista jodiaa suositellaan lisäjodin nauttimista.<br />Kilpirauhashormonit hajoavat maksassa ja munuaisissa ja näin vapautuva jodi käytetään uudelleen hormoninvalmistukseen.<br />Eläimillä jodia on käytetty liikalihavuuden, munuaisvaurioiden ja ihosairauksien hoitoon, sekä lisäämään siittiöiden tuotantoa, seksuaalista kykyä ja maidontuotantoa.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Kadmium (Cd)</span><br />Ihmiselle myrkyllinen raskasmetalli. Kadmium kertyy maksaan ja munuaisiin, mutta myös luuainekseen ja hampaisiin. Vastasyntyiden elimistössä ei ole kadmiumia. Iän mukana kadmiumpitoisuus kasvaa, 50-vuotiaan elimistössä voi olla 20-30 mg kadmiumia. Maaperässä on kadmiumia 0,1-0,2 mg/kg.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Vahingoittaa munuaisia<br />Häiritsee monien entsyymien toimintaa, jolla on vaikutusta elimistöön hyvin monipuolisesti<br />Nostaa verenpainetta<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Tupakka (aktiivinen ja passiivinen tupakointi, sekä tupakantumppien heittäminen luontoon)<br />Tupakansavu 5 μg/päivä<br />Paristot (roskiin heitettynä joutuvat luontoon ja kadmium pääsee pohjaveteen)<br />Lannoitteet (superfosfaatti) 15-21 mg/kg<br />Kaupunkien juomavesi 1,1 μg/l<br />Bensiinin savukaasut<br />Galvanoidut vesijohtoputket (pehmeä vesi irrottaa enemmän kadmiumia putkista kuin kova)<br />Amalgaamipaikat hampaissa<br />Jalostetut ruoka-aineet, einekset<br />Osterit 300-400 μg/100g<br />Maksa 1-2 μg/100g<br />Munuaiset 1-2 μg/100g<br />Soijapavut 1 μg/100g (jos kasvatettu lietelannalla lannoitetussa maassa)<br />Sienet 0,22 -29,7 μg/100g (lajista ja maaperästä riippuen)<br />Hedelmät 0,04-0,08 μg/100g<br />Vihannekset 0,04-0,08 μg/100g<br />Pähkinät 0,04-0,08 μg/100g<br />Paristot<br />Öljy<br />Muovit<br />Maalit<br />Autonrenkaat<br />Ilmansaasteet (teollisuuden päästöt)<br />Sinkkiteollisuuden sivutuote<br />Kahvi ja tee<br /><strong>Saantisuositus<br />Keskimääräinen saanti ravinnosta<br /></strong>Suomessa ?, Useimmissa maissa 50-150 μg, 60-90 μg Uusi-Seelanti, Yhdysvalloissa 26 μg<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />Tupakointi<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Rauta, sinkki, kupari, seleeni, C-vitamiini<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>?<br /><strong>Puutosraja</strong><br />?<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>seborrooinen dermatiitti ja hilse (shampoo – kadmium sulfidi)<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>51-71 μg.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Pahoinvointi<br />Oksentelu<br />Vatsakrampit<br />Suolistoverenvuodot<br />Silmien ärsytys<br />Huimaus<br />Yskä<br />Rintakipu<br />Jalkojen heikkous<br />Väsymys<br />Keskittymisvaikeudet<br />Muistivaikeudet<br />Hajuaistin menetys<br />Kuiva iho<br />Hengitysvaikeudet<br />Keuhkokuume<br />Rintasyöpä (nuoret ihmiset)<br />Päänsärky<br />Korkea verenpaine<br />Munuaisten vajaatoiminta<br />Luuston haurastuminen<br />Hampaiden kellastuminen<br />Sierainten kipeytyminen<br />Hajuaistin katoaminen<br />Selkäkipu<br />Verisuonten kalkkiutuminen<br />Maksan ylikuormitus<br />Anemia<br />Keuhkojen vajaatoiminta<br />Hedelmättömyys<br />Syöpä<br />Eturauhassyöpä<br />Itai-itai (Japanissa ”auts-auts-tauti”) (munuaisvauriot, ruuansulauskanavan oireita, luiden pehmeneminen, luukipu) = osteomalasia?<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Eläinkokeissa kadmium aiheuttaa syöpää, vaurioittaa munuaisia, poistaa kalsiumia elimistöstä, hidastaa kasvua, alentaa hedelmällisyyttä, nostaa verenpainetta ja kolesterolia sekä aiheuttaa sikiövaurioita. Eläimillä kadmiumsuoloja käytetään sikojen ja siipikarjan matolääkkeenä.<br />Elimistössä kadmiumin puoliintumisaika on 18-30 vuotta, joten siitä on hankala päästä eroon. Ihminen erittää kehossaan olevasta kadmiumista päivittäin vain 0,01%<br /><br /><span style="font-size:180%;">Kalium (K)</span><br />Elimistössä on noin 115-170 g kaliumia, siitä 80% on luissa ja 2% solun ulkoisessa nesteessä, loput on solujen sisässä. Vain vähän kaliumia on solujen ulkopuolella verenkierrossa. Kaliumin puute on hyvin harvinaista Suomessa. Maaperässä n 2,59 g/kg. Kalium liukenee helposti keitinveteen, höyrytys tai uuni on parempi kypsennysmenetelmä. Ruuan lisäaineissa on paljon kalium-yhdisteitä.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Tasoittaa ja säätelee verenpainetta<br />Neste- ja happo-emästasapainon ylläpito<br />Solujen toiminta ja huolto<br />Hermoimpulssien välittyminen<br />Lihastoiminta<br />Hiilihydraattien ja proteiinien aineenvaihdunta<br />Munuaisten toiminta<br />Aivojen happi- ja ravintoainehuolto<br />Sydämen sähköinen toiminta<br />Ruuansulatuskanavan liikkeiden säätely<br />Entsyymitoiminta<br />Hormonien erittyminen<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Hiposal 45 170 mg/100g<br />mineraalisuola 17 880 mg/100g<br />pikakahvi 4 000 mg/100g<br />kaakaojauhe (sokeroimaton) 3490 mg/100g<br />basilika (kuivattu) 3433 mg/100g<br />intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 2 160 mg/100g<br />soijarouhe (vaalea) 2030 mg/100g<br />pannukahvi 2 020 mg/100g<br />kuivahiiva 2 000 mg/100g<br />herajauhe 1980 mg/100g<br />porkkana (kuivattu) 1950 mg/100g<br />soijapapu 1730 mg/100g<br />maitojauhe (rasvaton) 1710 mg/100g<br />kuivattu oluthiiva 1 700 mg/100g<br />lihaliemijauhe tai -tiiviste 1700 mg/100g<br />soijajauhot 1660 -2 030 mg/100g<br />aurinkokuivattu tomaatti öljyssä 1565 mg/100g<br />melassi 1 470 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 1440 mg/100g<br />spirulina-levä (kuivattu) 1363 mg/100g<br />vehnäleseet 1 340 mg/100g<br />valkoiset pavut 1285 mg/100g<br />ruskeat pavut 1285 mg/100g<br />mango (kuivattu) 1229 mg/100g<br />papaija (kuivattu) 1229 mg/100g<br />persikka (kuivattu) 1229 mg/100g<br />lihaliemiuute 1 200 mg/100g<br />perunalastu 1190 mg/100g<br />keltaiset herneet (kuivatut) 1 080 mg/100g<br />vehnänalkiot 1060 mg/100g<br />vihreät linssit 940 mg/100g<br />punaiset linssit 940 mg/100g<br />ruisleseet 900 mg/100g<br />luumu (kivetön, kuivattu) 890 mg/100g<br />seesaminsiemenet (kuorineen) 825 mg/100g<br />pellavansiemenet (kokonaiset) 813 mg/100g<br />persilja 770 mg/100g<br />viikuna 766 mg/100g<br />kookospähkinä (kuivattu) 750 mg/100g<br />omena (kuivattu) 750 mg/100g<br />manteli 740 mg/100g<br />kuivatut hedelmät 710-1880 mg/100g<br />maapähkinävoi 700 mg/100g<br />auringonkukansiemenet 690 mg/100g<br />taateli (kuivattu) 687 mg/100g<br />maapähkinät 680 mg/100g<br />kasvismakkara soijasta 678,5 mg/100g<br />nokkonen 670 mg/100g<br />hasselpähkinä 650 mg/100g<br />kastanja 650 mg/100g<br />rusina 650 mg/100g<br />saksanpähkinä 650 mg/100g<br />hiiva (tuore) 640 mg/100g<br />poronliha 629 mg/100g<br />fetajuusto 620 mg/100g<br />valkosipuli 620 mg/100g<br />palsternakka 602 mg/100g<br />peruna 586 mg/100g<br />vesikastanja 584 mg/100g<br />halva 578 mg/100g<br />naudanliha 572 mg/100g<br />hapankorppu 565 mg/100g<br />cashew-pähkinä 565 mg/100g<br />riistan liha 564 mg/100g<br />maa-artisokka 560 mg/100g<br />hirvenliha 557 mg/100g<br />ruisrouhe 540 mg/100g<br />ruusunmarjasose 533 mg/100g<br />bambunverso 530 mg/100g<br />äidinmaidonkorvike jauhe 520 mg/100g<br />lehtikaali 490 mg/100g<br />retiisi 490 mg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilötty) 470 mg/100g<br />tonnikala (öljyssä) 470 mg/100g<br />pinaatti 470 mg/100g<br />juuriselleri 470 mg/100g<br />lehtijuurikas, mangoldi 470 mg/100g<br />punajuuri 450 mg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 440 mg/100g<br />seiti (pakaste) 440 mg/100g<br />sardiinit (öljyssä) 440 mg/100g<br />pakasteseiti 440 mg/100g<br />taimen 420 mg/100g<br />ruusunmarja 410 mg/100g<br />avokado 400 mg/100g<br />tilli (tuore) 415 mg/100g<br />silakka 416,6 mg/100g<br />kaurahiutaleet 400 mg/100g<br />parsakaali 400 mg/100g<br />marsipaani 400 mg/100g<br />tonnikala 400 mg/100g<br />suklaa 400 mg/100g<br />naudanpaisti 400 mg/100g<br />parsakaali 400 mg/100g<br />speltti 385 mg/100g<br />porkkana 390 mg/100g<br />ruisleipä 380 mg/100g<br />siika 380 mg/100g<br />kaura 370 μg/100g<br />herne 370 mg/100g<br />kukkakaali 370 mg/100g<br />hauki 368 mg/100g<br />banaani 360 mg/100g<br />jäävuorisalaatti 360 mg/100g<br />kesäkurpitsa 360 mg/100g<br />lehtisalaatti 360 mg/100g<br />lahna 350 mg/100g<br />hauki 340 mg/100g<br />kuha 340 mg/100g<br />turska 340 mg/100g<br />bataatti 337 mg/100g<br />ahven 330 mg/100g<br />särki 330 mg/100g<br />muikku 330 mg/100g<br />cantalupenmeloni 320 mg/100g<br />kyssäkaali 320 mg/100g<br />lehtikaali 320 mg/100g<br />mustajuuri 320 mg/100g<br />purjosipuli 320 mg/100g<br />raparperi 320 mg/100g<br />ruusukaali 320 mg/100g<br />valkokaali 320 mg/100g<br />herkkusieni 318 mg/100g<br />lanttu 310 mg/100g<br />basilika (tuore) 300 mg/100g<br />nauris 300 mg/100g<br />punainen paprika 290 mg/100g<br />punakaali 290 mg/100g<br />tomaatti 290 mg/100g<br />ankerias 280 mg/100g<br />kirjolohi 273 mg/100g<br />kampela 270 mg/100g<br />made 270 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 270 mg/100g<br />maissi 270 mg/100g<br />kiivi 270 mg/100g<br />parsa 260 mg/100g<br />kurpitsa 243 mg/100g<br />kurkku 240 mg/100g<br />lohi 253 mg/100g<br />kevätsipuli 230 mg/100g<br />hunajameloni 220 mg/100g<br />kokojyväleipä 220 mg/100g<br />jogurtti 220-240 mg/100g<br />keltainen paprika 220 mg/100g<br />munakoiso 217 mg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 210 mg/100g<br />okra 190 mg/100g<br />suolasilli, maustesilli 190 mg/100g<br />ruskea riisi 190 mg/100g<br />kiinankaali 150 mg/100g<br />lehtiselleri 150 mg/100g<br />vihanneskrassi 150 mg/100g<br />appelsiini 150 mg/100g<br />sipuli (raaka) 140 mg/100g<br />kananmunat 140 mg/100g<br />maito 138 mg/100g<br />omena 130 mg/100g<br />päärynä (tuore) 130 mg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 127 mg/100g<br />kevytkerma 120 mg/100g<br />vesimeloni 120 mg/100g<br />vihreä paprika 120 mg/100g<br />valkoinen riisi 110 mg/100g<br />vispikerma 100 mg/100g<br />valkoinen leipä 100 mg/100g<br />aamiaismurot, mysli 100-600 mg/100g<br />päärynä (säilyke) 90 mg/100g<br />päärynä (säilötty soseena ilman sokeria) 85 mg/100g<br />kuohukerma 79 mg/100g<br />sinimailasen (alfalfa) idut 79 mg/100g<br />päärynä (säilötty sokerin kera) 78 mg/100g<br />sipuli (kypsennetty) 78 mg/100g<br />suodatinkahvi 66 mg/100g<br />wakame 50 mg/100g<br />äidinmaito 46 – 64 mg/100g<br />pavunidut (säilyke) 36 mg/100g<br />olut 33 -130 mg/100g<br />kelp 19,8 mg/100g<br />voi 15 mg/100g<br />nori (kuivattu) 2,4 mg/100g<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Miehet 3500 mg, naiset 3100 mg, lapset 700 mg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ruokavaliosta<br /></strong>Miehet 4200 mg, naiset 3400 mg<br /><strong>Tasapaino</strong><br />Kaliumin ja natriumin välinen tasapaino on tärkeä. Natriumin (suola) liikasaantia pitäisi välttää, koska se johtaa kaliumin vähäisyyteen ja tasapainon häiriöön. Kaliumin puute taas aiheuttaa natriumin kertymistä elimistöön (turvotus, verenpaineen kohoaminen, sydänongelmat).<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />Kalsium, magnesium, mangaani, A-vitamini, B10-vitamiini?, sinkki?, fosfori?, rauta?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Natrium, D-vitamiini,<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Nesteenpoistolääkkeet (diureetit) – veren kaliumtaso kohoaa liikaa (hyperkalemia)<br />Klooritiatsidi, hydroklooritiatsidi, indapamidi (diureetit) – veren kaliumtaso kohoaa liikaa<br />Beetasalpaajat (Sydän/verenpainelääkkeet) – veren kaliumtaso kohoaa liikaa<br />ACE-estäjät – veren kaliumtaso kohoaa liikaa<br />Digoksiini (Digitalisglykosidit ) – veren kaliumtaso nousee liian korkeaksi ja sydänongelmat pahenevat<br />Amfoterisiini (sienilääkkeet) – lisäävät kaliumin tarvetta<br />Kortikosteroidit - lisäävät kaliumin tarvetta<br />Histamiinit +kalium ?<br />Psyykenlääkkeet + kalium ?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>Yksipuoleinen ruokavalio<br />Runsas kahvinjuonti<br />Runsas alkoholinkäyttö<br />Runsas sokerinkäyttö<br />Runsas suolankäyttö<br />Aliravitsemus<br />Pitkät paastot<br />Saven syöminen<br />Syömishäiriöt (anoreksia, bulimia)<br />Oksentelu<br />Ripuli<br />Paksusuolen tulehdus<br />Ruuansulatuskanavan sairaudet<br />Ulostuslääkkeiden (laksatiivit) käyttö<br />Pitkäaikainen kortisonilääkitys<br />Runsas lakritsinsyönti<br />Munuaissairaudet<br />Suolistoleikkaukset<br />Diabetes<br />Cushingin syndrooma<br />Kystinen fibroosi<br />Nesteenpoistolääkkeet (diureetit)<br />Raskas ruumiillinen työ (hikoilu)<br />Runsas liikunta (hikoilu)<br />Antibioottikuurit<br />Suonensisäisesti annettava glukoosi ja suolaliuos ilman kalium-lisää<br />Megaloblastinen anemia<br />Sydänsairaudet<br /><strong>Puutosraja</strong><br /><strong>Puutosoireet</strong><br />Raajojen tunnottomuus<br />Nopea tai epäsäännöllinen sydämen syke<br />Verenpaineen nousu<br />Lihasheikkous<br />Väsymys<br />Suoliston lamautuminen<br />Jano (jatkuva)<br />Ummetus<br />Akne<br />Päänsärky<br />Haavojen hidas paraneminen<br />Halvaustilat<br />Natriumin kertyminen elimistöön (turvotus, verenpaineen kohoaminen, sydämen toimintahäiriöt)<br />Syöpä<br />Aivoninfarkti<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Korkea verenpaine<br />Lihaskouristukset (kalium, kalsium ja magnesium)<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>3 500 mg<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>Munuaispotilaat. yli 7 g/vrk aiheuttaa ongelmia sydämelle, keuhkoille, munuaisiin, hermostoon ja lihaksiin.<br />Kaliumpitoisen mineraalisuolan (Hiposal) käytössä on hyvä noudattaa varovaisuutta, jos käyttää sydän- ja/tai nesteenpoistolääkkeitä. Käyttö ei suositella myöskään raskaana oleville (abortin vaara) eikä alle 5-vuotiaille lapsille.<br /><strong>Pahentaa seuraavia tiloja:<br /></strong>Addisonin tauti<br />Elimistön kuivuminen<br />Munuaissairaudet<br />Ripuli<br />Sydänsairaudet<br />Suolitukokset<br />Vatsahaava<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Alhainen syke<br />Verenpaineen nopea lasku<br />Raajojen pistely ja tunnottomuus<br />Lihasheikkous<br />Hengitysvaikeudet<br />Väsymys<br />Korvien suhina<br />Metallin maku suussa<br />Vatsakipu<br />Tummat tai veriset ulosteet<br />Ripuli<br />Ilmavaivat<br />Oksentelu<br />Ohutsuolen haavaumat<br />Munuaisten toiminnan häiriöt<br />Vaikeat rytmihäiriöt<br />Sydänpysähdys<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Tavallisella verikokeella ei pysty mittaamaan elimistön kaliumpitoisuutta. Korkea kaliumpitoisuus näkyy sydänsähkökäyrässä EKG.<br />Kaliumia imeytyy elimistöön riippuen elimistön kaliumpitoisuudesta. Imeytyminen on passiivista ja sitä tapahtuu niin kauan kunnes veren kaliumpitoisuus on suurempi kuin suolen sisällön kaliumpitoisuus.<br />Kaliumin erittyminen riippuu täysin päivittäin nautitun kaliumin määrästä. Päivittäin kaliumia erittyy virtsaan n 160 mg. Runsas kaliumin erittyminen virtsaan voi kertoa diabeteksesta, aliravitsemuksesta tai ruumiinvammasta. Elimistön hapettuminen voi johtaa myös kaliumin liikaeritykseen.<br />Tietyt diureetit voivat häiritä kaliumin aineenvaihduntaa poistamalla natriumia ja vettä munuaisten kautta, jolloin myös kaliumin erittyminen lisääntyy, jos munuaisten toiminta ei ole kunnossa tästä seuraa kaliumin kertymistä verenkiertoon ja kudoksiin.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Kalsium (Ca)<br /></span>Kivennäisaine, joka varastoituu elimistöön hampaisiin ja luukudokseen. 98-99% kalsiumista on luustossa ja 1-2% luuston ulkopuolella. Ihmisen painosta kalsiumia on noin 1,4%. Suuri osa suomalaisia saa ravinnosta liikaa kalsiumia. Kalsium esiintyy monissa muodoissa: kalsiumkarbonaatti, kalsiumkloridi, kalsiumsitraatti, kalsiumglubionaatti, kalsiumgluseptaatti, kalsiumlaktaatti, kalsiumfosfaatti.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Vahvistaa sydäntä, verisuonia, luustoa ja hampaita.<br />Ehkäisee hermostollisia häiriöitä.<br />Nopeuttaa haavojen paranemista, auttaa hyytymisreaktiossa<br />Osallistuu hermojen ja lihasten väliseen yhteydenpitoon.<br />Osallistuu happo-emästasapainon säätelyyn.<br />Säätelee hormonitasapainoa ja verenpainetta.<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>kova vesi<br />leivinjauhe 11 300 mg/100g<br />basilika (kuivattu) 2 113 mg/100g<br />oregano (kuivattu) 1 576 mg/100g<br />maitojauhe 1 360 mg/100g<br />purukumi 1 152 mg/100g<br />edamjuusto 1050 mg/100g<br />seesaminsiemenet 980 mg/100g<br />emmentaljuusto 939 mg/100g<br />gouda 885 mg/100g<br />leipäjuusto 846 mg/100g<br />cheddar 840 mg/100g<br />herajauhe 790 mg/100g<br />kermajuusto 740 mg/100g<br />tuorejuustot 725 mg/100g<br />sinihomejusto 700 mg/100g<br />sulatejuusto 695 mg/100g<br />halva 682 mg/100g<br />proteiinipatukka 610 mg/100g<br />nokkonen 594 mg/100g<br />kasvisrasvajuusto 590 mg/100g<br />mozzarella 505 mg/100g<br />fetajuusto 480 mg/100g<br />mustapippuri 437 mg/100g<br />intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 430 mg/100g<br />sardiinit (öljyssä) 430 mg/100g<br />äidinmaidon korvike 404 mg/100g<br />kalasäilykkeet 400 mg/100g<br />maitosuklaa 400 mg/100g<br />viininlehti (säilötty suolaliemeen) 390 mg/100g<br />soijaproteiini 363 mg/100g<br />silakka 361 mg/100g<br />ruusunmarja 350 mg/100g<br />muikku 330 mg/100g<br />silkka (tuore, itämeri) 327 mg/100g<br />aromisuola 281 mg/100g<br />nori (kuivattu) 280 mg/100g<br />manteli 280 mg/100g<br />suklaa 277 mg/100g<br />manteli 276 mg/100g<br />lohi (öljyssä) 273 mg/100g<br />ksylitolipastilli 270 mg/100g<br />karkit 270 mg/100g<br />valkosuklaa 270 mg/100g<br />basilika (tuore) 250 mg/100g<br />soijarouhe 241 mg/100g<br />pesto 237 mg/100g<br />soijapapu 230 mg/100g<br />riisisuklaa 225 mg/100g<br />lehtikaali 220 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 216 mg/100g<br />pizza 215 mg/100g<br />kuivattu oluthiiva 210 mg/100g<br />muikku (järvi) 192 mg/100g<br />voikukka 187 mg/100g<br />parapähkinä 186 mg/100g<br />pikakahvi 160 mg/100g<br />jogurtti 160 - 180 mg/100g<br />tofu 150 mg/100g<br />wakame 150 mg/100g<br />porkkana (kuivattu) 145 mg/100g<br />kevätsipuli 140 mg/100g<br />taimen 137 mg/100g<br />persilja 135 mg/100g<br />kaakaojauhe 130 mg/100g<br />pannukahvi 130 mg/100g<br />viili 130 mg/100g<br />maito 120 mg/100g<br />marsipaani 120 mg/100g<br />spirulinalevä (kuivattu) 120 mg/100g<br />tattari 114 mg/100g<br />ahven 109 mg/100g<br />vehnäleseet/idut 98 mg/100g<br />linssin idut 95 mg/100g<br />särki 96,4 mg/100g<br />lehtijuurikas, mangoldi 88 mg/100g<br />kirjolohi 84,7 mg/100g<br />pinaatti 80 mg/100g<br />endiivi 80 mg/100g<br />saksanpähkinä 80 mg/100g<br />kuivahiiva 80 mg/100g<br />kevytkerma 79 mg/100g<br />suolasilli, maustesilli 79 mg/100g<br />ruohosipuli 77 mg/100g<br />raparperi 75 mg/100g<br />tilli (tuore) 72 mg/100g<br />vihanneskrassi 70 mg/100g<br />valkokaali 69 mg/100g<br />okra 70 mg/100g<br />kurttukaali 67 mg/100g<br />soijapavun idut 67 mg/100g<br />juuriselleri 65 mg/100g<br />tarhapapu 65 mg/100g<br />vispikerma 63 mg/100g<br />lahna 63 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 61 mg/100g<br />purjo 60 mg/100g<br />kananmuna 60 mg/100g<br />aamiaismurot 60 mg/100g<br />maapähkinä 60 mg/100g<br />siika 60 mg/100g<br />kampela 59 mg/100g<br />herne (kuivattu) 59 mg/100g<br />vehnänalkiot 58 mg/100g<br />jäävuorisalaatti, amerikansalaatti 56 mg/100g<br />lehtisalaatti 56 mg/100g<br />palsternakka 56 mg/100g<br />nauris 55 mg/100g<br />kaura 55 mg/100g<br />kuha 54 mg/100g<br />mustajuuri 53 mg/100g<br />lehtiselleri 51 mg/100g<br />retiisin idut 51 mg/100g<br />hauki 50 mg/100g<br />punakaali 50 mg/100g<br />raparperi 50 mg/100g<br />kuohukerma 50 mg/100g<br />ruusukaalin idut 49 mg/100g<br />parsakaali 48 mg/100g<br />kyssäkaali 46 mg/100g<br />kiiinankaali 45 mg/100g<br />latva-artisokka 44 mg/100g<br />hasselpähkinä 44 mg/100g<br />lehtikaali 42 mg/100g<br />ruusukaali 42 mg/100g<br />valkokaali 42 mg/100g<br />retiisi 41 mg/100g<br />kokojyväjauhot 40 mg/100g<br />lanttu 40 mg/100g<br />mustaherukka 40 mg/100g<br />retiisi 40 mg/100g<br />linssi 40 mg/100g<br />lihaliemiuute 40 μg/100g<br />porkkana 39 mg/100g<br />made 38 mg/100g<br />ruis 38 mg/100g<br />speltti 38 mg/100g<br />maapähkinävoi 37 mg/100g<br />punaherukka 36 mg/100g<br />vehnä 36 mg/100g<br />herneenversot 36 mg/100g<br />juuriselleri 36 mg/100g<br />lanttu 35 mg/100g<br />nauris 35 mg/100g<br />äidinmaito 33 mg/100g<br />suklaa 33 mg/100g<br />sinimailasen (alfalfan idut) 32 mg/100g<br />purjosipuli 32 mg/100g<br />sipuli (raaka) 31 mg/100g<br />herne 31 mg/100g<br />punajuuri 30 mg/100g<br />maa-artisokka 30 mg/100g<br />bataatti 30 mg/100g<br />ruusukaali 30 mg/100g<br />porkkana 29 mg/100g<br />vehnä 28-36 mg/100g<br />turska 28 mg/100g<br />parsa 27 mg/100g<br />keräsalaatti 26 mg/100g<br />kurkku 26 mg/100g<br />tarhamansikka 25 mg/100g<br />vadelma 25 mg/100g<br />tuore hiiva 25 mg/100g<br />kurpitsa 25 mg/100g<br />lehtisalaatti 24 mg/100g<br />amerikansalaatti 24 mg/100g<br />sipuli (kypsennetty) 24 mg/100g<br />parsa 23 mg/100g<br />guava 23 mg/100g<br />äidinmaito 22 – 41 mg/100g<br />kookospähkinä (kuivattu) 22 mg/100g<br />kukkakaali 22 mg/100g<br />maissi 22 mg/100g<br />kesäkurpitsa 22 mg/100g<br />jättikurpitsa 21 mg/100g<br />tarhaherne 20 mg/100g<br />hirssi 20 mg/100g<br />papaija 20 mg/100g<br />puolukka 20 mg/100g<br />kantalupenmeloni 19 mg/100g<br />ankerias 19 mg/100g<br />meloni 18 mg/100g<br />valkosipuli 18 mg/100g<br />kurkku 17 mg/100g<br />mustikka 17 mg/100g<br />lakka 17 mg/100g<br />kirsikka 16 mg/100g<br />tonnikala 16 mg/100g<br />avokado 15 mg/100g<br />ohra 15 mg/100g<br />karpalo 15 mg/100g<br />voi 15 mg/100g<br />hunajameloni 14 mg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 13 mg/100g<br />pavunidut (säilyke) 13 mg/100g<br />mung-pavun idut 13 mg/100g<br />munakoiso 13 mg/100g<br />tonnikala (öljyssä) 13 mg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilyke) 13 mg/100g<br />kelp 12,3 mg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 12 mg/100g<br />tomaatti 12 mg/100g<br />punainen paprika 11 mg/100g<br />vesikastanja 11 mg/100g<br />lohi 10,4 mg/100g<br />karviainen 10 mg/100g<br />riisi 10 mg/100g<br />mango 10 mg/100g<br />siankyljys 10 mg/100g<br />tomaatti 9 mg/100g<br />päärynä 8 mg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 8 mg/100g<br />seiti (pakaste) 8 mg/100g<br />keltainen tai vihreä paprika 8 mg/100g<br />vesimeloni 7 mg/100g<br />banaani 7 mg/100g<br />sipuli 6 mg/100g<br />päärynä (säilötty ilman sokeria) 6 mg/100g<br />päärynä (säilötty sokerin kera) 5 mg/100g<br />vesimeloni 5 mg/100g<br />omena 4 mg/100g<br />herkkusieni 3 mg/100g<br />olut 3-14 mg/100g<br />suodatinkahvi 2 mg/100g<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Miehet 800 mg, naiset 1000 mg, lapset alle 12 v 600 mg, RDA 1200 mg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ruokavaliosta<br /></strong>Miehet 1500 mg, naiset 1200 mg.<br /><strong>Tasapaino<br /></strong>Magnesiumin ja kalsiumin välinen tasapaino on tärkeä (1:2).<br />Kalsiumin ja fosforin välinen tasapaino on tärkeä (2:1). Jos ruokavaliossa on liikaa fosforia, kalsiumia poistuu elimistöstä ja elimistö happamoituu. Tästä seuraa osteoporoosi.<br />Erityisen tärkeää kalsiumin ja fosforin välinen tasapaino on vauvoilla (suhde äidinmaidossa on 2:1).<br />Kalsiumin ja piin välinen tasapaino on tärkeä.<br />Liiallinen määrä D-vitamiinia nostaa elimistön kalsium- ja fosforitasoja.<br />Elimistö säätelee itse veressä olevan kalsiumin liiallista määrää kilpirauhasten erittämän kalsitoniinin avulla. Tämä hormoni ei poista kalsiumia luista.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>Magnesium, fosfori, B6-vitamiini, D-vitamiini, A-vitamiini, C-vitamiini, lysiini, arginiini, galaktoosi, vatsahappo, kupari?, natrium?, kalium?, seleeni?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Kadmium, lyijy, mangaani, liiallinen fosfori, liiallinen D-vitamiini, liiallinen kalsiumin nauttiminen, oksaalihappo, fytaatit (fytiinihappo), kuidut, tanniinit, vähärasvainen ruokavalio, tyydyttyneet rasvat, tietyt lääkkeet (kalsitoniini, tyrokalsitoniini), natriumfluoridi<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>D-vitamiini ja liiallinen kalsium voi johtaa kalsifylaksiaan.<br />Klooritiatsidi, hydroklooritiatsidi, indapamidi (diureetit) + kalsium – kalsiumin kertyminen elimistöön, vakavat munuaisvauriot<br />Prostaglandiinit ja kalsium voivat yhdessä aiheuttaa syöpää.<br />Antibiootit ja kalsium voivat yhdessä aiheuttaa syöpää. Kalsium myös häiritsee antibioottien imeytymistä.<br />Digitalisglykosidit (sydänlääkkeet) + kalsiumvalmisteet voivat aiheuttaa rytmihäiriöitä<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />Runsas alkoholin käyttö<br />Liikkumattomuus (pitkä vuodelepo sairauden vuoksi, liikunnan harrastamattomuus)<br />Liiallinen liikunta (kuukautisten poisjääminen liikunnan takia)<br />Liiallinen fosforin saanti.<br />Ruokavalio, joka koostuu pelkästään lihasta, kalasta ja munista eli liiallinen fosfaattien saanti.<br />Runsas kahvin ja teen juonti<br />Fytiini (leseet 4 225 mg/100g, vilja, leipä 805 mg/100g, valkoiset vehnäjauhot 200 mg/100g ). Jos leivän leipoo <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/ruisleipa-miten-sita-tehdaan-kotona.html">juureen</a> se hajottaa fytiinihappoa 50%.<br />Keliakia<br />Oksaalihappopitoiset ruoka-aineet (kaali, pinaatti, raparperi, suklaa) sitovat kalsiumia.<br />Natriumfluoridi (hammastahnassa) sitoo kalsiumia<br />Laktoosi-intoleranssi<br />Nesteenpoistolääkkeet (diureetit)<br />Liian vähäinen mahahapon eritys<br />Yksipuolinen ravinto<br />Korkea kolesteroli<br />Vapaiden rasvahappojen liiallinen saanti.<br />Lisämunuaiskuoren hormonien (glukokortikoidit) liikaeritys<br />E-pillerit<br />Multippeli myelooma<br />Kortikosteroidit (kortisoni)<br />Raskaus<br />Imetys<br />Monet synnytykset ja puutteellinen ruokavalio<br />Vaihdevuodet<br />Ripuli<br />Diabetes<br />Luuaineenvaihdunnan häiriöt<br /><strong>Puutosraja</strong><br />500 mg/vrk. Kalsiumin puutos on yleisempää naisilla kuin miehillä. Puutos???<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>Runsas hikoilu kasvojen alueella (lapsilla)<br />Unettomuus<br />Motorisen kehityksen häiriöt lapsilla<br />Pihtipolvet, länkisääret ja kyyhkynrinta (lapsilla)<br />Kouristukset (kädet, jalat, kasvot)<br />Pistely käsissä ja jaloissa<br />Päänsärky<br />Kuukautisten poisjääminen tai lyheneminen ennen vaihdevuosi-ikää<br />Väsymys<br />Epilepsia<br />Ihottumat<br />Huonot hampaat<br />Osteomalasia (luukipu, luiden pehmeneminen. lihasheikkous)<br />Luunmurtumien hidas paraneminen<br />Intoleranssit<br />Muutokset sydänsähkökäyrässä (pidentynyt QT-aika)<br />Harmaakaihi?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu</strong><br />Angina pectoris (rasitusrintakipu)<br />Allergiat<br />Luukudoksen kalsiumpitoisuuden alentuminen (riisitauti, osteomalasia, osteoporoosi)<br />Lyijy, alumiini ja kadmium –myrkytykset<br />Raskaus<br />Imetys<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:</strong><br />800 mg. Lisäravinne nautitaan illalla tai aterioiden välillä.<br /><strong>Yliannostus</strong><br />Yli 2000 mg.<br />Liiallinen D-vitamiini ja lisäkilpirauhashormonin liiallinen erittyminen voi johtaa kalsiumin liialliseen varastoitumiseen pehmytkudoksiin, verisuonien kalkkiutumiseen ja kudosten kalkkiutumiseen.<br />Runsas kalsium- ja D-vitamiini-lisien nauttiminen johtaa kalsifylaksiaan, jossa kalsiumia kertyy pehmytkudoksiin, joka johtaa sisäelinten kalkkiutumiseen.<br />Liiallinen kalsiumin nauttiminen häiritsee myös raudan ja sinkin imeytymistä.<br /><strong>Pahentaa seuraavia tiloja:</strong><br />Munuaissairaudet<br />Diabetes<br />Maksasairaudet<br />Verenkiertohäiriöt<br />Kilpirauhasen sairaudet<br />Lisäkilpirauhasen sairaudet<br />Paget’n tauti<br />Tulehdussairaudet<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Syventynyt masennus<br />Tulehdukset<br />Ummetus<br />Liiallinen kalsiumin määrä veressä (hyperkalsemia),<br />Liiallinen kalsiumin määrä virtsassa (hyperkalsiuria)<br />Valtimoiden kovettuminen<br />Verenpaineen kohoaminen<br />Liiallinen kalsiumin kertyminen luustoon<br />Kalsiumin kertyminen pehmytkudoksiin<br />Skleroderma (kalsiumin kertyminen ihoon)<br />Kovettumat käsissä ja jalkapohjissa?<br />Kilpirauhasen toimintahäiriöt<br />Munuaiskivet, virtsakivet<br />Sappikivet<br />Aortan kalkkiutuminen<br />Munuaisten vakavat vauriot<br />Osteoporoosi<br />Rintasyöpä<br />Sydäninfrakti<br />Henkisen kehityksen pysähtyminen (lapsilla)<br />Raudan, sinkin ja muiden hivenaineiden imeytyminen heikentyy, anemia<br />Äkillinen kuolema<br /><strong>Triviaa</strong><br />Lapsilla kalsiumia imeytyy 75%, koska sitä tarvitaan kasvuun. Aikuisilla kalsiumista imeytyy 20-60% normaalioloissa, sen mukaan miten paljon elimistö sitä tarvitsee.<br />Keho sopeutuu suhteellisen helposti myös vähäisempään kalsiumin saantiin, jolloin sen imeytyminen suolistosta tehostuu.<br />Aikuisilla luiden kalsiumista 20% vaihtuu joka vuosi.<br />Jos veren kalsiumpitoisuus ylittää 1.75 mmol/l (70 mg/l) munuaiset tehostavat kalsiumin poistoa. Tämä ei välttämättä ole hyvä asia, jos kalsiuminpitoisuus veressä johtuu liiasta D-vitamiinista, eikä varsinaisesta kalsiumista.<br />Sappikivet ovat muodostuneet 80% kalsiumista. Munuaiskivet ovat muodostuneet 90% kalsiumista.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Kloori, kloridi (Cl)<br /></span>Kloori esiintyy kloridi-muodossa. Elimistössä on noin 75-100g klooria. Suurin osa solun ulkopuolisessa nesteessä, plasmassa ja kudosnesteessä. Puutos on harvinainen. Suomalaiset saavat yleensä liikaa klooria, johtuen runsaasta suolan käytöstä. Maaperässä klooria on 0,031mg/kg. Merivedessä 1,9 mg/l. Yleisin kloorin muoto on natriumkloridi. Tässä muodossa kloori on kasveissa, eläimissä ja ihmisessä. Klooridioksidi on ruuan lisäaine, jota käytetään jauhojen valkaisuun ja koostumuksen parantamiseen.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Pitää yllä elimistön nestetasapainoa (veden ja suolojen säätely)<br />Tuottaa mahalaukun suolahappoa<br />Auttaa maksaa poistamaan myrkkyjä elimistöstä<br />Happo-emästasapainon ylläpito<br />Osallistuu punasolujen hiilidioksidin kuljetukseen<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>Yleensä klooria saadaan samoista ruuista kuin natriumiakin.<br />Suola 60 000 mg/100g<br />Seltin 49 040 mg/100g<br />Pansuola 48 128 mg/100g<br />Jozo 44 200 mg/100g<br />Hiposal 41 030 mg/100g<br />Maapähkinät (suolatut) 7 660 mg/100g<br />Lihaliemiuute 6 800 mg/100g<br />Voi 1340 mg/100g<br />Kevytlevi 500 mg/100g<br />Maapähkinävoi 500 mg/100g<br />Kaakaojauhe 460 mg/100g<br />Spirulinalevä (kuivattu) 400-440 mg/100g<br />Becel 400 mg/100g<br />Kookospähkinä (kuivattu) 220 mg/100g<br />Jogurtti 150-180 mg/100g<br />Suklaa 130 mg/100g<br />Pavunidut (säilyke) 120 mg/100g<br />Kookospähkinä (tuore) 110 mg/100g<br />Banaani 79 mg/100g<br />Kaura 73 mg/100g<br />Kevytkerma 72 mg/100g<br />Vispikerma 58 mg/100g<br />Intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 52 mg/100g<br />Suodatinkahvi 50 mg/100g<br />Kuohukerma 46 mg/100g<br />Hunajameloni 45 mg/100g<br />cantalupenmeloni 44 mg/100g<br />Okra 41 mg/100g<br />Sipuli (kuivattu) 38 mg/100g<br />Kevätsipuli 36 mg/100g<br />Äidinmaito 32- 49 mg/100g<br />Pannukahvi 24 mg/100g<br />Sipuli (raaka) 20 mg/100g<br />Marsipaani 13 mg/100g<br />sipuli (kypsennetty) 5 mg/100g<br />Olut 4 - 57 mg/100g<br />Päärynä (säilyke) 2-3 mg/100g<br />Omena 1 mg/100g<br />Merilevä<br />Vesikrassi<br />Mangoldi (lehtijuurikas)<br />Avokado<br />Tomaatti<br />Kaali<br />Lehtikaali<br />Nauris<br />Selleri<br />Parsa<br />Merikalat<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Aikuiset 800 mg, Lapset 500 mg<br /><strong>Tasapaino<br /></strong>Kloori ja natrium ovat kiinteä pari. Kehon nesteissä kloridi on negatiivisesti latautunut (anioni) ja se tasapainottaa positiivisesti latautuneiden natrium (kationi) ja kalium (kationi) –ionien määrää.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br />Imeytymistä heikentää<br />Haitalliset yhteisvaikutukset<br />Puutosta aiheuttaa</strong><br />Oksentelu<br />Voimakas hikoileminen<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>500 mg.<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />Lihasten lamautuminen<br />Kasvuhäiriöt<br />Kuivuminen/nestetasapainon häiriö<br />Proteiiniaineenvaihdunnan häiriöt<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö:<br /></strong>Aklorhydria (suolahapon tuotannon loppuminen vatsassa) – syynä ei ole kloorin puute!<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa</strong><br />?<br /><strong>Yliannostus</strong><br />Sama kuin natrium.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Sama kuin natrium.<br /><strong>Triviaa</strong><br />Kloorin tarve tulee tyydytettyä vaikka ruokaa ei lisää yhtään suolaa.<br />Tietyt sairaudet (anemia, sydänsairaudet, munuaissairaudet, raskauskouristukset) aiheuttavat kloridin määrän nousua veriplasmassa. Tietyt sairaudet (diabetes, kuumeet, keuhkonkuume) vähentävä kloridin määrää veriplasmassa.<br />Klooria erittyy runsaasti virtsaan jos ruuassa on paljon suolaa, maksakirroosissa ja riisitaudissa. Klooria erittyy vähän virtsaan keuhkonkuumeessa, munuaissairauksissa, syövässä ja gastriitissa.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Kulta (Au)<br /></span>Ihmiselimistön kaikissa kudoksissa on kultaa. Eniten kultaa on keuhkoissa, veressä, sydämessä ja aivoissa.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta, uskotaan liittyvän immuunipuolustukseen<br /><strong>Mistä saa?<br />Saantisuositus<br /></strong>Ei annettu.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br />Imeytymistä heikentää<br />Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Amalgaami + kultapaikat suussa, aiheuttavat suussa sähköisiä jännitteitä, jolloin elohopeaa liukenee amalgaamipaikoista.<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>?<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>?<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Nivelreuma<br />Sädehoito (radioaktiivinen kulta)<br />Astma, kokeiltu ei todettu olevan avuksi<br />Metallina hampaiden paikkauksessa ja korvauksessa, kirurgiassa ja ihotaudeissa<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong><br />Ihottuma (nokkosrokko, ekseema, seborrooinen dermatiitti)<br />Kutina<br />Suun haavaumat<br />Hiustenlähtö<br />Tulehtuneet ikenet<br />Vatsakivut ja vatsan limakalvojen tulehdus<br />Suun limakalvojen haavaumat ja tulehdukset, munuaisvauriot, luuytimen vauriot<br />Munuaisvauriot<br />Syöpä<br /><strong>Triviaa</strong><br />Kultaa erittyy virtsaan vielä vuoden jälkeen kultaruiskehoitojen lopettamisesta. Kallista pissiä.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Kupari (Cu)<br /></span>Kuparia on ihmiselimistössä veriplasmassa, maksassa, luuytimessä, aivoissa, sydämessä, munuaisissa ja kudoksissa. Keskimäärin 50-150 mg. Kupari on ihmiselle välttämätön hivenaine. Kuparista on harvoin puutetta, jos ravinto on monipuolinen.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Osallistuu hormoniaineenvaihduntaan, energiantuotantoon ja rasva-aineenvaihduntaan.<br />Suojelee ennenaikaiselta ikääntymiseltä<br />Osallistuu moniin kemiallisiin prosesseihin: melaniinin tuotantoon, hermoimpulssien kuljetukseen, lymfajärjestelmän aktivointiin, elimistön puolustusreaktioihin (makrofagit ja neutrofiilit)<br />C-vitamiinin hyväksikäyttö<br />Ihon ja hiusten aineenvaihdunta sekä pigmentti<br />Veren- ja luidenmuodostus<br />Proteiiniaineenvaihdunta.<br />Edistää aivojen, hermojen ja sidekudoksen kehittymistä.<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Vesijohdot ja kupariastiat<br />säilykkeet<br />hyönteismyrkyt ja torjunta-aineet<br />vesijohtoputket (pehmeän veden alue)<br />e-pillerit<br />autojen pakokaasut<br />kuparikierukka naisilla 30-40 μg päivä<br />äyriäiset (kuorelliset) 7 600 μg/100g<br />naudanmaksa 7500 μg/100g<br />spirulina-levä (kuivattu) 6 100 μg/100g<br />kuivahiiva 5 000 μg/100g<br />kelp 4 000 μg/100g<br />kaakaojauhe 3 900 μg/100g<br />kuivattu oluthiiva 3 320 μg/100g<br />intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 1 600 μg/100g<br />tuore hiiva 1 600 μg/100g<br />oliivit 1 600 μg/100g<br />vehnäleseet 1 500 μg/100g<br />emmentaljuusto 1 100 μg/100g<br />suklaa 1 100 μg/100g<br />maapähkinä 860 μg/100g<br />pannukahvi 820 μg/100g<br />palkokasvit 800 μg/100g<br />katkaravut 720 μg/100g<br />aamiaismurot 700 μg/100g<br />maapähkinävoi 700 μg/100g<br />hapankorppu 610 μg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 597 μg/100g<br />kookospähkinä (kuivattu) 550 μg/100g<br />lihaliemiuute 450 μg/100g<br />kantarelli 420 μg/100g<br />ruisleipä 350 μg/100g<br />riisimurot 330 μg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 320 μg/100g<br />kokojyväleipä 300 μg/100g<br />herkkusieni 300 μg/100g<br />hiivaleipä 290 μg/100g<br />herne 220 μg/100g<br />kevytkerma 200 μg/100g<br />okra 190 200 μg/100g<br />vispikerma 160 μg/100g<br />sipuli (kuivattu) 160 μg/100g<br />banaani 160 μg/100g<br />päärynä (tuore) 150 μg/100g<br />kuohukerma 130 μg/100g<br />kevätsipuli 130 μg/100g<br />pinaatti 110 μg/100g<br />peruna 90 μg/100g<br />pavunidut 90 μg/100g<br />päärynä (säilötty sokerin kera) 90 μg/100g<br />marsipaani 80 μg/100g<br />sipuli (raaka) 80 μg/100g<br />sipuli (kypsennetty) 70 μg/100g<br />speltti 62 μg/100g<br />pikakahvi 50 μg/100g<br />omena 40 μg/100g<br />kantalupenmeloni 40 μg/100g<br />hunajameloni 40 μg/100g<br />päärynä (säilyke) 40 μg/100g<br />jogurtti 40 - 100 μg/100g<br />vesimeloni 30 μg/100g<br />voi 30 μg/100g<br />kaura 23 μg/100g<br />äidinmaito 22 – 77 μg/100g<br />olut 10-80 μg/100g<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Aikuiset 1,2 mg, Lapset 0,4 mg.<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta</strong><br /><strong>Miehet 1,72 mg, Naiset 1,3 mg<br />Tasapaino</strong><br />Sinkin ja kuparin saanti pitäisi olla tasapainossa keskenään, koska jos sinkkiä saadaan paljon yli suosituksen ja kuparia suosituksen verran, kuparin imeytyminen häiriintyy.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />Koboltti?, kalsium?, natrium?, seleeni?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Rauta, C-vitamiini, molybdeeni, sinkki, kadmium, fluori, fytiinihappo,<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset</strong><br />Sinkkivalmisteet estävät kuparin imeytymistä.<br />Antibiootit + kupari, häiritsevät kuparin imeytymistä<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />Runsas alkoholinkäyttö<br />Yksipuolinen ravinto<br />Aliravitsemus<br />Runsas einesten syönti<br />Viljatuotteiden fytiinihappo (leseet 4 225 mg/100g, vilja, leipä 805 mg/100g, valkoiset vehnäjauhot 200 mg/100g ). Jos leivän leipoo <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/ruisleipa-miten-sita-tehdaan-kotona.html">juureen</a> se hajottaa fytiinihappoa 50%.<br />Laihdutuskuurit<br />Runsas C-vitamiinin käyttö<br />Runsas sinkin käyttö<br />Tulehdukset<br />Ripuli (pitkäaikainen)<br />Munuaisten toimintahäiriöt<br />Haimasairaudet<br />Keliakia<br />Kuparin imeytymishäiriöt (Menken syndrooma)<br />Vatsalaukun pienennusleikkaus tai poistoleikkaus<br />Letkuruokinta (suonensisäinen ravitsemus)<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>alle 14 μmol/l tai alle 90 μg/l plasmassa. Alle 12 μmol/l tai alle 85 μg/l kokoveressä<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>Hiusten harmaantuminen (ennenaikainen)<br />Ihotulehdukset<br />Väsymys<br />Lapsilla ripuli<br />Anemia<br />Verisuonien kuultaminen iho läpi<br />Valkoisten verisolujen väheneminen<br />Makuaistin katoaminen<br />Tulehdustautien jälkeinen päänsärky<br />Hengitysvaikeudet<br />Sydänongelmat<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Krooniset tulehdukset<br />Nivelrikko<br />Anemia, joka ei johdu raudanpuutteesta<br />Hiustenlähtö<br />Allergia<br />Keuhkoputkentulehdus<br />Yskänlääkkeet<br />Ehkäisyvälineenä (kierukka)<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>2 mg<br /><strong>Yliannostus</strong><br />Yksi 250 mg annos kuparisulfaattia antaa jo myrkytysoireita. Elimistö sietää hyvin yliannoksia? (kenen elimistö???). Juomavedessä kuparin määrän ylittyessä 3,67 mg/l tulee myrkytysoireita. Hapan ruoka tai juomat kupariastioissa, voivat johtaa kuparimyrkytykseen. Esim. kotiviinin valmistus ja tislaus kupariputkien kautta.<br />Liiallinen kupari laskee elimistön sinkkitasoa.<br />Kolmasosalla skitsofreniaa sairastavista on ylimääräistä kuparia elimistössä.<br />Lisäkuparia ei suositella, jos sairastat Wilsonin tautia, maksa- tai sappirakon sairauksia, elimistön kuparitaso voi nousta vaaralliselle tasolle.<br /><strong>Pahentaa seuraavia tiloja:<br /></strong>Wilsonin tauti<br />Lapsuusiän kirroosi (Intiassa)<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Ruuansulatuskanavan oireita (ripuli)<br />Oksentelu (musta tai verinen)<br />Pahoinvointi (jatkuva)<br />Päänsärky (kova tai jatkuva)<br />Lihassärky<br />Närästys<br />Metallin maku suussa<br />Ruokahaluttomuus<br />Keltainen iho tai silmät<br />Hemolyyttinen anemia<br />Huimaus<br />Masennus<br />Ärtyneisyys<br />Dementia<br />Nivelreuma<br />Selkärankareuma<br />Akuutti tulehdus<br />Verta virtsassa<br />Kipu ja kirvely virtsatessa<br />Maksavauriot<br />Munuaisvauriot<br />Hermostolliset häiriöt<br />Psyykkiset ongelmat<br />Aivovauriot<br />Kooma<br />Kuolema<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Vauvojen maksan kuparipitoisuus on 10 -kertainen verrattuna aikuisiin.<br />Kun ihminen vanhenee, hänen maksansa kuparipitoisuus vähenee, mutta aivojen kuparipitoisuus nousee samassa suhteessa. Vielä ei tiedetä tämän tarkoitusta.<br />Ihminen varastoi liian kuparin maksaan, josta se kuljetetaan sappinesteen mukana pois elimistöstä.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Koboltti (Co)<br /></span>Ihmisen elimistössä on kobolttia noin 1-1,5 mg, sitä on veriplasmassa sitoutuneena albumiiniin, maksassa, sydämessä, munuaisissa, luussa. ja lihaksissa Ravinnon sisältämästä koboltista ihminen ottaa noin 80%. Koboltin puutos on harvinainen. Maaperässä kobolttia on 0,001-0,002 g/kg.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Osallistuu aineenvaihduntaan B12-vitamiinin osana<br />Osallistuu punaisten verisolujen tuotantoon<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>Koboltin määrä ravintoaineissa riippuu koboltin määrästä maaperässä<br />B12-vitamiini<br />kelp 3 000 μg/100g<br />simpukat 225 μg/100g<br />turska 120 μg/100g<br />munuaiset 25 μg/100g<br />vihannekset 20-60 μg/100g<br />maksa 15 μg/100g<br />liha 12 μg/100g<br />maitotaloustuotteet 1-3 μg/100g<br />täysjyvävilja<br />mausteet<br />pähkinät<br />tattari<br />viikuna<br />kala<br />sisäelimet<br />oluthiiva<br />osterit<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>5-10 μg/vrk<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta:<br /></strong>13 μg/vrk. Yhdysvalloissa lapset 0,25-0,69 mg ja aikuiset 0,30-1,77 mg. Japanissa 0,01 mg.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Mangaani<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />Runsas alkoholinkäyttö<br />Tupakointi<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>?<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>Anemia<br />Korkea verenpaine<br />Struuma<br />Perniöösi anemia (ruokahaluttomuus, ummetus ja ripuli vuorottelevat, polttava tunne kielessä, suutulehdus)<br />Psyykkiset oireet<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Väkivaltaisuus<br />Koordinaatiohäiriöt<br />Halvaustilat<br />Anemia (kokeiltu)<br />Verenpaine (kokeiltu)<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>Pidetään solumyrkkynä, ei saisi olla erityisvalmisteissa? Kobolttinitraattia on käytetty lisäravinteensa.???<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>15-30 mg/vrk. Suuret kobolttiannokset vahingoittavat sydäntä, haimaa ja kilpirauhasta. Aiheuttaa syöpää ruiskeena annettuna.<br />Runsaasti olutta juovat (yli 10 litraa) saivat kobolttimyrkytyksen, kun kobolttia lisättiin olueen parantamaan vaahtoavuutta (1,5 mg/l). Luultavasti tästä tavasta on luovuttu?<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Sydämen toimintahäiriöt (vajaatoiminta)<br />Väsymys<br />Kalpeus<br />Ripuli<br />Punasolujen tuotannon lisääntyminen (polycythaemia vera)<br />Sormien ja jalkojen puutuminen<br />Kilpirauhasen suureneminen/vajaatoiminta<br />Struuma<br />Kuolema<br /><strong>Triviaa<br /></strong>1930-luvulla todettiin että koboltti on välttämätön ihmiselle ja eläimille. Märehtivät eläimet pystyvät muodostamaan koboltista B12-vitamiinia pötsissään. Eläinkokeissa suuret annokset (4-10 mg/kg) aiheuttivat anemiaa, ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Kromi (Cr)<br /></span>Elimistössä kromia on noin 5,2 - 10,4 mg. Eurooppalaisilla ja pohjoisamerikkalaisilla n. 6 mg, afrikkalaisilla 7,45 mg, Kauko-Idässä asuvilla 11,8 mg ja Lähi-idässä 12,5 mg. Kromia on ihossa, luissa, lihaksissa, pernassa, munuaisissa, kiveksissä ja rasvakudoksessa sekä pieniä määriä sydämessä, haimassa, keuhkoissa ja aivoissa. Välttämätön hivenaine ihmiselle. Kromin puutetta ei yleensä esiinny, ellei syödä pelkästään eineksiä.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Osallistuu glukoosiaineenvaihduntaan insuliinin avulla (siirtää glukoosia verestä soluihin).<br />On monien entsyymien ja hormonien rakenneosa.<br />Osallistuu kolesteroliaineenvaihduntaan säätelemällä veren rasvapitoisuutta<br />Vähentää rasvan määrää veressä<br />Lisää HDL-kolesterolin määrää<br />Osallistuu proteiinisynteesiin<br />Osallistuu immuunipuolustukseen<br />Osallistuu ruokahalun säätelyyn<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>B1-vitamiini<br />munankeltuainen 183 μg/100g<br />melassi 121 μg/100g<br />kuivattu oluthiiva 117 μg/100g<br />naudanliha 57 μg/100g<br />maksa 55 μg/100g<br />kokojyväleipä 42 μg/100g<br />leseet 38 μg/100g<br />murot 30 μg/100g<br />hunaja 29 μg/100g<br />vehnänalkiot 23 μg/100g<br />rusinat 10 μg/100g<br />lehtikaali 10 μg/100g<br />herkkusienet 9 μg/100g<br />tonnikalasäilyke vedessä 9 μg/100g<br />maapähkinät 8 μg/100g<br />hapankorppu 8 μg/100g<br />meetvursti 8 μg/100g<br />lenkkimakkara 6 μg/100g<br />emmentaljuusto 5 μg/100g<br />ruisleipä 5 μg/100g<br />äidinmaito 3 – 80 μg/100g<br />mausteet<br />mustapippuri<br />sokerijuurikas<br />äyriäiset<br />kokojyvävehnä<br />vehnäleseet<br />pähkinät<br />vehnäjauhot<br />artisokka<br />salvia<br />parsa<br />kuivatut luumut<br />sokeriruoko<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Aikuiset 120 μg, lapset 50 μg, RDA 200 μg,<br /><strong>Keskimääräinen saanti ruokavaliosta<br /></strong>20-200 μg.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />C-vitamiini, glysiini, glutamiinihappo, kysteiini, kalium?<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />Magnesium, sinkki, kupari, fytaatit<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Insuliini + kromi, kromi saattaa tehostaa insuliinin toimintaa<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>Runsas alkoholin käyttö<br />Runsas sokerin käyttö<br />Runsas valkoisen vehnäjauhon käyttö<br />Einesruokien runsas käyttö (ruuan teollinen käsittely poistaa siitä kromia)<br />Pitkäaikainen laihdutus<br />Raskaus<br />Vakava aliravitsemus<br />Letkuruokinta<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>alle 0,25 μg ??? missä?<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>Makeannälkä<br />Mielialanmuutokset<br />Masennus<br />Nälästä tai makean syömisestä aiheutuva pahoinvointi<br />Alkoholi-intoleranssi<br />Glukoosi-intoleranssi<br />Korkea kolesteroli<br />Verenpaineen kohoaminen<br />Veren rasva-arvojen kohoaminen<br />Valtimoiden kovettuminen<br />= Sydänsairaudet?<br />(Virtsaneriyksen lisääntyminen, jano, nälkä, painon lasku, kutina) = Diabetes?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Diabetes<br />Raskausajan diabetes<br />Diabeteksentapaiset oireet<br />Korkea kolesteroli<br />Mielialanvaihtelut, joihin liittyy veren sokeritason nopea lasku<br />Laihdutus<br />Alhainen verensokeri<br />Kromin puute<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>50 μg<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>Diabeetikolla kromilisät voivat vaikuttaa tarvittavan insuliinin määrään, joten lisäravinteen käyttö on sallittua vain lääkärin valvonnassa.<br />N. 60 kg painava ihminen sietää 1 mg kromia ja 18 mg kromisuolaa päivässä.<br />Myrkytysoireita tullee yleensä jos altistuu kromille esim. työpaikalla tai juo saastunutta kromipitoista vettä (tehdaspäästöt).<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Painajaisunet<br />Kasvuhäiriöt lapsilla<br />Ihotulehdukset<br />Keuhkosyöpä<br />Munuaisvauriot<br /><strong>Triviaa</strong><br />Kromi todettiin eläimille välttämättömäksi 1959 ja sama havainto tehtiin ihmisten kohdalla 1979. Eläinkokeissa kromin puute aiheutti eläimille diabeteksen kaltaisen tilan.<br />Raudan ja kromin suhde elimistössä on käänteinen, jos toisen arvot ovat koholla toisen ovat matalat.<br />Eläinkokeissa 100 mg/vrk annos aiheuttaa maksa- ja munuaisvaurioita.<br />Elimistö ottaa kromia ruuasta 3-10%, kromisuolasta 1% ja kromihiivasta 10-25%. Päivittäin kromia poistuu elimistöstä 10 μg.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Litium (Li)<br /></span>Ihmisen elimistössä litiumia on aivoissa, luukudoksessa ja kilpirauhasessa. Sitä ei ole osoitettu ihmiselle välttämättömäksi. Ihminen saa yleensä tarvittavan määrän litiumia ravinnosta, joten puutos on harvinaista. Maaperässä litiumia on 0,005g/100g<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, nivelreumaa, mahahaavaa.<br />Litium nostaa veren kalsium-, magnesium- ja fosforipitoisuutta<br />Hermoston toiminta<br />Vaikutukset lääkinnällisillä annoksilla<br />Noradrenaliinin erittymisen lisääntyminen<br />Natriumin korvautuminen solunulkoisissa nesteissä<br />Luiden mineraalipitoisuuden lasku<br />Magnesiumin, kalsiumin ja fosforin määrän lisääntyminen veriseerumissa<br />Lisäkilpirauhashormonin lisääntynyt määrä veriplasmassa (säätelee kalsiumin ja fosforin aineenvaihduntaa)<br />Kilpirauhashormonin synteesin väheneminen ja vapautumisen hidastuminen<br />Insuliinin vapautumisen lisääntyminen ja glykogeenin muodostumisen lisääntyminen lihaksiin<br />Vasopressiinin määrän lisääntyminen veriplasmassa<br />Aldosteronin määrän tilapäinen lisääntyminen veriplasmassa<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Vesi 4mg/l – 150mg/l<br />perunat<br />kasvikset<br />hedelmät<br />kala<br />liha<br />maitotuotteet<br />kanamunat<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>?<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>?<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Jodi<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>?<br /><strong>Puutosraja</strong><br />?<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>Väkivaltainen käytös<br />Masennus<br />Kiihtymys<br />Liioiteltu hilpeys<br />Jyrkät mielialanvaihtelut<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Psyykkiset häiriöt (maanis-depressiivisyys) 500mg/vrk<br />Litiumin käyttöä on kokeiltu mm. leukopeniaan, hypertyroidismiin, Menierin tautiin, tarditiiviseen dyskinesiaan, Huntingtonin tanssitautiin, migreeniin, epilepsiaan, PMS:aan.<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa</strong><br />?<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>Litiumin käyttäminen lääkinnässä vaati litiumin pitoisuuden jatkuvaa kontrollia. Kun määrä veriplasmassa on n 0,7 mg/100ml se ei vaikuta natrium tai kalium tasoon. Yliannosoireta tulee annoksella, joka on suurempi kuin 1,05 mg/100ml.Litiumin määrä veriplasmassa ei saa nousta yli 1,4 mg/100 ml.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong><br />Nestehukka ja janoisuus<br />Aineenvaihdunnan hidastuminen (väsymys, turvotus, painonnousu, alhainen syke, alhainen verenpaine)<br />Pahoinvointi<br />Oksentelu<br />Ripuli<br />Vapina<br />Puhehäiriöt<br />Epileptiset kohtaukset<br />Tylsistyneisyys<br />”Kooma”, jossa henkilö pystyy liikuttamaan vain päätään tai silmiään<br /><strong>Triviaa</strong><br />Eläinkokeissa litiumin on todettu vaikuttavan suotuisasti hormonitasapainoon ja puute johtaa lisääntymiskyvyn heikkenemiseen ja monien entsyymien aktiivisuuden vähenemiseen.<br />Litiumia erittyy enimmäkseen munuaisten kautta virtsaan, mutta myös hien ja syljen välityksellä. Raskaana olevilla naisilla litiumia pääse istukan kautta sikiön verenkiertoon ja sitä erittyy myös rintamaitoon imettävillä äideillä.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Lyijy (Pb)<br /></span>Lyijy on ihmiselle terveysriski. Lyijy varastoituu luustoon, munuaisiin ja kiertää verenkierrossa. Maaperässä 0,002 g/100g. Ihminen saa lyijy ruuasta, juomavedestä, käyttöesineistä, kosmetiikasta ja ilmasta.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Tuhoaa nivelten rustoa, edistää nivelrikkoa ja heikentää lasten hampaita.<br />Heikentää vastustuskykyä<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>Lyijypitoisuus kasveissa ja eläimissä riippuu veden ja ilman lyijypitoisuudesta<br />Lyijypitoinen bensiini (pakokaasun muodossa)<br />Lyijypitoinen juomavesi 17,9 -108 μg/l<br />Teollisuuden päästöt<br />Tienvarsipelloilla viljellyt elintarvikkeet<br />Saviastiat<br />Tupakka ja tupakansavu (aktiivinen ja passiivinen tupakointi)<br />Viinit<br />Olut<br />Keramiikka<br />Kristallit<br />Kosmetiikka<br />Dolomiitti<br />Luujauho<br />Osterinkuoret<br />Kalsiumvalmisteet<br />Torjunta-aineet<br />Paristot<br />Musta hiusväri (lyijyasetaatti)<br />Väriaineet<br />Maalit (lasten lelut)<br />Säilykepurkit (sauma-aine)<br />Ilmansaasteet<br />Naudanmaksa<br />Sianmaksa<br />Sienet 0,36-6,05 μg/100g (riippuen lajista ja maaperästä)<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>?<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta</strong><br />200-400 μg/vrk<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />?<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />?<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>?<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>?<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa</strong><br />?<br /><strong>Yliannostus</strong><br />1-2 mg. 42 μg/100 ml veressä kertoo lyijymyrkytyksestä..<br />Lyijyn myrkyllisyys on tiedetty jo vuosisatoja. Liekö tieto unohtunut aikojen saatossa?<br />Lapset ovat erityisen alttiita lyijymyrkytykselle, jopa pienet määrät lyijyä häiritsevät lasten kehitystä. Lyijy imeytyy lapsen ruuansulatuskanavasta 5 kertaa tehokkaammin kuin aikuisten.<br />Kelp-merilevän tiedetään keräävän itseensä lyijyä elimistöstä. Miten lienee laita meressä?<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong> Väsymys<br />Päänsärky<br />Unettomuus<br />Hermostohäiriöt<br />Allergiat<br />Anemia<br />Tulehdustaudit<br />Syöpä<br />Nivelreuma<br />Munuaissairaudet<br />Keskenmenot<br />Lasten hyperaktiivisuus<br />Autismi<br />Käytöshäiriöt<br />ADD<br />ADHD<br />Oppimisvaikeudet<br />Kätkytkuolemat<br />Hermostovauriot<br />impotenssi<br />oksentelu<br />ripuli<br />metallin maku suussa<br />polttava mahakipu<br />musta uloste<br />pienet virtsamäärät<br />tajuttomuus<br />Anemia<br />huimaus<br />ruuansulatushäiriöt<br />nivelkivut<br />lihaskivut<br />muistihäiriöt<br />ikenien tummuminen (sininen tai musta lyijyraja ikenissä)<br />koordinaatio-ongelmat<br />pakkoliikkeet<br />näköhäiriöt<br />halvaantuminen<br />munuaisten vajaatoiminta<br />sydän- ja verisuonitaudit<br />korkea verenpaine<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Lyijy on rotille välttämätön kivennäisaine. Ihmisen luuston lyijypitoisuus on 500-1000 –kertaistunut viimeisen 150-vuoden aikana.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Magnesium (Mg)</span><br />Kivennäisaine, joka varastoituu elimistössä hampaisiin ja luukudokseen. Sitä on kivennäisaineista neljänneksi eniten ihmisessä eli 20-30 g. 60% on sitoutuneena luustoon, loput ovat muissa osissa pääasiassa luurankoa tukevissa lihaksissa (20%) ja hermoissa sekä veressä. Magnesiumia on myös sydänlihaksessa, aivoissa, maksassa, kilpirauhasessa, munuaisissa. 98% magnesiumista on solujen sisässä. Kun ruokavalio on monipuolinen, riski magnesiumin puutteeseen on hyvin pieni.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Osallistuu katalysaattorina noin 300 kemialliseen entsyymiprosessiin elimistössä.<br />Aktivoi geenien DNA:n<br />Välttämätön proteiinien valmistukselle ja hiilihydraattiaineenvaihdunnalle.<br />Luiden, hermoston ja lihasten rakenneosa<br />Auttaa monien vitamiinein ja mineraalin hyväksikäyttöä elimistössä.<br />Välttämätön sydämen terveydelle<br />Säätelee elimistön happo-emästasapainoa<br />Osallistuu immuunipuolustukseen tukemalla B-solujen toimintaa<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>Tableteissa apuaineena 0,2 -5 mg/tabletti<br />Ruuan lisäaineena<br />kova vesi<br />Epsom-suola 9 700 mg/100g<br />magnesiamaito 3 000 mg/100g<br />mineraalisuola 1 100 mg/100g<br />kaakaojauhe 520 mg/100g<br />vehnäleseet 480 mg/100g<br />basilika (kuivattu) 422 mg/100g<br />pikakahvi 390 mg/100g<br />pellavansiemenet (kokonaiset) 392 mg/100g<br />auringonkukansiemenet 355 mg/100g<br />seesaminsiemenet 350 mg/100g<br />soijaproteiini 325 mg/100g<br />soijapavut 310 mg/100g<br />ruislese 300 mg/100g<br />nori (kuivattu) 300 mg/100g<br />vehnänalkiot 290 mg/100g<br />manteli 280 mg/100g<br />cashewpähkinä 260 mg/100g<br />intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 250 mg/100g<br />etana 250 mg/100g<br />pannukahvi 240 mg/100g<br />kuivattu oluthiiva 231 mg/100g<br />kuivahiiva 230 mg/100g<br />kauraleseet 200 mg/100g<br />spirulinalevä (kuivattu) 195 mg/100g<br />wakame 187 mg/100g<br />tattari 178 mg/100g<br />kaurahiutaleet 173 mg/100g<br />maapähkinä170 mg/100g<br />saksanpähkinä 160 mg/100g<br />pavut (ruskeat tai valkoiset) 157 mg/100g<br />hasselpähkinä 157 mg/100g<br />purukumi 156 mg/100g<br />suklaa 150 mg/100g<br />herajauhe 150 mg/100g<br />durum-vehnä 144 mg/100g<br />ruisnäkkileipä 142 mg/100g<br />kokojyväjauhot 140 mg/100g<br />marsipaani 140 mg/100g<br />ruokasuola, vuorisuola 140 mg/100g<br />ruusunmarjasose 135 mg/100g<br />kaurahiutale, kaurajauho, kauralese 134 mg/100g<br />ruisrouhe 132 mg/100g<br />lihaliemijauhe 132 mg/100g<br />tumma suklaa 130 mg/100g<br />mannasuurimo 127 mg/100g<br />vehnärouhe 127 mg/100g<br />maitojauhe 126 mg/100g<br />aromisuola 124 mg/100g<br />ruisleipä 120 mg/100g<br />hapankorppu 120 mg/100<br />maapähkinävoi 120 mg/100g<br />ruskea riisi 119 mg/100g<br />herneet (kuivatut) 116 mg/100g<br />talkkunajauho 114 mg/100g<br />vehnähiutale 114 mg/100g<br />makaroni 113 mg/100g<br />tofu 111 mg/100g<br />katkaravut 110 mg/100g<br />kaura 110 mg/100g<br />riisikakku 110 mg/100g<br />kaakaojauhe 110 mg/100g<br />linssit (vihreä tai punainen) 110 mg/100g<br />ruishiutale 110 mg/100g<br />seesaminsiemen (kuorineen) 110 mg/100g<br />täysjyväriisi 110 mg/100g<br />tuorepasta 107 mg/100g<br />ruusunmarja 104 mg/100g<br />tattarijauho 104 mg/100g<br />hirssijauho 103 mg/100g<br />tumma riisi 101 mg/100g<br />ksylitolipastilli 100 mg/100g<br />suklaapatukka 95 mg/100g<br />kokojyväleipä 93 mg/100g<br />ruisjauhot 92 mg/100g<br />kasvismakkara, soija 92 mg/100g<br />kookospähkinä (kuivattu) 90 mg/100g<br />äyriäiset 90 mg/100g<br />maissilastu 89 mg/100g<br />ohrajauho 89 mg/100g<br />mysli 86 mg/100g<br />nokkonen 86 mg/100g<br />jälkiuunileipä 87 mg/100g<br />vehnän idut 82 mg/100g<br />kuivatut hedelmät 80 mg/100g<br />ruisleipä 75 mg/100g<br />soijapavun idut 72 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 72 mg/100g<br />porkkana (kuivattu) 70 mg/100g<br />lehtijuurikas (magnoldi) 65 mg/100g<br />lihaliemiuute 61 mg/100g<br />okra 60 mg/100g<br />pinaatti 59 mg/100g<br />tuore hiiva 59 mg/100g<br />herneenversot 56 mg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 52 mg/100g<br />retiisin idut 44 mg/100g<br />persilja 44 mg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilyke) 43 mg/100g<br />tonnikala (öljyssä) 43 mg/100g<br />banaani 42 mg/100g<br />herne 40 mg/100g<br />tilli (tuore) 40 mg/100g<br />vihanneskrassi 40 mg/100g<br />emmentaljuusto 39 mg/100g<br />sardiinit (öljyssä) 38 mg/100g<br />linssin idut 37 mg/100g<br />maissi 37 mg/100g<br />silakka 35,6 mg/100g<br />hauki 35 mg/100g<br />tonnikala 33 mg/100g<br />ruusukaali 30 mg/100g<br />siika 30 mg/100g<br />kuha 29 mg/100g<br />palsternakka 29 mg/100g<br />hauki 28 mg/100g<br />sinimailasen (alfalfa) idut 27 mg/100g<br />ahven 26 mg/100g<br />särki 26 mg/100g<br />ankerias 26 mg/100g<br />lahna 26 mg/100g<br />muikku 25 mg/100g<br />taimen 25 mg/100g<br />bataatti 25 mg/100g<br />maustesilli, suolasilli 24 mg/100g<br />parsakaali 24 mg/100g<br />ruusukaalin idut 23 mg/100g<br />mustajuuri 23 mg/100g<br />kesäkurpitsa 22 mg/100g<br />vesikastanja 22 mg/100g<br />kampela 21 mg/100g<br />made 21 mg/100g<br />turska 21 mg/100g<br />lehtisalaatti 21 mg/100g<br />jäävuorisalaatti 21 mg/100g<br />cantalupenmeloni 20 mg/100g<br />nauris 20 mg/100g<br />punajuuri 20 mg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 19 mg/100g<br />retiisi 19 mg/100g<br />jogurtti 17- 20 mg/100g<br />kurkku 17 mg/100g<br />ruohosipuli 17 mg/100g<br />kirjolohi 16,3 mg/100g<br />lohi 16,3 mg/100g<br />juuriselleri 16 mg/100g<br />maa-artisokka 16 mg/100g<br />keltainen paprika 16 mg/100g<br />lanttu 15 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 15 mg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 15 mg/100g<br />kiinankaali 15 mg/100g<br />kukkakaali 15 mg/100g<br />lehtiselleri 15 mg/100g<br />purjosipuli 15 mg/100g<br />seiti (pakaste) 14 mg/100g<br />kyssäkaali 14 mg/100g<br />munakoiso 14 mg/100g<br />punainen paprika 14 mg/100g<br />porkkana 14 mg/100g<br />punakaali 14 mg/100g<br />ruusukaali 14 mg/100g<br />valkokaali 14 mg/100g<br />hunajameloni 13 mg/100g<br />parsa 13 mg/100g<br />maito 12 mg/100g<br />vesimeloni 11 mg/100g<br />kevätsipuli 11 mg/100g<br />basilika (tuore) 11 mg/100g<br />tomaatti 11 mg/100g<br />pavunidut (säilyke) 10 mg/100g<br />vihreä paprika 10 mg/100g<br />raparperi 9 mg/100g<br />herkkusieni 9 mg/100g<br />sipuli (raaka) 8 mg/100g<br />valkosipuli 8 mg/100g<br />päärynä (tuore) 7 mg/100g<br />suodatinkahvi 6 mg/100g<br />kevytkerma 6 mg/100g<br />sipuli (kypsennetty) 5 mg/100g<br />omena 5 mg/100g<br />vispikerma 5 mg/100g<br />kuohukerma 4 mg/100g<br />päärynä (säilyke) 6 mg/100g<br />olut 3-20 mg/100g<br />äidinmaito 2,9 – 5 mg/100g<br />kelp 2,5 mg/100g<br />peruna 2 mg/100g<br />voi 2 mg/100g<br />tee (pussitee) 1 mg/100g<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Miehet 350 mg, naiset 280 mg, lapset 200-40 mg, RDA 350 mg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta:</strong><br />Miehet 440 mg, naiset 350 mg<br /><strong>Tasapaino</strong><br />Magnesiumin ja kalsiumin välinen tasapaino on tärkeä (1:2).<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />B6-vitamiini, sinkki, kalium, estrogeeni, galaktoosi?, mangaani?, fosfori?, kromi?<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />Kalsium, liiallinen fosfori, fytaatit, tanniinit, oksaalihappo, D-vitamiini<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset</strong><br />Heikentää antibioottien tehoa ja antibiootit estävät magnesiumia imeytymästä<br />Magnesium tehostaa antasidien (happolääkkeiden) toimintaa – saattaa seurata ripuli ja magnesiumin kertyminen elimistöön<br />Syklosporiinit (Sandimmun, Atrovastatin) – lisäävät magnesiumin tarvetta<br />Gentamisiinit – lisäävät magnesiumin tarvetta<br />Digitalis (sydänlääkkeet) – lisäävät magnesiumin tarvetta<br />Nesteenpoistolääkkeet – lisäävät magnesiumin tarvetta<br />Laksatiivit (ummetuslääkkeet) – magnesiumin kertyminen elimistöön<br /><strong>Hyödylliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Magnesium + B6 –vitamiini estävät munuaiskivien muodostumista<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />Yksipuolinen ravinto<br />Aliravitsemus (anoreksia)<br />Runsas alkoholin käyttö<br />Runsas teen tai kahvin juonti<br />Runsas sokerin käyttö<br />Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio<br />Liiallinen valkoisten vehnäjauhojen sekä sokerin käyttö<br />Liiallinen maitotaloustuotteiden käyttö<br />Runsas kalsiumin syönti<br />Runsas D-vitamiinin syönti<br />Keinolannoitus<br />Keliakia (hoitamaton)<br />Ripuli (krooninen)<br />Paksusuolen sairaudet<br />Haimasairaudet<br />Leikkaukset<br />Raskaus<br />Imetys<br />Nesteenpoistolääkkeet (diureetit)<br />Ummetuslääkkeet (laksatiivit)<br />Antibiootit<br />E-pillerit<br />Estrogeenilääkitys<br />Ripuli<br />Divertikkelit<br />Polyypit<br />Tulehdukset<br />Kilpirauhasen toimintahäiriöt (hypertyreoosi, Addisonin tauti, hyperparatyreoosi)<br />Maksan ja haiman sairaudet<br />Ravintoaineiden imeytymishäiriöt<br />Munuaisen toimintahäiriöt<br /><strong>Puutosraja<br />Puutosoireet<br /></strong>Stressi<br />Lihaskrampit (toistuvat)<br />Sydämen rytmihäiriöt (jopa lievissä puutostiloissa)<br />PMS<br />Vapina<br />Lihasten nykiminen<br />Kasvojen nykiminen<br />Silmien nykiminen<br />Kielen nykiminen<br />Huimaus<br />Koordinaatiohäiriöt (kävelyvaikeudet)<br />Huono muisti<br />Masennus<br />Unettomuus<br />Apatia<br />Anemia<br />Hidastunut kasvu lapsilla<br />Kolesterolin kertyminen elimistöön<br />Verenpaineen kohoaminen<br />Matala verensokeri<br />Nielemisvaikeudet<br />Aikuisiän diabetes?<br />Astma?<br />Sydän- ja verisuonitaudit<br />Osteoporoosi<br />Kalsiumin kertyminen munuaisiin ja pehmytkudoksiin<br />Ajan ja paikan tajun hämärtyminen<br />Psyykkiset häiriöt (hallusinaatiot, vainoharhaisuus)<br />Anemia<br />Munuaiskivet<br />Ennenaikainen vanheneminen<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Diabetes<br />Sydän- ja verisuonisairaudet<br />Hormonaaliset häiriöt<br />Rytmihäiriöt<br />Munuaiskivien ehkäisy (250 mg) 1970-luvulla<br />PMS<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>350 mg. Nautitaan illalla ennen nukkumaanmenoa. Jos käytetään laksatiivina 5-15g/250 ml vettä aamulla ennen aamiaista. Lapsille 100-250 mg/ painokilo. Ei sovi munuaissairauksissa.<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>Yli 350 mg annoksista seuraa ripuli. Vaarallinen yliannosmäärä 2 g. Munuaisten toimintahäiriöissä riittää pienempikin määrä. Yleensä yliannos on mahdollinen vain munuaisten toimintahäiriössä, koska elimistö poistaa magnesiumia melko hyvin.<br />Magnesium on myrkyllistä munuaisvaivoissa ja eteis-kammiokatkoksessa.<br />Liikaa magnesiumia voi saada jos käyttää runsaasti antasideja (happolääkkeet) ja laktasideja (ummetuslääkkeet)<br /><strong>Pahentaa seuraavia tiloja:<br /></strong>Sydänsairaudet<br />Munuaisongelmat – riski hypermagnesiaan kasvaa<br />Lasten sisäloistaudit<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Ihon punoitus<br />Ripuli<br />Lisääntynyt tai vähentynyt virtsan määrä<br />Hidas syke<br />Huimaus<br />Verenpaineen lasku<br />Lihasheikkous<br />Hengitysvaikeudet<br />Näköhäiriöt<br />Sekavuus<br />Kooma<br />Sydämen pysähtyminen<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Magnesiumin puute huomattiin ihmisillä vasta 1934. Magnesiumia imeytyy elimistöön tarpeen mukaan 30-60%.<br />Täysjyvävehnästä leivotun leivän magnesiumpitoisuus on 78 mg/100g, valkoisen leivän magnesiumpitoisuus on vain 19,5 mg/100g. Magnesiumpitoisuuden tarkka mittaaminen elimistöstä on hankalaa.<br />Magnesium-peräruiske ei nosta veren magnesiumpitoisuuksia. Magnesiumin käyttö laksatiivina ei välttämättä ehdi nostaa veren magnesiumpitoisuuksia.<br />Magnesiumin puute aiheuttaa lehmillä ja lampailla laidunhalvausta.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Mangaani (Mn)</span><br />Elimistössä mangaania on rinta- ja käpyrauhasessa, maksassa, munuaissa, sydämessä ja luukudoksessa. Vähäisiä määriä on keuhkoissa ja lihaskudoksessa. Elimistössä mangaania on noin 10-20 mg. Mangaani on ihmiselle välttämätön hivenaine. Mangaania poistuu elimistöstä, joten sitä pitää saada päivittäin ravinnosta.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Vaikuttaa ruston, luuston ja nivelten kehittymiseen, kuten myös haiman beetasolujen, sisäkorvan ja lisääntymiskyvyn kehittymiseen.<br />On mukana monissa entsyymeissä.<br />Vaikuttaa aineenvaihduntaprosessiin monilla tasoilla (proteiini- hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunta)<br />Osallistuu veren hyytymiseen ja B1-vitamiinin toimintaan.<br />Nukkuminen (melatoniin tuotanto)<br />Hormonituotanto<br />Hiusten ja ihon väri (melaniin muodostuminen)<br />Aivojen normaali toiminta<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Tuotteiden mangaanipitoisuus vaihtelee hyvin paljon riippuen maaperästä ja lannoituksesta<br />kelp 38 mg/100g<br />kardemumma 27 mg/100g<br />inkivääri 17 mg/100g<br />vehnäleseet 15 mg/100g<br />vehnän kuorikerros 14 mg/100g<br />kauran kuorikerros 10 mg/100g<br />tee 5-71 mg/100g<br />vehnä 5 mg/100g<br />kokojyväleipä 4,2 mg/100g<br />hapankorput 3,6 mg/100g<br />puolukka 3,5 mg/100g<br />kaura 3 mg/100g<br />speltti 2,9 mg/100g<br />ruisleipä 2,2 mg/100g<br />pavut 2 mg/100g<br />riisi 2 mg/100g<br />spirulinalevä (kuivattu) 1,9 mg/100g<br />hiivaleipä 1,7 mg/100g<br />maapähkinät 1,5 mg/100g<br />wakame 1 mg/100g<br />salaatti 0,7 mg/100g<br />maksa 0,64 mg/100g<br />tomaatti 0,6 mg/kg<br />parsakaali 0,6 mg/100g<br />lehtikaali 0,6 mg/100g<br />kuivattu oluthiiva 0,53 mg/100g<br />musta tee 0,5 mg/kuppi<br />limapavut 0,5-1 mg/100g<br />sipulit 0,5 -1 mg/100g<br />hiiva 0,5-0,9 mg/100g<br />pinaatti 0,2-15 mg/100g<br />omenat 0,2 mg/100g<br />vihreät pavut 0,2-2 mg/100g<br />banaani 0,2-0,8 mg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 0,18 mg/100g<br />herneet 0,1 mg/100<br />porkkanat 0,06-0,6 mg/100g<br />merikalat 0,02 mg/100g<br />äidinmaito 0,0007 – 0,0014 mg/100g<br />maapähkinät<br />juusto<br />kala<br />peruna<br />mausteet<br />täysjyvävehnä<br />salaatti<br />hedelmät<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Aikuiset 4 mg, lapset 1,5 mg, RDA 5 mg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta<br /></strong>5-7 mg<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />Kalium?, sinkki?, magensium?, rauta? fosfori?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Rauta, kalsium, fosfaatit, fytaatti (fytiinihappo)<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset</strong><br />Mangaanin runsas saanti estää raudan imeytymistä.<br />Puutosta aiheuttaa<br />Runsas liha- ja maitotuotteiden käyttö<br />Runsas alkoholinkäyttö<br />Yksipuoleinen ruokavalio<br />Runsas einesten ja käsitellyn ruuan syönti<br />Liikkumattomuus<br /><strong>Puutosraja<br /></strong><strong>Puutosoireet<br /></strong>ihon kuivuminen ja halkeilu<br />ientulehdus<br />väsymys<br />painonlasku<br />nivelkivut<br />huono lihaskoordinaatio<br />kuulon huonontuminen<br />levottomuus<br />hiusten kasvun hidastuminen<br />matala kolesteroliarvo<br />luiden hauraus<br />nivelten rappeutuminen<br />ihottuma<br />Lupus erythematosus (punahukka)<br />Struuma<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu</strong><br />Myastenia gravis<br />Epilepsia<br />Anemia<br />Diabetes<br />Alzheimerin tauti<br />Skitsofrenia<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>2,5 mg<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>50 mg/vrk.Kaivostyöläisillä altistuminen mangaanihöyryille – mangaanihulluus. (1000 mg).<br />Maksan- ja sappirakon sairaudet voivat nostaa mangaanin tasoa veressä.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Parkinsonin tautia muistuttavat oireet (vapina ja liikkumisvaikeus)<br />Pakkoliikkeet<br />Tasapainohäiriöt<br />Keuhkoputkentulehdus<br />Astma<br />Lapsilla oppimisvaikeudet<br />Väkivaltaisuus<br />Keskushermostovauriot<br />Kooma<br /><strong>Triviaa</strong><br />Eläimillä alhainen mangaanipitoisuus ja luuston kalsiumpitoisuuden lasku korreloivat keskenään. Vähäinen mangaanimäärä rajoitti koe-eläinten kasvua.<br />Mangaani ja rauta toimivat toistensa vastavaikuttajina. Jos rautaa imeytyy vähän mangaania pääsee elimistöön enemmän. Jos ravinto on hyvin rautapitoista mangaani ei pääse imeytymään. Maissa, joissa juodaan paljon teetä 50% mangaanista saadaan teestä.<br />Ravinnon mangaanista imeytyy n 3-5 %. Mangaania poistuu elimistöstä n. 4 mg/päivä ulosteen mukana.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Molybdeeni (Mo)<br /></span>Ihmisen elimistössä on 0,2-16 mg molybdeeniä, suurin osa siitä on maksassa, keuhkoissa, luukudoksessa ja ihossa. Molydeeni on ihmiselle välttämätön hivenaine. Ihminen saa ravinnosta yleensä täysin riittävästi molybdeeniä.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Mukana kolmessa entyymissä (ksantiini, aldehydi- ja sulfidioksidaasi)<br />Tarvitaan virtsahapon tuotantoon ja erittymiseen.<br />Osallistuu hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan<br />Ennaltaehkäisee kariesta hampaissa<br />Osallistuu raudan aineenvaihduntaan<br />Osallistuu suvunjatkamiseen (miehet)<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>Molybdeenin pitoisuus elintarvikkeissa vaihtelee maaperän molybdeenipitoisuuden mukaan.<br />tattari 485 μg/100g<br />säilykepavut 350 μg/100g<br />vehnänalkiot 200 μg/100g<br />maksa 200 μg/100g<br />soijapavut 182 μg/100g<br />kokojyvävilja 120 μg/100g<br />kelp 100 μg/100g<br />sisäelimet 85 μg/100g<br />kanamuna 50 μg/100g<br />kookospähkinä 50 μg/100g<br />vihannekset 26 μg/100g<br />hedelmät 16 μg/100g<br />äidinmaito 1 μg/100g<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />50 μg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta:<br /></strong>120-150 μg<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />kupari, rautasulfaatit<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br />Puutosta aiheuttaa<br /></strong>Jalostettujen elintarvikkeiden ja einesten runsas syöminen<br />Crohnin tauti<br />Kuparimyrkytys<br />Suonensisäinen ravitsemus<br /><strong>Puutosraja</strong><br />?<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />Huono yleisvointi<br />Sydämentykytys<br />Hengityksen tihentyminen<br />Hämäräsokeus<br />Hermoherkkyys<br />Allergia<br />Karies<br />Impotenssi (miehet)<br />Kyvyttömyys tuottaa virtsahappoa<br />Ruokatorven syöpä<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö</strong><br />Käytetty poistamaan liiallista kuparia elmistöstä<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>100-1000 μg<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>10-15 mg annos on myrkyllinen, aiheuttaen seerumin virtsahapon nousua ja kihdin.<br /><strong>Pahentaa seuraavia tiloja:<br /></strong>Kuparinpuute<br />Munuaissairaudet<br />Maksasairaudet<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Nivelkipu<br />Kipu sivulla, alaselässä tai vatsassa<br />Alaraajojen turvotus<br />Kihti<br />Niveltulehdus<br />Hiusten harmaantuminen<br />Kuparin runsas erittyminen<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Eläinkokeissa puutoksen on havaittu aiheuttavan anemiaa, kasvuhäiriöitä ja kuoleman.<br />Ruuassa olevasta molybdeenista imeytyy noin 50%-<br /><br /><span style="font-size:180%;">Natrium (Na)<br /></span>Ihmisen elimistössä natrium sijaitsee pääasiassa solujen ulkopuolella 50%, luustossa 30-40% ja solunulkoisessa nesteessä loput. Kaikkiaan natriumia on elimistössä 80-100g. Puutos erittäin harvinainen. Nykyruuassa on huomattavasti enemmän natriumia, mitä ihminen oikeasti tarvitsee. Maaperässä natriumia on 2,8 g/kg. Esiintyy natriumkloridina, natriumbromidina, natriumsilikaattina ja natriumkarbonaattina. Natriumia on runsaasti lisäaineena eri muodoissaan eineksissä.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Pitää yllä kehon nesteiden osmoottista painetta yhdessä kloorin kanssa.<br />Säätelee verenpainetta<br />Osallistuu hermo-lihasimpulssien välittämiseen<br />Osallistuu happo-emästasapainon ylläpitoon.<br />Kuljettaa ravintoaineita solukalvojen läpi.<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>Yleisesti ottaen liha ja kala sisältävät enemmän natriumia kuin kokojyvävilja, hedelmät, vihannekset, suolattomat pähkinät ja marjat.<br />ruokasuola (natriumkloridi) 40 000 mg/100g<br />vuorisuola 38 700 mg/100g<br />aromisuola 27 900 mg/100g<br />ruokasooda (natriumbikarbonaatti) 27 300 mg /100g<br />Pansuola 22 800 mg/100g<br />mineraalisuola 21 000 mg/100g<br />Seltin 20 000 mg/100g<br />kanaliemikuutio 20 000 mg/100g<br />lihaliemitiiviste 19 000 mg/100g<br />kasvisliemikuutio 17 800 mg/100g<br />kalaliemikuutio 16 000 mg/100g<br />vähäsuolainen lihaliemijauhe 13 000 mg/100g<br />natriumglutamaatti 12 300/100g<br />Jozo 12 000 mg/100g<br />leivinjauhe 11 800 mg/100g<br />sakariini (makeutusaine) 10 550 mg/100g<br />soijakastike 8 700 mg/100g<br />maapähkinät (suolatut) 6 440 mg/100g<br />suolasilakka 5 742 mg/100g<br />silli (tynnyri) 4 960 mg/100g<br />lihaliemiuute 4 800 mg/100g<br />hiivauute 4 640 mg/100g<br />anjovis 4 140 mg/100g<br />makea chilikastike 3 700 mg/100g<br />Kikkoman less salt –soijakastike 3 570 mg/100g<br />suolattu muikku 3 382 mg/100g<br />spirulina-levä 3 100 mg/100g<br />suolasilli, maustesilli 2 890,9 mg/100g<br />sillisäilyke 2 780 mg/100g<br />diettivalmiste 2 565 mg/100g<br />hampurilaiset 2 500 mg/100g<br />oliivit 2 400 mg/100g<br />viininlehti (öljysäilötty suolaliemeen) 2 210 mg/100g<br />kaviaari 2 200 mg/100g<br />mäti (suolattu) 2039 mg/100g<br />popcornit 1 950 mg/100g<br />pekoni 1 900 mg/100g<br />poronleike, kylmäsavu 1 812 mg/100g<br />suolakeksit 1 800 mg/100g<br />salami 1800 mg/100g<br />valmisruuat keskimäärin 1800 mg/100g<br />meetvursti 1 760 mg/100g<br />fetajuusto 1 600 mg/100g<br />tuoresuolattu kirjolohifile 1 596 mg/100g<br />mätitahna 1540 mg/100g<br />sinihomejuusto 1 480 mg/100g<br />meetvursti 1 424 mg/100g<br />Camembert 1 410 mg/100g<br />kylmäsavustettu kirjolohifile 1 409 mg/100g<br />levitteet 1 3 60 mg/100g<br />ketsuppi 1 340 mg/100g<br />pekoni 1 330 mg/100g<br />maissihiutaleet 1 200 mg/100g<br />salaattikastike 1 170 mg/100g<br />sinappi 1 160 mg/100g<br />Stilton 1 150 mg/100g<br />kastikkeet 1 100 -1 400 mg/100g<br />brie-juusto 1 100 mg/100g<br />keittokinkku 1 100 mg/100g<br />perunalastut 1 070 mg/100g<br />suolakeksi 1045 mg/100g<br />etikkakurkku 1935 mg/100g<br />spirulina-levä (kuivattu) 1018 mg/100g<br />maissihiutaleet 1 005 mg/100g<br />ravintolaruuat 1 000 – 2 500 mg/100g<br />savustettu kala 1 000 – 1 800 mg/100g<br />sulatejuusto 1 000 mg/100g<br />kaviaari 991 mg/100g<br />etikkasäilyke 983 mg/100g<br />Edam-juusto 980 mg/100g<br />kaakaojauhe 950 mg/100g<br />keittokinkku 920 mg/100g<br />etikkakurkku 910 mg/100g<br />voi 879 mg/100g<br />maksapasteija 876 mg/100g<br />wakame 872 mg/100g<br />maissilastu, tacokuori 860 mg/100g<br />hapankorppu 830 mg/100g<br />nakit 820 mg/100g<br />grilllimakkara 808 mg/100g<br />kinkku 804 mg/100g<br />kevytmargariini 790 mg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilötty) 720 mg/100g<br />kartano-juusto 709 mg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 660 mg/100g<br />lenkkimakkara 629 mg/100g<br />Cheddar 610 mg/100g<br />silakka 581 mg/100g<br />leipä 560 mg/100g<br />äyriäiset (säilyke) 550 mg/100g<br />sardiinit (öljyssä) 503,6 mg/100g<br />tonnikala (öljyssä) 480 mg/100g<br />munajuusto 410 mg/100g<br />maapähkinävoi 350 mg/100g<br />kermajuusto 350 mg/100g<br />pinaatti 320 mg/100g<br />porkkana (kuivattu) 268 mg/100g<br />suklaa 250 mg/100g<br />vihannekset (säilyke) 230-330 mg/100g<br />äyriäiset 210 mg/100g<br />suolasienet 180 mg/100g<br />kananmuna 140 mg/100g<br />rahka 129 mg/100g<br />kuivattu oluthiiva 121 mg/100g<br />lehtijuurikas, mangoldi 118 mg/100g<br />lehtiselleri 106 mg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 98 mg/100g<br />ankerias 84 mg/100g<br />pavunidut (säilyke) 80 mg/100g<br />liha, tuore 75 mg/100g<br />made 75 mg/100g<br />pannukahvi 74 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 66 mg/100g<br />jogurtti 64 - 76 mg/100g<br />turska 58 mg/100g<br />kuha 57 mg/100g<br />muikku 56 mg/100g<br />bataatti 55 mg/100g<br />kampela 54 mg/100g<br />taimen 52 mg/100g<br />kuivahiiva 50 mg/100g<br />siika 49 mg/100g<br />tonnikala 47 mg/100g<br />ahven 46 mg/100g<br />intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 45 mg/100g<br />särki 45 mg/100g<br />hauki 43 mg/100g<br />lahna 43 mg/100g<br />kevytkerma 42 mg/100g<br />pikakahvi 41 mg/100g<br />seiti (pakaste) 40 mg/100g<br />punajuuri 40 mg/100g<br />retiisi 35 mg/100g<br />vispikerma 34 mg/100g<br />persilja 34 mg/100g<br />kirjolohi 33,8 mg/100g<br />kaura 33 mg/100g<br />juurekset 32 mg/100g<br />kookospähkinä (kuivattu) 28 mg/100g<br />lohi 27,9 mg/100g<br />spirulinalevä (kuivattu) 27,5 - 41,2 mg/100g<br />kuohukerma 27 mg/100g<br />tilli (tuore) 26 mg/100g<br />kukkakaali 25 mg/100g<br />jäävuorisalaatti 23 mg/100g<br />lehtisalaatti 23 mg/100g<br />hunajameloni 20 mg/100g<br />porkkana 19 mg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 17 mg/100g<br />kelp 16,4 mg/100g<br />tuore hiiva 16 mg/100g<br />vihannekset 15 mg/100g<br />kiinankaali 14,8 mg/100g<br />cantalupenmeloni 14 mg/100g<br />ruohosipuli 14 mg/100g<br />vesikastanja 14 mg/100g<br />marsipaani 13 mg/100g<br />kevätsipuli 13 mg/100g<br />äidinmaito 12 – 19 mg/100g<br />sipuli (raaka) 10 mg/100g<br />sienet 9 mg/100g<br />basilika (tuore) 9 mg/100g<br />okra 7 mg/100g<br />sipuli (kypsennetty) 7 mg/100g<br />parsakaali 6,9 mg/100g<br />punakaali 6,9 mg/100g<br />juuriselleri 6,6 mg/100g<br />purjosipuli 6,5 mg/100g<br />idut 6 mg/100g<br />kesäkurpitsa 6 mg/100g<br />kurkku 6 mg/100g<br />kyssäkaali 5 mg/100g<br />lehtikaali 5 mg/100g<br />mustajuuri 5 mg/100g<br />ruusukaali 5 mg/100g<br />valkokaali 5 mg/100g<br />herkkusieni 5 mg/100g<br />lanttu 4,1 mg/100g<br />nauris 4,1 mg/100g<br />vesimeloni 4 mg/100g<br />keltainen tai vihreä paprika 4 mg/100g<br />sipuli 3,7 mg/100g<br />valkosipuli 3,7 mg/100g<br />punainen paprika 3,5 mg/100g<br />maa-artisokka 3 mg/100g<br />maissi 3 mg/100g<br />tomaatti 2,5 mg/100g<br />olut 2-23 mg/100g<br />kurpitsa 2 mg/100g<br />munakoiso 2 mg/100g<br />speltti 1,72 mg/100g<br />herne (kuivattu) 1,5 mg/100g<br />raparperi 1,2 mg/100g<br />marjat ja hedelmät 1-2 mg/100g<br />nokkonen 1 mg/100g<br />parsa 1 mg/100g<br />suodatinkahvi alle 1 mg/100g<br />palsternakka 0,8 mg/100g<br />herne 0,5 mg/100g<br />äidinmaito 0,18 mg/100g<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Aikuiset 700 mg, lapset 500 mg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta:<br /></strong>Miehet 10,5 g, naiset 7,2 g. Runsaasti suolaa käyttävillä jopa 20-50 g/päivä!!!!!! Yksi teelusikallinen ruokasuolaa painaa n. 2 g.<br /><strong>Tasapaino</strong><br />Kaliumin ja natriumin välinen tasapaino on tärkeä. Natriumin (suola) liikasaantia pitäisi välttää, koska se johtaa kaliumin vähäisyyteen ja tasapainon häiriöön. Kaliumin puute taas aiheuttaa natriumin kertymistä elimistöön (turvotus, verenpaineen kohoaminen, sydänongelmat). Lisää kasvisten osuutta (kalium), korvaa pöytäsuola mausteilla sekä vähennä liha- ja makkarajalosteiden käyttöä.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />Kalium, seleeni, koboltti, kalsium, rauta, kupari, fosfori<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />?<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset</strong><br />?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />Vaikea ripuli<br />Oksentelu (kolera)<br />Voimakas hikoilu<br />Kasvisruokavalio + runsas veden juominen (yli 4 litraa)<br />Munuaisten toimintahäiriöt (silloin puutosta on myös kloorista ja kaliumistakin)<br />Tietyt hormonipuutokset<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>115 mg.<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />pahoinvointi<br />huimaus<br />lihasheikkous<br />lievä kuume<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu</strong><br />Lämpöhalvaus (nopea syke, verenpaineen lasku, lihaskouristelut, tajunnan menetys) - sairaalassa nesteytyshoito<br />Lapsille pitkään jatkuneen ripulin ja oksentelun takia<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa</strong><br />Käytetään yleensä vain sairaalassa nestehoidossa 1-10 g. Älä itse koskaan aloita mitään suolalääkitystä!<br /><strong>Yliannostus</strong><br />Jatkuva yli 5 g päivittäinen suolankäyttö johtaa verenpaineen kohoamiseen ja sitä kautta altistaa monille muille taudeille.<br />Liiallinen suolamäärä lapsen ravinnossa nostaa verenpainetta ja voi johtaa kuolemaan. Suolaa ei saisi lisätä lapselle valmistettaviin ruokiin.<br />Runsas liha-, kala- ja makkarajalosteiden, juuston ja pikkusuolaisten käyttäminen sekä suolan lisääminen ruokiin pahentaa tilannetta. Samoin alkoholinkäyttö.<br />Soijakastikkeen runsas käyttö voi aiheuttaa myös Ho Man Kwok-syndrooman (kiinalaisravintola-syndrooma), joka johtuu soijakastikkeen suuresta natriumpitoisuudesta. Syndrooma alkaa niskan puutumisena, josta tunne leviää käsiin ja selkään, rytmihäiriöitä ja heikotusta voi myös olla. On arveltu että korkealla glutamaattipitoisuudella (natriumglutamaatti) on myös osuutta asiaan. Glutamaattia saadaan merilevistä.<br />Aldosteronin liiallinen erittyminen, samoin kuin muiden lisämunuaisenkuorikerroksen hormonien, voi aiheuttaa natriumin kertymistä elimistöön. Samoin tapahtuu tietyissä sydän- ja munuaissairauksissa.<br />Veren korkea kalsiumpitoisuus ja/tai matala kaliumpitoisuus voivat aiheuttaa natriumpitoisuuden nousua veressä<br /><strong>Runsas käyttö pahentaa:<br /></strong>Epilepsia<br />Migreeni<br />Menierin tauti (huimaus, kuulohäiriöt, tinnitus (korvien soiminen), pahoinvointi ja oksentelu)<br />PMS<br />Sydänsairaudet<br />Maksasairaudet<br />Munuaissairaudet<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong><br />Kova jano<br />Nesteen keräytyminen kehoon<br />Jalkojen ja kasvojen turpoaminen (silmäluomet, kaksoisleuka)<br />Verenpaineen kohoaminen<br />Verenkiertoelimistön sairaudet (valtimonkovettumatauti, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta, aivohalvaus)<br />Sydämentykytys<br />Migreeni<br />Turvotus<br />Sydänvauriot<br />Maksavauriot<br />Haiman vajaatoiminta<br />Munuaisvauriot<br />Diabetes<br />Osteoporoosi<br />Mahasyöpä<br />Kooma<br /><strong>Triviaa</strong><br />Suolan käytön vähentämisellä ei ole todettu olevan mitään haittavaikutuksia. Runsaalle suolankäytölle ei ole olemassa mitään terveydellisiä perusteita. Ihminen tulee toimeen vaikka ei lisäisi ruokiin yhtään suolaa, edes valmistusvaiheessa.<br />Suolan määrän vähentäminen 1 tl päivässä (koko päivän suolamäärä) laskee verenpainetta yhtä paljon kuin 1 pilleri verenpainelääkettä. Miksi ihmiset syövät suolaa ja sitten syövät kalliita verenpainelääkkeitä? Käsittämätön yhtälö!!!<br /><br /><span style="font-size:180%;">Nikkeli (Ni)<br /></span>Ihmisessä nikkeliä on kaikissa kudoksissa, eniten selkäytimessä, ihossa ja hiuksissa. Kaikkiaan 10 g. Nikkeliä ei ole kuitenkaan vielä todistettu ihmiselle välttämättömäksi hivenaineeksi. Maaperässä nikkeliä on 180 mg/kg.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Entsyymien aktivointi<br />Suojelee solukalvoja<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Nikkelikoruista<br />Vedenkeittimistä, joissa on nikkeliä<br />Nikkeliä sisältävistä metalliseoksista (kello, silmälasit, soljet, napit)<br />Tupankasavu<br />Ilmansaasteet<br />Saastunut vesi/juomavesi<br />Jalostetusta ruuasta<br />kelp 10 mg/100g<br />sienet 0,41 -9,08 μg/100g riippuen lajista ja maaperästä<br />margariini<br />kasvisruuista<br />täysjyvävilja<br />pähkinät<br />hedelmistä<br />vihannekset<br />osterit<br />soijapavut<br />kaakao<br />vilja<br />kasvikset<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />100-300 μg.<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta:<br /></strong>60-260 μg. Kasvissyöjät saavat nikkeliä enemmän.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />Rauta, B12-vitamiini<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />C-vitamiini, kahvi, tee, appelsiinimehu<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />Raskaus<br />Imetys<br />Raudan puute<br /><strong>Puutosraja</strong><br />?<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />Munuaisten vajaatoiminta<br />Maksan vajaatoiminta<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu</strong><br />Ei toistaiseksi mitään käyttöä.<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus</strong><br />250 mg annos on ihmiselle myrkyllinen. Nikkeli aiheuttaa yliherkkyyttä lähinnä ihokontaktin kautta.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong><br />Kosketusallergia<br />Immuunijärjestelmän häiriöt<br />Allergiat<br />Sydäninfarkti<br />Aivoverenvuoto<br />Raskausmyrkytys<br />Keuhkosyöpä<br />Kohtusyöpä<br /><strong>Triviaa</strong><br />Sioille, kanoille ja rotille elintärkeä kivennäisaine. Eläinkokeissa todettu johtavan raudanpuutokseen ja anemiaan sekä kasvun ja lisääntymiskyvyn heikkenemiseen ja veren glukoositason alenemiseen.<br />Liiallinen määrä kanoilla aiheutti nahan pigmentoitumishäiriöitä, ihottumaa, maksanrasva- ja happivarastojen katoamista. Nikkeli kerääntyi maksaa, luihin ja aorttaan.<br />Ravinnosta nikkeli imeytyy heikosti, eikä imeytyminen lisäänny saannin kasvaessa.<br />Seerumin nikkelipitoisuuden mittauksella todetaan sydänkohtauksen kyseessä ollessa onko tila sydänlihaksen hapenpuute vai sydäninfarkti, jossa mukana soluvaurioita ja kuolio. Sydänlihaksen hapenpuutteessa seerumin nikkelipitoisuus lisääntyy.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Pii (Si)<br /></span>Elimistössä on 1-4 g piitä. Sitä on eniten ihossa, jänteissä, lymfarauhasissa ja valtimoissa. Lisäksi piitä on luissa, rustoissa, lihaksissa, kynsissä ja aivokudoksessa. Piitä on runsaasti maaperässä 27,6 g/100g.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Muodostaa luuainesta ja osallistuu luiden luutumiseen<br />Edistää kollageenin ja elastiinin muodostumista.<br />Vahvistaa luustoa ja ylläpitää sidekudosten, ihon, verisuonten ja kynsien kimmoisuutta.<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Kuitupitoisesta ruuasta<br />täysjyvähiutaleet<br />pavut<br />vihannekset<br />ruskea sokeri<br />eläinten sidekudos (rustot)<br />peltokorte<br />ruohovartiset kasvit<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Ei annettu.<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta:</strong><br />29-99 mg<br /><strong>Tasapaino<br /></strong>Piin ja kalsiumin välinen tasapaino on tärkeä.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />Alumiini<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset</strong><br />Vatsahappoja neutraloivat lääkkeet (alumiinhydroksidi) estävät piin imeytymistä<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />?<br /><strong>Puutosraja</strong><br />5-20 mg<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />Verisuonten kalkkiutuminen<br />Rustokudoksen haurastuminen ja kovettuminen.<br />Välilevyongelmat<br />Nivelrikko<br />Ihosairaudet<br />Kasvuhäiriöt<br />Osteoporoosi<br />Hiustenlähtö<br />Kynsien hauraus<br />Hampaiden reikiintyminen<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Luukato<br />Nivelrikko<br />Jänteiden heikkous<br />Iho- ja kynsiongelmat<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus</strong><br />Myrkyllisen annoksen voi saada jos hengittää piipölyä (hiilenmurskaus, lasinvalmistus, keramiikanvalmistus, hiekkapuhallus). Sairaus on nimeltään silikoosi, ja johtuu piihiukkasista keuhoissa.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong><br />Tulehdusherkkyys<br /><strong>Triviaa</strong><br />Luonnossa pii esiintyy piidioksidina. Eläinkokeissa piin puutoksen on todettu aiheuttavan kasvuhäiriöitä ja luuston epämuodostumista.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Rauta (Fe)</span><br />Ihmisen elimistössä rauta varastoituu proteiineihin sitoutuneena maksaan, pernaan ja haimaan. Lisäksi rautaa on luustossa luuytimessä, lihaksissa ja lymfajärjestelmässä sekä hemoglobiiniin sitoutuneena veressä. Rautaa ihmisen elimistössä on keskimäärin 3-4,5 g. Vastasyntyneellä 200 mg. Rauta on ihmiselle välttämätön hivenaine.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Mukana entsyymeissä (katalaasi, peroksidaasi, sytokromit) ja kemiallisissa prosesseissa.<br />Hemoglobiinin rakennusosa, kuljettaa happea elimistössä keuhkoista kehon kaikkiin soluihin<br />Parantaa vastustuskykyä osallistumalla T-solujen, B-solujen ja neutrofiilien tuotantoon<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Rautapadassa valmistetusta ruuasta.<br />kelp 220 mg/100g<br />spirulinalevä (kuivattu) 99 mg/100g<br />Kräuterblutsaft 45 mg/100g<br />oregano (kuivattu) 44 mg/100g<br />basilika (kuivattu) 42 mg/100g<br />veri 41,9 mg/100g<br />sydänsimpukat 33 mg/100g<br />sian maksa 31 mg/100g<br />poron maksa 31 mg/100g<br />mustapippuri 28,9 mg/100g<br />veriohukaiset 21 mg/100g<br />kuivahiiva 20 μg/100g<br />vehnäleseet 19 mg/100g<br />intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 15,2 mg/100g<br />seesaminsiemenet 15 mg/100g<br />lihaliemiuute 14 mg/100g<br />kuivattu oluthiiva 17,3 mg/100g<br />vehnänalkiot 12,9 mg/100g<br />keitetty maksa 12,5 mg/100g<br />naudanmunuainen 12 mg/100g<br />keitetty munuainen 11,5 mg/100g<br />nori (kuivattu) 11,4 mg/100g<br />linssi 11 mg/100g<br />soijaproteiini 10,8 mg/100g<br />kaakaojauhe 10,5 mg/100g<br />metsälintu10 mg/100g<br />vehnänalkiot 9,7 mg/100g<br />maksamakkara 9,7 mg/100g<br />poronliha 9,6 mg/100g<br />ruislese 9,5 mg/100g<br />seesaminsiemenet (kuorineen) 8,8 mg/100g<br />munuainen 8,4 mg/100g<br />broilerin maksa 8,3 mg/100g<br />naudan maksa 8,3 mg/100g<br />mustamakkara 8,1 mg/100g<br />soijapavut, soijajauho 8 mg/100g<br />persilja 8 mg/100g<br />kauralese 8 mg/100g<br />maissihiutaleet 8 mg/100g<br />ruskeat pavut 7,9 mg/100g<br />purukumi 7,4 mg/100g<br />talkkunajauho 7 mg/100g<br />kaljamallas, mämmimallas 6,9 mg/100g<br />auringonkukansiemen 6,8 mg/100g<br />hirssi 6,8 mg/100g<br />poronkäristys 6,8 mg/100g<br />gluteeniton jauhoseos 6,5 mg/100g<br />riisijauhot 6,5 mg/100g<br />lihaliemijauhe 6,4 mg/100g<br />kaurahiutale 6,3 mg/100g<br />kaurajauho 6,3 mg/100g<br />halva 6,2 mg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 6,1 mg/100g<br />cashewpähkinä 6 mg/100g<br />herne (kuivattu) 6 mg/100g<br />riisimurot 5,9 mg/100g<br />jälkiuuninleipä 5,8 mg/100g<br />näkkileipä 5,8 mg/100g<br />sinisimpukka 5,8 mg/100g<br />pellavansiemen 5,7 mg/100g<br />naudanmaksa 5,5 mg/100g<br />kananmunankeltuainen 5,5 mg/100g<br />basilika (tuore) 5,5 mg/100g<br />hapankorppu 5,5 mg/100g<br />ruskeat tai valkoiset pavut 5,3 mg/100g<br />grahamjauho 5,3 mg/100g<br />manteli 5,2 mg/100g<br />äidinmaidonkorvike jauhe 5,2 mg/100g<br />kaura 5 mg/100g<br />tuore hiiva 5 μg/100g<br />hirvenpaisti 5 mg/100g<br />ruisrouhe 5 mg/100g<br />vehnähiutale 5 mg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilyke) 4,8 mg/100g<br />tonnikala (öljyssä) 4,8 mg/100g<br />hirssisuurimo 4,8 mg/100g<br />soijakastike 4,8 mg/100g<br />sardiinit 4,6 mg/100g<br />ruisleipä 4,4 mg/100g<br />pikakahvi 4,4 mg/100g<br />speltti 4,17 mg/100g<br />suodatinkahvi 4,1 mg/100g<br />wakame 4 mg/100g<br />maksamakkara 3,9 mg/100g<br />ruis 3,7 mg/100g<br />sardiinit (öljyssä) 3,7 mg/100g<br />kookospähkinä (kuivattu) 3,6 mg/100g<br />naudanpaisti 3,5 mg/100g<br />parapähkinä 3,4 mg/100g<br />lehtijuurikas 3,3 mg/100g<br />linssin idut 3,21 mg/100g<br />vehnä 3,1 mg/100g<br />voikukka 3,1 mg/100g<br />tattari 3,1 mg/100g<br />vehnä 3-3,9 mg/100g<br />ohra 3 mg/100g<br />pinaatti 3 mg/100g<br />kurkku 2,9 mg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 2,79 mg/100g<br />kokojyväleipä 2,5 mg/100g<br />vihreät pavut 2,5 mg/100g<br />suklaa 2,4 mg/100g<br />lihapullat 2,3 mg/100g<br />herneenversot 2,26 mg/100g<br />saksanpähkinä 2,2 mg/100g<br />vehnän idut 2,14 mg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 2,1 mg/100g<br />soijapavun idut 2,1 mg/100g<br />maapähkinävoi 2,1 mg/100g<br />maissi 2,1 mg/100g<br />herne 2 mg/100g<br />purjosipuli 2 mg/100g<br />maapähkinä 2 mg/100g<br />marsipaani 2 mg/100g<br />lehtikaali 1,9 mg/100g<br />maustesilli, suolasilli 1,7 mg/100g<br />avokado 1,5 mg/100g<br />ruusukaalin idut 1,4 mg/100g<br />tonnikala 1,3 mg/100g<br />endiivi 1,2 mg/100g<br />kevätsipuli 1,2 mg/100g<br />tarhapapu 1,1 mg/100g<br />hasselpähkinä 1,1 mg/100g<br />okra 1 mg/100g<br />ankerias 1 mg/100g<br />pavunidut (säilyke) 1 mg/100g<br />retiisi, retikka 1 mg/100g<br />parsakaali 1 mg/100g<br />ruusukaali 1 mg/100g<br />mustaherukka 1 mg/100g<br />vadelma 1 mg/100g<br />sinimailasen idut (alfalfa) 0,96 mg/100g<br />mungpavun idut 0,91 mg/100g<br />silakka 0,9 mg/100g<br />kurttukaali 0,9 mg/100g<br />parsa 0,9 mg/100g<br />guava 0,9 mg/100g<br />retiisin idut 0,86 mg/100g<br />kindeypavun idut 0,81 mg/100g<br />punajuuri 0,8 mg/100g<br />jättikurpitsa 0,8 mg/100g<br />kesäkurpitsa 0,8 mg/100g<br />kantalupenmeloni 0,8 mg/100g<br />peruna 0,8 mg/100g<br />mustikka 0,8 mg/100g<br />muikku 0,8 mg/100g<br />punaherukka 0,7 mg/100g<br />riisi 0,7 mg/100g<br />keräsalaatti 0,7 mg/100g<br />paprika 0,7 mg/100g<br />tarhamansikka 0,7 mg/100g<br />palsternakka 0,6 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 0,6 mg/100g<br />muurain 0,6 mg/100g<br />meloni 0,6 mg/100g<br />kyssäkaali 0,6 mg/100g<br />punakaali 0,6 mg/100g<br />lehtisalaatti 0,6 mg/100g<br />kiinankaali 0,6 mg/100g<br />kukkakaali 0,6 mg/100g<br />porkkana 0,6 mg/100g<br />mukulaselleri 0,5 mg/100g<br />tomaatti 0,5 mg/100g<br />karpalo 0,5 mg/100g<br />karviainen 0,5 mg/100g<br />vesimeloni 0,5 mg/100g<br />amerikansalaatti 0,5 mg/100g<br />lehtiselleri 0,5 mg/100g<br />latva-artisokka 0,5 mg/100g<br />lanttu 0,5 mg/100g<br />valkokaali 0,5 mg/100g<br />siika 0,5 mg/100g<br />särki 0,5 mg/100g<br />herkkusieni 0,5 mg/100g<br />banaani 0,4 mg/100g<br />sipuli 0,4 mg/100g<br />mango 0,4 mg/100g<br />kirsikka 0,4 mg/100g<br />maa-artisokka 0,4 mg/100g<br />raparperi 0,4 mg/100g<br />munakoiso 0,4 mg/100g<br />lahna 0,4 mg/100g<br />taimen 0,4 mg/100g<br />made 0,4 mg/100g<br />kevytkerma 0,31 mg/100g<br />omena 0,3 mg/100g<br />vesimeloni 0,3 mg/100g<br />puolukka 0,3 mg/100g<br />nauris 0,3 mg/100g<br />papaija 0,3 mg/100g<br />hauki 0,3 mg/100g<br />kuha 0,3 mg/100g<br />ahven 0,3 mg/100g<br />kampela 0,3 mg/100g<br />kirjolohi 0,3 mg/100g<br />lohi 0,3 mg/100g<br />vispikerma 0,25 mg/100g<br />hunajameloni 0,2 mg/100g<br />päärynä 0,2 mg/100g<br />turska 0,2 mg/100g<br />seiti (pakaste) 0,2 mg/100g<br />voi 0,2 mg/100g<br />kuohukerma 0,2 mg/100g<br />jogurtti 0,09 - 0,24 mg/100g<br />äidinmaito 0,026 – 0, 058 mg/100g<br />olut 0,01 - 1,21 mg/100g<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Miehet 10 mg, naiset, joilla ei ole kuukautisia 10 mg, naiset (hedelmällinen ikä) eli joilla on kuukautiset 12-18 mg, RDA 10 mg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ruokavaliosta<br /></strong>Miehet 15 mg, naiset 10 mg<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />Nikkeli, C-vitamiini, B2-vitamiini, mangaani, kupari, koboltti, fruktoosi, kalium?, natrium?, kromi?, seleeni?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Mangaani, molybdeeni, alumiini, kadmium, liiallinen fosfori, kalsium, fytiinihappo, tanniinit, polyfenolit, suolahapon puute vatsalaukussa,<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset</strong><br />Antasidit + rauta, heikentää lääkkeen tehoa ja estää rautaa imeytymästä<br />Rauta heikentää antibioottien ja kolesterolilääkkeiden tehoa.<br />Kalsium-valmisteet estävät rautaa imeytymästä<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />Runsas verenvuoto<br />Runsaat kuukautiset (yli 70 ml)<br />Raskaus (riippuen odottavan äidin ruokavaliosta)<br />Runsas maidonjuonti ja maitotaloustuotteiden käyttö<br />Runsas kahvin, teen ja kofeiinipitoisten juomien käyttö (estää imeytymistä 80%)<br />Viljatuotteiden fytiinihappo (fytiinihappo hajoaa kun viljatuotteet valmistetaan leiväksi juuren avulla) Fytiiniä on leseet 4 225 mg/100g, vilja, leipä 805 mg/100g, valkoiset vehnäjauhot 200 mg/100g . Jos leivän leipoo <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/10/ruisleipa-miten-sita-tehdaan-kotona.html">juureen</a> se hajottaa fytiinihappoa 50%.<br />Yksipuolinen ravinto<br />Vatsalaukun pienennys- tai poistoleikkaus<br />Vatsahaava (vuotava)<br />Pohjukaissuolihaava<br />Peräpukamat (vuotavat)<br />Aspiriinin runsas käyttö<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla raudanpuutos on yleisempää kuin miehillä. Naisten kehon rautavarastot riittävät 4-5 kuukautta, miesten vuosia.<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />Väsymys<br />Ummetus<br />Kynsien halkeilu<br />Hiustenlähtö<br />Keskittymisvaikeudet<br />Käyttäytymishäiriöt<br />Päänsärky<br />Ihon kalpeus<br />Lusikkakynnet (kynnet ohuet ja kääntyvät ylöspäin kuin lusikka)<br />Heikotus<br />Lihasvoimien heikkous<br />Rytmihäiriöt<br />Seksuaalisen halun katoaminen<br />Tulehdusalttius<br />Masennus<br />Kutina<br />Hengitysvaikeudet<br />Lisääntynyt raskasmetallien imeytyminen<br />Lyijymyrkytys<br />Kadmium-myrkytys<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Anemia<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:</strong><br />18 mg. Lisäravinne nautitaan tyhjään vatsaan, koska suolahappo mahalaukussa edistää imeytymistä. 100 mg C-vitamiinia yhdessä rautavalmisteen kanssa edistää imeytymistä.<br />Älä koskaan nauti rautaa lisäravinteena ellei sinulla ole ihan oikeasti raudan puutetta!!!<br />Älä nauti rautavalmisteita yhdessä juuston, jogurtin, munien, maidon, pinaatin, teen. kahvin, kokojyväleivän tai muiden viljasta valmistettujen tuotteiden kanssa. Syy: Rauta ei imeydy kunnolla.<br /><strong>Yliannostus</strong><br />Rautaa ei saa koskaan syödä varmuuden vuoksi, vasta kun puute on varmasti todettu. Lisärauta miehillä lisää riskiä sairastua sydänveritulppaan. Kuolemaan johtava yliannos on 250 mg/painokilo.<br />Lapsilla on olemassa suuri rautamyrkytysriski. Pidä rautatabletit aina lukkojen takana.<br />Perinnöllistä hemokromatoosia sairastavat (3-5% pohjolan väestöstä) eivät saa nauttia lisärautaa. Kyseessä on raudan varastoitumistauti, jolloin rautaa kertyy kudoksiin (ihon väri muuttuu harmahtavaksi tai pronssinruskeaksi, diabetes, maksan suureneminen, maksakirroosi, nivelsairaudet, sukupuolielinten kehittymättömyys, vähäinen sukupuolihormonien eritys)<br />Alkoholismi tai alkoholin liikakäyttö (jo lopetettukin), munuaistulehdus, maksasairaus tai pitkäaikainen rautalääkitys saattaa nostaa veren rautatasoja, josta seuraa yliannostusoireita.<br /><strong></strong>Syy miksi alkoholisti ei syö maksalaatikkoa.<br /><br /><strong>Lisärauta pahentaa:<br /></strong>Artriittia (reumaperäinen)<br />Astma<br />Allergiat<br />Sydänsairaudet<br />Koliitti<br />Hemokromatoosi<br />Hemosideroosi<br />Vatsahaava<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Pahoinvointi<br />Mahakivut<br />Selkäkipu<br />Lihaskipu<br />Rintakipu<br />Vilunväristykset<br />Nopea tai heikko sydämen syke<br />Kuume, johon liittyy runsasta hikoilua<br />Ihon punoitus<br />Metallin maku suussa<br />Ripuli (voi olla myös veristä)<br />Oksentelu (voi olla myös veristä)<br />Ummetus<br />Tummat ulosteet<br />Veriset ulosteet<br />Tunnottomuus<br />Jalkojen ja käsien kihelmöinti<br />Hengitysvaikeudet<br />Sinertävät huulet, kynnet, kämmenet ja jalkapohjat<br />Väsymys<br />Kihti<br />Verisuonten kalkkiutuminen<br />Syöpä<br />Veritulpat<br />Sydän- ja verisuonitaudit<br />Anemia (kuparin ja sinkin saannin vähenemisen vuoksi)<br />Reumaattisten oireiden paheneminen<br />Ikääntyminen<br />Kuolema<br /><strong>Triviaa</strong><br />Veren alhainen rautapitoisuus ei kerro aina anemiasta. Tulehdustilan aikana veren rautapitoisuus on yleensä matala, vaikka elimistön rautavarastot olisivat suuret. Diagnoosi anemiasta tehdään oireiden, verikokeen ja veren ferriinipitoisuuden mukaan<br />Kasvissyöjät kärsivät hyvin harvoin raudanpuutteesta, koska he saavat kasviksista runsaasti aineita, jotka edistävät raudan imeytymistä.<br />Ravinnosta rautaa imeytyy tarpeen mukaan 0-90%. Lapsilla enemmän kuin aikuisilla. Kun elimistö tarvitsee lisää rautaa se ottaa sitä enemmän ravinnosta.<br />Elimistön raudasta poistuu joka päivä n. 1 mg. Naisella kuukautisten aikaan rautaa poistuu n. 0,5-0,8 mg lisää/päivä. Imetys verottaa rautaa 0,4 mg/päivä.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Rikki (S)<br /></span>Ihmiselle välttämätön mineraali. Ihmisessä rikki on varastoituneena ihoon, nivelnesteeseen, nivelsiteisiin, ja rustoon. Keskimäärin noin 100-175 g. Maaperässä n 0,05 g/kg.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Kasvu<br />Haavojen paraneminen<br />Osallistuu hapettumisprosesseihin<br />Hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihdunta<br />Verenkierto<br />Hiusten, ihon ja nivelten hyvinvointi<br />Sidekudoksen vahvistaminen<br />Hermoston toiminta<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>B1-vitamiini<br />biotiini<br />sinappijauhe 1 280 mg/100g<br />kuivatut kanamunat 630 mg/100g<br />kampasimpukat 570 mg/100g<br />hummeri 510 mg/100g<br />ravut 470 mg/100g<br />maapähkinät 380 mg/100g<br />valkosipuli 370 mg/100g<br />katkaravut 370 mg/100g<br />sipuli 330 mg/100g<br />simpukka 300 mg/100g<br />maksa 260 mg/100g<br />kuha 260 mg/100g<br />fetajuusto 250 mg/100g<br />leipäjuusto 250 mg/100g<br />äyriäiset 250-450 mg/100g<br />kirjolohi 240 mg/100g<br />mäti 240 mg/100g<br />kuivattu persikka 240 mg/100g<br />ahven 230 mg/100g<br />maksa 220 mg/100g<br />lohi 210 mg/100g<br />sillisäilyke 210 mg/100g<br />maapähkinä 210 mg/100g<br />piparjuuri 210 mg/100g<br />emmentaljuusto 200 mg/100g<br />kauraleseet 200 mg/100g<br />broileri 200 mg/100g<br />liha 200 mg/100g<br />mung-pavut 190 mg/100g<br />munuainen 180 mg/100g<br />kananmuna 180 mg/100g<br />intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 180 mg/100g<br />vihreät pavut 170 mg/100g<br />vihanneskrassi 170 mg/100g<br />kaura 160 mg/100g<br />kuivatut aprikoosit 160 mg/100g<br />saksanpähkinä 160 mg/100g<br />silakka 150 mg/100g<br />kokojyväjauhot 150 mg/100g<br />herneet 130 mg/100g<br />vesikrassi 130 mg/100g<br />linssit 120 mg/100g<br />pannukahvi 110 mg/100g<br />ohra 110 mg/100g<br />sipuli (kuivattu) 88 mg/100g<br />marsipaani 81 mg/100g<br />kokojyväleipä 81 mg/100g<br />kookospähkinä (kuivattu) 76 mg/100g<br />sipuli (raaka) 51 mg/100g<br />kevätsipuli 50 mg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 44 mg/100g<br />okra 30 mg/100g<br />sipuli (kypsennetty) 24 mg/100g<br />banaani 13 mg/100g<br />kantalupenmeloni 12 mg/100g<br />voi 9 mg/100g<br />omena 6 mg/100g<br />hunajameloni 6 mg/100g<br />päärynä (tuore) 5 mg/100g<br />kelp 4,6 mg/100g<br />päärynä (säilötty ilman sokeria) 3 mg/100g<br />päärynä (säilötty sokerin kera) 2 mg/100g<br />päärynä (säilyke) 1 mg/100g<br />härän sapesta eristetty tauriini (energiajuomat)<br />metyylisulfonyylimetaani (MSM)<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Ei annettu. Arvellaan olevan 800 mg.<br /><strong>Keskimääräinen saanti ruokavaliosta<br /></strong>Miehet 1,2 g, naiset 0,8 g<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>?<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset</strong><br />?<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />?<br /><strong>Puutosraja</strong><br />?<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />halkeilevat kynnet<br />hiusten kiillottomuus<br />eloton iho<br />nivelkivut<br />rypyt<br />akne<br />rasvainen iho<br />psoriaasi<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu</strong><br />Nivelrikko<br />Nivelkivut<br />Fibromyalgia<br /><strong>Yliannostus</strong><br />Ravinnosta rikkiä ei voi saada liikaa. Lisäaineena käytetyt rikkiyhdisteet saattavat kuitenkin aiheuttaa yliherkkyysoireita.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>päänsärky<br />hengenahdistus<br />astma<br /><strong>Triviaa<br /><br /></strong><span style="font-size:180%;">Seleeni (Se)<br /></span>Ihmisen elämälle välttämätön hivenaine. Elimistössä sitä on noin 5-30 mg. Eniten seleeniä on lihaksissa, maksassa, munuaisissa ja pernassa sekä miehillä kiveksissä. Orgaaninen seleeni imeytyy paremmin kuin epäorgaaninen.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Suojaa elimistöä hapettumiselta (antioksidantti).<br />Parantaa vastustuskykyä ja suojaa tulehduksilta, osallistumalla T- ja B-solujen toimintaan<br />Osallistuu kasvuhormonien ja prostaglandiinien toimintaan. (Vaikuttaa kivunsietokykyyn.)<br />Lisää hyvän HDL-kolesterolin osuutta.<br />Lisää solujen vastustuskykyä syöpäsoluja vastaan.<br />On osa monia glutationiperoksidaasi-entsyymejä, joka suojaa radioaktiivisen säteilyn, solumyrkkyjen, alkoholin, lyijyn, elohopean, kadmiumin ja arsenikin vaikutuksilta sekä hermolääkkeiden sivuvaikutuksilta.<br />Seleeni on osana n. 30 entsyymissä.<br />Seleeni osallistuu kilpirauhasen ja eturauhasen toimintaan<br />Suojelee maksaa<br />Pitää huolta silmien, näön, ihon ja hiusten terveydestä<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Seleenin saanti vaihtelee runsaasti maaperän ja lannoituksen mukaan<br />keitetty munuainen 192,9 μg/100g<br />munuainen 135 μg/100g<br />herkkutatit 100 μg/100g<br />tonnikala vedessä 78 μg/100g<br />mustekala 75 μg/100g<br />anjovis 68 μg/100g<br />rapu 62 μg/100g<br />sinisimpukka 60 μg/100g<br />sianmaksa 58 μg/100g<br />poronliha 58 μg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 57 μg/100g<br />ankerias 57 μg/100g<br />simpukat 56 μg/100g<br />sian maksa 56 μg/100g<br />hummeri 51,8 μg/100g<br />broilerin maksa 51 μg/100g<br />korvasieni (ryöpätty) 50,7 μg/100g<br />etana 50 μg/100g<br />auringonkukansiemenet 49 μg/100g<br />seesaminsiemen (kuorineen) 49 μg/100g<br />kanamunan keltuainen 46 μg/100g<br />naudanmaksa 46 μg/100g<br />poron maksa 46 μg/100g<br />siika (savustettu) 46 μg/100g<br />tonnikalasäilyke vedessä tai öljyssä 42 μg/100g<br />kuha 37 μg/100g<br />siika 37 μg/100g<br />tonnikala 36 μg/100g<br />rouskut 36 μg/100g<br />sardiinit (öljyssä) 35 μg/100g<br />halva 34,4 μg/100g<br />broileri 34 μg/100g<br />etikkasienet 32 μg/100g<br />maksapasteija 30 μg/100g<br />lipeäkala 30 μg/100g<br />kalkkuna 29,6 μg/100g<br />keittokinkku 28 μg/100g<br />lahna 28 μg/100g<br />ahven 28 μg/100g<br />sinappi 27,8 μg/100g<br />turska 27 μg/100g<br />taimen 26 μg/100g<br />pakasteseiti 26 μg/100g<br />puna-ahven 26 μg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilyke) 25 μg/100g<br />kauraleseet 24 μg/100g<br />kampela 24 μg/100g<br />särki 22,4 μg/100g<br />made 22 μg/100g<br />maustesilli, suolasilli 22 μg/100g<br />emmentaljuusto 22 μg/100g<br />hauki 22 μg/100g<br />muikku (järv) 22 μg/100g<br />katkaravut 20 μg/100g<br />silakka 19 μg/100g<br />turska 19 μg/100g<br />lohi 16,9 μg/100g<br />hiivaleipä 12 μg/100g<br />kokojyvävilja 12 μg/100g<br />herkkusieni 9,3 μg/100g<br />kirjolohi 8,8 μg/100g<br />lehtikaali 8 μg/100g<br />parsakaali 8 μg/100g<br />spirulina-levä (kuivattu) 7,2 μg/100g<br />maitotuotteet 5 μg/100g<br />hedelmät ja vihannekset 2 μg/100g<br />peruna 1,4 μg/100g<br />äidinmaito 1 – 5,3 μg/100g<br />grahamjauhot 1 μg/100g<br />ruisleipä 1 μg/100g<br />wakame 1 μg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 0,7 μg/100g<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Miehet 50 μg, naiset 40-70 μg, lapset 15 μg, RDA 70 μg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta</strong><br />Miehet 90 μg, naiset 70 μg<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />E-vitamiini, C-vitamiini, beetakaroteeni, natrium?, kalium?, kupari?, mangaani?, rauta?, kalsium?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>?<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>?<br /><strong>Hyödylliset yhteisvaikutukset</strong><br />Seleeni + E-vitamiini, toimivat hyvin synergisesti, voimistaen molempien hyödyllisiä vaikutuksia Seleeni + E-vitamiini + C-vitamiini, suojaa syövältä (ihosyöpä)<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>Yksipuolinen ruokavalio<br />Laihdutus<br />Pikaruoka, einekset<br />Tupakointi<br />Kasvissyönti, jos ei syödä sieniä<br />Raskaus<br />Imeytymishäiriöt<br />Suonensisäinen ravitsemus<br />Vauvoille annettava kuivamaito, äidinmaidon sijaan<br /><strong>Puutosraja</strong><br />alle 1,2 μmol/l tai alle 100 μg/l veressä<br /><strong>Puutosoireet</strong><br />toistuvat tulehdukset<br />astma<br />hiustenlähtö<br />allergia<br />stressiherkkyys<br />reuma<br />kihti<br />nivelrikko<br />maksan toimintahäiriöt<br />verisuonten kalkkiutuminen<br />sidekudostaudit<br />sydän- ja verisuonitaudit<br />syöpä (ruuansulatuskanavassa)<br />syövän esiasteet iholla<br />MS-tauti<br />ihottumat<br />harmaakaihi<br />miehillä potenssihäiriöt<br />ennenaikainen vanheneminen<br />raskasmetallimyrkytykset<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy<br />syöpä<br />korkea verenpaine<br />nivelreuma<br />sidekudossairaudet<br />astma<br />allergiat<br />iho-, kynsi- ja hiusongelmat<br />arsenikki, kadmium ja elohopea -myrkytykset<br />Keshanin tauti (sydänlihasrappeuma)<br />ulkoisesti hilseshampoissa (sienten ja hiivojen kasvua ehkäisevä) – myrkyllistä sisäisesti<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>50 μg<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>yli 450 μg/vrk. Tappava annos yli 5 000 μg.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong><br />Valkosipulintuoksuinen iho tai hiki<br />Metallin maku suussa<br />Valkosipulihajuinen hengitys<br />Ihoärsytys<br />Ihon pistely tai kutina<br />Hiustenlähtö<br />Kynsien epämuodostuminen ja heikkous<br />Kynsien irtoaminen<br />Väsymys<br />Ihon pigmentin katoaminen<br />Hermostovauriot<br />Ripuli<br />Pahoinvointi<br />Oksentelu<br />Karies lapsilla<br />Ärtyneisyys<br />Selenoosi (hiustenlähtö, huonovointisuus, väsymys ja hermostohäiriöt)<br /><strong>Triviaa<br /></strong>Seleenin löysi Jöns J. Berzelius v. 1817 tutkiessaan rikkiyhdisteitä. Suomessa seleeniä on lisätty keinolannoitteisiin vuodesta 1984 alkaen, koska Suomen maaperässä on hyvin vähän seleeniä . Eläinkokeissa lisäseleeni on vähentänyt lihas- ja sydänsairauksia.<br />Orgaaninen seleeni (ruuasta saatava) imeytyy 85-95%:sti, epäorgaaninen seleeni 40-70%:sti.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Sinkki (Zn)<br /></span>Ihmisen elimistölle välttämätön hivenaine. Suurin osa elimistön sinkistä on sitoutuneena luustoon (90%), muualla elimistössä sinkkiä on runsaasti haimassa, eturauhasessa, siemennesteessä, maksassa, silmissä, hiuksissa, ihossa ja lihaskudoksessa. Elimistössä on sinkkiä 1-3 g. Valkosoluissa sinkkiä on noin 25 kertaa enemmän kuin punasoluissa.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Mukana yli 200 entsyymissä ja osallistuu yli sadan entsyymiprosessin käynnistykseen.<br />Säätelee monien elintärkeiden hormoneiden ja aminohappojen tuotantoa.<br />Sinkki osallistuu kasvuun, sukupuoliseen kypsymiseen ja sukuhormonien tuotantoon.<br />Sinkki osallistuu insuliinin tuotantoon ja haavojen sekä kudosvaurioiden paranemiseen.<br />Vaikuttaa aivojen ja eturauhasen toimintaan.<br />Poistaa elimistöstä hiilidioksidia.<br />Välttämätön luuston muodostumiselle<br />Osallistuu perimäaineksen toimintaan ja korjaukseen<br />Osallistuu veren punasolujen ja hemoglobiinin muodostukseen<br />Vahvistaa immuunipuolustusta osallistumalla T-solujen tuotantoon ja toimii antioksidanttina<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Sinkki imeytyy parhaiten eläinperäisestä ravinnosta, johtuen kysteiinipitoisuudesta<br />osterit 140 mg/100g<br />äidinmaito 2-138 mg/100g (vaihtelu riippuu äidin ravitsemuksesta)<br />silli 100 mg/100g<br />kelp 43 mg/100g<br />vehnälese 29 mg/100g<br />simpukat 20 mg/100g<br />vehnänalkio 17,8 mg/100g<br />naudanliha 17 mg/100g<br />maito 17-66 mg/100g (vaihtelu riippuu lehmän ravitsemuksesta)<br />kaurahiutaleet (kokojyvä) 14 mg/100g<br />vehnänjyvät 13 mg/100g<br />seesaminsiemenet 10 mg/100g<br />sian maksa 9 mg/100g<br />poron maksa 9 mg/100g<br />kuiva hiiva 8 mg/100g<br />ruislese 8 mg/100g<br />kuivattu oluthiiva 7,8 mg/100g<br />kaakaojauhe 6,9 mg/100g<br />poronpaisti 6,9 mg/100g<br />sianliha 6,6 mg/100g<br />hirvenpaisti 6,6 mg/100g<br />basilika (kuivattu) 5,8 mg/100g<br />naudan liha 5,8 mg/100g<br />maksa 5,7 mg/100g<br />cashewpähkinä 5,6 mg/100g<br />lampaanliha 5,5 mg/100g<br />äyriäiset 5,3 mg/100g<br />auringonkukansiemen 5,1 mg/100g<br />kuivattu taateli 5,1 mg/100g<br />emmentaljuusto 4,7 mg/100g<br />naudan kieli 4,6 mg/100g<br />naudanmaksa 4,5 mg/100g<br />hiiva (tuore) 4,5 mg/100g<br />kaurahiutale (ei kokojyvä) 4,5 mg/100g<br />broilerin maksa 4,5 mg/100g<br />naudan maksa 4,5 mg/100g<br />pellavansiemen 4,3 mg/100g<br />durum-vehnäjauho 4,2 mg/100g<br />bulgarian jogurtti 4,1 mg/100g<br />kebabliha 4,1 mg/100g<br />valkohomejuusto 4,1 mg/100g<br />muikku (järvi) 4 mg/100g<br />taskurapu 4 mg/100g<br />herneet 4 mg/100g<br />ruisnäkkileipä 4 mg/100g<br />fetajuusto 4 mg/100g<br />leipäjuusto 4 mg/100g<br />meetvursti 4 mg/100g<br />äidinmaidonkorvike, jauhe 3,9 mg/100g<br />linssit 3,9 mg/100g<br />soijauho 3,9 mg/100g<br />sika-nautajauheliha 3,9 mg/100g<br />kauramurot 3,8 mg/100g<br />kananmunan keltuainen 3,8 mg/100g<br />nori (kuivattu) 3,6 mg/100g<br />pavut 3,4 mg/100g<br />speltti 3,4 mg/100g<br />kaurapuuro 3,4 mg/100g<br />lampaanliha 3,4 mg/100g<br />maapähkinä 3,1 mg/100g<br />sardiinit (öljyssä) 3,1 mg/100g<br />kaura 3 mg/100g<br />intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 3 mg/100g<br />maapähkinävoi 3 mg/100g<br />tonnikalasäilyke vedessä 2,9 mg/100g<br />vehnämurot 2,8 mg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 2,8 mg/100g<br />spirulinalevä (kuivattu) 2,7 - 3,9 mg/100g<br />ankerias 2,7 mg/100g<br />tuore hiiva 2,6 mg/100g<br />ruisleipä 2,3 mg/100g<br />silakka 2,3 mg/100g<br />kokojyväjauhot 2,4 mg/100g<br />kokojyväleipä 2 mg/100g<br />porkkana 2 mg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilyke) 2 mg/100g<br />tonnikala (öljyssä) 2 mg/100g<br />hasselpähkinä 2 mg/100g<br />hiivaleipä 1,9 mg/100g<br />suklaa 1,9 mg/100g<br />kokojyväleipä 1,8 mg/100g<br />särki 1,8 mg/100g<br />lihaliemiuute 1,8 mg/100g<br />ruskea riisi 1,5 mg/100g<br />marsipaani 1,5 mg/100g<br />valkoiset vehnäjauhot 1,5 mg/100g<br />kananmuna 1,5 mg/100g<br />siika 1,2 mg/100g<br />hauki 1,1 mg/100g<br />broileri 1 mg/100g<br />maustesilli, suolasilli 1 mg/100g<br />pavunidut (säilyke) 0,8 mg/100g<br />kaali 0,8 mg/100g<br />ahven 0,8 mg/100g<br />made 0,7 mg/100g<br />tonnikala 0,7 mg/100g<br />jogurtti 0,6 -0,7 mg/100g<br />kuha 0,6 mg/100g<br />valkoinen leipä 0,6 mg/100g<br />kampela 0,5 mg/100g<br />lahna 0,5 mg/100g<br />taimen 0,5 mg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 0,5 mg/100g<br />valkoinen riisi 0,5 mg/100g<br />pikakahvi 0,5 mg/100g<br />herkkusieni 0,5 mg/100g<br />turska 0,4 mg/100g<br />kevytmaito 0,4 mg/100g<br />taatelit (tuoreet) 0,34 mg/100g<br />peruna 0,3 mg/100g<br />lanttu 0,3 mg/100g<br />tomaatti 0,3 mg/100g<br />kukkakaali 0,3 mg/100g<br />maissihiutaleet 0,3 mg/100g<br />kirjolohi 0,3 mg/100g<br />seiti (pakaste) 0,3 mg/100g<br />lohi 0,3 mg/100g<br />banaani 0,28 mg/100g<br />ananas 0,26 mg/100g<br />kevytkerma 0,26 mg/100g<br />vispikerma 0,21 mg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 0,2 mg/100g<br />punaiset viinimarjat 0,2 mg/100g<br />sitruuna 0,17 mg/100g<br />kuohukerma 0,17 mg/100g<br />voi 0,15 mg/100g<br />aprikoosi 0,12 mg/100g<br />omena 0,1 mg/100g<br />cantalupenmeloni 0,1 mg/100g<br />hunajameloni 0,1 mg/100g<br />vesimeloni 0,1 mg/100g<br />päärynä 0,1 mg/100g<br />äidinmaito 0,074 -0,39 mg/100g<br />olut 0,01-0,04 mg/100g<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Miehet 9 mg, naiset 7 mg, lapset 7 mg, RDA 15 mg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ruokavaliosta</strong><br />Miehet 15-20 mg, naiset 16 mg<br /><strong>Tasapaino<br /></strong>Sinkin ja kuparin saanti pitäisi olla tasapainossa keskenään, koska jos sinkkiä saadaan paljon yli suosituksen ja kuparia suosituksen verran, kuparin imeytyminen häiriintyy.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>B6-vitamiini, A-vitamiini, monityydyttymättömät rasvahapot, kalium?, magnesium?, kromi?<br /><strong>Imeytymistä heikentää</strong><br />Kalsium, liiallinen fosfori, kupari, rauta, mangaani, elohopea, lyijy, kadmium, tina, liikahappoisuus, mahahapon vajaaeritys, teen- ja kahvinjuonti, fytiinihappo (fytaatti), kuidut, polyfosfaatit, EDTA (etyleenidiamiinitetra-asetaatti), TVP (teksturoitu kasvisproteiini)<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Sinkki heikentää tetrasykliininen, doksisykliinien, minosykliinien ja muiden antibioottien vaikutusta ratkaisevassa määrin.<br />Sinkki heikentää kuparivalmisteiden imeytymistä ja kupari heikentää sinkin imeytymistä.<br />Nesteenpoistolääkkeet estävät sinkkiä imeytymästä<br />Kalsiumvalmisteet (kalkkitabletit) – lisäävät sinkin erittymistä, kun luista poistuu kalsiumia, poistuu myös sinkkiä<br />Fosforia sisältävät valmisteet – häiritsevät sinkin imeytymistä<br /><strong>Hyödylliset yhteisvaikutukset</strong><br />Sinkki + B6-vitamiini muodostavat yhdessä aivojen välittäjäaineita<br /><strong>Puutosta aiheuttaa</strong><br />Runsas alkoholinkäyttö<br />Tupakointi<br />Kasvisruokavalio<br />Yksipuolinen ruokavalio<br />Runsas einesten ja jalostettujen elintarvikkeiden syönti<br />Saven syöminen<br />Laihdutus<br />Keliakia<br />Imeytymishäiriöt<br />Murrosikä<br />E-pillerit<br />Liiallinen kalsiumvalmisteiden syönti<br />Liiallinen maitotuotteiden käyttö<br />Foolihappovalmisteet<br />Pitkäaikainen rautalääkitys<br />Runsas kuparin saanti ravinnosta<br />Tulehdustaudit<br />Diureettien käyttö (nesteenpoistolääkkeet)<br />Laksatiivien käyttö (ulostuslääkkeet)<br />Vatsalaukun pienennysleikkaus tai poistoleikkaus<br />Pahanlaatuiset kasvaimet<br />Leukemia<br />Anemia<br />Maksatulehdus<br />Maksasairaudet<br />Munuaissairaudet<br />Haimansairaudet<br />Sirppisoluanemia<br />Palovammat<br />Downin syndrooma<br />Diabetes<br />Lisämunuaisen vajaatoiminta<br />Tuberkuloosi<br />Amalgaamipaikat<br />Raskasmetallimyrkytys<br />Rasvaripuli (steatorrea)<br />Acrodermatitis enteropathica (sinkin imeytymishäiriö)<br />Suonensisäinen ravitsemus<br />Anoreksia<br />Bulimia<br />Seksuaalinen yliaktiivisuus miehillä<br /><strong>Puutosraja<br />Puutosoireet<br /></strong>Anemia<br />Vastustuskyvyn heikentyminen<br />Epäsäännölliset kuukautiset<br />Ihottuma kasvoissa ja käsissä<br />Tulehdukset<br />Ajokset, paiseet<br />Akne<br />Flunssa<br />Testosteronitason lasku (miehillä)<br />Steriliteetti, impotenssi<br />Eturauhasongelmat (laajentunut eturauhanen)<br />Raskausarvet (striat)<br />Iho-, hius- ja kynsiongelmat (akne, hiusten kasvun hidastuminen, hiustenlähtö, valkoiset täplät kynsissä)<br />Raskauden aikaiset oudot maku- ja hajuaistihäiriöt<br />Kuulohäiriöt<br />Heikko maku- ja hajuaisti<br />Ruokahaluttomuus<br />Haavojen hidas paraneminen<br />Säärihaavat<br />Kasvuhäiriöt<br />Sukupuolielinten kehityshäiriöt<br />Myöhäinen murrosikä (kuukautisten myöhäinen alkaminen, poikien hidas nuoruuskasvu)<br />Neurologiset häiriöt<br />Aistiharhat<br />Raajojen puutuminen<br />Raskaudenjälkeinen masennus<br />Pica (erilaiset syömishäiriöt, mm. halu syödä multaa.)<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Hormonihäiriöt<br />Sukuelinten sairaudet<br />Sinkin imeytymishäiriöt<br />Anoreksia ja bulimia<br />Makuuhaavat<br />Säärihaavat<br />Psoriaasi<br />Rosacea<br />Ekseemat<br />Akne<br />Kadmiumin neutralointi<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:</strong><br />15 mg. Lisäravinne nautitaan aterian kera, kuitenkin ei kuitupitoisia (leipä, murot) eikä fosforiasisältäviä (maitotuotteet, lihatuotteet, kala) ruokia samalla aterialla<br /><strong>Yliannostus</strong><br />30 mg päiväsaanti voi häiritä kuparin, raudan ja seleenin saantia.<br />1-2 g kerta-annos aiheuttaa myrkytysoireita.<br />150-450 mg annokset pitkään käytettyinä vähentävät veren valkosoluja ja pienentävät punasoluja. Jatkuva yliannos johtaa kuparinpuutteeseen, anemiaan ja vastustuskyvyn heikkenemiseen.<br /><strong>Pahentaa seuraavia tiloja:<br /></strong>Kuparin puute<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong><br />metallin maku suussa<br />pahoinvointi<br />oksentelu<br />ripuli<br />vatsakivut<br />suun haavaumat<br />närästys<br />ruuansulatusongelmat<br />kurkkukipu<br />kuume<br />anemia<br />lihasten hallintavaikeudet<br />rintakipu<br />hengenahdistus<br />keltaiset silmät tai iho<br />kiihtynyt aineenvaihdunta<br />korkea verenpaine<br />liian korkea hemoglobiiniarvo<br /><strong>Triviaa</strong><br />Sinkin ja kuparin saanti pitäisi olla tasapainossa keskenään, koska jos sinkkiä saadaan paljon yli suosituksen ja kuparia suosituksen verran, kuparin imeytyminen häiriintyy. Liiallinen sinkki taas estää rautaa imeytymästä ja häiritsee kolesteroliaineenvaihduntaa.<br />Sinkkiä imeytyy elimistöön 15-40% elimistön tarpeen mukaan, ellei mukana ole estäviä tekijöitä. Ruuan jalostuksessa sinkkiä katoaa valkoisista jauhoista 77%, valkoisesta riisistä 83% ja viljatuotteiden jalostamisesta 80%.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Strontium (Sr)</span><br />Kertyy ihmisessä luustoon. Ei ole todistettu ihmiselle tärkeäksi. Toimii kalsiumin tavoin.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br />Mistä saa?</strong><br />Kalsium-pitoiset ruuat<br />maitotuotteet<br />viljatuotteet<br />vihannekset<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br />?<br />Haitalliset yhteisvaikutukset<br />?<br />Puutosta aiheuttaa<br />?<br />Puutosraja<br />?<br />Puutosoireet<br />?<br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>?<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa</strong><br />?<br /><strong>Yliannostus</strong><br />Strontiumia kertyy herkemmin lehmänmaitoon kuin ihmisen maitoon, Pulloruokitut lapset saavat yleensä 4 kertaisen määrän strontiumia kuin äidinmaidolla ruokitut.<br />Strontium-90 on radioaktiivinen aine, jota vapautuu ydinreaktiossa. Se kerääntyy luihin sekä ihmisillä että eläimillä. Oireet ilmenevät yleensä vasta vuosikymmenien (28 vuotta) päästä.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>?<br /><strong>Triviaa</strong><br />Yleensä keho pyrkii erittämään strontiumin ulos.<br />Joitakin tutkimuksia on tehty strontiumin vaikutuksesta hammaskariekseen ja osteoporoosin hoitoon.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Tina (Sn)<br /></span>Ihmisen elimistössä on 12 mg tinaa, jokaista painokiloa kohti. Eniten tinaa on maksassa ja pernassa. Tina on elimistölle välttämätön hivenaine. Maaperässä sitä on 6 mg/kg.<br /><strong>Vaikutus elimistössä</strong><br />Osallistuu aineenvaihduntaan ja proteiinien tuotantoon.<br />Tehostaa immuunijärjestelmää ???<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Säilykepurkeista<br />Purkkiruoka avaamattomassa säilykepurkissa sisältää 1-2 g/kg<br />Avatussa säilykepurkissa säilytetystä ruuasta yli 2 g/kg<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Ei annettu. Arvellaan 1 mg?<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta<br /></strong>0,2 - 17 mg. Purkkiruokaa syövät saavat enemmän.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br />?<br />Imeytymistä heikentää<br />?<br />Haitalliset yhteisvaikutukset<br />?<br />Puutosta aiheuttaa<br />?<br />Puutosraja<br />?<br />Puutosoireet<br /></strong>?<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö</strong><br />Paiseet<br />Akne<br />Lapamato<br />Heisimato<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>6 mg/painokilo. Tuoreravinto on yleensä terveellistä, säilykepurkit ovat asia erikseen. Tinan hengittäminen johtaa penumokonioosiin. Max määrä epäorgaanista tinaa 2 mg/ m³ ja orgaanista 100 μg/m³.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet</strong><br />Ruuansulatusongelmat (ummetus, ilmavaivat)<br />Hermostohäiriöt<br />Anemia<br />Pahoinvointi<br />Vatsakivut<br />Päänsärky<br />Heikotus<br />Kuume<br />Lihaskivut<br />Nivelkivut<br />Tinnitus (korvien soiminen)<br /><strong>Triviaa</strong><br />Rottien kasvulle ja kehitykselle välttämätön. Vähäinen tinan saanti aiheutti kasvun hidastumista, karvanlähtöä, ihottumaa ja lihasvoimien heikkenemistä. Hiirillä tina estää syöpäkasvainten kasvua. Eläinkokeissa tinan on todettu lisäävän RNA:n ja DNA:n kopioitumista, RNA:n proteiinisynteesiä.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Titaani (Ti)<br /></span>Ihmisen elimistössä on titaania 14 mg. Eniten pernassa, lisämunuaisissa, kilpirauhasessa, lihaksissa, jänteissä, rustossa, pikkuaivoissa, aivojen kuulo- ja näkökeskuksissa, haimassa, kiveksissä, maksassa, ihossa, sydämessä, munuaisissa, luuytimessä, suolessa. Veressä titaania on plasmassa.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Salpaa syöpäsolujen etenemistä<br /><strong>Mistä saa?<br />?<br />Saantisuositus<br />?<br />Imeytymistä vahvistaa<br />?<br />Imeytymistä heikentää<br />?<br />Haitalliset yhteisvaikutukset<br />?<br />Puutosta aiheuttaa<br /></strong>?<br /><strong>Puutosraja<br />?<br />Puutosoireet<br />?<br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Suolistotulehdus<br />Nivelrikko<br />Lasten leukemia<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus<br />?<br />Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br />?<br />Triviaa<br /></strong>Eläinkokeissa titaani vaikuttaa suotuisasti vereen ja kasvaimiin.<br /><br /><span style="font-size:180%;">Vanadiini (V)<br /></span>Vanadiini on ihmiselle välttämätön hivenaine. Ihmisen kudoksissa luissa ja maksassa on vanadiinia. Maaperässä vanadiinia on 100 mg/kg.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Natrium-kaliumtasapainon säätely<br />Verenpaineen ja sokeritasapainon säätely<br />Osallistuu luiden mineralisaatioon<br />Osallistuu rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan<br /><strong>Mistä saa?</strong><br />Teollisesti valmistetussa ruuassa on yleensä enemmän vanadiinia, koska sitä on ruostumattomassa teräksessä, jota käytetään ruoka-aineita käsittelevissä koneissa<br />persilja 2 950 μg/100g<br />hummeri 1 610 μg/100g<br />retiisi 790 μg/100g<br />tilli 460 μg/100g<br />liivate 250 μg/100g<br />kalanruodot 240 μg/100g<br />mansikat 70 μg/100g<br />mustikat 54 μg/100g<br />vasikanmaksa 11-51 μg/100g<br />sardiinit 46 μg/100g<br />kurkku 38 μg/100g<br />omenat 33 μg/100g<br />kukkakaali 9 μg/100g<br />tomaatit 4 μg/100g<br />perunat 1 μg/100g<br />äyriäiset<br />nilviäiset<br />simpukat<br />etanat<br />sienet<br />mustapippuri<br />rasvaton maito<br />merilevä<br />broileri<br />lehtisalaatti<br />luujauho<br />valmisruuat<br /><strong>Saantisuositus</strong><br />Arvioitu tarve 10-100 μg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta:<br /></strong>6-170 μg<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa</strong><br />?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>C-vitamiini, kromi, kloori, rauta, alumiini<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br />?<br />Puutosta aiheuttaa<br />?<br />Puutosraja<br />?<br />Puutosoireet<br />?<br />Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Diabetes (kokeiluasteella)<br />Syöpähoidot (4-12 mg)<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>?<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>4-20 mg. Kertyy elimistöön ja aiheuttaa sitä kautta myrkytyksen.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Ripuli<br />Kouristukset<br />Maanis-depressiivisyys<br />Keuhkoputkentulehdus<br />Päänsärky<br />Uupumus<br />Näköhäiriöt<br />Kromin puute<br /><strong>Triviaa</strong><br />Tärkeä hivenaine rotilla ja kanoilla. Eläimillä vanadiini osallistuu solujen jakaantumiseen ja erilaistumistapahtumiin. Lisäksi se edistää glukoosin pääsyä soluihin. Merkitystä on myös solujen hapettumis-pelkistymisreaktioissa. Kanoilla vanadiinin puute vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan nostaen kolesteroliarvoja.<br /><br /><br /><br /><br /><br />Kun nyt pääsit tänne asti, niin ymmärrät varmaan miksi ruuan on hyvä olla terveellistä, monipuolista ja sitä on syötävä riittävästi. Ymmärrät myös varmaan että on lähes mahdotonta syödä ”millintarkasti oikein”, sillä ravintoainemäärät ruoka-aineissa vaihtelevat, samoin oma ravintoaineenkulutuksesi vaihtelee päivittäin.<br /><br />Lopuksi on hyvä muistaa, että ei ole olemassa ainetta, joka ei olisi suurina annoksina myrkyllinen. Tämä pätee myös veteen.<br /><br />Tämä artikkeli on jaettu 3 osaan. Lue myös muut osat :<br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2011/02/vitamiinit-kivennaisaineet-hivenaineet.html">Vitamiinit</a><br /><a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2011/02/rasvahapot-ja-aminohapot.html">Rasvahapot ja aminohapot</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1168578372930019908-458929615164157267?l=kysymammalta.blogspot.com' alt='' /></div>Annelihttp://www.blogger.com/profile/09411525579153088641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1168578372930019908.post-57949030864712483022011-02-05T15:49:00.009+02:002011-03-05T19:37:14.426+02:00<p><strong>Ravitsemuksen, sairauden ja terveyden välinen yhteys<br /></strong><br />Jos tietosi näistä aineista ovat peräisin mainoksista, ravintolisiä valmistavilta yhtiöiltä tai naistenlehtien ”lyhyistä ja ytimekkäistä tietoiskuista”, lienee aika päivittää hieman näkemyksiä, sillä uutta tietoa on paljon. On aika avata silmät. Tässä on vain pieni yhteenveto asiasta.<br /><br /><br /><strong>Historiaa<br /></strong><br />Muinaisessa Babyloniassa sairauksien aiheuttajina pidettiin jumalia. Sairauksia hoidettiin hoitamalla jumalasuhdetta ja kasvi-, yrtti- sekä kivilääkinnällä<br /><br />Muinaisessa Intiassa uskottiin myös jumalien aiheuttavan sairauksia. Sairauksia hoidettiin yrttilääkkein. Intian lääkintäjärjestelmä on ayurvedinen. Se perustuu kasvi-, kivi- ja eläinkunnasta saatavien lääkintäaineiden käyttöön.<br /><br />Muinaisessa Egyptissä oltiin sitä mieltä että kaikki sairaudet aiheutuvat ruuasta (Näin väittää Herodotos: Historianteos 2.osa, luku 77). Kun henkilö sairastui hän ei saanut myöskään ottaa mitään lääkettä taudin 4 ensimmäisen päivän aikana. Tämä siksi että elimistön omat parantavat voimat pääsisivät työskentelemään rauhassa. Lääkkeet olivat yleensä kasvi-, eläin- ja kivikunnasta. Egyptissä lääkäreitä oli kolme lajia: parantajia (vastasi nykyisiä lääkäreitä), pappeja ja maageja. Sairauksien ennaltaehkäisy oli hyvin suosittua hygienian, puhtauden ja amulettien avulla.<br /><br />Muinaisessa Kiinassa sairauden parantamisen edellytys oli tuntea taudin synty. Kyse oli yleensä siitä että Qin virtaus kehossa oli estynyt. Taudinmääritys oli suhteiden selvittämistä yin-yang –välillä, viiden elementin (puu, tuli, maa, metalli ja vesi) välillä, Qin, veren ja nesteiden välillä. Tauteja aiheuttivat sisäiset ja ulkoiset tekijät. Lääkkeitä olivat mietiskely, ruoka, yrttilääkintä, akupunktio, moksibustio, manipulaatiotekniikat ja liikunta. Lääkärin tehtävä oli löytää tasapaino. Sairauksien ennaltaehkäisyyn kiinnitettiin huomiota.<br /><br />Muinaisessa Japanissa terveyttä edistää 4 hyödyllistä prosessia: 1) hyvä ruokavalio, 2) suoliston hyvä toiminta, 3) hyvä uni ja 4) hyvä puhe.<br /><br />Amerikan alkuperäisasukkaat olivat hyvin puhtaita ja pitivät hyvää huolta hygieniasta. Hikimajat (sauna) olivat yleisesti käytössä. Sairautta hoidettiin yrteillä, mutta jos selvää syytä sairauteen ei löytynyt, konsultoitiin poppamiestä (medicine man). Hänen koulutuksensa kesti vuosia.<br /><br />Aborginaalit Australiassa harjoittivat ennaltaehkäisevää lääkintää ja heille oli tärkeää ihmisen sosiaaliset, psykologiset, ympäristö- ja henkiset tekijät. Aborginaalilääkärin koulutus kesti 20-30 vuotta.<br /><br />Muinaisessa Kreikassa sairauksien uskottiin syntyvät yliluonnollisten voimien vaikutuksesta. Sairauksia hoitivat papit temppeleissään, kansanparantajat, naisparantajat ja lääkärit. Kuuluisin lienee Hippokrates, jonka teoriat vaikuttivat lääketieteeseen 2000 vuoden ajan. Terveydenhoidon kulmakiviä olivat liikunta, puhtaus ja ruokavalio. Jos niistä ei ollut apua iskettiin suonta, oksennutettiin, tehtiin leikkauksia ja käytettiin yrttilääkintää.<br /><br />Muinaisessa Roomassa uskottiin sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä rukoiluun, hikiliikuntaan, yrttilääkkeisiin ja kirurgiaan. Roomalaisilla oli myös kirjoja, joista katsottiin ohjeita sairauksien hoitoon, usein orjat ja naiset hoitivat sairauksia kotona.<br /><br />Keskiajalla lääkintätaito säilyi luostareissa ja tavallisten kansalaisten keskuudessa. Paikalliset naiset hoitivat tauteja, mutta heiltä oli pääsy kielletty yliopistoihin ja lääkärikoulutukseen. Lääkärikoulutus käsitti Hippokrateen, Galenoksen ja Avicennan tekstien lukemista, ei niiden kyseenalaistamista tai uuden tutkimista. Ihmiseen lääkärit eivät juurikaan perehtyneet, koska ruumiinavaukset eivät olleet sallittuja. Sairauksia hoidettiin iskemällä suonta, iilimadoilla sekä kivi-, eläin- ja kasvikunnan aineksilla.<br /><br />Samanaikaisesti arabimaailmassa luettiin Galenoksen ja Avicennan tekstejä ja kirjoitettiin uusia tutkimuksiin perustuvia teorioita. Vanhoja tekstejä myös arvosteltiin ja niiden teorioita pidettiin jälkeenjääneinä. Sairauksia hoidettiin kivi-, eläin- ja kasvikunnan ainesosilla. Arabeilla oli myös sairaaloita, jossa oli osastonsa psyykkisille ja fyysisille sairauksille, kirurgialle, apteekki, kirjasto, luentosaleja opetusta varten sekä kristillinen kappeli ja moskeija.<br /><br />Muinaisten suomalaisten terveys perustui kohtuulliselle syömiselle ja juomiselle, liikuntaan, lepoon sekä raittiiseen ilmaan. Taudit olivat yleensä vihoja ja niiden aiheuttajat maassa, vedessä, ilmassa, puissa, joissa, jne. Myös luonnonhenget aiheuttivat sairauksia. Tauteja hoidettiin saunalla, manipulaatiotekniikoilla (jäsenkorjaus), kuppauksella, yrttilääkinnällä, lepyttelemällä vihoja ja loitsurunoilla.<br /><br />Mikä oli yhteistä näille kaikille: Ennaltaehkäisevä terveydenhoito. Tarkoitus oli pitää ihminen terveenä. Sama linja jatkuu nykyäänkin, otsikossa mainitut osaset, nyt nykyaikaisilla nimillä kirjoitettuina toimivat terveyden ylläpitäjinä ja sairauksien karkottajina edelleen. Vitamiineja saamme kasvi- ja eläinkunnan tuotteista, mineraalit kuuluivat kivikuntaan, mutta saamme niitä kasvi- ja eläinkunnan tuotteista. Ihminen on osa luontoa edelleenkin, eikä tarvitse keinotekoisia vitamiini-, kivennäisaine-, hivenaine- tai ravintolisiä pysyäkseen terveenä. Terveellinen ravitsemus, liikunta ulkoilmassa ja riittävä lepo toimivat nyt, kuten ovat toimineet jo tuhansia vuosia.<br /><br /><strong>Synteettinen vitamiini vai ruoka?<br /></strong>Kun luet lopussa olevaa luetteloa vitamiineista on hyvä muistaa muutama asia. Kaikki suojaravintoaineet toimivat synergiassa toistensa kanssa. Tämä tarkoittaa sitä että kun yhdestä on puutetta, jonkin ajan kuluttua tulee puutetta myös jostain toisesta ja päinvastoin kun jotain saadaan liikaa, jotain toistakin saadaan liikaa. Osalla suojaravintoaineista toimii myös itsesäätely eli kun kyseistä ravintoainetta saadaan liikaa, sen imeytyminen lakkaa.<br />Homma ei pääty vielä tähän. Jos jotakin saadaan liikaa, sillä voi olla myös estävä vaikutus jonkun toisen ravintoaineen imeytymiseen. Liika-annos voi olla myös sairauksia aiheuttava tai jo olemassa olevia sairauksia pahentava.<br />Pidä siis kohtuus kaikessa. Ei mitään liikaa, eikä mitään liian vähän.<br /><br />Jos käytät synteettisiä vitamiini-, kivennäisaine-, tai hivenainevalmisteita tarkista aina suositeltu päiväannos. Sinun täytyy myös laskea yhteen KAIKKI saamasi ravintoainemäärät (ruoka+ lisäravinteet) ja niistä saamasi määrät. Yliannokset ovat ihan oikeasti vaarallisia. Lapsilla yliannokset voivat johtaa kuolemaan. Jos käytät ravintoainelisiä säilytä ne sellaisessa paikassa että ne eivät päädy lasten käsiin. Älä koskaan korvaa terveellistä ravintoa muilla valmisteilla. Päädyt tilaan, jota on vaikea hoitaa.<br /><br />Erityisen tärkeää on tarkistaa rasvaliukoisten vitamiinien (A-, B12-, D-, E- ja K-vitamiinit), raudan ja sinkin kohdalla päivittäinen ravintoainetaso. Yliannokset eivät ole hyväksi, sillä rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat elimistöön ja ne eivät sieltä poistu ennenkuin elimistö tarvitsee niitä. Rasvaliukoisia vitamiineja ei siis tarvitse saada ravinnosta päivittäin ja niiden liikakäyttö on vaarallista.<br />Jos epäilet saaneesi liika-annoksen tai lapsi on syönyt vitamiini- ja/tai kivennäisaineita purkista. Heti ensiapuun. Soita ensin, kerro tilanne ja noudata saamiasi ohjeita. Ota aina lisäravinnepurkki (mitä olet ottanut tai lapsi on syönyt) mukaan. Haitat eivät todellakaan ole teoreettisia, kuten jossain lähteissä mainitaan, vaan aivan konkreettisia. Suorastaan tappavia.<br /><br />Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoitu elimistöön, siksi niitä on hyvä saada ravinnosta päivittäin pieniä määriä koko päivän ajan. Tähän ryhmään kuuluu B-ryhmän vitamiineja ja C-vitamiini.<br /><br />Yhdysvalloissa saantisuosituksista vastaa RDA (Recommended Dietary Allowances). Monet maat seuraavat enemmän tai vähemmän kiinteästi RDA;n suosituksia, vaikka maaperä sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on eri maissa hyvin erilainen, myös ruokatottumukset eroavat paljon toisistaan eri maissa. Tämä saantisuositusten kopiointi ja siirtäminen suoraan käyttöön (tutkimatta asiaa oman maan tasolla mitenkään) on minusta hyvin kummallista ja sanoisinko typerää.<br /><br />Aminohapoista L-muoto on luonnollinen muoto ja DL-muoto on syntteettinen. esim. L-karnitiini on luonnon aine ja DL-karnitiini on synteettinen. Yleensä kaikki muut kuin ruuasta saatavat aminohapot ovat synteettistä muotoa. Ei välttämätön aminohappo tarkoittaa että keho pystyy muodostamaan kyseistä aminohappoa itse. Se ei tarkoita sitä että ihminen tulee toimeen ilman kyseistä aminohappoa.<br />Aminohappo-lisäravinteita ei saa nauttia yhdessä proteiinien eli valkuaisaineiden kanssa.<br /><br />Monivitamiini- ja kivennäisainelisiä ei tarvita mihinkään, kun ravinto on monipuolista. Jos laihdutat (energiansaanti alle 6,5 MJ/vrk tai 1550 kcal/vrk), ruokavaliosi on puutteellinen (paljon eineksiä, valmisruokia, käsiteltyä ruokaa, noudatat jotain outoa dieettiä, olet masentunut), toivut sairaudesta tai jostain syystä (tupakointi, alkoholinkäyttö, krooninen sairaus, e-pillerit, hormonihoidot, imeytymishäiriöt) et saa tarpeeksi suojaravintoaineita, silloin niiden käyttöä voidaan puolustella, hetkellisesti. Jatkuvasti käytettynä niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Korjaa mieluummin elämäntapaasi ja ruokavaliota.<br /><br />Ainoa poikkeus monivitamiini- ja kivennäisainelisien nauttimiseen on niiden käyttö sairauksien hoitoon – lääkärin valvonnassa, niin että elimistön vitamiini- ja kivennäisainetasoja seurataan hoidon aikana.<br /><br />Henkilökohtaisesti suosittelen että syöt hyvää kunnollista kotiruokaa ja jätät vitaminoidut elintarvikkeet kaupan hyllyille ja unohdat lisäravinnepurkit kokonaan. Saat niistä vain itsesi kipeäksi - ennemmin tai myöhemmin. Enemmän ei ole parempi ja synteettinen ei ole tehokkaampi kuin luonnontuote.<br /><br />Elimistö pystyy aina käyttämään luonnosta saatavat ravintoaineet paremmin kuin synteettiset valmisteet. Lisäksi on hyvä muistaa että ihminen ei tiedä vielä kaikkea oman elimistönsä toiminnasta ja ravintoainesuosituksetkin muuttuvat aikojen kuluessa. Ihmiset ovat myös erilaisia, eri ihmisten elimistö käyttää ravintoaineita eri tavalla hyödykseen. Siksi suositukset ovat vain suosituksia, jollekin riittää vähemmän ja toinen tarvitsee enemmän samaa suojaravintoainetta. Eri elämäntilanteissa kulutus myös muuttuu.<br />Pahin suojaravinteiden puutoksen aiheuttaja on yksipuolinen ravinto. Syö siis monipuolisesti kaikkea tuoretta ja terveellistä ruokaa. Muista kohtuus kaikessa.<br /><br />Yritin koota tiedot seuraaviin taulukoihin ottaen mahdollisimman tasapuolisesti huomioon hyödyt ja haitat. Luin tätä artikkelia varten noin 20 000 tutkimusta ja artikkelia. Aloitin 1800-luvulta ja päädyin vuoteen 2011. Pyrin turvautumaan jo tutkittuun tietoon. Siellä täällä olevat kysymysmerkit kertovat että en löytänyt kyseiselle tiedolle tukea kuin yhdestä lähteestä (?), tämä ei tarkoita sitä että tieto olisi väärä, sille ei vain löytynyt muuta varmistusta, tai sitten tieto vaikuttaa ristiriitaiselta suhteessa muihin tietoihin (???). Kaikki arvot ovat Suomen oloihin, ellei toisin mainita. Lääkinnällinen käyttö tarkoittaa käyttöä lääkärin valvonnassa, ei omatoimista hoitamista. Puutosraja on aikuisten puutosraja, ei lasten.<br />Vaikka listalle ei jotain ruoka-ainetta olisi, se ei aina tarkoita sitä etteikö juuri siinä ruoka-aineessa olisi suojaravinteita. Lisään listalle uusia sitä mukaan kun saan tietoja niistä.<br /><br />Tärkeää! Monet puutteet tai yliannokset antavat samankaltaisia oireita. Älä aloita mitään tai lopeta mitään lääkekuuria neuvottelematta lääkärisi kanssa ensin. Kerro myös lääkärillesi mitä suojaravintovalmisteita syöt, sillä monet niistä vaikuttavat lääkitykseen sekä pahentavat joitakin sairauksia.<br />Ruoka-aineita, joissa kyseisiä suojaravinteita on, saat syödä, ellei niitä ole sinulta erikseen kielletty. Elimistö osaa yleensä itse tasapainottaa luonnollisissa ruoka-aineissa olevien suojaravinteiden tarpeen, ellei jotain ruoka-ainetta syödä liiallisesti.<br />Suojaravintoaineiden määrät ravinnossa ovat viitteellisiä, eivät koskaan todellisia määriä. Kuinka paljon mitäkin ravintoainetta kasviin tai sieneen kertyy, riippuu maaperästä, lannoituksesta, ympäröivistä kasveista ja auringon valosta. Kuinka paljon ravintoaineita on lihassa, riippuu eläimen saamasta auringonvalosta, ravinnosta ja eläimille syötetyistä vitamiineista ja kivennäisaineista, sama pätee myös kaloihin.<br />Ruuan käsittely, keittäminen, paistaminen, leipominen, säilytys ym. tuhoaa myös vitamiineja ja kivennäisaineita. Ota keitinvesi aina talteen ja käytä ruuanlaittoon. Ainoa poikkeus on sienten tai myrkyllisten kasvien ryöppäysvesi, se ei sovellu ruuaksi. Olet siis sitä, mitä syöt – kirjaimellisesti. Ruokasi voi parantaa sinut tai tappaa sinut.<br /><br /><strong>Vitamiinit ja kivennäisaineet säilyvät parhaiten kun:</strong></p><strong><br /><ul><br /><li></strong>Syöt ruuan raakana ja mahdollisimman tuoreena (oma kasvatus, <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2009/12/lahiruoka.html">lähiruoka</a>)</li><br /><li>Käytät muuta kypsennysmenetelmää kuin vedessä keittämistä (esim. höyrytys, uuni, wokkaus (1-3 min)). Keitot ovat asia erikseen, sillä monet vitamiinit säilyvät keitinvedessä. </li><br /><li>Säilöt ruuan <a href="http://kysymammalta.blogspot.com/2010/11/pakastin-valinta-kaytto-hoito-ja.html">pakastamalla</a>, säilyttää osan vitamiineista, ei kaikkia. Säilöminen sokerin kera vie n. 10-20% vitamiineista ja kivennäisaineista.</li><br /><li>Käytät pakastetut ruokatarvikkeet ruuaksi mahdollisimman pian, pitkät säilytysajat tuhoavat vitamiineja ja kivennäisaineita.</li><br /><li>Kaikki omatekemätkin säilykkeet on syytä syödä muutaman kuukauden sisällä, sillä vitamiinipitoisuus katoaa säilytysajan pidentyessä.</li></ul><br /><p><br /><br />Jos sairastat ortoreksiaa, luulotauteja, panikoit tai hätäännyt helposti, on ehkä paras lopettaa lukeminen tähän. Tästä eteenpäin vain omalla vastuulla ja pidä silti järki päässä. Fiksu lukija voi tehdä jopa jotain johtopäätöksiäkin seuraavasta.<br /><br /><span style="font-size:180%;">A-vitamiini (retinoli, retinaali, akseroftoli, biosteroli)<br /></span>Rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu rasvakudokseen, josta elimistö ottaa sitä käyttöönsä tarvittaessa. Puutostila on harvinainen Suomessa, yleinen Kaakkois-Aasiassa, jossa käytetään kuorittua valkoista riisiä. 1 μg retinolia vastaan 3,33 KY (kansanvälinen yksikkö):ä tai 2 μg beetakatoteenia ravintolisässä<br />tai 6 μg beetakaroteenia tai 12 μg muita karoteeneja. 1 KY A-vitamiinia on 0,3 μg. 1 RE (retinoliekvivalentti) = 1 μg.<br />Jos ruokavalio on normaali päivittäisiä lisäannoksia ei tarvita mihinkään. Keittäminen ei tuhoa A-vitamiinia, mutta voimakas valo kylläkin. Vihreiden vihannesten pakkaaminen säilykepurkkeihin tuhoaa 15-20% A-vitamiinista, keltaisten vihannesten A-vitamiinista tuhoutuu vastaavalla tavalla säilöttynä 30-35%. Kuivaaminen kuivurissa valolta suojattuna tuhoaa 0-20%. Aurinkokuivaaminen tuhoaa 100%. Lisäaineena eineksissä retinyl palmitate-nimellä.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Vahvistaa ihon, suoliston, hengitysteiden ja virtsateiden limakalvojen solukkoa<br />Suojaa tulehduksilta ja ehkäisee joitakin syöpämuotoja (ihosyöpä, rakkosyöpä, keuhkosyöpä, mahasyöpä).<br />Vaikuttaa T- ja B-solujen toimintaan (immuunipuolustus)<br />Osallistuu luuston ja hampaiden kasvuun<br />Silmä tuottaa A-vitamiinin avulla rodopsiinia (näköpurppura), joka auttaa ihmistä näkemään hämärässä.<br />Sikiö tarvitsee A-vitamiinia kehittyäkseen.<br />Tarvitaan lisääntymiseen (molemmat sukupuolet)<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>Jääkarhun maksa 670 000 μg/100g<br />Kalanmaksaöljy 60 000 μg/100g<br />Naudanmaksa 22 500 μg/100g<br />Maksa (keitetty) 21 864,7 μg/100g<br />Maksapaisti 21 462,5 μg/100g<br />Poron maksa 19 674,2 μg/100g<br />Kalanmaksaöljy 18 000 μg/100g<br />Sianmaksa 18 800 μg/100g<br />Voikukka 14 000 μg/100g<br />Broilerin maksa 9747,4 μg/100g<br />Maksapasteija 7977,2 μg/100g<br />Porkkana (kuivattu) 6758 μg/100g<br />Lehtijuurikas 4 800 μg/100g<br />Mango 4 800 μg/100g<br />Maksamakkara 3 000 μg/100g<br />Kakiluumu 2 710 μg/100g<br />Aprikoosi 2 700 μg/100g<br />Paprikajauhe 2 626,2 μg/100g<br />Ankerias 2 500 μg/100g<br />Nahkiainen (savustettu) 2 500 μg/100g<br />Papaija 1750 μg/100g<br />Jättikurpitsa 1 600 μg/100g<br />Porkkana 1 315 μg/100g<br />Ankerias (savustettu) 1 500 μg/100g<br />Persikka 1 300 μg/100g<br />Ruusunmarjasose 1 230,1 μg/100g<br />Karambola 1 200 μg/100g<br />Ruusunmarja 946,2 μg/100g<br />Persilja 941 μg/100g<br />Becel 60% 900 μg/100g<br />Benecol 32% 900 μg/100g<br />Mini Lätta 28% 900 μg/100g<br />Kananmunan keltuainen 871 μg/100g<br />Becel 800 μg/100g<br />Kuivattu aprikoosi 770 μg/100g<br />Bataatti (paistettu) 767 μg/100g<br />Tilli 750 μg/100g<br />Lehtikaali 750 μg/100g<br />Voi 744 μg/100g<br />Kärsimyskukka 700 μg/100g<br />Keittojuurespakaste 670 μg/100g<br />Vesimeloni 590 μg/100g<br />Pinaatti 552 μg/100g<br />Kevytlevi 40% 550 μg/100g<br />Äidinmaidonkorvike jauhe 519,3 μg/100g<br />Lehtiselleri 490 μg/100g<br />Maissi 490 μg/100g<br />Punainen paprika 484 μg/100g<br />Basilika (kuivattu) 466 μg/100g<br />Tomaattiketsuppi 425 μg/100g<br />Mandariini 420 μg/100g<br />Nokkonen 400 μg/100g<br />Munavoi 380 μg/100g<br />Kananmuna 374 μg/100g<br />Kurkku 365 μg/100g<br />Kesäkurpitsa 326 μg/100g<br />Parsakaali 325 μg/100g<br />Kuohukerma 240 – 400 μg/100g<br />Guava 280 μg/100g<br />Emmentaljuusto 269 μg/100g<br />Pistaasipähkinä 230 μg/100g<br />Ruusukaalin idut 226 μg/100g<br />Kantarelli 220 μg/100g<br />Edamjuusto 220 μg/100g<br />Appelsiini 200 μg/100g<br />Greippi 200 μg/100g<br />Endiivi 200 μg/100g<br />Keräsalaatti 190 μg/100g<br />Banaani 190 μg/100g<br />Spirulina-levä (kuivattu) 171 μg/100g<br />Purjosipuli 170 μg/100g<br />Lehtisalaatti 160 μg/100g<br />Lakka 150 μg/100g<br />Kevytkerma 145-200 μg/100g (riippuen onko kesä vai talvi)<br />Pekaanipähkinä 130 μg/100g<br />Tomaatti 125 μg/100g<br />Retiisin idut 117,5 μg/100g<br />Wakame (tuore) 108 μg/100g<br />Vihreä paprika 100 μg/100g<br />Meloni 100 μg/100g<br />Viinirypäleet 100 μg/100g<br />Kanamuna 100 μg/100g<br />Muikku (järvi) 94,7 μg/100g<br />Viikuna 80 μg/100g<br />Parsa 75 μg/100g<br />Ruusukaali 71 μg/100g<br />Ananas 70 μg/100g<br />Silakka 64 μg/100g<br />Kurttukaali 61 μg/100g<br />Tarhapavut 60 μg/100g<br />Tarhaherne 60 μg/100g<br />Äidinmaito 53 - 74 μg/100g<br />Mango 52 μg/100g<br />Kirsikka 50 μg/100g<br />Taateli 50 μg/100g<br />Herneet idätetyt 46,8 μg/100g<br />Sinimailasen (alfalfa) idut 46,5 μg/100g<br />Puolukka 43 μg/100g<br />Karrageenilevä, Irlanninlevä (tuore) 35,4 μg/100g<br />Kirsikka 35 μg/100g<br />Kelp (tuore) 34,8 μg/100g<br />Maito 34 μg/100g<br />Sardiinit (öljyssä) 33,1 μg/100g<br />Vihreä papu 33 μg/100g<br />Nauris 30 μg/100g<br />Mustaherukka 30 μg/100g<br />Makrilli (savustettu tai säilyke) 26,6 μg/100g<br />Tonnikala 26 μg/100g<br />Valkokaali 25 μg/100g<br />Maustesilli, suolasilli 24,2 μg/100g<br />Vesimeloni 21 μg/100g<br />Amerikansalaatti 20 μg/100g<br />Persikka 19 μg/100g<br />Spirulina-levä (tuore) 16,8 μg/100g<br />Latva-artisokka 16 μg/100g<br />Omena 16 μg/100g<br />Avokado 15 μg/100g<br />Kampela 14 μg/100g<br />Linssin idut 13,5 μg/100g<br />Kiinankaali 13 μg/100g<br />Kirjolohi 12,3 μg/100g<br />Speltti 12,3 μg/100g<br />Siika 11,1 μg/100g<br />Soijapapu 11 μg/100g<br />Retikka 10 μg/100g<br />Raparperi 10 μg/100g<br />Linssi 10 μg/100g<br />Karpalo 10 μg/100g<br />Karviainen 10 μg/100g<br />Punaherukka 10 μg/100g<br />Marsipaani 10 μg/100g<br />Lehtiselleri 9 μg/100g<br />Luumu 8 μg/100g<br />Jogurtti 8 μg/100g<br />Silakka 7,9 μg/100g<br />Vadelma 7 μg/100g<br />Ahven 6,4 μg/100g<br />Mungpavun idut 6,3 μg/100g<br />Kikherne 6 μg/100g<br />Hauki 6 μg/100g<br />Naudanpaisti 6 μg/100g<br />Tonnikala (öljyssä) 6 mg/100g<br />Made 5 μg/100g<br />Purjo 5 μg/100g<br />Lanttu 5 μg/100g<br />Kukkakaali 5 μg/100g<br />Munakoiso 5 μg/100g<br />Tarhamansikka 5 μg/100g<br />Taimen 4,7 μg/100g<br />Oliiviöljy 4 μg/100g<br />Sipuli 4 μg/100g<br />Seiti (pakaste) 3,8 μg/100g<br />Banaani 3,4 μg/100g<br />Soijapavun idut 3,3 μg/100g<br />Kuha 3,3 μg/100g<br />Lohi 3,1 μg/100g<br />Retiisi 3 μg/100g<br />Kaura 3 μg/100g<br />Saksanpähkinä 3 μg/100g<br />Maapähkinä 3 μg/100g<br />Punakaali 2,5 μg/100g<br />Lahna 2,2 μg/100g<br />Palsternakka 2 μg/100g<br />Päärynä 2 μg/100g<br />Punajuuri 2 μg/100g<br />Peruna 2 μg/100g<br />Ohra 2 μg/100g<br />Ruis 2 μg/100g<br />Turska 1,9 μg/100g<br />Särki 1,3 μg/100g<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Miehet 900 μg, naiset 700 μg, raskauden aikana 800 μg, imettäessä 1100 μg, lapset 200-400 μg, RDA 5000 ky<br /><strong>Keskimääräinen saanti ruokavaliosta<br /></strong>Miehet 1400 μg, naiset 970 μg<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>Sinkki, B-vitamiinit, E-vitamiini, rasvat, öljyt, proteiinit, C-vitamiini?, kalium?, fosfori?, magensium?,<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Sinkin puutos, D-vitamiini, natrium, kupari, kalsium, seleeni<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Kalanmaksaöljy ja monivitamiinit yhdessä – yliannostusvaara<br />E-pillerit - yliannostusvaara<br />A-vitamiinivoiteen käyttö, Roaccutan, Isotretioniinit – yliannostusvaara<br />Antasidit (vatsahappolääkkeet) – estävät A-vitamiinin imeytymistä<br />Kihtilääkkeet (kolkhisiini) – estävät A-vitamiinin imeytymistä<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>Aliravitsemus<br />Maha- ja suolistosairaudet<br />Rasvan imeytymishäiriöt<br />Liian vähäinen rasvansaanti ravinnosta<br />Liian vähäinen proteiinien saanti ravinnosta<br />Keliakia<br />Kystinen fibroosi<br />Kolesterolilääkitys<br />Alkoholismi<br />Krooniset tulehdukset<br />Tuhkarokko<br />Haimasairaudet<br />Haimaleikkaus<br />Suolistoleikkaus<br />Sappitiehyen tukkeutuminen<br />Vatsalaukun pienennysleikkaus tai poistoleikkaus<br />Vanhuus<br />Raskaus<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>Alle 1,5 mmol/l plasmassa<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>Epämääräiset silmäoireet (kirkkaus rasittaa)<br />Hämäräsokeus<br />Heikentynyt kasvu<br />Marasmus<br />Kwasiorkor<br />Kuivat ja tulehdusherkät limakalvot (suolisto, hengitys ja virtsatiet)<br />Silmien sidekalvojen kuivuminen (kseroftalmia), voi johtaa sokeutumiseen<br />Heikentynyt kuulo-, maku- ja hajuaisti.<br />Katkeilevat hiukset ja kynnet<br />Impotenssi<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Aikuiset 1000 μg, lapset 300-500 μg<br />Akne<br />Darrierin tauti<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa<br /></strong>800 μg/ 2666,7 ky. Lisäravinne nautitaan ruuan kera.<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>Jatkuva liikasaanti (7,5 mg/vrk) johtaa yliannostukseen. Yliannosoireita saa useita kuukausia kestäneestä muutaman milligramman yliannoksesta tai 15 mg kerta-annoksesta. Raskaana olevilla ja lapsille 3 000 μg:n vuorokausiannos on jo liikaa – keskenmenon vaara tai sikiön epämuodostumien vaara.<br />Liiallinen maksa-tuotteiden syöminen, saattaa johtaa yliannokseen. Miehillä 9000 μg ja naisilla 7500 μg (24 700 KY) annokset ovat liiallisia.<br />Yliannostusoireita voi ilmetä 24 tunnin sisällä jos vakavaan A-vitamiinin puutostilaan nautitaan suurehko määrä A-vitamiinia kerta-annoksena.<br /><strong>Pahentaa seuraavia tiloja:<br /></strong>Alkoholismi (maksa ei pysy käsittelemään A-vitamiinia, vaikka siitä onkin puutetta)<br />Maksasairaudet<br />Munuaissairaudet<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Voimakas päänsärky<br />Kuiva ja hilseilevä iho (huulet, kämmenet)<br />Kellan-oranssit laikut kämmenissä tai jalkapohjissa<br />Maksaläiskät nenän tai huulien ympärillä<br />Ienverenvuoto<br />Kuivat ja halkeilevat huulet<br />Ihon herkistyminen auringonvalolle<br />Virtsan määrän lisääntyminen (erityisesti yöllä)<br />Kuukautisten epäsäännöllisyys<br />Näköhäiriöt<br />Lihasheikkous<br />Uneliaisuus<br />Nivelsärky<br />Hiustenlähtö<br />Ruokahaluttomuus<br />Väsymys<br />Ummetus<br />Kutina<br />Pahoinvointi<br />Oksentelu (voimakas)<br />Luiden särky<br />Maksan laajentuminen<br />Pernan laajentuminen<br />Osteoporoosi<br />Maksavauriot<br />Aivo-selkäydinnesteen paineen nousu<br /><strong>Triviaa<br /></strong>A-vitamiini löytyi vuosina 1913-1914. Beetakaroteenin ja A-vitamiinin yhteys keksittiin 1919.<br />Rotat, joiden ruokavaliossa oli A-vitamiinin puutetta, sairastuivat paksusuolen syöpään.<br />A-vitamiinin määrää elimistössä mitataan verikokeella, tämä ei kuitenkaan anna todellista kuvaa elimistön A-vitamiinitilanteesta, sillä A-vitamiinia on yleensä varastoituneena elimistöön runsaasti.<br /><br /><br /><span style="font-size:180%;">B1-vitamiini (tiamiini, aneuriini)<br /></span>Vesiliukoinen vitamiini, joka poistuu elimistöstä nopeasti. Toimii parhaiten yhdessä muiden B-ryhmän vitamiinien kanssa. Sitä on useimmissa elintarvikkeissa. Puute on harvinainen Suomessa, sen sijaan Ranskassa, Saksassa ja Thaimaassa yleistä. Syynä lienee valkoisen riisin syöminen.<br />B1-vitamiini häviää keitettäessä, liukenee keitinveteen 20-70%. Käyttämällä keitinvesi ruuanlaittoon vitamiini saadaan talteen. Yli 200°C:ssa paistaminen uunissa hävittää n. 20%. Keitinveden emäksisyys tuhoaa B1-vitamiinia jopa 36%.. Leivonta tuhoaa 15-25%, leivinjauheen lisääminen nostaa hävikin 50%:een. Valmiiden leipien paahtaminen tuhoaa 30%.<br />Teollisessa tuotannossa perunoiden pitäminen sulfiittiliuoksessa (säilyttää vaalean värin, peruna ei tummu) hävittää 55% B1-vitamiinista. Öljyssä paistaminen lisää hävikkiä 10%. Teollinen käsittely lisää vielä 24% hävikkiä<br />Lihan paahtaminen vie 50-70% tiamiinista, grillaaminen 60-80%, pataruokana 40%, muhennoksena 55-80%, rasvassa paistaminen 20-60%, leipäkuoressa paistaminen 50%, säilöminen 20-40%.<br />B1-vitamiini säilyy happamissa olosuhteissa. Kupari lisää hajoamista. Rikkidioksidi (yleinen säilöntäaine) tuhoaa 48 tunnissa 90% B1-vitamiinista. B1-vitamiini on lisäaineena eineksissä hydrokloridina tai nitraattina.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Suojaa ympäristömyrkyiltä.<br />Muuttaa hiilihydraatteja energiaksi tekemällä niistä rasvahappoja eli osallistuu ruuansulatuksen toimintaan<br />Vaikuttaa aivoihin ja hermostoon (muisti, mielialat, uni)<br />Parantaa vastustuskykyä, vaikuttamalla hieman B-solujen toiminaan<br />Suojaa ennenaikaiselta vanhenemiselta ehkäisemällä hapettumista ja soluvaurioita.<br />Mukana 25 erilaisessa kemiallisessa reaktiossa: 1)säätelee ruumiin lämpötilaa, 2) säätelee hien eritystä, 3) säätelee sydämen sykettä, 4) säätelee verenpainetta, 5) säätelee hormonitasapainoa, 6) säätelee rakon toimintaa, 7) säätelee suolen toimintaa.<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>kuivattu oluthiiva 15,6 mg/100g<br />torula-hiiva (kuivattu) 15 mg/100g<br />lihaliemiuute 9,1 mg/100g<br />spirulina-levä 5,5 mg/100g<br />hiivauute 3,1 mg/100g<br />ruskea riisi 2,9 mg/100g<br />spirulina-levä (kuivattu) 2,38 mg/100g<br />kuivahiiva 2,33 mg/100g<br />auringonkukansiemenet 2,3 mg/100g<br />vehnänalkiot 2,1 mg/100g<br />pellavansiemenet (kokonaiset) 1,64 mg/100g<br />seesaminsiemenet (kuorimattomat) 1,47 mg/100g<br />porsaankyljys (paistettu) 1,44 mg/100g<br />porsaankyljys (grillattu) 1,39 mg/100g<br />sianliha (keitetty) 1,27 mg/100g<br />porsaanfile (uunissa) 1,26 mg/100g<br />maissihiutaleet 1,2 mg/100g<br />kinkku 1,11 mg/100g<br />maapähkinät 1,1 mg/100g<br />soijapavut 1,1 mg/100g<br />halva 1,03 mg/100g<br />riisimurot 1 mg/100g<br />kauraleseet 1 mg/100g<br />parapähkinä 0,96 mg/100g<br />maapähkinä 0,9 mg/100g<br />vehnäleseet 0,9 mg/100g<br />soijajauhot, soijarouhe 0,9 mg/100g<br />sianliha 0,9 mg/100g<br />sianjauheliha 0,89 mg/100g<br />keittokinkku 0,8 mg/100g<br />pekaanipähkinä 0,8 mg/100g<br />vehnäleseet 0,8 mg/100g<br />hirssi 0,73 mg/100g<br />pekoni 0,73 mg/100g<br />tuore hiiva 0,71 mg/100g<br />herne 0,7 mg/100g<br />nori (kuivattu) 0,69 mg/100g<br />meetvursti 0,68 mg/100g<br />pistaasipähkinä 0,67 mg/100g<br />speltti 0,65 mg/100g<br />kaura 0,6 mg/100g<br />tattari 0,6 mg/100g<br />vehnä 0,57 mg/100g<br />poron maksa 0,56 mg/100g<br />valkoinen papu 0,55 mg/100g<br />ruskea papu 0,55 mg/100g<br />maissinjyvät (kuivatut) 0,53 mg/100g<br />naudan sydän 0,53 mg/100g<br />linssi 0,5 mg/100g<br />herajauhe 0,5 mg/100g<br />saksanpähkinä 0,5 mg/100g<br />hiiva (tuore) 0,5 mg/100g<br />talkkunajauho 0,5 mg/100g<br />makkara 0,46 mg/100g<br />hasselpähkinä 0,45 mg/100g<br />ruskeat pavut 0,45 mg/100g<br />maksamakkara 0,45 mg/100g<br />popcornit 0,45 mg/100g<br />ruis 0,43 mg/100g<br />nakki 0,43 mg/100g<br />maito 0,42 mg/100g<br />metsälintu 0,42 mg/100g<br />äidinmaidon korvike 0,42 mg/100g<br />mysli 0,41 mg/100g<br />hapankorppu 0,4 mg/100g<br />maissi 0,37 mg/100g<br />munuaiset 0,37 mg/100g<br />omena 0,35 mg/100g<br />soijapavun idut 0,34 mg/100g<br />kokojyväleipä 0,3 μg/100g<br />maksa 0,3 mg/100g<br />vehnä 0,29 mg/100g<br />manteli 0,25 mg/100g<br />peruna 0,24 mg/100g<br />maapähkinät (paahdettu) 0,23 mg/100g<br />vehnän idut 0,22 mg/100g<br />linssin idut 0,22 mg/100g<br />herneenversot 0,22 mg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 0,22 mg/100g<br />sydän 0,21-0,48 mg/100g<br />ruisleipä 0,2 mg/100g<br />ohra 0,2 mg/100g<br />kananmuna 0,2 mg/100g<br />voikukka 0,19 mg/100g<br />parsa 0,18 mg/100g<br />made 0,18 mg/100g<br />maapähkinävoi 0,17 mg/100g<br />äidinmaito 0,16 mg/100g<br />kaakaojauhe 0,16 mg/100g<br />kuha 0,16 mg/100g<br />lohi 0,15 mg/100g<br />kurkku 0,15 mg/100g<br />ruskea riisi 0,15 mg/100g<br />intialainen tee (kuivatut teenlehdet) 0,14 mg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 0,14 mg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilyke) 0,14 mg/100g<br />tonnikala 0,13 mg/100g<br />ruusukaalin idut 0,13 mg/100g<br />punakaali 0,13 mg/100g<br />latva-artisokka 0,13 mg/100g<br />lehtikaali 0,12 mg/100g<br />purjosipuli 0,12 mg/100g<br />marsipaani 0,12 mg/100g<br />ruusukaali 0,11 mg/100g<br />retiisin idut 0,1 mg/100g<br />naudanpaisti 0,1 mg/100g<br />taimen 0,1 mg/100g<br />peruna 0,1 mg/100g<br />avokado 0,1 mg/100g<br />appelsiini 0,1 mg/100g<br />palsternakka 0,1 mg/100g<br />maa-artisokka 0,1 mg/100g<br />herkkusieni 0,1 mg/100g<br />okra 0,1 mg/100g<br />pinaatti 0,09 mg/100g<br />kukkakaali 0,09 mg/100g<br />ananas 0,09 mg/100g<br />taateli 0,09 mg/100g<br />tarhapavut 0,08 mg/100g<br />annona 0,08 mg/100g<br />sinimailasen idut 0,07 mg/100g<br />valkokaali 0,07 mg/100g<br />endiivi 0,07 mg/100g<br />tomaatti 0,07 mg/100g<br />ahven 0,07 mg/100g<br />hauki 0,07 mg/100g<br />kampela 0,07 mg/100g<br />lahna 0,07 mg/100g<br />siika 0,07 mg/100g<br />särki 0,07 mg/100g<br />muikku 0,07 mg/100g<br />kookospähkinä (kuivattu) 0,06 mg/100g<br />lanttu, nauris 0,06 mg/100g<br />keräsalaatti 0,06 mg/100g<br />meloni 0,06 mg/100g<br />lehtisalaatti 0,06 mg/100g<br />mandariini 0,06 mg/100g<br />viikuna 0,06 mg/100g<br />muurain 0,06 mg/100g<br />vihreä paprika 0,06 mg/100g<br />wakame (tuore) 0,06 mg/100g<br />suklaa 0,06 mg/100g<br />ankerias 0,06 mg/100g<br />kurttukaali 0,05 mg/100g<br />viinirypäle 0,05 mg/100g<br />kookospähkinä 0,05 mg/100g<br />punaherukka 0,05 mg/100g<br />puolukka 0,05 mg/100g<br />kirsikka 0,05 mg/100g<br />banaani 0,05 mg/100g<br />mango 0,05 mg/100g<br />lehtijuurikas 0,05 mg/100g<br />karpalo 0,05 mg/100g<br />riisi 0,05 mg/100g<br />karviainen 0,05 mg/100g<br />mustaherukka 0,05 mg/100g<br />guava 0,05 mg/100g<br />parsakaali 0,05 mg/100g<br />jättikurpitsa 0,05 mg/100g<br />kesäkurpitsa 0,05 mg/100g<br />cantalupenmleoni 0,05 mg/100g<br />hunajameloni 0,05 mg/100g<br />kelp (tuore) 0,05 mg/100g<br />jogurtti 0,05 mg/100g<br />turska 0,05 mg/100g<br />seiti (pakaste) 0,05 mg/100g<br />luumu 0,04 mg/100g<br />juuriselleri 0,04 mg/100g<br />mustikka 0,04 mg/100g<br />greippi 0,04 mg/100g<br />amerikansalaatti 0,04 mg/100g<br />retiisi 0,04 mg/100g<br />munakoiso 0,04 mg/100g<br />päärynä (tuore) 0,04 mg/100g<br />sitruuna 0,04 mg/100g<br />papaija 0,04 mg/100g<br />karambola 0,04 mg/100g<br />tonnikala (öljyssä) 0,04 mg/100g<br />tarhaherne 0,35 mg/100g<br />vehnäjauhot 0,35 mg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 0,03 mg/100g<br />punajuuri 0,03 mg/100g<br />tarhamansikka 0,03 mg/100g<br />vesimeloni 0,03 mg/100g<br />aprikoosi 0,03 mg/100g<br />sipuli (raaka) 0,03 mg/100g<br />kiinankaali 0,03 mg/100g<br />lehtiselleri 0,03 mg/100g<br />retikka 0,03 mg/100g<br />kakiluumu 0,03 mg/100g<br />valkoinen riisi 0,03 mg/100g<br />kerma 0,03 mg/100g<br />päärynä (kypsennetty) 0,03 mg/100g<br />kirjolohi 0,03 mg/100g<br />maustesilli, suolasilli 0,03 mg/100g<br />sipuli (kypsennetty) 0,02 mg/100g<br />pavunidut 0,02 mg/100g<br />raparperi 0,02 mg/100g<br />persikka 0,02 mg/100g<br />päärynä (säilötty sokerin kera) 0,02 mg/100g<br />äidinmaito 0,013 – 0,017 mg/100g<br />karrageenilevä, irlanninlevä 0,01 mg/100g<br />vadelma 0,01 mg/100g<br />päärynä (säilyke) 0,01 mg/100g<br />silakka 0,01 mg/100g<br />sardiinit (öljyssä) 0,01 mg/100g<br />agar (kuivattu) 0,01 mg/100g<br />agar (tuore) 0,005 mg/100g<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Miehet 1,4 mg, naiset 1,1 mg, lapset 0,5 mg, RDA 1,2 mg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ravinnosta<br /></strong>Miehet 1,6 mg, naiset 1,1 mg. Monissa maissa B1-vitamiinia lisätään valkoisiin vehnäjauhoihin, Suomi mukaan lukien.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>Muut B-ryhmän vitamiinit, probiootit, E-vitamiini, C-vitamiini, A-vitamiini, seleeni?, koboltti?, natrium?, rauta?, mangaani?, magnesium? kupari?, fosfori?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Foolihapon puute, tiaminaasi, kalium, sinkki,<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<br /></strong>Antasidit (vatsahappolääkkeet) – estävät B-vitamiinien imeytymistä<br />Antibiootit – estävät B1-vitamiinin imeytymistä<br />Indometasiini (reumalääkkeet) – häiritsee B1-vitamiinin hyväksikäyttöä<br /><strong>Puutosta aiheuttaa<br /></strong>Runsas sokerin ja raffinoitujen hiilihydraattien syöminen (valkoiset vehnäjauhot, einekset, konditoriatuotteet)<br />Runsas alkoholin nauttiminen<br />Humalahakuinen juominen<br />Runsas kahvin ja/tai teen juonti<br />Runsas raa’an kalan syönti (tiaminaasi-entsyymiä on raa’assa kalassa)<br />Roskaruuan syönti<br />E-pillerit<br />Tupakointi<br />Runsas urheilu<br />Raskas ruumiillinen työ<br />Palovammat<br />Kuume (pitkittynyt)<br />Krooniset sairaudet<br />Maksasairaudet<br />Kilpirauhasen liikatoiminta<br />Vatsalaukun poistoleikkaus tai pienennysleikkaus<br />Hemodialyysi<br />Stressi<br />Raskaus<br />Runsas oksentelu raskausaikana<br />Imetys<br />Diabetes<br /><strong>Puutosraja<br /></strong>alle 0,5 μg/100 ml veriplasmassa<br /><strong>Puutosoireet<br /></strong>Ruokahaluttomuus<br />Pahoinvointi<br />Ummetus<br />Käsien ja jalkojen pistely<br />Psyykkiset ongelmat (huono muisti, masennus, keskittymiskyvyttömyys, unettomuus, ahdistus, pelkotilat, paniikkihäiriöt, PMS)<br />Ruuansulatusongelmat (hiilihydraatit ja sokeri eivät sula kunnolla)<br />Painonlasku<br />Sydänongelmat (rytmihäiriöt, hengenahdistus, puristava rintakipu, nesteen kertyminen keuhkoihin)<br />Beriberi (nesteen keräytyminen, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, voimattomuus. masennus, ärtyvyys, muistin huononeminen, keskittymiskyvyn puute)<br />Hermoston vaurioituminen<br />Maksan rasvoittuminen<br />Wernicke-Korsakoffin syndrooma (sekavuus, kurkunpään tulehdus, kaksoiskuvat, sepittely täyttämään muistiaukkoja, kooma, kuolema)<br /><strong>Lääkinnällinen käyttö, mikäli puutos on todettu<br /></strong>Käsien ja jalkojen tunnottomuus<br />Fibromyalgia<br />Psykosomaattiset ongelmat<br />Kolmoishermosärky 50-600 mg/vrk)<br />Kroonisten sairauksien tukihoito (aikuiset 250 mg, lapset 0,75 mg)<br />PMS<br />Lumbago, iskias, kolmoishermosärky, kasvohalvaus, optinen neuriitti<br />Beriberi<br />Wernicke-Korsakoffin syndrooma (B1-vitamiini suonensisäisesti ja oraalisesti)<br /><strong>Sallittu määrä erityisvalmisteissa:<br /></strong>1,4 mg. Lisäravinne nautitaan heti herättyä aamulla.<br /><strong>Yliannostus<br /></strong>Suonensisäisesti tiamiinia (B1-vitamiini) annettaessa on yliannostuksen vaara olemassa. Samoin jos B1-vitamiinia nauttii yli 100 mg annoksia ilman että on puutetta ko. vitamiinista, sillä liiallinen B1-vitamiini estää muita B-ryhmän vitamiineja imetymästä.<br /><strong>Yliannostusoireet/Myrkytysoireet<br /></strong>Päänsärky<br />Kouristukset<br />Heikotus<br />Rytmihäiriöt<br />Yskä<br />Ihottumat<br />Kasvojen, huulien tai silmäluomien turvotus<br />Kutina<br />Hikoilu<br />Oksentelu<br />Hengenahdistus (vinkuva hengitys tai hengitysvaikeudet)<br />Ihon muuttuminen siniseksi<br />Verenpaineen lasku<br />Allergiset reaktiot<br />Kuolema (hyvin harvoin)<br /><strong>Triviaa<br /></strong>B.C.P. Jansen ja W.F. Donath eristivät B1-vitamiinin riisin kuoresta v.1926.<br />Luonnossa B-ryhmän vitamiinit esiintyvät aina yhdessä. Suomessa on vuodesta 1974 alkaen lisätty valkoiseen vehnäjauhoon tiamiiinia 0,35 mg/100g<br />B1-vitamiinin pitoisuutta mitataan suoraan verestä tai virtsasta.<br /><br /><br /><span style="font-size:180%;">B2-vitamiini (riboflaviini, laktoflaviini, ovoflaviini, hepatoflaviini, G-vitamiini)<br /></span>Vesiliukoinen vitamiini, joka poistuu elimistöstä nopeasti. Joten sitä on saatava päivittäin. Puutos on harvinainen Suomessa, yleinen Ranskassa ja Saksassa. Toimii parhaiten yhdessä muiden B-ryhmän vitamiinien kanssa. Auringonvalo tuhoaa B2-vitamiinia sekä yli 130 °C:een lämpö. Aurinko tuhoaa 90%, huoneenvalossa tuhoutuu 30%, kelmuun käärittynä tuhoutuu n. 20%, valoa läpäisemättömässä astiassa tai käärepaperissa tuhoutuu 2%. Pimeässä säilyy hyvin.<br />Maidosta B2-vitamiinia katoaa kuumennettaessa 12-25%, pastöroinnissa 14%. Lihasta katoaa kuumennettaessa 12-25 %, lihaa kuivattaessa 40% tai säilöttäessä makkaraksi saman verran.<br /><strong>Vaikutus elimistössä<br /></strong>Suojaa ympäristömyrkyiltä.<br />Osallistuu energiantuotantoon ravinnon avulla.<br />Osallistuu soluhengitykseen ja proteiinisynteesiin.<br />Välttämätön kasvulle ja kehitykselle<br />Vaikuttaa vastustuskykyyn osallistumalla B-solujen toimintaan<br /><strong>Mistä saa?<br /></strong>hiivauute 11 mg/100g<br />kaviaari 9 mg/100g<br />lihaliemiuute 7,4 mg/100g<br />torula-hiiva (kuivattu) 5<br />kuivattu oluthiiva 4,3 mg/100g<br />poron maksa 4,2 mg/100g<br />spirulinalevä 4 mg/100g<br />kuivahiiva 4 mg/100g<br />maksa 3,2 mg/100g<br />sian maksa 2,69 mg/100g<br />naudan maksa2,67 mg/100g<br />munuainen 2,6 mg/100g<br />broilerin maksa 2,46 mg/100g<br />herajauhe 2,4 mg/100g<br />nori (kuivattu) 2,33 mg/100g<br />maitojauhe 2,18 mg/100g<br />hiiva (tuore) 2 mg/100g<br />tuore hiiva 1,7 mg/100g<br />maksamakkara 1,5 mg/100g<br />maissihiutaleet 1,3 mg/100g<br />intialainen tee (teenlehdet) 1,2 mg/100g<br />vehnänalkiot/idut 1 mg/100g<br />riisimurot 1 mg/100g<br />maissihiutaleet 1 mg/100g<br />kutujuusto 0,9 mg/100g<br />naudan sydän 0,88 mg/100g<br />maksamakkara 0,86 mg/100g<br />sydän 0,8-1,5 mg/100g<br />manteli 0,8 mg/100g<br />äidinmaidonkorvike jauhe 0,8 mg/100g<br />viiriäisen muna 0,79 mg/100g<br />mäti 0,74 mg/100g<br />juusto 0, 63 mg/100g<br />vehnänalkio 0,63 mg/100g<br />fetajuusto 0,61 mg/100g<br />poronliha 0,6 mg/100g<br />kananmuna 0,6 mg/100g<br />korvasieni (ryöpätty) 0,52 mg/100g<br />sulatejuusto 0,5 mg/100g<br />silakka 0,5 mg/100g<br />maitosuklaa 0,49 mg/100g<br />kantarelli 0,49 mg/100g<br />karrageenilevä, irlanninlevä 0,46 mg/100g<br />jäätelö 0,46 mg/100g<br />herkkutatti 0,46 mg/100g<br />marsipaani 0,45 mg/100g<br />sinihomejuusto 0,44 mg/100g<br />kangasrousku 0,42 mg/100g<br />mätitahna 0,42 mg/100g<br />kantarelli 0,4 mg/100g<br />herkkusieni 0,4 mg/100g<br />mätitahna 0,4 mg/100g<br />aprikoosi 0,4 mg/100g<br />gluteeniton jauhoseos 0,4 mg/100g<br />riisijauho 0,4 mg/100g<br />tatit 0,4 mg/100g<br />haperot 0,4 mg/100g<br />hirvenpaisti 0,39 mg/100g<br />hirssi 0,38 mg/100g<br />kananmuna 0,38 mg/100g<br />aurinkokuivattu tomaatti öljyssä 0,38 mg/100g<br />herkkutatti 0,37 mg/100g<br />vehnäleseet 0,36 mg/100g<br />marsipaani 0,36 mg/100g<br />lehtikaali 0,35 mg/100g<br />nahkiainen (savustettu) 0,35 mg/100g<br />makrilli (savustettu tai säilyke) 0,35 mg/100g<br />riisisuklaa 0,35 mg/100g<br />spirulina-levä (tuore) 0,34 mg/100g<br />omena 0,32 mg/100g<br />soijapavut 0,31 mg/100g<br />soijajauhot 0,31 mg/100g<br />juusto 0,3 mg/100g<br />sienet 0,3 mg/100g<br />hapankorppu 0,3 mg/100g<br />näkkileipä 0,3 mg/100g<br />lehtikaali 0,3 mg/100g<br />parsakaali 0,3 mg/100g<br />pinaatti 0,3 mg/100g<br />auringonkukansiemenet 0,3 mg/100g<br />seesaminsiemenet 0,3 mg/100g<br />naudanpaisti 0,3 mg/100g<br />maustesilli, suolasilli 0,3 mg/100g<br />pinaatti 0,28 mg/100g<br />sardiinit (öljyssä) 0,28 mg/100g<br />voikukka 0,26 mg/100g<br />jogurtti 0,26 mg/100g<br />ankerias 0,25 mg/100g<br />kuha 0,25 mg/100g<br />ruis 0,22 mg/100g<br />wakame (tuore) 0,23 mg/100g<br />agar (kuivattu) 0,22 mg/100g<br />taimen 0,21 mg/100g<br />speltti 0,2 mg/100g<br />linssi 0,2 mg/100g<br />kirjolohi 0,2 mg/100g<br />lohi 0,2 mg/100g<br />silakka 0,2 mg/100g<br />maito 0,2 mg/100g<br />piimä 0,2 mg/100g<br />siankyljys 0,2 mg/100g<br />pannukahvi 0,2 mg/100g<br />kurkku 0,19 mg/100g<br />tarhaherne 0,18 mg/100g<br />silakka 0,16 mg/100g<br />herneet (idätetyt) 0,15 mg/100g<br />kaura 0,15 mg/100g<br />kelp (tuore) 0,15 mg/100g<br />made 0,14 mg/100g<br />kärsimyskukka 0,13 mg/100g<br />saksanpähkinä 0,13 mg/100g<br />hasselpähkinä 0,13 mg/100g<br />särki 0,13 mg/100g<br />tonnikala 0,13 mg/100g<br />mungpavun idut 0,12 mg/100g<br />linssin idut 0,12 mg/100g<br />sinimailasen (alfalfa) idut 0,12 mg/100g<br />kukkakaali 0,12 mg/100g<br />parsakaali 0,12 mg/100g<br />maissi 0,12 mg/100g<br />parsa 0,12 mg/100g<br />maapähkinä 0,12 mg/100g<br />parapähkinä 0,12 mg/100g<br />vehnä 0,12 mg/100g<br />kerma 0,12 mg/100g<br />soijapavun idut 0,11 mg/100g<br />pikakahvi 0,11 mg/100g<br />jättikurpitsa 0,11 mg/100g<br />retiisin idut 0,1 mg/100g<br />endiivi 0,1 mg/100g<br />avokado 0,1 mg/100g<br />päärynä 0,1 mg/100g<br />okra 0,1 mg/100g<br />annona 0,1 mg/100g<br />pekaanipähkinä 0,1 mg/100g<br />tarhapavut 0,1 mg/100g<br />maapähkinävoi 0,1 mg/100g<br />luumu 0,1 mg/100g<br />palsternakka 0,09 mg/100g<br />ruusukaalin idut 0,09 mg/100g<br />tonnikala (öljyssä) 0,09 mg/100g<br />kurttukaali 0,08 mg/100g<br />lohi 0,08 mg/100g<br />ohra 0,08 mg/100g<br />amerikansalaatti 0,08 mg/100g<br />juuriselleri 0,07 mg/100g<br />keräsalaatti 0,07 mg/100g<br />kesäkurpitsa 0,07 mg/100g<br />karpalo 0,07 mg/100g<br />karviainen 0,07 mg/100g<br />mustaherukka 0,07 mg/100g<br />mustikka 0,07 mg/100g<br />muurain 0,07 mg/100g<br />punaherukka 0,07 mg/100g<br />puolukka 0,07 mg/100g<br />tarhamansikka 0,07 mg/100g<br />vadelma 0,07 mg/100g<br />lehtisalaatti 0,07 mg/100g<br />ahven 0,07 mg/100g<br />lahna 0,07 mg/100g<br />hauki 0,07 mg/100g<br />siika 0,07 mg/100g<br />muikku 0,07 mg/100g<br />kampela 0,07 mg/100g<br />kirjolohi 0,06 mg/100g<br />kaakaojauhe 0,06 mg/100g<br />lanttu, nauris 0,06 mg/100g<br />valkokaali 0,06 mg/100g<br />ruusukaali 0,06 mg/100g<br />banaani 0,06 mg/100g<br />punajuuri 0,05 mg/100g<br />litsi 0,05 mg/100g<br />kyssäkaali 0,05 mg/100g<br />punakaali 0,05 mg/100g<br />tomaatti 0,05 mg/100g<br />munakoiso 0,05 mg/100g<br />viikuna 0,05 mg/100g<br />kirsikka 0,05 mg/100g<br />guava 0,05 mg/100g<br />vihreä paprika 0,05 mg/100g<br />mango 0,05 mg/100g<br />persikka 0,05 mg/100g<br />lehtijuurikas 0,05 mg/100g<br />sipuli (raaka) 0,05 mg/100g<br />turska 0,05 mg/100g<br />seiti (pakaste) 0,05 mg/100g<br />kookospähkinä (kuivattu) 0,04 mg/100g<br />retiisi 0,04 mg/100g<br />peruna 0,04 mg/100g<br />appelsiini 0,04 mg/100g<br />sipuli (kypsennetty) 0,04 mg/100g<br />kiinankaali 0,04 mg/100g<br />meloni 0,04 mg/100g<br />lehtiselleri 0,04 mg/100g<br />taateli 0,04 mg/100g<br />suklaa 0,04 mg/100g<br />äidinmaito 0,03-0,044 mg/100g<br />retikka 0,03 mg/100g<br />riisi 0,03 mg/100g<br />pavunidut 0,03 mg/100g<br />raparperi 0,03 mg/100g<br />vesimeloni 0,03 mg/100g<br />kantalupenmeloni 0,03 mg/100g<br />hunajameloni 0,03 mg/100g<br />viinirypäleet 0,03 mg/100g<br />latva-artisokka 0,03 mg/100g<br />ananas 0,03 mg/100g<br />päärynä (kypsennetty) 0,03 mg/100g<br />agar (tuore) 0,022 mg/100g<br />kookospähkinä (tuore) 0,02 mg/100g<br />greippi 0,02 mg/100g<br />kakiluumu 0,02 mg/100g<br />karambola 0,02 mg/100g<br />kookospähkinä 0,02 mg/100g<br />mandariini 0,02 mg/100g<br />päärynä (säilötty sokerin kanssa) 0,02 mg/100g<br />olut 0,02-0,06 mg/100g<br />sitruuna 0,01 mg/100g<br />päärynä (säilyke) 0,01 mg/100g<br />suodatinkahvi 0,01 mg/100g<br />tee (pussitee) 0,01 mg/100g<br /><strong>Saantisuositus<br /></strong>Miehet 1,6 mg, naiset 1,3 mg, lapset 0.5 mg, RDA 1,3 mg<br /><strong>Keskimääräinen saanti ruokavaliosta:<br /></strong>Miehet 2,1 mg, naiset 1,6 mg. Monissa maissa B2-vitamiinia lisätään valkoisiin vehnäjauhoihin.<br /><strong>Imeytymistä vahvistaa<br /></strong>Muut B-ryhmän vitamiinit, probiootit, A-vitamiini, rauta?, fosfori?, magnesium?, sinkki?, kalium?, kromi?<br /><strong>Imeytymistä heikentää<br /></strong>Seleeni, natrium, kalsium, liiallinen B1-vitamiini, antibiootit ja e-pillerit sekä muut hormonivalmisteet heikentävät B2-vitamiinin imeytymistä<br /><strong>Haitalliset yhteisvaikutukset<